**LOKAMASUJEN TORSTAI** (on toivoa täynnä)

KETSUPILLE tsemppiä, toivottavasti vauvalla olisi kaikki hyvin!



WADES: Jännä, kuin meillä on samanlainen tilanne! Mullakin siis tuo verenpaine ja pissaseuranta, vauva on tällä hetkellä n. reilu 3-kiloinen ja kohdunsuu 3cm auki, kanavaa 2cm :)) Ainoo ero, että meillä masussa kellii poitsu. Jännä nähdä kumpi synnyttää ensin, kun viikotki on aika samanlaiset.



ALKOHOLISTA: Meillä mies ei ole millään nollalinjalla ollut koskaan edes loppuajasta, mutta on kyllä sovittu, että siinä kunnossa pitää olla, etteä isompia lapsia pystyy tarvittaessa hoitamaan. Isompaa tyttöä kun lähdin synnyttämään, niin ukko istui kaverin kans lähikuppilassa :S No, synnytys sitten pysähtyi ja ukko kerkes selvitä ennen h-hetkeä jne. Nyt tosiaan saa huomaniltana lähtee juhlimaan, jos oikeesti käy niin huono säkä, että just sillon alkaa syntymään, niin tyttö voi jäädä mun serkun luo nukkumaan ja minä menen synnyttämään yksin. En kuitenkaan usko, että niin käy.



SUPISTELUJA kuuluu olevan monilla. Niin on täälläkin, tosi epämukavia sellaisia! Siis ne ei oo kauhean voimakkaita eikä kipeitäkään, mutta jokaisen aikana tulee ihan MIELETÖN paineen tunne tuonne peräpäähän, tuntuu että suoli räjähtää tai ainaki tulee p**t housuun. Ei kiva ollenkaan!



Muuta ei nyt tuu mieleen.. Paitsi että missäs on JENI!? Aamu-unilla vai synnärillä? ;)

KETSUPILLE voimasäteitä lähettelen. Toivottavasti vauvalla kuitenkin kaikki kunnossa.



ALKOHOLISTA: mies on selvästi vähentänyt juomista koko raskauden aikana. Perui luokkakokoukseen osallistumisensakin, mut pari viikkoa sitten vetäsi kunnon kännit. Että mä olin vihainen! Mut mieshän ajattelee, et se syntyy silloin laskettuna päivänä. Mietti nimittäin, että koska voi ottaa töihin päivystyksiä, niin ajatteli että laskettua aikaa edeltävälle viikolle voisi ottaa, koska vauvahan syntyy vasta seuraavalla viikolla. Taoin kyllä miehen päähän, että vauva voi syntyä koska tahansa.



PERÄPUKAMISTA: mä sain sen vaivan jo joskus viikolla 20 ja koko ajan sen jälkeen oon siitä kärsiny, vaikkei ole oikein ollut ummetustakaan. TOSI inhottava vaiva. Saapa nähdä, millaset on synnytysponnistelujen jälkeen.



LUPICAIA: ihana kuulla, että sulle jäi synnytyksestä nyt noin positiivinen kuva. Toivottavasti päänsäryt jo loppuneet. ONNEA vielä tyttövauvasta!



Eipä tullu taas paljon nukuttua viime yönä. Ensin ei uni tullu millään silmään ja sit kun heräsin käymään vessassa, ei taas tullu unta. Hyvää asentoa ei meinaa löytyä. Silti jaksoin jo pestä keittiön ikkunan. Alkuviikon kärsin levottomista jaloista tai vaan oikea jalka oli levoton. Tuntuu ärsyttävälle ja silloin ei nukuta, vaikka kuinka nukuttais. Sormien nivelet on ollu pari viikkoa tosi kipeät, tuntuu etenkin öisin, kun olleet samassa asennossa pitkän aikaa. Käsillä ei voi tehdä mitään, missä tarvii puristusvoimaa ja tavarat saattaa tippua käsistä. Pikkuvaivoja kuitenkin kaikki.



Meillä alkoi perhevalmennus vasta eilen. Saapa nähdä, ehditäänkö loppuun saakka. Pakkasin eilen jo vauvan kotiintulovaatteet valmiiksi turvakaukaloon. Itselle vielä kassi pakkaamatta, voi jäädä sinne viime tippaan. Muuten kaikki alkaa olla valmista, paitsi sänky vielä laittamatta.



Taidanpa lähteä koiran kanssa kävelylle.



