Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin noin 11v ja lauloin Madonnan lauluja joita äänitin kasetille, äänityspaikkana toimi ulkosauna. Kuulin miehen sanovan käheällä äänellä posiba tai jotain sen tapaista ja ääni kuului niin selkeästi vierestäni että juoksin pelästyneenä  sisälle, soitin nauhan äidille ja isoäidille jotka eivät keksineet selitystä. Äiti meni jopa katsomaan että onko joku piiloutunut saunaamme!

Mankasta varmaankin kuului venäläistä radioohjelmaa. Tämä on todennäköisin selitys. "Posiba" eli "spasiba" eli kiitos venäjäksi.

Meillä kuului lapsuudenkodin sähköuruista joskus puhetta, se oli venäjänkielistä. Ilmeisesti jotain häiriötä radioaaltojen kanssa.

Ei sentään hampaanpaikat soineet..?😀 Olen kuullut itsekin l.a.puhelimen äänen radion kautta, säikähdin toki.

Venäjää puhuvat urut tuovat hakematta mieleen agenttitarinat.

Ja ajattele, jos olisit soittanut tahdissa vaikka Moskovan öitä, se oli sikäläisen radion väliaikaääni - tai vahingossa salakoodia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin noin 11v ja lauloin Madonnan lauluja joita äänitin kasetille, äänityspaikkana toimi ulkosauna. Kuulin miehen sanovan käheällä äänellä posiba tai jotain sen tapaista ja ääni kuului niin selkeästi vierestäni että juoksin pelästyneenä  sisälle, soitin nauhan äidille ja isoäidille jotka eivät keksineet selitystä. Äiti meni jopa katsomaan että onko joku piiloutunut saunaamme!

Mankasta varmaankin kuului venäläistä radioohjelmaa. Tämä on todennäköisin selitys. "Posiba" eli "spasiba" eli kiitos venäjäksi.

Meillä kuului lapsuudenkodin sähköuruista joskus puhetta, se oli venäjänkielistä. Ilmeisesti jotain häiriötä radioaaltojen kanssa.

Ei sentään hampaanpaikat soineet..?😀 Olen kuullut itsekin l.a.puhelimen äänen radion kautta, säikähdin toki.

Venäjää puhuvat urut tuovat hakematta mieleen agenttitarinat.

Ja ajattele, jos olisit soittanut tahdissa vaikka Moskovan öitä, se oli sikäläisen radion väliaikaääni - tai vahingossa salakoodia!

Tämä ei nyt pelottava, mutta tuli mieleen. Ajelin Vantaalla ja kuuntelin radiota (oliskohan ollut bassoradion kanava) yhtäkkiä radiosta alkoi kuulumaan ihme koodikieltä, numeroita ja kirjaimia. Tätä jatkui useamman minuutin. Päättelin, että oli lennonjohdon keskustelua, kun siinä kentän vieressä ajelin. Oli erikoisen kuuloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 14, kun koulusta kotiin kävellessäni huomasin yhtäkkiä pakettiauton seuraavan minua...

Tää kuulostaa kyllä niin keksityltä... Ja en ensin huomannut ikää alussa, tekstiä lukiessa kuvittelin että olit pikkulapsi silloin etkä jo 14-vuotias. :D Ei kukaan oikeasti yritä houkutella sen ikäistä jätskillä ja hattaralla, eikä huuda pikkulapsen tavoin "enkä lähde teidän mukaan". Taisit itsekin unohtaa tarinan aikana miten vanha sun pitikään olla siinä? 

Taitaa olla aika arkipäivää jossain päin maailmaa tällainen saalistus ja lasten pelko. Ei Suomikaan ole mikään lintukoto, ei ole ollut vuosikymmeniin. Sairaita miehiä saalistamassa heikompiaan, ainahan näitä on ollut.

