Psykologi ei suostunut kertomaan älykkyysosamäärääni!
Olin reilu kuukausi sitten ammatinvalintapsykologin vastaanotolla, jossa minulle tehtiin ilmeisesti ihan virallinen moniosainen älykkyystesti. Kun testit olivat ohi, niin psykologi antoi minulle suoriutumisestani suullista palautetta, mutta koin sen jotenkin epämääräisenä ja ympäripyöreänä, enkä saanut siitä mielestäni paljoa irti. Minua olisi kiinnostanut tietää oma tarkka ÄO:ni, mutta psykologi ei jostain syystä suostunut paljastamaan sitä... Hän yritti ensin kierrellä ja kaarrella, mutta rupesi sitten väittämään että psykologiliiton säännöt muka kieltäisivät tarkkojen numeroarvojen kertomisen asiakkaalle, ja että älykkyystestien pistemäärien ymmärtäminen edellyttäisi psykologin pätevyyttä.
Siis mitä ihmettä?! Kai asiakkaalla nyt on itsellään oikeus saada tietoonsa kaikki itseä koskevat tiedot? Mihin tuollainen pimittäminen ja salailu voi muka perustua? Enkö voi tilata mistään papereita, joista ilmenisivät testeistä saamani pisteet??
Kommentit (110)
Nämä älykkyystestit on kyllä siitä perseestä että niistä tulee helposti itseään toteuttavia ennusteita. Jos joku kertoisi 18-vuotiaalle että hei, ÄO on 85, jaksaisiko sitä edes yrittää.
Olenpa lohduttanut 12-vuotiasta kummilastani joka itki koulun jälkeen kun koulussa oli tehty älykkyystesti (se Mensan nettitesti, joka on tarkoitettu aikuiselle eikä todellakaan esiteini-ikäisille) ja hän oli saanut tulokseksi "vain" 126 eikä hänestä kuulemma voi tulla fyysikkoa koska hän ei ole tarpeeksi älykäs.
En nyt sanoisi että se numero lopullisesti estää häntä toteuttamasta unelmaansa, mutta mielestäni on sääli jos hän ei numeron takia edes yritä.
Olisi kyllä tehnyt mieli käydä mottaamassa opettajaa oikein kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 17:16"]
Luulenpa että ÄO:ta ei kerrota maallikoille siksi, että heillä on taipumuksena suhtautua siihen ikäänkuin jumalallisena totuutena, eivätkä he noin keskimäärin ymmärrä, kuinka suuria epävarmuustekijöitä ÄO:n mittaukseen todellisuudessa sisältyy. Silti tuntuu siltä, että ÄO:n kertomatta jättäminen on jonkinlaista holhousta. Sanoisin että jos asiakkaalla on kohtuullinen ymmärrys tilastotieteen perusteista, ÄO-testien normituksesta, luottamusväleistä ja muusta vastaavasta, niin ei ole kunnollisia perusteita olla kertomatta asiakkaalle tämän älykkyysosamäärää, mikäli sellainen on laskettu.
Tässä ketjussa tosin ÄO:n merkityksen kiistäminen menee mielestäni jo vähän liian pitkälle. Eikai niitä ÄO-testejä silloin edes tehtäisi psykologin vastaanotolla, jos ne todella olisivat niin hyödyttömiä ja mitäänkertomattomia kuin monet täällä väittävät.
[/quote]
Saahan niistä testeistä parhaimmillaan vaikka mitä hyödyllistä irti. Se älykkyysosamäärä ei vaan ole hyödyllinen.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 17:33"]
Nämä älykkyystestit on kyllä siitä perseestä että niistä tulee helposti itseään toteuttavia ennusteita. Jos joku kertoisi 18-vuotiaalle että hei, ÄO on 85, jaksaisiko sitä edes yrittää.
Olenpa lohduttanut 12-vuotiasta kummilastani joka itki koulun jälkeen kun koulussa oli tehty älykkyystesti (se Mensan nettitesti, joka on tarkoitettu aikuiselle eikä todellakaan esiteini-ikäisille) ja hän oli saanut tulokseksi "vain" 126 eikä hänestä kuulemma voi tulla fyysikkoa koska hän ei ole tarpeeksi älykäs.