Jaksamista kaikille vaivaisille!



eriel rv 36+6

Voi video. Voisko oikeasti olla jo lopun alkua =O

Koko aamun supistellut ja lopuilta lämmitin kaurapussin ja laitoin pojalle filmin pyörimään ja menin sänkyyn huilaamaan. Sinne hetkeksi nukahdin...Mutta tosiaan, suppareita tulee koko ajan, ei säännöllisesti mutta ei kuitenkaan ole loppunutkaan...

Mahakin toiminut tänään varsin aktiivisesti, eikös sekin oo jo joku " ensioire" ?

Mutta nyt siis toiveikkaalla mielellä että tätä vauvaa ei tarvitsisi odotella ihan sinne lasketun ajan yli. En odota että ihan nyt vielä syntyy, mutta toiveikkaana ettei ihan hirmu kauan enää menisi..



Miannin tavoin mullakin tuntuu tuola peräsuolen seutuvillakin aina paineen tunnetta kun supistaa ja nyt istuessakin..



Mielenkiinnolla menen tänään neuvolaan, lupasi tarkistaa kohdunsuun tilanteen jos tarvetta...

Kolmelta aika, tulen sitten kertomaan onko mitään tapahtunut vai heitänkö pyyhkeen suoraan kehään...



Anteeksi kun unohdin nimimerkin, mutta kuitenkin täällä eletään vahvasti mukana ja pidetään peukkuja että vauvan sydämessä kaikki ok.



Nyt lepäämään taas jos lämmittäis taas sen kauratyynyn...



Ei taida Jeni olla synnyttämässä kun huomasin tuolla toisessa ketjussa että oli kirjoitellut ;)

Ennen raskautta oltiin molemmat aika kovia menijöitä, joka viikonloppu tuli jossain käytyä... Minä rauhotin noita menoja jo ennen raskautta ja mieskin lupaili että vähentää raskauden aikana kun minä en sitten mukaan voi lähteä. Noh, tuntuu että miehellä oli entistä kovempi hinku kapakoihin, ja aina jollain ihme verukkeella... " Pakko mennä ku on hyvä bändi" tms... Ja sitten aina hirveessä kunnossa kotiin ja minä ihan hiilenä täällä vastassa. Nyt tossa syyskuun alussa se kävi vielä työpaikan saunaillassa jonka jälkeen sovittiin että tästä edespäin saa olla kyllä lähtövalmiudessa 24/7... Ja onkin sitä ihan kiltisti ollut, yhteen iltakaljaan se aina jää. Kai se tajus että kohta kun vauva syntyy niin kaljottelut jää ja siksi oli niin hinku juosta kapakoissa kun vielä pysty. Nyt on myös luvannut olla lokakuun ajan lähtemättä pitemmille pelireissuille, ihan itse sitä ehdotti. OIskin hirvee stressata että onko paikalla vai ei kun synnytys lähtee käyntiin... Esikoista odotamme ja jännittää muutenkin ihan tarpeeks. :)



Täällä rv kasassa 37+1 ja supistelee kovasti. Pari kertaa on tullu vähän aikaa säännöllisiäkin mutta ne on sitten aina hiipunu. Kivuliaita ne on mutta ei kuitenkaan semmosia normaaleja menkkakipuja pahempia...Eli ihan hyvin vois vielä vähän aikaa kärvistellä. Terkkari ja lähipiirin naispuoliset sanoo ettei pysy masussa laskettuun aikaan asti, mutta mistäpä sitä kukaan tietää... Täälläkin siis kovasti jo kyttäillään merkkejä synnytyksen lähestymisestä. Limatulppaa en oo havainnu, ehkä tavallista runsaampaa valkovuotoa vaan... Että odotellaan, odotellaan... :)



Tsemppiä kaikille näin loppusuoralla!

Keittelin tuossa juuri (purkki)hernekeitot torstain kunniaksi:) Tosiasiassa iski laiskuus ruuanlaiton suhteen ja löysin kaapista purkin hernesoppaa...



Eilen illalla kirjoittelin meneväni verikokeisiin tarkistuttamaan maksa-arvoja kun on ollut lievää jalkapohjien kutinaa. Sain juuri kokeiden tulokset ja niissä kaikki arvot kohdallaan ja voin huokaista helpotuksesta! Nyt voin sitten keskittyä odottelemaan lähestyvää synnytystä ja odotellessa pakkailla sairaalalaukkua ja ehdinkin toden näköisesti vielä vaihtaa sen sisältöä moneen kertaan... Vauvan kotiutumisvaatteet on valmiina, mutta on hyvin mahdollista että vielä vahdan nekin toisiin:):) Saas nähdä...