Tapahtui vuosia sitten aikana ennen kännykkää. Olin lähdössä perjantaina koulusta ja menin vielä käymään vessassa. Kun olin toimittanut asiani niin vessan ovi ei auennutkaan, lukko oli totaalisen jumissa. Yritin repiä ja reuhtoa oven lukkoa, potkin ovea ja huusin. Koululla ei ollut enää ketään. Istuin selkä pyttyä vasten ja potkin ovea niin lujaa kuin jaksoin. Se ei hievahtanutkaan. Oven alta ei mahtunut ryömimään pois mutta oven yläpuolella oli rako, josta saattaisin mahtua. Kiipesin pytyn päälle ja otin oven yläreunasta kiinni. Tukea jaloille sain seinästä, ja sain hivutettua pääni kapeasta aukosta ulos. Kiemurtelin ja ponnistelin ja pääsin kuin pääsinkin raosta toiselle puolelle. Pelkäsin että joudun pudottautumaan pää edellä alas mutta sain oven kahvasta tukea ja pääsin kääntymään. Onneksi olin laiha tyttö siihen aikaan, minua pilkattiin koulussa laudaksi, koska rinnat oli pienet. Nyt ruipelomaisuudesta oli hyötyä ja pääsin pinteestä pois.

Olin aikoinaan kurssilla rakennuksessa josta puhuttiin että siellä muka kummittelee joku leijuva neito. Rakennus oli vanha,  iso ja sokkeloinen. Kun kurssi loppui, menin vielä vessaan ja kesti hetken kun menkkojen takia maha toimi liiankin hyvin. Päästyäni vessasta vastassa oli TÄYSI pimeys, koko rakennuksesta oli valot pois!  Ei ollut tuolloin, 90-luvun puolessa välissä edes kännykkää jota käyttää taskulamppuna. Huusin ja haparoin seiniä . Löysin pakittamalla takaisin vessaan, sytytin sinne valon ja  istuin pöntön kannelle ihan paniikissa miettimään mitä ihmettä nyt teen, rikonko jostain ikkunan että pääsen ulos?  Olin suunnattoman helpottunut kun paikalle ilmestyi vartija, liikkumiseni oli aktivoinut hälyttimet.   Vartija totesi että häntä hirvitti tulla niiden kummitusjuttujen takia ja vakuutin olevani ihan lihaa ja verta :D

Oli oikeasti todella pelottavaa kun rakennuksessa ei ollut edes mitään himmeitä hätävaloja käytävällä vaan oikeasti sysipimeää, kuin säkissä! Huoneiden ovetkin oli kiinni eli ulkoa paistavista katulampuista ei ollut mitään iloa. Toivottavasti oppivat myöhemmin tarkistamaan ettei kukaan kurssilainen istu pöntöllä!

Asuin ensimmäisessä omassa asunnossa . Pieni yksiö pohjakerroksessa jonka parvekkeelle pääsi portista.

Yhtenä iltana katsoin yksin jotain jännitysdekkaria kun yhtäkkiä parvekkeelle verhon taakse ilmestyi ihmishahmo.

Säikähdin tietty ja jähmetyin varmaan siihen sohvalle.

Hahmo sitten katosi ja aikani odotettua uskalsin kurkistaa verhon välistä.

Partsin lattialle oli tullut nukkumaan joku pultsari. Vastapäätä taloa oli pieni puistikko jossa näitä usein näki kokoontuvat muutamia.

Vierailija kirjoitti:

Akuutti rautamyrkytys.

Hemoglobiinini oli leikkauksen seurauksena matala ja olin raskaana viikolla 7+. Söin tupla-annosta lisärautaa lääkärin määräyksestä. Nappasin raudat illalla appelsiinimehun kanssa suht tyhjään mahaan ja menin nukkumaan. Heräsin aika pian järkyttävään vatsakipuun ja pahoinvointiin. Siirryin alakertaan etten herättäisi miestä ja lapsia (okei, en siis ollut yksin). En tajunnut että on kyse myrkytyksestä vaan epäilin keskenmenoa. Istuin vessassa valtavassa kylmässä tuskanhiessä kun silmissä sumeni. Yritin huutaa miestä, mutta eihän tuo herännyt. Puolitajuissani makasin vessan lattialla, josta jossain vaiheessa tokenin sellaiseen kuntoon, että totesin ettei verta tule enkä ole kuollut. Pelästytti. Tajusin vasta aamulla että kyseessä olikin myrkytystila. Rautavalmisteen tuoteselostekin antoi tälle tukea. Tein haittailmoituksen lääkkeestä ja soittivat vielä peräänkin kuukausia myöhemmin ja tiedustelivat varovaisesti miten kävi raskauden kanssa. Terve lapsi syntyi.

