Lue keskustelun säännöt.
Paljonko olette valmiit maksamaan vanhempienne lääkäri- ja hoitomaksuja?
27.07.2015 |
Tuntuu pahalta kun sairaanhoito Suomessa on siinä jamassa että vain yksityiseltä saa hoitoa. Anoppi 74-v ei pääse kunnallisella puolella muistiongelmien takia edes lääkärille ennenkuin täyttää 75-v ja nyt pitäisi odottaa vielä vuosi koko ajan selvempien oireiden kanssa. ( Arkielämässä muisti on selkeästi huonontunut jo useamman vuoden mutta hänelle itsellään ei ole sairaudentuntoa) Olen kahden vaiheilla lähdemmekö maksamaan tutkimukset ja lääkärissäkäynnit yksityisellä jotta edes saataisiin varmuus onko Alzheimeria vai jotain muuta ja onko jotain tehtävissä vai ei. Mutta rahallinen panos olis varmaan 5000€ ainakin ja se olisi vasta alkua. Siihen perään sama sitten kaikille isovanhemmille... puhutaan kymmenistä tuhansista eikä kukaan ole vielä edes laitoksessa.
Ärsyttää ja surettaa, luulin että verorahoilla saisi edes jotain hoitoa mutta ei enää saa :( Paljonko te olette valmiita maksamaan vanhempienne ja appivanhempien hoidosta? Oletteko jo säästäneet siihen?
Kommentit (52)
No kyllä mä omien mahdollisuuksieni mukaan auttaisin rahallisesti. Ja mahdollisuuteni on todella hyvät. Sekä omia vanhempiani, että appivanhempiani. Eivät kyllä kummatkaan tarvitse meidän apuamme. Ainakaan toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin rahakas silloin maksaisin. Muuten en pysty
Jos mulla olis rahaa, niin maksaisin kaiken mahdollisen. Paitsi jos on omia lapsia, niin rahaa pitää jäädä niillekin. En tosin itse varmaan tai varmasti ole niissä rahoissa kuin isäni.
En senttiäkään. Itse nuo ovat veroja, sosiaali- ja eläketurvamaksuja maksaneet koko ikänsä, joten nyt niille maksulle pitäisi vihdoinkin saada jotain vastineeksi.
Milloinkohan Suomessa tunnustetaan että tämä maa on ihan kuralla? Ja lakataan hokemasta että meillä on hyvä julkinen terveydenhoito?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole mitään säästöjä. Kaikki menee elämiseen.
Onpa katkeria tilityksiä suhteesta omiin vanhempiin. Itse olen kyllä ajatellut, että kaikki kustannukset mitä syntyy maksetaan. He hoisivat minut aikuiseksi ja mahdollistavat siten osaltaan nykyisen melko menestyksekkään urani ja vauraan elämäni. Kun aika tulee ja he tarvitsevat apua olen ilman muuta paikalla ihan fyysisesti että myös rahallisesti milloin tarvetta tulee. Toivon että omat lapseni toimivat samoin, mutta toisaalta valinta on kyllä ihan heidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On Eussa maita joissa saa vielä hoitoakin, pakkoko se on siellä Suomessa mädäntyä, vapaa liikkuvuus toimii myös toisin päin.
Senttiäkään en laita.
Sitä saa mitä tilaa, ei silloin aikoinaan mun asiat kiinnostaneet kun olisin itse tarvinnut vanhempaa. Siis vanhempaa joka olisi ollut läsnä, välittänyt ja ollut kiinnostunut mun asioista silloin kun olin lapsi. Aivan turha odottaa mitään apua, rahallista tai muutakaan, ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aio maksaa yhtään. Nuorempi veli sai aikanaan kaiken. Mulle kamat sukulaisten vanhoja, veljelle ei. Veljelle ajokortti, mulle ei. Jne. Ei mun asiat muutenkaan kiinnostaneet, johtuiko siitä että olin "vain" tyttö.
Nyt mulla hyvä duuni ja palkka, veli ilman koulutusta kortistossa .
NYT kun mä olen lähempänä neljääkymppiä on mun asiat alkaneet kiinnostaa. Tarvitsevat kuulemma apua. Voi voi, pyytäkää xxx:ltä, multa ei irtoo.