ALKOHOLIgalluppiin: me just toissa iltana puhuttiin siitä, että vauva voi tosiaan syntyä ihan milloin vaan ja että olis aika paha jos mies joutuis tulemaan synnytykseen suoraan baarista... Eipä se usein missään käy, mutta joskus kumminkin. Mä oon ottanut sen linjan, että käyköön ulkona ja tavatkoon kavereita vielä kun on mahdollista - melkein olen kannustanut siihen! Eilen olis ollut jotkut firman kekkerit, mutta mies itse ajatteli että on parempi olla menemättä enää. Jos oisin kieltänyt, ehkäpä se olis halunnut mennä... Käänteispsykologiaa (or whatever)...!



Ärsyttävä pieni tihkusade tuolla ulkona, ei huvita mennä kävelylle. Pyykkäilen ja odottelen telkkarin korjaajaa. Parin tunnin päästä lähden äidin kanssa ostoksille Jumboon - käyhän sekin päiväkävelystä!



Mukavaa viikonlopun odottelua kaikille!



Bluewish 37+1

[color=EE30A7]

Lauantaina 16.pvä alkoi lorahdella lapsivettä, mutta supistuksia ei kuulunut. Soittelin synnärille, että mitäs tässä nyt tehdään, kun itse koko ajan kuvittelin, että on varmasti vain tosi runsasta valkovuotoa…mutta synnäriltä käskivät illan päälle tulla näytille. Selvää lapsivettähän se sitten oli ja minut laitettiin odottajien osastolle.



Luomusupistuksia ei kuulunut (vaikka jatkuvasti lorahteli lapsivettä), joten sain ensimmäisen cytotecin puolikkaan maanantaiaamuna. Supistuskäyrälle piirtyi päivän mittauksissa jotain pientä, mutta itse en edes tuntenut niitä, joten seuraavan tabletin nielin viideltä. Iltaa kohti sitten alkoi tuntua jotain, mutta hyvin vielä yön sain heräämättä nukkua.



Tiistaiaamun supistukset olivat jo selviä ja lapsiveden mukana tuli vähän verta. Lääkäri tarkisti tilanteen ja paikat olivat jo väljästi parille sormelle auki, niin sain luvan siirtyä synnytyssaliin kalvojen puhkaisemiseksi. Synnytyssaleissa oli vain niin ruuhkaa, että osastolla ehdin käydä vielä kuumassa suihkussa ja viivyinkin varmaan toista tuntia, kun supistusten aikaan mahan suihkuttelu lievensi kipua niin hyvin.



Puolilta päivin pääsin synnytyssaliin. Keinutuoli tuntui parhaalta paikalta kestää supistuksia. Keskityin niin kivun kestämiseen, että sanoin miehelle hänen voivan huoletta nukkua päikkärit synnytyssalin sohvalla :). Omat supistukset olivat jo niin hyviä, että pyysin, josko siirretään sitä kalvojen puhkaisua, kun jännitti kipujen koveneminen loppujen vesien menon jälkeen. Vauvan sydänäänet alkoivat vain heitellä niin kovasti, että lääkäri ei suostunut odottelemaan vaan kalvot puhkaistiin ja vauvan päähän laitettiin pinni sydänääniä varten. Siinä vaiheessa olin auki n. 5cm. Vaakatasossa supistukset tuntuivat hel*****lisiltä, mutta kun pääsin takaisin pystyyn ja keinutuoliin niin saatoin hyvillä mielin todeta kätilölle että en edelleenkään tarvitse kipulääkettä.



Kello lähestyi kolmea, supistukset olivat tujuja, mutta kestettävissä, enkä tuntenut vielä ponnistustarvetta. Sydänäänet romahtelivat vain niin pahasti supistusten aikaan että kätilö sanoi että katsotaanpa paikat. Olin kokonaan auki ja olisi alettava vain ponnistaa ennen kuin lääkäri tulee imukupin kanssa, sen verran sydänäänet olivat huolestuttavat. Ponnistusvaiheen kipu alkoi pelottaa, kun siihen asti olin päässyt niin vähällä. Pyysin jotain tilanteeseen sopivaa ja sain pudendaalipuudutuksen. Sen laitto olikin minun synnytyksen kivuliain kohta ja kaiken lisäksi ei tehonnut! Esikoisen syntymässä luksusta oli happiviiksien tuoma raikkaus ja ne halusin myös nyt naamalleni hengiteltäväksi. Ponnistusvaihe olikin yhtä helppo kuin esikoiselta ja 8minuutissa vauveli oli maailmassa iltapäivällä kolmelta.[b]♥TYTTÖ♥ syntyi rv 36+5, 50cm, 2920g & py 34cm ja sai pisteet 7-7-8.[/b] En saanut vauvaa heti rinnalle, kun lastenlääkäri vei tutkittavaksi, mutta kun kaikki osoittautui olevan kunnossa, niin nyytti pääsi ottamaan ensimmäiset imut rinnasta.