Rautamyrkytys ei tule noin yhtäkkiä, vaan pitkän, pitkän ajan kuluessa kun ylimääräinen rauta varastoituu elimistöön. Silloinkin pitää olla viallisen geenin aiheuttama tila, jossa maksa ei käsittele ylimääräistä rautaa normaalisti.

Sanoit syöneesi rautatabletteja melko tyhjään mahaan, eli kärsit akuutista raudan aiheuttamasta vatsan ärsytystilasta. Et myrkytyksestä.

Asuin jo omassa kodissani yksin ja tein rahapulassa semmoista ruokaa että kaadoin keitettyjen makaronien päälle puoli pussia juustoraastetta, no juusto ei sulanutkaan kuten kuvittelin vaan jämähti tahmeaksi venyväksi massaksi ja lopulta minulla jäi tuollainen juustomöykky kurkkuun kiinni, törmäilin vaan paniikissa pitkin keittiötä kunnes se äkkiä irtosi.

Toinen pelottava kokemus tässä ensimmäisessä omassa kodissani oli kun se sijaitsi ekassa kerroksessa, ei maantasalla mutta  matalalla kuitenkin ja kerran sitten jätin hölmöyttä parvekkeen oven auki kun oli kuuma kesä, heräsin kun vieras mies penkoo jääkaappiani! Oli umpikänninen naapuri jolla oli avaimet hukassa ja luuli tulleensa omaan kotiinsa, hämmentyi yhtä paljon kuin minä todetessaan että "jääkaapistaan" on hävineet kaljat ja "asunnossaan" on vieras nainen. Lähti onneksi ihan nätisti rappuun.

Ja löytyy myös yksi yliluonnollinen kokemus ajalta, kun siivosin erästä päiväkotia ja kuulin jonkun kävelevän korkokengillä  huoneessa jonka olin juuri siivonnut ja josta  olin sammuttanut valotkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin noin 11v ja lauloin Madonnan lauluja joita äänitin kasetille, äänityspaikkana toimi ulkosauna. Kuulin miehen sanovan käheällä äänellä posiba tai jotain sen tapaista ja ääni kuului niin selkeästi vierestäni että juoksin pelästyneenä  sisälle, soitin nauhan äidille ja isoäidille jotka eivät keksineet selitystä. Äiti meni jopa katsomaan että onko joku piiloutunut saunaamme!

Mankasta varmaankin kuului venäläistä radioohjelmaa. Tämä on todennäköisin selitys. "Posiba" eli "spasiba" eli kiitos venäjäksi.

Meillä kuului lapsuudenkodin sähköuruista joskus puhetta, se oli venäjänkielistä. Ilmeisesti jotain häiriötä radioaaltojen kanssa.

Ei sentään hampaanpaikat soineet..?😀 Olen kuullut itsekin l.a.puhelimen äänen radion kautta, säikähdin toki.

Venäjää puhuvat urut tuovat hakematta mieleen agenttitarinat.

Ja ajattele, jos olisit soittanut tahdissa vaikka Moskovan öitä, se oli sikäläisen radion väliaikaääni - tai vahingossa salakoodia!

Tämä ei nyt pelottava, mutta tuli mieleen. Ajelin Vantaalla ja kuuntelin radiota (oliskohan ollut bassoradion kanava) yhtäkkiä radiosta alkoi kuulumaan ihme koodikieltä, numeroita ja kirjaimia. Tätä jatkui useamman minuutin. Päättelin, että oli lennonjohdon keskustelua, kun siinä kentän vieressä ajelin. Oli erikoisen kuuloista.

Minä kuulin kirosanoja musiikin lomaan. "F** k ..." "Sh*t ...". Musiikin esittäjä sattui vielä olemaan edesmennyt sukulainen.

Hän ei kylläkään kiroillut englanniksi.