#34, sinun vanhemmallesi kuuluisi varmasti eläkkeensaajan hoitotuki. Kts kelan sivuilta ja hae ihmeessä. Eihän se paljon ole, mutta jotain kuitenkin. Lisäksi tarkista asumistuen mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko sua. Kyllä lääkärille pääsee aiemminkin muistiongelmien takia. Suomi on pullollaan 50-60-vuotiaita dementikkoja, jotka ovat lääkärinnhoidossa ja palvelukodeissa jne
[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 14:34"]
On Eussa maita joissa saa vielä hoitoakin, pakkoko se on siellä Suomessa mädäntyä, vapaa liikkuvuus toimii myös toisin päin.
[/quote]
Ai pitäisi viedä oma perhe + kielitaidottomat isovanhemmat johonkin muuhun EU-maahan? Seuraava hyvä idea kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen valmis jäämään omaishoitajaksi tilanteen niin vaatiessa. Ollaan jo tehty diili palkastani, perheen asumisesta jne., jos tämä sopimus joskus astuu voimaan.
Jokainen perhe ratkaisee parhaaksi katsomallaan tavalla esim. meillä maksetaan mukisematta ja myös ulkopuolisista palveluista (kotitalousvähennys), kun halutaan vanhempien viimeiset elinvuosinsa olevan inhimilliset ja ihmisarvoiset, eikä haluttu realisoida vanhempiemme omaisuutta. Paljon autetaan myös itse.
Vanhempien omaisuuden myyminen on myös yksi vaihtoehto tai pankkien käänteiset asuntolainat, jolla vanhus voi itse maksaa palvelunsa, mutta silloin menettää myös oman perintöosuuden.
Lapsien maksamat laskut ja muut kulut voi aikanaa huomioda perunkirjoituksessa velkana, jolloin perintövero pienenee.
Olen tänä vuonna maksanut äitin geriatrilla ja silmälääkärissä käynnit. Lisäksi maksan osan kotihoidon laskuista. Äitini asumismenot 500 eur kuussa(ilman sähköä, kotivakuutusta), kotihoidon käynti kerran päivässä 700-800er /kk (riippuu paljonko juhlapyhiä). Ja huom kotihoidon laskuista on vähennetty jo kunnan antamat palvelusetelit. Nettoeläke 1500e/kk, sitten lääkekulut, terveeliset sapuskat ym.Joten joka kuukausi maksan muutaman satasen , muuten äiti kuolisi nälkään ja kulkisi risoissa vaateissa. Äiti tehnyt koko ikänsä töitä ja maksanut kiinteistöverosta alkaen kaikkea.
Vituttaa kun työtä paiskineet ihmiset eivät saa juuri mitään mutta jos lusmuilet koko elämäsi niin yhteiskunta kyllä maksaa sinulle vanhanakin kaiken. Itse aloin laittaa haisemaan myöhemmällä iällä; aioin elää leveästi ja velaksi, sitten kun tulee se aika etten pärjää yksin niin yhteiskunta saa kustantaa vanhuuteni..
Vanhempiaan täytyy jokaisen jotenkin auttaa. Miettikää jo sitäkin, minkä.mallin lapsenne saavat.
Mulla on elossa vain äiti, isä kuoli kun olin lapsi. Äiti elätti yksinään mua (ja sisaruksiani) 20 vuotta. Mä maksan tietysti hänen vanhuudenturvaansa niin paljon kuin vain pystyn. Reilu peli.
Tätä olen miettinyt. Olen vasta alle kolmekymppinen, mutta vanhempani ovat saaneet minut suht vanhana. Isällä terveys jo heikko, on jäänyt muutama vuosi sitten sairauseläkkeelle. Äiti ihan hyväkuntoinen, mutta todella pienipalkkaisessa työssä. Asuvat vuokralla, eivät omista oikein mitään ja talous on huonossa jamassa. Muutaman kerran ovat pyytäneet jo suuremman summan rahaa (tosin lainaan, mutta hyvin hitaasti sitä maksavat takaisin). Hieman sapettaa kun itsekin olen vasta muutama vuosi sitten valmistunut eli säästöjä ei hirveesti ole ja olen ihan keskipalkkaisessa työssä. Mua ei myöskään opiskeluaikana tuettu yhtään rahallisesti. En tarkoita mitään potut pottuiluna-meininkiä, mutta välillä tulee olo että olenko muka oikeasti heille tuon kaiken velkaa jostain :/ Jos rahatilanne olisi eri, en tietenkään näin ajattelisi. Lisäksi suhtautumiseeni vaikuttaa se, että vanhempieni talous on mennyt kuralle vähän epämääräisistä, ei niin mielestäni hyväksyttävistä syistä.
Niin paljon kuin pystyn. Varaisin nyti han ensin yksityiseltä lääkäriasemalta ajan neurologille.