En nyt sanoisi että se numero lopullisesti estää häntä toteuttamasta unelmaansa, mutta mielestäni on sääli jos hän ei numeron takia edes yritä.
Olisi kyllä tehnyt mieli käydä mottaamassa opettajaa oikein kunnolla.
[/quote]
Kerro koulu ja opettajan nimi niin käyn mottaamassa sitä sinun puolestasi.
Jos joku ihminen haluaa tietää ÄOnsa siitä vain, mutta aikuisten testin teettäminen lapsilla jotka eivät ehkä haluaisi tietää on sadistista. Kummilapsesi tuskin oli ainoa mielensä pahoittanut. Hänen tuloksensa oli muuten top 4% yli 18-vuotiaiden keskuudessa ja todennäköisesti tuosta vielä kehittyy joten en vielä heittäisi kirvestä kaivoon.
Entäs ne lapset jotka saivat tulokseksi 85 tms? Varmaan jäi hyvä mieli...
Jos äo-testeillä pystytään haavimaan porukkaa, jotka hämmästyvät kuullessaan olevansa älykkäitä, ja se tieto auttaa heitä ymmärtämään ongelmiaan elämässä ja ystäväpiirissä, en todellakaan menisi väittämään niitä hyödyttömiksi.
Mutta näinhän tässä asiassa näkyy aina käyvän, että uhrataan älykkäät, koska tärkeämpää on, ettei kukaan tavis masentuisi. Sitä masennusta olisi syytä hoitaa rakentavammin menetelmin.
Joo. Ihmeellistä aikuisen holhoamista on olla kertomatta.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 17:52"]
Jos äo-testeillä pystytään haavimaan porukkaa, jotka hämmästyvät kuullessaan olevansa älykkäitä, ja se tieto auttaa heitä ymmärtämään ongelmiaan elämässä ja ystäväpiirissä, en todellakaan menisi väittämään niitä hyödyttömiksi.
Mutta näinhän tässä asiassa näkyy aina käyvän, että uhrataan älykkäät, koska tärkeämpää on, ettei kukaan tavis masentuisi. Sitä masennusta olisi syytä hoitaa rakentavammin menetelmin.
[/quote]
Se älykkyys kyllä tulee ilmi siinä psykologin muussa tutkimuspalautteessa. Ei asiakkaalta mitään tietoja pimitetä. Älykkyysosamäärä ei kerro älykkyydestä, siksi sitä ei lasketa. Ei se silti sitä tarkoita, ettei tutkimusten tuloksia kerrottaisi asiakkaalle rehellisesti.
Totuus on että huonoja äo arvoja ei kerrota asiakkaalle koska se voi aiheuttaa masennusta ym. Vain hyvät arvot kerrotaan. Näin on. Todennäköisesti äosi oli alle keskiarvon. Psyk.tri
Jokainen oikeasti älykäs ymmärtää kyseenalaistaa testit. Toki nyt 99% haluaa alapeukuttaa ei se teidän vika ole antaa menna saatte varmasti paremman ja älykkäämmän olon. Se että joku auktoriteetti esittää sinulle sarjan kysymyksiä liittyen hahmottamiskykyyn päättelyyn ja matemaattisiin tietoihin ja sinä häntä uskot, kun et osaa kyseenalaistaa merkityksiä tai syitä auktoriteetilla ei tarkoita etteikö sinua älykkäämpi osaisi nähdä testin ohi. Olen lukenut älykkyys testeitä jo pitkään ja juuri siksi en niihin usko. Se että joku suunnittelee jonkun testin ei tarkoita että sillä olisi mitään pätevyyttä testattavan oikeassa elämässä. Testien puollustajien mukaan kärjistäen esim henry miller ei voi olla älykäs koska hän ei viihtynyt missään koulussa sekä äiti tai isä ei voi olla hyviä vanhempia koska heillä ei koulutusta.
