Lue keskustelun säännöt.
Psykologi ei suostunut kertomaan älykkyysosamäärääni!
25.07.2015 |
Olin reilu kuukausi sitten ammatinvalintapsykologin vastaanotolla, jossa minulle tehtiin ilmeisesti ihan virallinen moniosainen älykkyystesti. Kun testit olivat ohi, niin psykologi antoi minulle suoriutumisestani suullista palautetta, mutta koin sen jotenkin epämääräisenä ja ympäripyöreänä, enkä saanut siitä mielestäni paljoa irti. Minua olisi kiinnostanut tietää oma tarkka ÄO:ni, mutta psykologi ei jostain syystä suostunut paljastamaan sitä... Hän yritti ensin kierrellä ja kaarrella, mutta rupesi sitten väittämään että psykologiliiton säännöt muka kieltäisivät tarkkojen numeroarvojen kertomisen asiakkaalle, ja että älykkyystestien pistemäärien ymmärtäminen edellyttäisi psykologin pätevyyttä.
Siis mitä ihmettä?! Kai asiakkaalla nyt on itsellään oikeus saada tietoonsa kaikki itseä koskevat tiedot? Mihin tuollainen pimittäminen ja salailu voi muka perustua? Enkö voi tilata mistään papereita, joista ilmenisivät testeistä saamani pisteet??
Kommentit (110)
Sama kysyy edelleen.
.
Siis onko tuo 100 laskettu siten, että se on keskiluku, eli ei ole keskiarvo? (Keskiarvoahan vääristäisi juuri kehitysvammaiset.)
.
Siis olisiko tuo 100 se luku, jonka yli ja alle saavia on yhtä monta kappaletta ihmisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:19"]
Sama kysyy edelleen. . Siis onko tuo 100 laskettu siten, että se on keskiluku, eli ei ole keskiarvo? (Keskiarvoahan vääristäisi juuri kehitysvammaiset.) . Siis olisiko tuo 100 se luku, jonka yli ja alle saavia on yhtä monta kappaletta ihmisiä?
[/quote]
100 ei ole keskiarvo. Gaussin käyrällä mennään. Eli juuri niin, että yhtä monta on yli ja ali. Ja normaalin vaihteluväli on suuri. Piste sinne tai tänne ei tee yhtään mitään.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 23:24"]Lakimiehen ominaisuus on hyvä muisti EI ÄO, kauppatieteiden maisterin on syytä olla ahne koska motivaatio on paljon tärkeämpää.
Miksi muuten uskot että joku voi parilla kysymyksellä selvittää älykkyytesi?
[/quote]
Jälleen vastakysymys: Oletko ikinä nähnytkään esim. Mensan käyttämää älykkyystestiä? "Uskon" sen toimivuuteen siksi, että sitä (ainakin aikoinaan käytössä oli tuo Cattell) on tutkittu melko kattavasti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cattell_Culture_Fair_III
[/quote]
Et esittänyt vastakysymystä vaan, ohiargumentoinnin se ei ole älyllistä keskustelua alkuunkaan Toki huijaamistakin väitetään älyksi. Toiseksi esitit harhaisen uskovaisuutesi älykkyystesteihin. Surullista.. mutta niin tavista tämäkin, sama jauhaminen jatkuu vuodesta toiseen, miksi sinulle aina joutuu kertaamaan samat asiat? Kyse on siitä ettet ajattele vaan valitset mitä uskot etkä ymmärrä että reseptit oikeastaan kaikkeen on aina jonkun lähtökohdista ja mieltymyksistä tehtyjä. On tärkeää että pääset kertomaan olevasi "siniverinen" jne epä-älyllistä. Eli pointti on luokitella tarpeen mukaan ja saada sinut uskomaan että olet vain sitä mitä muut sinusta kertovat. Et ole siniverinen joten olet orja, nyt tämäkin on hyväksytetty ja selkeä säännönmukainen leikki on leikitty..
Lapsi, joka saa testistä yhtenä päivänä 98 voi saada parin vuoden päästä 120 tai 85. Näistä ei kannata tehdä itseään toteuttavia ennusteita.
Lukiossa psykan maikka sanoi, että päästäkseen lukion läpi oppilaalla tulee olla vähintään n. ÄO 90.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:28"]
Lukiossa psykan maikka sanoi, että päästäkseen lukion läpi oppilaalla tulee olla vähintään n. ÄO 90.
[/quote]
Hän erehtyi. Psykan maikaksi ei tarvita kauheesti niitä psykan opintoja välttämättä.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:28"]
Lukiossa psykan maikka sanoi, että päästäkseen lukion läpi oppilaalla tulee olla vähintään n. ÄO 90.
[/quote]
Mites myös jotkut vähemmästi kehitysvammaiset onnistuvat suorittamaan lukion? Ei varmasti ole ÄO 90.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:28"]
Lukiossa psykan maikka sanoi, että päästäkseen lukion läpi oppilaalla tulee olla vähintään n. ÄO 90.