Epparia ei tarvittu ja repeamiltä vältyttiin (Esikoiselta eppari ja III-asteen repeämät). Sitten alkoi taas jännittäminen kun istukka tuntui olevan lujassa. Esikoiselta jouduin istukan käsinirrotukseen ja kaavintaan melkein heti synnytyksen jälkeen, kun vuotoa oli niin paljon. Nyt ei ollut vuotoa niin kovasti niin vajaan tunnin irroittelun jälkeen istukka antoi periksi (istukan irrottaminen oli puudutuksen ottamisen jälkeen tuskallisinta!). Kätilö ei varmaksi voinut sanoa oliko istukka täydellinen vai jäikö kohtuun jotain. En saanut syödä enkä juoda mitään ”onnittelueväitä” kun tilannetta piti seurata. Kuuteen mennessä olin vuotanut n. litran ja itkin lääkärille että viekää kaavintaan, en halua kuolla verenvuotoon, vaikka mitään hätää ei tilanteessa vielä ollutkaan. Itsestä tuntui että sain vähä väliä jotain lääkettä. Lääkäri rauhoitteli, hieroi kohtua ja selitti tilannetta ja kaavinnan huonoja puolia. Siinä tunnekuohun ja hormoonihumalan jälkeen vuotokin alkoi rauhoittua. Viisi tuntia synnytyksestä pääsin osastolle vauvan luo ja kokonaisvuotomäärä oli 1300ml. Kohtua käytiin pitkin yötä painelemassa, mutta tilanne pysyi hyvänä ja niin taisin onneksi selvitä säikähdyksellä.



Vauvan kanssa oltiin viikko osastolla, kun vauvan keltaisuutta piti hoidattaa sinivalolla kahteen otteeseen. Nyt opetellaan elämää uuden perheenjäsenen kanssa. Isosisko otti vauvan paremmin kuin hyvin vastaan ja on kiinnostunut koko ajan paijaamaan ja hoitamaan ja korvaamaton ”vaippakuski” :). Nukkumisjärjestelyt vain piti laittaa uusiksi ainakin toistaiseksi, että minä eri huoneessa vauvan kanssa, kun esikoinen niin herkkäuninen. Vauva ei turhia itke ja ollaan jo vähän uskallettu ajatella että tämän kanssa vältytään koliikilta. Tyytyväinen tyttö syö ja nukkuu =)



Raskaudesta ja synnytyksestä jäi hyvät muistot, vaikka tiedänkin, että mahdollisella seuraavalla kerralla pelkään taas istukan kohtaloa ja vuotamista. Miehen en ole luvannut sanoa, että synnytys oli helppo ja kivuton, vaikka oli myös näyttänyt ja kuulostanut (kertaakaan ei tarvinut ääntä korottaa tai voimasanoja käyttää) siltä, mutta itse työn tehneenä kyseisiä termejä käytän ;-)

[/color]

Ihana synnytyskertomus... Hienoa kuulla, että kaikki meni lopunperin hyvin ja mahdollisimman vähillä kivuilla! Ja tyttö hyvässä kunnossa/painossa vaikka syntyikin tuon verran etuajassa.



Mä olen tuskaillut tuon maanantaisen " lorahduksen" jälkeen tän oloni kanssa. En tiedä, aamulla heräsin viideltä järkkyyn paniikkiin, että onkohan koko vauva edes hengissä! Liikkeet harventuneet kovasti, ei tietty oo enää tilaakaan liikkua, mutta silti. Eipä uskois että neljättä odottelen, kun on taas tämä sama jahkaaminen ja epätietoisuus päällä! toivoisin niin kovasti, että tää syntyisi jo niin pääsisi tästä huolesta, että onko kaikki ok! Tuntuu että supistuksiakaan ei tuu enää.