Vain yksinkertainen ihminen odottaa ulkopuolelta tulevaa pätevöittämistä ja luokittelua. Karkeasti jos uskot testeihin et ole älykäs vaan auktoriteetti uskovainen.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 17:10"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 17:07"]
Valtavasti pontevaa selittämistä, miksi älykkyydellä ei ole mitään merkitystä. Miksiköhän odotinkin juuri sellaista, kun näin miten monta sivua aiheesta on kirjoitettu.
Selittäminen olisi uskottavampaa, jos olisi edes vähän enemmän annettu liekaa ajatukselle, että joitakin hommia saattaa olla, joissa älykkyyttä tarvitaan, ja että se luultavimmin näkyy aika pitkälle myös testeissä.
[/quote]
Ei kyse ole siitä, ettei älykkyydellä olisi merkitystä vaan siitä, ettei älykkyysosamäärä ole kovin hyvä mittari älykkyydelle.
[/quote]
No mikä sitten on? Minkä tyyppisiä osa-alueita sitten on tapana tutkia ja mitä tapana kertoa tutkittavalle?
Hiukan sitä vipinää nyt on kyllä taas keskustelussa, että seuraavaksi aletaan puhua tunneälystä. Ei sillä, etten sillekin arvoa antaisi, mutta stereotyyppinen älykkyyden halveksinta tihkuu niin usein läpi, ja samaa näkyy tässäkin keskustelussa.
Toistat itseäsi uskovainen ei älykkyyttä epäilllä vaan testien luotettavuutta se että tietosi testataan ei kerro älykkyydestä. Tiedän et ymmärrä luulet että oppimasi tieto on älykkyyttä........enkä minä voi sille mitään usko mihin haluat, usko ei vain ole älykkyyden merkki.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 18:08"]
Jokainen oikeasti älykäs ymmärtää kyseenalaistaa testit. Toki nyt 99% haluaa alapeukuttaa ei se teidän vika ole antaa menna saatte varmasti paremman ja älykkäämmän olon. Se että joku auktoriteetti esittää sinulle sarjan kysymyksiä liittyen hahmottamiskykyyn päättelyyn ja matemaattisiin tietoihin ja sinä häntä uskot, kun et osaa kyseenalaistaa merkityksiä tai syitä auktoriteetilla ei tarkoita etteikö sinua älykkäämpi osaisi nähdä testin ohi. Olen lukenut älykkyys testeitä jo pitkään ja juuri siksi en niihin usko. Se että joku suunnittelee jonkun testin ei tarkoita että sillä olisi mitään pätevyyttä testattavan oikeassa elämässä. Testien puollustajien mukaan kärjistäen esim henry miller ei voi olla älykäs koska hän ei viihtynyt missään koulussa sekä äiti tai isä ei voi olla hyviä vanhempia koska heillä ei koulutusta.
Vain yksinkertainen ihminen odottaa ulkopuolelta tulevaa pätevöittämistä ja luokittelua. Karkeasti jos uskot testeihin et ole älykäs vaan auktoriteetti uskovainen.
[/quote]
Juurinäin vain heikkolahjainen odottaa hyväksyntää ulkopuolelta. Mitä jos en huomaakkaan olevani älykäs. Vastaan sinulle et ole silloin älykäs. Mitä jos ihmiset tuntuvat todella yksinkertaisilta eikä heidän päättelynsä johda pitkälle ja perustuu kilpailuun tois-arvoisita pisteistä jotta voisi päteä muulle maailmalle sanomalla numeroita jotka ovat heidät luokitteleva, onneksi olkoon olet heitä älykkäämpi
Perinteisesti on kyllä haluttu älykkyystestejä nimenomaan siksi, että koulumenestys ja älykkyys eivät muuttuisi synonyymeiksi. Eikö ennemminkin nimenomaan kovin kokonaisvaltaiseen älykkyyden luokitteluun pyrkivä laaja-alaisuuden tavoittelu ole omiaan johtamaan siihen, että loistavan lahjakkaita ihmisiä katsotaan alamäkeen, koska he eivät ole kummoisia jollain alueella, esimerkiksi nyt sitten sillä joka tekee helpommaksi sietää koulutettavana olemista teini-iässä?