Olen viimeiset pari vuotta nähnyt todella usein painajaisia, joissa asuntooni murtaudutaan sisään tai en jostan syystä saa ulko-ovea pysymään kunnolla kiinni. No, yhtenä aamuna heräsin siihen, että asunnon ovi todella on auki ja eteisessä kaksi täysin tuntematonta miestä. Pari sekuntia meni ajatellessa, että se on menoa nyt, painajaiset ovat käyneet toteen... Kunnes sain selville, että kyseessä oli huoltofirman työntekijät, jotka olivat tulossa tekemään rutiinihuoltoa ilmanvaihtokoneeseen ja tulleet sisään yleisavaimella. Asiasta oli ilmoitettu etukäteen, mutta olin sekoittanut päivät.

Vierailija kirjoitti:

Asuin ensimmäisessä omassa asunnossa . Pieni yksiö pohjakerroksessa jonka parvekkeelle pääsi portista.

Yhtenä iltana katsoin yksin jotain jännitysdekkaria kun yhtäkkiä parvekkeelle verhon taakse ilmestyi ihmishahmo.

Säikähdin tietty ja jähmetyin varmaan siihen sohvalle.

Hahmo sitten katosi ja aikani odotettua uskalsin kurkistaa verhon välistä.

Partsin lattialle oli tullut nukkumaan joku pultsari. Vastapäätä taloa oli pieni puistikko jossa näitä usein näki kokoontuvat muutamia.

Noi on just mukavia ja hyviä nuo alimman kerroksen asunnot, joiden parvekkeelle pääsee helpommin kuin rappukäytävään ulko-ovesta. Jos käyt töissä ja teet pitkää päivää, ettet edes paljoa kotona käy muuta kuin vähän kääntymässä ja yöt nukkumassa, niin sä voit asua siinä vuosia niin, ettet tiedä yhtään jonkun spurgun pitävän sun parveketta yösijanaan. Sitten yhtenä päivänä tulee täytenä yllärinä, oho.

Tästä on jo kauan, kun puhuttiin, että Hesassa on kaupungin halvimmat vuokraluukut katutason kämppiä. Niissä tapahtui tämän tästä sellaista, että ihan yhtäkkiä saattoi viikonlopun viihteellä olleita nuoria tunkeutua ikkunasta sisään ja katselemaan telkkaria. Just semmosia nuoria vatipäitä, joille millään ei ollut mitään väliä. Semmosta häiriköintiä.

Noissa tuommoisissa katutason omistuskämpissä saa olla valvontajärjestelmät ja hälytysjärjestelmät tuplasti parempia kuin viimeistä huutoa. Panssarilasit ja kalterit ikkkunoissa, ettei tuosta vain sisälle marssita kuin romanileiriin. Joku murtoveikkohan siellä sun parvekkeella kävi tekemässä tarkistuskäynnin ja tilannepäivityksen ja raportoi sen sitten alamaailmalle.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on näitä kummitusjuttuja, mutta kerronpa nyt kuitenkin.

Muutimme parikymmentä vuotta sitten kerrostaloon, jossa oli aikoinaan murhattu talon kellarissa nainen.

Kellarissa oli painostava tunnelma.

Jopa mieheni aisti sen ja valitteli ettei tykkää käydä talon saunassa kun tuntuu että joku tarkkailee.

Hän oli jo tuolloin paatunut ateisti ja suhtautunut aina huumorilla uskomuksiin henkimaailman asioista.

Kerran pyykkituvassa aistin inhottavan painostavan tunnelman.

Käytävältä kuului askelia ja raollaan oleva pyykkituvan ovi painautui kinni.

Seisoin paikoillaan kauhusta kankeana noin 5 sekuntia, jonka jälkeen uskaltauduin kurkistamaan kellarin käytävälle.

En nähnyt ketään, mutta uskottelin itselleni että joku asukas sielä oli ja sulki syystä tai toisesta oven. Ei kyllä todellisuudessa tainnut olla, eikä talossa asunut tuolloin lapsiakaan, joiden pelleilyn piikkiin olisi tuon voinut laittaa.

Pakokauhuinen olo kuitenkin oli ja pysyi koko pyykivuoron ajan ja tämän jälkeen totesin miehelle että nyt se pesukone ostetaan.