AlkoholiGallup, meillä kans mies aikasta rauhalinen kapakoissa kävijä, kerran pari vuoteen lähtee " omille" reissuilleen normaalistikkin. Nyt on työmenojakin rauhoittanut ja saunan päälle vaan muutaman oluen ottaa, eli ajokunnossa on kaiken aikaa. Kiitos siitä hänelle! =)



Toisilla kuuluu unentarve vaan vähenevän, niin mä taas voisin nukkua kokoajan. Illalla ihan väsynyt, aamulla ei jaksa nousta ja päivällä pakko nukkuu ainakin pienet päikkärit... Tarttis kattoo vauvalle kotiintulo vaatteet valmiiks, ni olis sit sekin asia järjestyksessä, omat kamat heitän laukkuun sit lähtiessä.



Kurjan harmaata ulkona, ei huvita lähtee sinnekkään vaikka pihahommia piisaisi... Taidan mennä sohvalle pötkölleen, jos vaikka piristyisi!!!!



Pirteämpää torstaita muille!



neljäs 36+5

Alkaa jo itselläkin haluttaa tositoimiin.



MUTTA, samalla mulla alkaa iskeä paniikki niiden jälkisupistusten kans. APUA; mitenhän ne kestää, jos ovat VIELÄ pahemmat kuin viimeksi. Aijaijaijai...

Mahtaakohan Je_Ni tosiaan olla synnärillä kun ei ole näkynyt vielä tänään? :)



Mulla ei mitään uutta, vauva on tosi ylhäälläkin ja on hankala hengittää. Ei se varmaan synny koskaan... Tä on niin tätä, että keskiraskaudessa supisteli aina koiran kanssa lenkkeillessä yms. mutta nyt ei mitään. Ei yhtään huvittaisi enää olla raskaana mutta ei kyllä huvittaisi mennä synnyttämäänkään, dilemma :)



Hyvää torstain jatkoa kaikille ja erityisjaksut Nazulle!



merileijona 36+6

Suoraan GALLUPEIHIN:



Viinaksista: Mies ei käy juurikaan viihteellä kun harrastaa urheilua ja joka viikonloppu on reenejä ja pelejä. Mut en nyt enää päästäisi jos yrittäisi lähteä. Eipä tuo ole paljon hinkunut mihinkään baareihin onneksi. Sitä mies vaan mietti, että kun on niin paljon pelejä, että kerkiääkö varpajaisia pitämään.. mä sanoin, että kyllähän nyt varpajaiset tarvii olla!! Jääköön joku peli sitten väliin kerran. Onhan sitä on ekaa lastaan juhlittava, vaikka varpajaiset aivan tyhmä traditio onkin. Miesten joku oma juttu...



Synnytyksen odottelusta: Mulla on nyt rv 38+3 ja tosiaan kun meidän vauveli on niin pikkuinen, niin mulla ei ole mikään kiire synnyttämään. Ja muutenkin, mulla vaan olo parantuu loppua kohden!!!!! Ihmeellistä kyllä. Kävelylenkit tosin on aika hissuttelua, mutta muuten olo on virkeä ja pirteä. nukun tosi hyvin, paremmin kuin ikinä ennen. Vessareissujenkin jälkeen saan yleensä tosi hyvin unen, ennen raskautta aina unen saamiseen meni aikaa joskus tuntejakin.



Kaikilla on tosiaan kauheasti supisteluja.. mulla ei siis juuri mitään. Noita kovettumisia on silleen tavalliseen tahtiin, mutta mitään kivuliaampia suppareita ei (varmaankaan) ole ollut. Jotain nipistelyjä kyllä, mutta en ensisynnyttäjänä oikein tiedä, mikä on sitten kivuliaampi supistus ja mikä jotain muuta asiaan kuuluvaa.



Mutta että menköön ylikin vaan (toistaiseksi sanon näin:). Kasvaapa sitten isommaksi ja vahvemmaksi vauveli.



Nyt meen lukemaan naisten lehtiä ja syömään suklaakiisseliä!



terveisin Alisa

Onnea vauvasta =)



Vaikka en olekaan ilmoittautunut lokakuun synnyttäjien listalle, kuulun silti joukkoon ja olen lueskellut pinoja. Nyt oli pakko kirjoittaa kun luin Mutsik@n pelosta ettei istukka mahd. seuraavassa synnytyksessä irtoa. Ystävälläni oli se tilanne että hän oli kahdesti joutunut kaavintaan, kun istukka ei irronnut. Kolmannella kerralla hän kävi ennen synnytystä vyöhyketerapiassa ja sai synnytystä varten homeopaattisia lääkkeitä. Ja kas kummaa, istukka irtosi ihan itse. .... Joten jos olet joskus raskaana niin tiedosta voi olla hyötyä sinulle. Tai jollekkin muullekin joka lukee näitä ja kärsii samasta ongelmasta =)

ui ihanaa, mutsikka PALJON ONNEA PIENESTÖ TYTÖSTÄ! ihana lukea synnytyskertomuksia ja täällä tosiaan tulee itellekin halu jo päästä tositoimiin vaikka tietääkin miten tuskallista sen on mutta kuitenkin niin ihanaa ja kaunista!!! oikein isot onnittelut!