[/quote]
Uskoitko? kertoo paljon opettajasta ja sinusta. Mieti mitä sinä tai opettaja ylipäätään tiedätte älystä!
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 20:51"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 20:47"]
Arthur Jensen, Philippe Rushton, Richard Lynn, Richard Herrnstein, Linda S. Gottfredson ja muut eturivin älykkyystutkijat kyllä saattaisivat olla vahvasti eri mieltä...
[/quote]
Juu, mutta Wechslerin testistöjen indeksit eivät vaan toimi. Niitä ei kertakaikkiaan saa käyttää.
[/quote]
Niin siis missä ei saa käyttää? Ja kenen mukaan?
[/quote]
Ihan inhimillisistä syistä. just siks, että ne numerot kerro maallikolle yhtään mitään. Ja sit ne rupee tulkitsemaan asioita. PItäisi olla hyvät selitykset ja kuulijalla teoreettinen pohjatietoa k.o. Testeistä. Niiden hyvistä ja huonoista puolista ja kritiikistä myös. I
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:32"][quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:28"]
Lukiossa psykan maikka sanoi, että päästäkseen lukion läpi oppilaalla tulee olla vähintään n. ÄO 90.
[/quote]
Uskoitko? kertoo paljon opettajasta ja sinusta. Mieti mitä sinä tai opettaja ylipäätään tiedätte älystä!
[/quote]
En varauksetta uskonut.
Minulle pari vuotta sitten tehdyn älykkyystestin tulos oli normaali - keskitason yläpuolella. Onhan se joskus kiinnostanut, mikä se tarkalleen oli, 105 vai 115. Mutta ei se toki määritä minua ihmisenä tai ratkaise kohtaloani. ;)
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:32"][quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 00:28"] Lukiossa psykan maikka sanoi, että päästäkseen lukion läpi oppilaalla tulee olla vähintään n. ÄO 90. [/quote] Uskoitko? kertoo paljon opettajasta ja sinusta. Mieti mitä sinä tai opettaja ylipäätään tiedätte älystä! [/quote] En varauksetta uskonut. Minulle pari vuotta sitten tehdyn älykkyystestin tulos oli normaali - keskitason yläpuolella. Onhan se joskus kiinnostanut, mikä se tarkalleen oli, 105 vai 115. Mutta ei se toki määritä minua ihmisenä tai ratkaise kohtaloani. ;)
[/quote]
Ilmeisesti määrittää kun se piti erikseen mainita muuta et sitten älystä maininnutkaan. Hyvä että kyseenalaistit vaikka kysymykseni oli johdatteleva eli tuon vastauksen saan helposti kysymällä noin. Itse kyseenalaistin älykkyystestin ihan omatoimisesti jo lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on aina harmittanut, jos jotain tietoa pantataan. Psykologi ei kerro, vaikka on tutkinut tuon luvun. Todella kummaa.
Joo. Ärsyttäviä tyypit, jotka päättävät mun puolesta, onko tieto mulle hyväksi vai ei. Kyllä psykologinkin pitää kertoa, jos jotain musta tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 07:06"]
Mua on aina harmittanut, jos jotain tietoa pantataan. Psykologi ei kerro, vaikka on tutkinut tuon luvun. Todella kummaa.
[/quote]
Todennäköisesti ei ole tutkinut. Ei sitä ole tapana tutkia.
Valtavasti pontevaa selittämistä, miksi älykkyydellä ei ole mitään merkitystä. Miksiköhän odotinkin juuri sellaista, kun näin miten monta sivua aiheesta on kirjoitettu.
Selittäminen olisi uskottavampaa, jos olisi edes vähän enemmän annettu liekaa ajatukselle, että joitakin hommia saattaa olla, joissa älykkyyttä tarvitaan, ja että se luultavimmin näkyy aika pitkälle myös testeissä.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 17:07"]
Valtavasti pontevaa selittämistä, miksi älykkyydellä ei ole mitään merkitystä. Miksiköhän odotinkin juuri sellaista, kun näin miten monta sivua aiheesta on kirjoitettu.
Selittäminen olisi uskottavampaa, jos olisi edes vähän enemmän annettu liekaa ajatukselle, että joitakin hommia saattaa olla, joissa älykkyyttä tarvitaan, ja että se luultavimmin näkyy aika pitkälle myös testeissä.
[/quote]
Ei kyse ole siitä, ettei älykkyydellä olisi merkitystä vaan siitä, ettei älykkyysosamäärä ole kovin hyvä mittari älykkyydelle.
Ihminen on jännä otus siinäkin mielessä, että ennakko-oletus vahvistaa itseään. Otetaan joukko hoksottimiltaan samantasoisia ihmisiä. Puolelle heistä sanotaan heidän olevan selvästi keskitasoa parempia ja toiselle puoliskolle kerrotaan keskitasoa huonommasta tasosta. Tehdään asiaa mittaava koe ja kuinkas sitten kävikään? Kyllä, paremmin menee paremmiksi väitetyillä.