Mies ei ihme kyllä vastustellut huonosta rahatilanteestamme huolimatta ja pesukone hankittiinkin pian.

Mies oli lopettanut saunassa käynnin tai saunoi kaverin luona. Ei ikinä talossa asuessamme myöntänyt että ihan oikeasti pelkäsi saunoa kellarissa, mutta muutettuamme muualle, puheli olevansa helpottunut, kun "ei enää se rouva vaeltele".

Tällä tarkoitti siis ilmeisesti tätä huhuttua kellarin kummitusta.

En ole edelleenkään varma, oliko kokemamme seurausta siitä että tiesimme talon synkästä historiasta jo kun muutimme sisään ja mielikuvitus teki tepposet, mutta jotain järjellä selittämätöntä sielä kuitenkin oli.

Ehkä murhapaikalle jää aina tietynlainen paha karma tai energia joka vaikuttaa tunnelmaan pakostikin, tai sitten tämän rouvan henki tosiaan asui sielä.

Tiedä häntä, mutta varsinkin tuo pesutupa-episodi jäi ikuisesti mieleen.

Mä asuin vuosina 2004 - 2005 sellaisessa 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa, jossa se yksi porras ja kerroksia 9. Tuon talon ullakolla oli semmoinen pirullinen, painostava tunnelma kuin joku tarkkailisi. Se oli niin painostava, ettei siellä ullakolla pystynyt olemaan kuin pakollisen käynnin verran. Sitten oli pakko lähteä pois.

Hissi nousi siihen IX-kerrokseen, joten ullakolle mennäkseen oli noustava pitkät portaat, kymmeniä askelmia. Kun tulin sieltä Kauna-leffan ullakolta portaat alas ja tilasin pohjakerroksessa olleen hissin ylös, katseeni kohdistui oikealla puolella olevan asunnon oveen. Postiluukussa ei ollut nimeä ja ovea katsellessani minusta alkoi tuntua siltä, ettei tuon kämpän kohdalla ollut kaikki okei. Kerrottiin, ettei siinä ollut asunut ketään aikoihin.

Mikä lie murhakämppä mahtoi olla? Hissiä odotellessa siinä kämpän oven edessä tuli myös painostava tunne. Ehkä siinä kämpässä on joku riehunut puukon kanssa, ja uhri paennut ullakolle saatuaan ekan iskun. Ullakolla murhamies sitten viimeistellyt tekonsa. Ei se kyllä normaalilta paikalta vaikuttanut.

Täällä oli ainakin yksi puhuvanukke-tarina, joten minullekin tuli tämä mieleen. Olin tulossa töistä, vein fillaria alakerran pyörävarastoon.

Näin rappusilla nuken ja ajattelin ottaa sen sisälle, arvelin, että se on toisessa rapussa asuvan tytön. Kuljettaessani nukkea se alkoikin puhua, muistaakseni sanoi hei ja nimensä, jonka muistin aika kauankin tapahtuneen jälkeen, mutta nyt en tietenkään enää. Olen  lukenut siitä kammotusnukesta, en katsonut itse leffaa tosin, mutta en kuvitellut, että tämä olisikaan sellainen. Hiukan vaan karmivalta tuntui, kun olin jo matkalla kellarissa toiseen suuntaan kohti rappukäytävää, kun nukke huutaa: "Tule leikkimään!" 

OT lapsena yhdellä kaverilla oli KÄVELEVÄ nukke ja olin kyllä kateellinen, en muista puhuiko se.

Kerran pienenä kun olin yksin pelkäsin että mörkö tulee. Sitten tajusin että eihän niitä ole olemassakaan.