ja kiva kuulla lupicaia että alatiesynnytys oli onnistunut kokemus!

toivottavasti saat nuo ikävät päänsäryt kuriin ja pääset kunnolla nauttimaan pienestä prinsessasta!



camelotille tsemppiä supistusetn kanssa, toivotaan että ne nyt tietäisivät sitä itseään eikä tarttisi enää kauaa kärvistellä!



ketsupillako oli huolta vauvan sydämestä.. toivon että saat tänään selvyyden tuohon tilanteeseen ja että kaikki on kunnossa!



JENI; HUHUUU?! ;)



täällä ei merkkiä mistään...luulin tosissaan että syntyisi syyskuun puolella muta alkaa näyttää aika huonolta, tänään on eka laskettuaika, muttei kyllä mitään merkkiä synnytyksestä...

tilasin just sen kantopussin,ettei sitten mene toimitus hirmu myöhään..no eipä sillä, kai se ehtii vaikka tulisi kuukauden päästä, taitaa olla tämä vauveli vielä pitkään masussa...



alkoholigallupiin, miehistä...meillä mies ei myöskään ota kännejä mutta mua ärsyttää suunnattomasti että ei ota mun tunteita ja pyyntöjä huomioon kun pyydän ettei ottaisi mitään ennen synnytystä ja muutenkin olisi vastuullinen vanhempi, on nimittäin ainut ajotaitoinen meidän perheessä... ottaa siis olutta joka ilta:( ei niin että olisi kännissä mutta en kyllä halua lähteä ottaneen alkoholin haluisen miehen kanssa synnyttämään tai lapsen kanssa lääkärille tms. loukkaa tosi paljon kun ei voi olla edes tätä aikaa ottamatta kun synnytystä ootellaan!!!

niinkuin se olut nyt olisi niin tärkeää!! kyseisestä asiasta ollaankin muutamat perheriidat jo saatu aikaiseski kun mies ei muka nää aisasssa mitään pahaa, vaikka itskisin sitä päivät pitkät...

olenkin pari kertaa kiukuspäissäni sanonut että ei tartte sitten tulla koko synnytykseen mukaan!



no juu...



yritin aamulla soitella neuvolaankin jos oisis saanut pika-tarkistus aikaa että olisi saanut vähän tietää kuntoa, kun väliä nyt taas se 2 viikkoa käynneissä ja lakaa ainakin tässä lopussa tuntua että kyllä siellä voisi tarkistuksissa käydä, no eipä ollut tavoitettavissa kun vasta huomenna joten ei nyt päässyt sitten...katsotaan huomenna uusiksi..



jaksamisia kaikille suppareiden ja kipujen ja unettomien öiden yms huolien kanssa!



ja onnea matkaan vauvanhakuun aikoville! :)



fiikuna ja masussa viihtyvä mytty rv 38+1(JO?)

Kuulosti mukavalta synnytykseltä. Kysyisin vielä, että minkä verran sulla lorahteli tota lapsivettä kerralla? Mullakin housuihin tuntuu hukahtelevan aina välillä vähän jotain, mutta epäilen kyllä vetiseksi valkovuodoksi...



Mäkin yhdyn tuohon Jenin huhuiluun!!! Ettei vaan ois likka päässy livahtamaan...



Palaillaan taas!



Mamseli ja samat viikot

Juu tosiaan olin neuvolassa ja sen jälkeen en ole jaksanut koneelle tulla. Nyt pitää kuiteski laittaa vähän kuulumisia, ettette vallan ihmettele minne olen kadonnut:) Camelot olikin mut bongannu tuolta yhdestä viestiketjusta:D



Mä koitan välttää tätä koneella istumista viimiseen asti sillä TURVOTUS on ihan megaa taas ja sen kertoi neuvolan vaakaki, DÄÄM :( Paino oli noussut viime punnituksen jälkeen 1.8 KILOA!!!!!! Voihan " joku paikka" !!!! Mutta mulla on jokseenkin nyt ruvennu olemaan sellanen " kokonaan" turvonnut olo ja tuntuu, ettei se oikein hellitäkkään....Plaah :/

