Mikä on lapsiperheessä raskain ikäkausi?

Lapseni vasta täyttää pian 2, joten kovin kattavaa vastausta ei minulla tähän ole. Näin oman lyhyen kokemukseni perusteella sanoisin kuitenkin että tämä taaperoaika on monta kertaa raskaampaa ja kuluttavampaa kuin vauvavuosi oli. Nyt on selkeästi jo helpottamaan päin kun lapsi alkaa olla hieman vähemmän hoidettava. 1-vuotissynttäreiden jälkeen ne vaaleanpunaiset vauvalasit lennähtivät nurkkaan hyvin nopeasti kun lapsesta tuli vaativa, uhmaava ja kerkeävä taapero.
.
Saa nähdä viitsiikö sitä enää lähteä tähän toista kertaa kun realistinen ajankohta toiselle lapselle olisi vasta esikoisen ollessa eskarissa. Silloin saatan nauttia helppoudesta jo liikaa :D

Taaperoikä oli hankalin ja sitä aikaa kurahousu-vaihtovaate-viideksi päiväkotiin -showta ei ole yhtään ikävä. Nyt murrosikäisiä ja minusta tämä aika on aika hauskaa. On nähnyt lapsen kasvun vauvasta taaperoon ja siitä nuoreksi, joka hapuilee lapsuuden ja aikuisuuden kynnyksellä. Se on todella hellyyttävää. 

Up

Musta on pahin ollut murrosikä. (kaksi kokemusta jo)

Meillä 9, 6 ja 2 v. lapset. Ovat valvottaneet minut hulluuden partaalle kukin vuorollaan ja yhden asian vaikuttaessa toiseen olen saanut pari lopun elämän terveydellistä riesaa tästä valvomisesta. Eli vauva- ja taaperoaika vaativat meillä veronsa. Nyt alkaa helpottaa univaje, ehkä tämä on vain elämän keino antaa virtaa uuteen kaaospyöritykseen :D. Odotan mielenkiinnolla isompien lasten vanhempien näkemyksiä!

Eiköhän se ole raskain vaihe, kun lapset ovat niin pieniä, että koko ajan on vahdittava, syötettävä, nukutettava, vaihdettava vaippoja. Itse ainakin odotan, että lasten kasvaessa helpottaa, lapset nyt 1 ja 3 v.

Itse näen asian niin, että sina pysyy tasaisen haastavana. Haasteet vaan muuttuu ajan myötä :)

Kyllä te elätte nyt sitä rankinta aikaa. Omat lapset nyt kouluikäisiä ja on tosi helppoa verrattuna siihen kun olivat pieniä. Joskus katson videoita siltä ajalta ja mietin, että miten jaksoin. Kolme lasta, neljäs jäi haaveeksi ihan siksi, että ne jaksamiseväät tuli syötyä jo kolmen kanssa loppuun.
Voimia teille, muutaman vuoden päästä helpottaa.

13-16 v ihan kauheeta. Haastava teini on jäätävän vaikea vastus.

Tästä ei varmaan sulle oo apua, kun sulle on ehtinyt jo kertyä enempi kokemusta, mutta mulla on yks 3-vuotias ja ehdottomasti raskain oli vauvavuosi (valvominen, imetyksen sitovuus - ei huolinut pulloa - ja sylissä kanniskelu kun ei viihtynyt YHTÄÄN lattialla ennen ku oppi liikkumaan). Sen jälkeen on helpottanut koko ajan ja nyt on megahelppoa. Uhmakaudet on tietty rassannu hermoja, mut ne kestää kun saa nukkua yöt (ah) :)

Pikkulapsivaihe on raskainta, kun on valvomista, sairastelua, ym. Mutta murhe lapsista säilyy koko elämän, murehtii sitä jollain lailla, vaikka olisi 90 vuotias.

Ylämäkeen kiivetään koko ajan.

Mä sanoisin, että 1-2 -vuotiaan kanssa on tähän mennessä ollut raskainta. Nyt on ihanaa, kun lapset 5- ja 8-vuotiaat. Mutta murrosikää odotellessa...

Pikkuvauva-aika. Sen jälkeen on koko ajan helpottanut. Teini-ikäisten kanssa on jo oikein leppoisaa.

Ikävuodet 0-18

Meillä nyt 4 v ja 6 v ja ihan viime aikoina olen huomannut että olen alkanut suhtautua vauvoihin ja taaperoihin samalla tavalla "ulkopuolisesti" kuin aikoinaan lapsettomana. Eli kauhistelen sitä huutoa ja sotkua. :) Jokin suvantovaihe siis omien lasten kanssa nyt, mielenkiinnolla odotan mitä seuraavat vaiheet ovat. Tämän kokemuksen perusteella siis vauva- ja taaperoaika on on rasittavampaa kuin nykytila.

Mulla taas pojat 13 ja 16 ja elo näiden kanssa on ihanaa! Vauva-aika oli univajeen takia raskasta. Sitten kun pojat oli pieniä oli keskinäistä nahinaa, tosin myös yhteisiä leikkejäkin. Mikäs näiden kanssa on vuosiin ollut. Kotityöt menee suit sait kun on monta tekijää, ns miesten hommia voi jo fyysisesti isolle pojalle osittain laittaa. Mm nurmikkoa en ole enää vuosiin leikannut. Totta kai sanomista tulee kuten joka perheessä.. Kuopus koittelee enemmän rajoja kuten kuuluukin kehitykseen. Jos tekee tyhmiä niin menettää toviksi etuisuuksia. Mutta noin muuten noiden kanssa elämä on kivaa ja helppoa! Voi keskustella, huumori on hyvää, voi mennä katsomaan muitakin leffoja kuin piirrettyjä. Reissuissa ulkomailla pojat osaa hoitaa asiat hyvällä enkulla. Oikeasti ihanaa aikaa! Ovat vielä tässä, on apua mutta eivät vaadi koko aikaa huomiota ja huolta. Monet puhuu että murkkuaika on kamalaa. En ole itse siihen ikinä uskonut, itse en murkkuna ollut sen kummempi ku muutenkaan. Murkkuja on ollut aina ja on kaikkialla maailmassa... Ei se ikä tee ihmisestä mitään hirviötä. Meillä on samat tavat, käytöstavat ja keskinäinen kunnioitus mitä aina. Vituttaa joo jokaista joskus, kuuluu elämään. Tämä on mun mielestä parasta aikaa!

Sanoisin että ikävuodet 1-5 ovat olleet ainakin meillä ne haastavimmat ja rankimmat. 

Lapset ovat nyt 6- ja 7-vuotiaita ja kyllä on ällistyttävän helppoa siihen verrattuna mitä oli heidän ollessaan vauvoja tai uhmaikäisä. Koko ajan on helpottanut heidän kasvaessaan.

En tiedä mitä tuleman pitää mutta tämä 6 kk vanhan kanssa on haastavaa vähien unien vuoksi. Olen nyt nukkunut puolivuotta max 3-4h pätkissä, imetän edelleen ja väsymys tuntuu uuvuttavalta. Toivottavasti helpottaa pian...