Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?

Olin ensimmäistä kertaa yksin ilman koiraa yötä lapsuudenkodissani. Jännitti aika paljon, kun talomme oli metsässä siten, ettei rajanaapureita ollut. Nukkumaan mennessäni laitoin hälytyksen päälle ja otin vielä sählymailan sängyn viereen. Sitten joskus kolmen yöllä heräsin ihan hirveään kolahdukseen. Silityslauta oli kaatunut ulos kaapista. Lautaa ei oltu käytetty viikkoon eikä kaappiakaan avattu moneen päivään.

Heräsin kerran kesäyönä jostain syystä. Vastapäätä huoneen toisella laidalla sijaitsi vaatekaappi, jota  tuijotin suoraan heti silmät avattuani. Näin siinä sitten silmieni edessä tämä vaatekaapin ovi hiljalleen avautui, oli siis ollut aiemmin ihan hiuka raollaan. Jessus kyllä tuli herättyä ja heti laitettua kaikki valot päälle. Ei siellä kaapissa mitään ollut. Muuta selitystä en keksi kuin, että joku puun "eläminen" liittyen sääolosuhteisiin. Ei ollut ikkuna auki eikä tuulista muutenkaan joten vedosta ei ollut kysymys. 

En muista tarkkaa ikää mutta ehkä 13? ja olin yksin kotona,  menin äitini makuuhuoneeseen penkomaan ns  silitettyjen vaatteiden  pinoa  että olisko siinä yksi neonvärinen trikoopusero jonka tahdoin illan diskoon.  Havaitsin silmäkulmasta liikettä ja kääntyessäni totesin äidin  vaatekomeron oven  avautuneen, heitin  mummon  raamatun sinne :D ja juoksin ulos ja kaverin luo.  

Myöhemmin äiti kysyi vihaisena  miksi olen heittänyt kaikki puhtaat  silityt vaatteet  pitkin lattiaa mutta en mä ollut, ihan siististi olin vaan sitä pinoa käynyt läpi! Ehkä se kaatui kun juoksin karkuun, en ole varma. Tai ehkä se siellä komerossa pimahti kun heitin sitä kirjalla ja vielä raamatulla.

Joku saattaa tunnistaa tästä, mutta pelattiin kavereitten kanssa spiritismiä varhaisteineinä 90-luvulla. No ei tapahtunut mitään, joten lopetettiin ja laitoin huoneeseen valot päälle. Siinä samassa ne paukahti pois (lamppu paloi) ja säikähdettiin kunnolla. Joku pinkaisi laittamaan valot toiseen huoneeseen ja tilanne meni ohi. Hyi.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen päänsärytön migreenikohtaus. Luulin saavani aivohalvauksen kun alkoi näkökentässä tapahtumaan outoja.

Mulle tuli sellainen kohtaus että näin mustia pilkkuja ympäriinsä, pikkuisen säikähdin! Onneks meni ohi yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Kyllä kaikki pelottava liittyy muihin ihmisiin.

Ikkunan taakse tuli itsensäpaljastaja. Asuin silloin opiskelijoille tarkoitetussa solu-asunnossa maantasalla olevassa asunnossa.

Yhden illan juttu alkoi eka soittelemaan hirveästi keskellä kesäpäivää. Ajattelin vaan että on varmaan juonut muutamat liikaa ja soittelee ympäriinsä mutta en vastannut koska ei yksinkertaisesti kiinnostanut. No siinä sitten meni puolisen tuntia kun tuli viesti että hän on nyt alaovella että tuunko avaa. Vastasin että en ole tulossa niin alkoi rinkuttaa ovisummerria hullunlailla useita minuutteja. Lopulta oli pakko laittaa viestiä että soitan poliisit jos jää siihen ja silloin vasta loppui ovisummerin soitto. Meni estoille enkä nähnyt enää.

Katsottiin kauhuelokuva  "It"  meillä ystäväni ja poikaystävänsä kanssa kun vanhempani eivät olleet kotona ja minun piti olla yö yksin. Elokuvan jälkeen ystäväni häipyi poikkiksensa kanssa mutta vitsaili kenkiä laittassaan "Aattele nyt kun sähköt katkeis ja joku naurais yläkerrassa".  5min heidän lähtönsä jälkeen sähköt todellakin katkesivat ja samalla  wc:stä kuului kova rämähdys!  En tiedä voiko terve teinityttö saada pelosta sydänkohtauksen mutta silloin se oli lähellä  vaikka sähköt palasivatkin parissa minuutissa ja rämähdyksen syyksi selvisi imukupeilla suihkukaapin seinään kiinnitetyn  korin tippuminen eikä mikään tappajapelle.

lisää? oliko lankalauantaina noitia liikkeellä, kääk?

Murtovaras tuli makuuhuoneen ovelle. Aloin huutaa, hän lähti pois.