Meinasin vetästä sitä terkkaria turpaan, kun moneen kertaan sanoi, että " Kannattaa nyt suosia sitä vähäsuolaista tai suolatonta ruokaa!" NO KYLLÄ MÄ JUMALAUTA SEN TIEDÄN, MUTTA MÄ EN PELKKIÄ PORKKANOITA ALA PUPUTTAMAAN!!!!!!! Mulle sokerin välttäminen olisi ihan " iisi juttu" , mutta suolan kanssa onkin sitten vähän niin ja näin....kun sitä on KAIKESSA melkein!!! Eihän sitä saa sitte syödä ees leipää ja raejuustoa (mun intohimoni!!!!) enkä muutoin meinaa syödäkään. Vetäsin sitte lautasellisen kaurapuuroa missä oli vaan Piltti kuningatarsosetta päällä...Aika mautonta, mutta kun sitä suolaa ei saa laittaa niin ei sitten laiteta hitto vie!!! Taidan leipoa tänään itelleni suolatonta leipää...joo varmaan ihan himskatin hyvää :D :D Yritän nyt viimiseen asti välttää sitä suolaa ainakin maanantaihin, jolloin on neuvola seuraavan kerran..PAITSI ETTÄ MÄ KOKO SYDÄMESTÄNI TOIVON, ETTÄ VAUVA ON SILLOIN JO MAAILMASSA!!!!!!



Pissa oli kuitenkin puhdas ja verenpaine ihan ok, alapaine 77 (mulla siinä 60-78 välillä ollut joka kerta) että sen puoleen ei ois merkkejä ainakaan raskausmyrkytyksestä. Terkkari sanoi, että jos alkaa tulemaan yläselkäsärkyä taikka huonoa oloa ja hengenahdistusta niin kannattaa soitella äippäpolille...



Vauvan syke vaihteli siinä 135-140 välillä ja samassa asennossa hän on mitä on ollutkin eli pää alimpana, mistään kiinnittymisistä ei mainittu yhtikäs mitään.,..



Hemoglobiinia EI mitattu-ei kuulemma tarvii, kun on 2 viikkoa sitte mitattu....ei kai sit vissiin...



Sf-mitta on 33 cm (kasvua 0.5 cm viikossa) eli keskikäyrän ja alakäyrän välissä edelleen kuten tähänkin asti :)



Suppareita ei oikeestaan ole ollut sitten sen edellisiltasen ja mitä nyt eilen ehkä vähän supisteli. Yöllä masu on kipeenä, kun pitää herätä vessaan eli ilmeisesti kun rakko on täynnä niin johtuu siitä, vai?? Viime yönäkin taisin 4 kertaa käydä veskissä ja myös isolla asialla. Vatsa on ihan kuralla, tänäänkin olen käynyt jo 3 kertaa, heh :D



Olen jo NELJÄ(vai peräti viisi...) yötä saanut nukuttua näitten käsien puolesta, aivan mahtavaa :D Tosin mulla on öisin suhteellisen lämmin ja sitten kun pidän noita rannetukia niin ne hiostaa ikävästi ja sit alkaa kutimaan kädet :(



Jees, mutta nyt päästän isännän koneelle...Palaillaan taas!!



Terkuin: Je_Ni & " Pikku-Isäntä" 39+4



P.s Oletteko kuullut siitä, että mikäli kuukautiskierto on ollut säännöllinen ennen raskautta niin sillä olis merkitystä siihen heittääkö vauvan syntyminen paljon lasketusta ajasta...?! Mulle ihan uutta, mutta näin terkkari väitti. Että kun mulla on ollut säännöllinen kierto niin ei PITÄISI ainakaan paljon mennä yli LA:n....Tiedä sitte pitääkö paikkansa.

aika kauanhan tuota ootta joutunu sairaalas olemaan.



Mutta huhhuh, olipa reissu käydä reilu 2km kävelylenkki! Miten voiki tuo vauva painaa niin ikävästi kokoajan tuonne alas.. siis sellasia vihlasuja, ja tuntu kokoaika niinku se ois istunu häpyluun päällä tai jossai siellä, ei missään hyvässä kohassa. Mutta näin jälkeenpäinki on maha kipeä ja supisteliki tossa, ei onneks enää.