Menin uteliaisuuttani vanhaan autiotaloon maaseudulla. Talossa oli huonekaluja, matot lattioilla, taulut seinillä jne. Menin yläkertaan kurkistamaan ja alas tullessa astuin reippaasti viimeiseltä rapulta eteisen lattialle. Lattia petti altani, kuului kova räsähdys ja aloin pudota alla olevaan kellariin. Kuin ihmeen kaupalla sain kammettua itseni vähä vähältä takaisin eteiseen. Toisen jalan säärestä oli nahka kuoriutunut nilkasta polveen saakka ja kipu oli kova. Talon alla oli pimeä, tyhjä ja syvä betoninen tila. Jos olisin pudonnut sinne niin en tiedä miten olisin päässyt sieltä pois. Kukaan ei tiennyt missä olin, talo oli tien päässä ja lähimpään asuttuun taloon oli kilometri matkaa.. Ikinä en enää mene yhteenkään autuotaloon. Sen lattia voi pettää tai katto romahtaa niskaan. Lisäksi pihalla voi olla kaivo, jonka kansi voi pettää.

Tässä ketjussa tuontuosta toistuu sanat ”tehdä valot”, esim ”tehdessäni valot näin kuinka…” onko tuo jotain murretta vai onko joku yks ja sama tyyppi kirjoittanut hyvin monen monta juttua?

Vierailija kirjoitti:

Kerran pienenä kun olin yksin pelkäsin että mörkö tulee. Sitten tajusin että eihän niitä ole olemassakaan.

Muistui mieleen, kun 1970-luvun lopussa naapurin tyttö kertoi kummitustarinan, missä nuori nainen tai tyttö oli asunnossa, jossa oli kuollut vanhempi nainen. Kun hän oli maannut sängyssä, niin tuo kuollut nainen oli kävellyt ovesta huoneeseen. Tyttöä oli alkanut pelottaa niin paljon, että se ei voinut muuta kuin sulkea silmänsä, maata liikkumatta paikoillaan ja toivoa tuon kuolleen poistua asunnosta.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa tuontuosta toistuu sanat ”tehdä valot”, esim ”tehdessäni valot näin kuinka…” onko tuo jotain murretta vai onko joku yks ja sama tyyppi kirjoittanut hyvin monen monta juttua?

Minä teen valot, samoin mies. Asumme Etelä-savossa että olisiko murrejuttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran pienenä kun olin yksin pelkäsin että mörkö tulee. Sitten tajusin että eihän niitä ole olemassakaan.

Muistui mieleen, kun 1970-luvun lopussa naapurin tyttö kertoi kummitustarinan, missä nuori nainen tai tyttö oli asunnossa, jossa oli kuollut vanhempi nainen. Kun hän oli maannut sängyssä, niin tuo kuollut nainen oli kävellyt ovesta huoneeseen. Tyttöä oli alkanut pelottaa niin paljon, että se ei voinut muuta kuin sulkea silmänsä, maata liikkumatta paikoillaan ja toivoa tuon kuolleen poistua asunnosta.

Asuttiin rintamamies talolla ja olin varma että varasto joka oli siis mun huoneen puolella,asui mörkö,näin monesti painajaisia jossa näin kun ovi,joka hakasella vain kiinni,aukeni ja muumin tapainen mörkö levittäytyi hitaasti mun huoneen puolelle:/, muutakin kamalaa ja hirveää näin unissa. Oli pelottava paikka, keskellä ei mitään, pelkkää metsää ympärillä...

Tein ennen yötyötä ja kerran tulin taas tuttuun tapaan töistä kotiin varhain aamuyöstä, koetin panna rappuun valon mutta se ei syttynyt ja ihmeissäni kävelin hissille. Hissi oli alhaalla ja valo paloi joten astuin sisään ja painoin kerrosnappia, mutta hissi  ei lähtenyt liikkeelle. Siinä ihmetellessäni joku alkoi hakata hissin ovea kuin hullu ja pimeyden takia en nähnyt kuka siellä riehui, kiljuin kurkku suorana ja painoin uudelleen peukalo kipeänä kerrokseni numeroa jolloin hissi ihmeekseni alkoikin nousta normaalisti.  Olin ihan paniikissa kunnes pääsin asuntooni. 

Jälkeenpäin on ihmetyttänyt ettei kukaan naapuri  soittanut poliisia tai laittanut kiukkuista heippalappua yöllisestä melusta, se hissin oven hakkaaminen nimittäin varmaan kaikui aika hyvin ja päälle se, että meikäläinen kirkui kuin hinaaja!