Jännää on myös se, että sama pätee opettajiin. Kun opettajalle sanotaan, että opetettava ryhmä on huippufiksua porukkaa, niin oppimistulokset ovat paljon parempia kuin jos sanotaan ryhmän olevan tavanomainen. Eli myös huonompilahjaiset oppivat paljon paremmin, kun opettaja luulee heidän olevan huippufiksuja.
Asenteesta riippuu siis paljon, niin omasta kuin muidenkin.
Minä en ole tutkimuksia lukenut, mutta voiisin kuvitella, että jonkinlaista korrelaatiota löytyy jollain mittarilla mitatun äo:n ja opiskelumenestyksen välillä. Mutta yksilön näkökulmasta sillä ei ole mitään merkitystä. Joskus saavutettu pistetulos ei lukitse tulevaisuuden uravalintoja millään tavalla. Se, että suuressa joukossa nähdään tietty painotus esim. äo:n suhteen ei todellakaan poista sitä, että joukossa on paljon päinvastaisia tapauksia.
Ja sitten kun vielä huomioi testauksen epävarmuuden, niin ei näihin kannata jäädä roikkumaan millään tavalla.
Ketä oikeasti kiinnostaa joku älykkyysosamäärä?
Älykkyys on vähän muutakin kuin joku yksittäinen lukuarvo.
Luulenpa että ÄO:ta ei kerrota maallikoille siksi, että heillä on taipumuksena suhtautua siihen ikäänkuin jumalallisena totuutena, eivätkä he noin keskimäärin ymmärrä, kuinka suuria epävarmuustekijöitä ÄO:n mittaukseen todellisuudessa sisältyy. Silti tuntuu siltä, että ÄO:n kertomatta jättäminen on jonkinlaista holhousta. Sanoisin että jos asiakkaalla on kohtuullinen ymmärrys tilastotieteen perusteista, ÄO-testien normituksesta, luottamusväleistä ja muusta vastaavasta, niin ei ole kunnollisia perusteita olla kertomatta asiakkaalle tämän älykkyysosamäärää, mikäli sellainen on laskettu.
Tässä ketjussa tosin ÄO:n merkityksen kiistäminen menee mielestäni jo vähän liian pitkälle. Eikai niitä ÄO-testejä silloin edes tehtäisi psykologin vastaanotolla, jos ne todella olisivat niin hyödyttömiä ja mitäänkertomattomia kuin monet täällä väittävät.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 23:07"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 22:58"]
Sinä olet väärässä. Melkein kaikki ihmiset ovat tietyn keskihajonnan päässä sadasta, ja se on "normaali" äo. Kahden pisteen heitto sadasta ei ole tilastollisesti merkitsevä. Ihmisille on tyypillistä ajatella olevansa keskimääräistä älykkäämpiä, erityisesti korkeissa asemissa olevilla. Karu tilastollinen totuus on kuitenkin se, että huippupomoistakin hyvin monella on ihan normaali älykkyysosamäärä.
[/quote]
Oletko ikinä nähnytkään yhtään asiaa koskevaa tutkimusta? Tuosta löytyy esim. yksi, jossa tarkastellaan äo:n ja tulojen korrelaatiota: https://www.aei.org/wp-content/uploads/2011/10/20040302_book443.pdf
Helposti löytyy myös tutkimuksia, joissa tarkastellaan äo: ja koulutustason korrelaatiota, ja tulokset ovat aika tarkalleen identtiset. Tietenkään parin pisteen ero tuloksessa ei merkkaa juuri mitään yksilöiden kohdalla, mutta pääasiassa menestyjät löytyvätkin sieltä yhden keskihajonnan tai isomman eron päästä keskiarvosta (näitä on lähes 16% ihmisistä).
[/quote]
Tieteessä on se hauska puoli että ns. nollatulokset (eli asioiden väliltä ei löydy yhteyttä) eivät juuri saa huomiota/ne jätetään usein julkaisematta. On siis AINA helpompi löytää tutkimus joka väittää että asioiden x ja y välillä on yhteys kuin löytää tutkimus joka sanoo ettei yhteyttä ole.
Reilu 12 000 ihmisen otos (kuten linkkaamassasi tutkimuksessa) on liian pieni jotta siitä voitaisiin tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä. Validointi tuloksiin tarvittaisiin satoja tuhansia ihmisiä sisältäviä meta-analyysejä. Vastaavasti ko. tutkimus on tehty vain amerikkalaisilla koehenkilöillä, joten ei ole mitään takeita että asia toimisi suhteellisen erilaisessa kulttuurissa täällä suomessa samalla tavalla.
Loppujen lopuksi tieteessäkin on kyse siihen mitä päättää uskoa. En väitä etteikö älykkyysosamäärä voisi selittää oikeasti tulotasoa, koitan vain sanoa että ei kannata sokeasti luottaa muutamiin tutkimuksiin. Kun kyseessä on monimutkaiset syy-seuraussuhteet (kuten ihmistieteissä yleensä) on tyhmää ajatella että vastaus olisi noinkin simppeli. Tilastoja kun on ennenkin ihan nimekkäät tutkijat vääristelleet ja siitä kiinni jääneet.