Ei hirveesti siis innosta nuo kävelylenkit tällä hetkellä :( '



Jaahas, onko se Jeni lähteny synnärille vaiko eikö? :)



Galluppiin: Ei ongelmia kun mies ei juo :)

Itse olen kuullut (ja kokenut) että kun kk-kierto on pitkä (eli 32pv tai yli) niin yliaikaisuus on hyvinkin todennäköinen. Kokemus siis itseltäni ja äidiltäni : )

Nyt pitää olla tosi nopea, kun esikoinen selvästi jo heräilemässä ja tänään ajattelin jättää titinalleilut välinin ;-)



KETSUP: Toivottavasti sinulla on jo takana onnistunut lääkärikäynti ja sait hyviä uutisia pikkuisen sydämen suhteen... TUlehan kertomaan, kun jaksat.



VIINAGALLUP :-): Meillä alkoholia ei kyllä käytetä viinilasia paria enempää varmastikaan ennen la, mutta miehellä on työmatkoja vielä laskteun ajan lähellä Englannissa ja Tukholmassa. Lontoon matka saa kyllä luvan vaihtua puhelinkonferenssiksi, mutta sinne tukholmaan hän taitaa päiväksi mennä. En jaksa uskoa, että tämä vauveli syntyy etuajassa, EI MITÄÄN merkkejä. Eli COE ja PEGGY: Meidän vauva ei synny etuajassa ja hyvä niin , roikun täällä marraskuun puolelle pitkään :-)



VAUVAUUTISISTA: Lämpimät onnittelut MUTSIKALLE ! mYÖS Hyvä ystäväni (la. oli 3.10) sai potrean pojan sektiolla toissapäivänä. Hän on kyllä lukenut palstaa, mutta ei kirjoitellut. Mittaa pojalla oli noin 4,1 kg ja pituutta 51 cm.



LILLIS: Minulle jäi kovasti mieleen, kun toissapäivän pinossa kerroit siitä 3 kk ennakkoon syntyneestä pikkuihmisestä, joka taistelee nyt hengestään. Jäin miettimään oikein urakalla tätä elämän kulkua ja miten mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Tämä samainen äiti,josta kerroit,. on muuten myös ilmeisesti erään ystäväni puistotuttu, koska hän kertoi samaisesta tapahtumasta minulle eilen. Tussin pk-seudulla samana päivänä kahta tuollaista kohtaloa ilmenee kuitenkaan.



Jolla

vihdoinkin koneella, kiitos kirjaston!!!Miellä kone tilttasi jostain syystä viikko sitten ja olen ollut TÄYSIN PIMENNOSSA mitä muille lokalaisille kuuluu!!Onneksi pääsin nyt kirjastolle!!Kylläpäs on edistystä tapahtunut monella ja lähtökin on jo ihan ovella! SUURET ONNITTELUT kaikille nyyttinsä saaneille!!!kohta jo täälläkin...=O



Muutamana päivänä on supistellut kiitettävästi, mutta myöskin melko nopeasti ovat lopahtaneet =/ Kukas se oli kun kirjoitti, että säännöllinen kk-kierto voisi vaikuttaa LA:han...Itse olen kuullut samaa ja kun fysiologisesti asiaa miettii, niin onhan tuo aika loogista! Itsellä säännöllinen kierto ja esikoinen syntyi rv40+4, eli ei paljoa mennyt " yliaikaa" ...

yritän palailla mahd.nopeasti, pitää vapauttaa kone seuraavalle. Täällä on tämä 15min/kone käytäntö!!!



JAKSAMISIA KAIKILLE JA SUPPARISÄTEITÄ NIITÄ TOIVOVILLE!!! tänne kans... =)



levila+Tyyppi 38+5

Ihan pakko olla, kun on jo aiemminkin ollut jotain outoa yhteenkuuluvuuden tunnetta:) Ehkä me joskus törmätään toisiimme upouusien Twincojemme kanssa=)



Mutta joo, mua kyllä suorastaan harmittaa näin jälkikäteen, että menin ko. asiasta täällä kertomaan. Eihän mulla ole mitään oikeutta toisten ihmisten asioita täällä retostella, musta ei todellakaan olisi kiva jos joku kertoilisi minun asioitani netissä nimettömänä:( Mutta asia oli vaan NIIN koskettava ja pyörii edelleenkin päässäni yötä päivää, ja jotenkin liittyy tähän meitä kaikkia yhdistävään asiaan niin läheisesti, että lipsahti suusta...



Nyt mun pieni saa kyllä jo herätä (siis isompi pieni;) että päästään vähän liikenteeseen ja illalla ihmisten ajoissa nukkumaan.



-L-

Toivottavasti tämä syntyy ennen ensi perjantaita milloin kontrolli aika polille..