Tee itse joku mensan palikkatesti, jos noin kiinnostaa.
Hei. Olen toiminut psykologina kuusi vuotta, enkä ole koskaan laskenut kenenkään älykkyysosamäärää. Syy tähän on se, että älykkyysosamäärä on käsitteenä epäreliaabeli ja epävalidi. Se ei siis ole lainkaan luotettava mittari yhtään mistään, eikä sen laskemisesta ole hyötyä kenellekään, koska se voi olla ihan mitä sattuu. Useimmat psykologit eivät älykkyysosamääriä viitsi laskea, koska ne ovat puppua. Älykkyysosamäärää ei tulisi laskea oikeastaan koskaan, paitsi ehkä vammaisten ja vammautuneiden kanssa, koska jonkun etuuden saaminen voi olla niistä pisteistä kiinni, mikä nyt on sinänsä ihan uunoa. Kaikista "palikkatesteistä ei myöskään voi laskea tällaisia älykkyysosamääriä.
Älykkyysosamäärä on käsitteenä oleellinen lähinnä Mensalaisille ja kaiken maailman nettitesteissä. Oikeasti sellaista ei oikein ole olemassakaan.
Mene Mensan virallisiin testeihin niin saat selvyyden. Yhteiskunnan testeistä ei tarvitse antaa täsmätietoa, jotta niitä ei voisi väärinkäyttää.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 20:37"]
Mene Mensan virallisiin testeihin niin saat selvyyden. Yhteiskunnan testeistä ei tarvitse antaa täsmätietoa, jotta niitä ei voisi väärinkäyttää.
[/quote]
Mensan testit eivät mittaa oikeasti älykkyyttä. Myös julkisen puolen psykologin kuuluu antaa kaikki tiedot asiakkaalle aina. Ei meillä ole mitään oikeutta pimittää asiakkaalta häntä koskevia tietoja. Uskoisin, ettei tässä tapauksessa ole sitä "älykkyysosamäärää" laskettu ihan siksi, että psykologit eivät yleensäkään sitä tee. Olisi ihanaa, jos psykologeilla olisi aikaa pohtia tällaisessa tapauksessa asiakkaan kanssa älykkyyden olemusta yleensäkin, ja selittää ajan kanssa sitä, miksi älykkyyttä ei voi ilmaista yhdellä numerolla. T. 4
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 20:37"]
Hei. Olen toiminut psykologina kuusi vuotta, enkä ole koskaan laskenut kenenkään älykkyysosamäärää. Syy tähän on se, että älykkyysosamäärä on käsitteenä epäreliaabeli ja epävalidi. Se ei siis ole lainkaan luotettava mittari yhtään mistään, eikä sen laskemisesta ole hyötyä kenellekään, koska se voi olla ihan mitä sattuu. Useimmat psykologit eivät älykkyysosamääriä viitsi laskea, koska ne ovat puppua. Älykkyysosamäärää ei tulisi laskea oikeastaan koskaan, paitsi ehkä vammaisten ja vammautuneiden kanssa, koska jonkun etuuden saaminen voi olla niistä pisteistä kiinni, mikä nyt on sinänsä ihan uunoa. Kaikista "palikkatesteistä ei myöskään voi laskea tällaisia älykkyysosamääriä.
Älykkyysosamäärä on käsitteenä oleellinen lähinnä Mensalaisille ja kaiken maailman nettitesteissä. Oikeasti sellaista ei oikein ole olemassakaan.
[/quote]
Arthur Jensen, Philippe Rushton, Richard Lynn, Richard Herrnstein, Linda S. Gottfredson ja muut eturivin älykkyystutkijat kyllä saattaisivat olla vahvasti eri mieltä...
Äo:si oli varmaan niin alhainen, että ei voinut kertoa sitä, kun pelkäsi sinun masentuvan entisestään.