MIKÄ ON HÖLMÖIN ASIA JOSTA OLET ITKENYT?
Kommentit (40)
Kun mun sisko söi kaikki mansikat yksin eikä mulle jäänyt yhtään :D parkuin silloin kuin mikäkin vauva... aika noloa :D
Mua itkettää aina, kun ihmiset ruokkii tuttipullolla tai ruiskulla pieniä, orpoja eläinvauvoja.
Sain haluamani joululahjan ja samaan aikaan odotin kuin kuuta nousevaa, että kuulisin miehestä, jonka kanssa oli ollut jotakin minkä olin ehkä itse vähän pilannut (olemalla torjuva, en siis pettänyt tms.) ja se, mitä eniten toivoin, oli, että saisin hänet. Ja sitten sain tosi mieluisan joululahjan. Purskahdin vain ikuun :D Äiti ja mummini, jotka sen antoivat olivat ihan hölmistyneitä, itsekin olin :) Myöhemmin sain asiat miehen kanssa sovittua ja olemme nykyäänkin yhdessä :))
Mua itkettää tunnolliset eläimet. :D
Siis esimerkiksi sirkushevoset, koulutetut delfiinit, puhuvat papukaijat tai agilitykoirat. Jotenkin se on niin ylivoimaisen musertavan hienoa, kun eläimet tekevät tunnollisesti mitä ihmiset käskee.
Välttelen kaikenlaisia eläinnäytöksiä, todella noloa pillittää yksinään yleisössä siksi, että se delfiini tai koira osasi hypätä renkaan läpi. :D
Jouduin ulkomailla johonkin merileijonaesitykseen, en ymmärtänyt sanaakaan mitä tapahtui, mutta kyyneleet valui valtoimenaan kun merileijonat tekivät hienoja temppuja ja lopussa vielä vilkuttivat.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 15:40"]
Mua itkettää tunnolliset eläimet. :D Siis esimerkiksi sirkushevoset, koulutetut delfiinit, puhuvat papukaijat tai agilitykoirat. Jotenkin se on niin ylivoimaisen musertavan hienoa, kun eläimet tekevät tunnollisesti mitä ihmiset käskee. Välttelen kaikenlaisia eläinnäytöksiä, todella noloa pillittää yksinään yleisössä siksi, että se delfiini tai koira osasi hypätä renkaan läpi. :D Jouduin ulkomailla johonkin merileijonaesitykseen, en ymmärtänyt sanaakaan mitä tapahtui, mutta kyyneleet valui valtoimenaan kun merileijonat tekivät hienoja temppuja ja lopussa vielä vilkuttivat.
[/quote]
Ohis, olen opettanut meidän kissoille että pitää istua ennenkuin saavat ruokaa. Meidän vanha kissa on ymmärtänyt tämän jotenkin väärin ja nousee aina huojuen takajaloilleen. Kaksi muuta istuvat ja tämä yksi keikkuu hyvin keskittyneesti kahdella jalalla :)
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 15:47"][quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 15:40"]
Mua itkettää tunnolliset eläimet. :D Siis esimerkiksi sirkushevoset, koulutetut delfiinit, puhuvat papukaijat tai agilitykoirat. Jotenkin se on niin ylivoimaisen musertavan hienoa, kun eläimet tekevät tunnollisesti mitä ihmiset käskee. Välttelen kaikenlaisia eläinnäytöksiä, todella noloa pillittää yksinään yleisössä siksi, että se delfiini tai koira osasi hypätä renkaan läpi. :D Jouduin ulkomailla johonkin merileijonaesitykseen, en ymmärtänyt sanaakaan mitä tapahtui, mutta kyyneleet valui valtoimenaan kun merileijonat tekivät hienoja temppuja ja lopussa vielä vilkuttivat.
[/quote]
Ohis, olen opettanut meidän kissoille että pitää istua ennenkuin saavat ruokaa. Meidän vanha kissa on ymmärtänyt tämän jotenkin väärin ja nousee aina huojuen takajaloilleen. Kaksi muuta istuvat ja tämä yksi keikkuu hyvin keskittyneesti kahdella jalalla :)
[/quote]
Voi ei :D
Mulla kostui silmäkulma hieman tästä tiedosta. :') <3
- 36
Kadonneen jäljillä -ohjelma itkettää aina.
Jos nään televisiossa kehitysvammaisen tai luen juttua heistä niin itken. Vaikka uutinen olisi positiivinen :D Oikeassa elämässä en itke, mutta median välityksellä kyllä, outoa.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 15:59"]Jos nään televisiossa kehitysvammaisen tai luen juttua heistä niin itken. Vaikka uutinen olisi positiivinen :D Oikeassa elämässä en itke, mutta median välityksellä kyllä, outoa.
[/quote]
Oletko katsonut American horror storya? Siinä on ainakin ensimmäisellä ja kolmannella kaudella näyttelijä, jolla on downin syndrooma.
Kannattaa vilkaista ;) :D
Olen ollut raskaana että niitä typeriä itkuja varmaan on tosi monta, mut ainut minkä muistan on se että mun mamman äiti on kuollut. En ole koskaan nähnyt enkä tuntenut mamman äitiä, tuntui silti pahalta että hän on kuollut :D
Itkin, kun kaaduin ja meni sukkahousut rikki. :( Ihan typerää, mutta ne oli jo kolmannet sinä syksynä. Oli siinä tietty muutakin taustalla, rahapulaa ym. ja mietin mistä hitosta saan siihen saumaan taiottua uudet. Olen kyllä kauhea tumpelo sukkahousujen kanssa.
Löysin kuolleen siiliemon ja sen vieressä oli 3 poikasta. Ne pienet olivat jääneet orvoiksi! Soitin läheiseen eläinsuojaan ja he hakivat pikku siilit turvaan. Aloin itkemään uudelleen kun hoitaja tuli hakemaan siilejä ja sanoi niille "noniin, emo kuoli, te pääsette autoon söpöläiset" tai jotain vastaavaa..
Eihän tuossa siilijutussa ole mitään, itse ollut lähes samassa tilanteessa ja olo oli hyvin haikea
T:194cm/127kg metsuri
Silmät kostuvat tästä siilijutusta. T:raskaana
Kun mies pyysi puhumaan hiljempaa. Käänsin sen niin, että hän ei halua kuulla mitä sanon, koska ei rakasta mua enää. :D Oli vähän PMS.
Lapsena kun mehiläinen kakkasi nallekarhuni pään päälle. Isä sitten myrkytti mehiläispesän ja olin omahyväinen kun sain kostoani. Tiedän, todella lapsellista mutta silloin lapsena se oli maailmanloppu.
Kun Elsan siskolta vietiin muistot. Itkin niin paljon, että tuli melkein nestehukka.
Kun kissa oli iha pökerryksissä nukutuksen jälkeen ja makasi vaan mun sylissä.