Istuin kuumana kesäpäivänä talon pihalla penkillä lasten leikkipaikan vieressä. Oli luvattu ukkosta ja olikin painostava ilma. Yhtä-äkkiä kuului aivan järkyttävä pamaus. Säikähdin ihan s.aatanasti ja kiskaisin jalat kippuraan penkille. Katsoin ympärilleni, mutta en nähnyt mitään ja juoksin äkkiä sisälle. En ole ikinä säikähtänyt niin paljon ja ymmärsin silloin, miksi sanotaan, että pelätessä polvet tutisee. Jalat meni aivan löysäksi. Sisällä katselin ulos ikkunoista ja näin, että selkäni takana olleen tien toisella puolella savusi suuri kuusi, johon salama oli iskenyt. Lähdin etsimään puhelinta, mutta palokunta tuli jo sillä välin paikalle.

Lisää kokemuksia?

Uppista!

Ihan ensimmäinen ikioma kotini oli  kaksio luhtitalon ekassa kerroksessa,makuuhuoneen ikkunan takana kulki polku jonka  erotti ikkunastani vain matala ruusupensas. Muutin heinäkuussa ja öisin oli lämmin,jätin tuuletusikkunan auki. Olin nukahtamassa kun kuulin naurahduksen joka tuntui tulevan heti vierestä,ja tulikin jos naurahtaja oli aivan ikkunani takana. Haistoin myös vahvasti tuoreen tupakan. Järkeilin että joku vaan vetää siinä poulla tupakkaa,ei iso juttu. Nukahdin.

Tämän jälkeen koin säännöllisesti öisiä häiriöitä:  Tuuletusikkunan hyttysverkkoa raavittiin,ikkunalasia naputeltiin, kuulin naurua ja kuiskailua. Sitten ovikello alkoi soida öisin, kukkaistutukseni tuhottiin, parvekkeen oveen kaiverrettiin sana "hu"ra". Olin yhteydessä isännöitsijään joka hiukan vaivautuneina kertoi edellisen asukkaan saaneen häädöt ja liekö tämän tutut etsivät nyt kyseistä naista. Ovessani oli vielä  vanhan vuokralaisen nimikin! Heti samana päivänä nimi tultiin vaihtamaan ja  pian sen jälkeen häiriköinti loppui,tajusivat ilmeisesti että heillä on väärä nainen kiikarissa.  Ahdisti kuitenkin niin että etsin uuden asunnon.

Heräsin siihen kun tumma hahmo tuijotti mua sängyn vieressä.

Sama on toistunut liian usein.

Poikamies aikoina minulla oli monesti tapana, kävellä yön hiljaisuudessa, kun oli ihan pirteä olo. Erään kerran olin taas ulkona yökävelyllä, kun näin asuntoni lähellä olevassa risteyksessä tumman pakettiauton pysähtyneenä, en kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota, vaan kävelin rauhassa, kun se auto lähti hitaasti seuraamaan minua.. sydämeni nousi kurkkuun ja lähdin kävelemään sellaiseen suuntaan, missä oli umpikuja autoille, yhtäkkiä se pakettiauto ajoi viereeni ja vasta sitten näin auton kyljessä tekstin Poliisi! Kuljettaja avasi ikkunan ja kysyi henkilöpapereita ja kertoi, että ovat saaneet ilmoituksen henkilöistä jotka murtautuvat kerrostalojen varastoihin.

Erään toisen kerran kun olin katsomassa jotain elokuvaa asunnossani, joka sijaitsi kerrostalon kolmannessa kerroksessa ja vilkaisin ikkunasta, näin jonkun miehen katsovan minua ikkunan takana. Säikähdin melkoisesti, kunnes tajusin että kyseessä oli vain sellaisten oksien sahausta, jotka ovat liian lähellä ikkunoita. Eikä hän katsonut minua vaan mahdollisia haitallisia oksia.

Käsi jäi avotraktorin ja työkoneen väliin jumiin. Itse olin traktorin penkillä ja taivutin kädelläni tappia paikoilleen, kun työkone kallistui käteni päälle. Yksikin vikaliike traktorilla ja ranne olisi napsahtanut poikki kun tulitikku. Kännykkään en ylettänyt.

Onneksi sain itseni kiipelistä, mutta kyllä jälkeenpäin varsinkin tajusi, kuinka lähellä oli paha tapaturma. Lähimpiin naapureihin kilometrejä ja oli pakkasta.

Rakastan lenkkeillä myöhään illalla ja öisin, asun pikkukaupungissa ja olen pullukka keski-ikäinen täti joten en ollut uskonut kenenkään kiinnostuvan minusta. Kunnes sitten kerran alkoi amerikanrauta roikkua perässä, kuskilla aurinkolasit vaikka yö.  En todellakaan ollut ikivanhoissa verkkareissa ja t-paidassani mikään seireeni, mutta oliko syy sitten että a. olen nainen ja b. olin yksin. Juoksin jonkun kerrostalon sisäpihalle ja piileskelin siellä pitkään. 

Uppista!