Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa yhtäkkiä omaa rauhaa - Miksi?
21.07.2015 |
Yhdessä nelisen vuotta. Suhteessamme on ollut paljon hyvää, mutta myös huonoa, jos repivät riidat sellaisiksi lasketaan. Itse riitelisin mieluumin rakentavammin.
Olen itse kohtuullisen helposti kiehahtava luonteeltani (kuten myös mies), mutta nopeasti leppyvä ja olenkin meistä se, joka on lähes aina sovitellut kaikki riitamme ja erimielisyytemme. Menen myös useammin miestä vastaan asioissa. Yritän etsiä molemmille sopivia kompromisseja.
Mies taasen on pitkävihainen ja varsin lujatahtoinen, ja kun hän jotain päättää, pitää sen päteä. Muut vaihtoehdot eivät käy. Joskus hän sanookin, että "haluaa olla isäntä talossa" - Lausunto, joka saa minut aina hieman kavahtamaan, sillä eikös tässä isännöidä ja emännöidä yhdessä, siten että molemmilla on hyvä olla?
Nyt sitten, mielestäni varsin yhtäkkiä normaalin elon keskellä, mies sanoi tarvitsevansa rauhaa ja omaa aikaa täysin erillään minusta. Hän sanoo jopa pelkäävänsä minua ja epäilevänsä voiko minuun luottaa. En silti saa häntä kertomaan mitään syytä aika irrationaaliselta tuntuvalle pelolleen ja luottamuspulalleen.
Lisäksi mies sanoo, että on ehtinyt kertoa kaikille ystävilleen ja sukulaisilleen, että haluaa kenties erota, joten jo heidänkin vuokseen meidän täytyy nyt pitää kunnon taukoa suhtessamme. Eli mitä???
Nyt sitten vkl aikana mies nappasi minulle antamansa kämppänsä avaimenkin pois ja sanoi, että "nyt hopi hopi omaan asuntoosi", hän tarvitsee nyt vain rauhaa, enkä ole kaivattu seuralainen.
Minä olen tässä anellut edes jotain selitystä koko asialle, mutta en ole sitä saanut. "Rauhaa, rauhaa" huutaa mies puhelimeensakin, jos yritän soittaa, ja yleensä katkaisee puhelun siihen. En kuulemma saa myöskään "kiristää" rakkaudenosoituksia häneltä - ennen ne tosin olivat osa arkipäivää, joten en tiedä mitä "kiristämistä" niissä oikein on.
- Onko teillä muilla kokemuksia vastaavasta?
- Onko tämä eron alku, kenties jo itse erokin, vaiko kenties vain joku väliaikainen miehinen luolaanvetäytymisreaktio?
Kiitän jo etukäteen hurjasti neuvoista, sillä olen täysin ymmyrkäisenä tässä, kun en saa mitään selityksiä mihinkään. En edes ehdotusta siitä, että miten kauan mies tuota rauhaansa nyt sitten kaipaa.
Kommentit (99)
^ riidellä voi myös pysyen asiassa, nimittelemättä toista. Sellainen riita on aika ajoin hyväksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 07:46"]Mies haluaa ensin varmistaa että uusi juttu on vakaalla pohjalla, ja pitää sen aikaa sinua varalla. Usko minua: unohda hänet. Mene muiden kanssa treffeille, tee ihan mitä tahansa muuta.
[/quote]
Juuri tämä, siksi miehet yleensäkin valehtelee ja salailee sen sijaan että reilusti kertoisivat että on alkanut tapailla toista. Eihän sitä vielä alkuun tiedä tuleeko siitä mitään. Ei miehet sinkkuina viihdy, mieluummin huonommassakin suhteessa siihen asti kunnes uuden kanssa asiat etenee.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 08:49"][quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 07:19"]
Miehillä on lähes aina uusi siinä vaiheessa kun haluavat eron. Siihen asti eletään normaalisti, sitten kun uudessa suhteessa asiat etenee tiettyyn vaiheeseen, halutaan ero.
[/quote]
Älä keksi omiasi. Miehillä ei todellakaan ole aina uutta vaikka he itse eroaisivat.
[/quote]
Omasta aloitteestaan eroavalla miehellä on lähes aina jo uusi suhde alkanut / alkamassa, siis joku toinen on olemassa jo. Tästä on olemassa jonkinlainen tutkimuskin, ei ole kauaa kun sen jossain näin. Mutta en sitä lähde nyt etsimään. Ihan omaa tuttavapiiriä miettimälläkin on helppo päästä samaan tulokseen.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 10:54"][quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 10:50"]
Niin, siis missä minä kerron haastavani jatkuvasti riitaa mieheni kanssa? Toki kertoisin, jos niin olisi.
Taisin kuitenkin sanoa lähinnä sen aloituksessani, että meillä on ollut kohtuulailla riitoja, ja että olemme molemmat helposti kiehahtavaa sorttia. Itse vain lepyn nopsasti (joskus ei tarvitse kuin toisessa huoneessa käydä, niin olen ehtinyt jo unohtaa koko riidanaiheen ;), ja mies ei.
AP
[/quote]
Miten luolamies jurottaja onkin yhtäkkiä kiivas? Riitelyyn tarvitaan kaksi, ja sinä siis luulet olevasi uhri?
Miksi haastat riitaa? Onneksi mies on selvästi sinua viisaampi, ja jättää sinut nyt siis, päästäkseen ehkä joskus parisuhteeseen, jossa ei tarvitse jatkuvasti riidellä.
Tuollainen "vittuilen, itse lepyn ja odotan toisen toimivan juuri samoin"riitely- on kovin kakaramaista , turhaa ja toista osapuolta halventavaa, jolla vain pyrit toisen yläpuolelle. Puhdasta henkistä alistamista ja tarpeetonta vittuilua ja päänaukomista. (varsinkin jos miehesi on jurottaja).
Mutta miehessähän se vika on. Aina.
[/quote]
Miksei mies voi kertoa ap: ole reilusti mistä kiikastaa? Jos ap on riidanhaastaja tms niin voisihan sen edes yhden kerran kunnolla sanoa, niin ei tarvitsisi miettiä niitä muita naisia tms.
Hänellä on jo uusi nainen, jonka miehen kaveritkin ovat jo tavanneet. Ainoastaan sinä et tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt sinä teet päätöksen erosta välittömästi. Äläkä hitossa enää soita.
Miehillä on lähes aina uusi siinä vaiheessa kun haluavat eron. Siihen asti eletään normaalisti, sitten kun uudessa suhteessa asiat etenee tiettyyn vaiheeseen, halutaan ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaisin heti. En alentuisi anelemaan rakkautta tai edes selityksiä mieheltä joka huutaa puhelimeen "rauhaa,rauhaa". Ei ihan täyspäisen hommaa.
Ja siksi ei voi sulle antaa selitystä, kun eihän se sentään kehtaa sanoa, että seurustelee toisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille. Kovaluonteisuutta olen tässä yrittänytkin opetella. S*mperi sentään vaan, kun itselläni pukkaa usein iltaisin päälle joku kauhea "tarvitsevaisuuskohtaus", ja juuri silloin huomaan lähes vastoin tahtoani soittavani miehelle.
Eli vähän niin kuin oikea käteni ei tietäisi, että mitä vasen tekee. Järki vs. Tunne. Ja aina olen yhtä lailla poissa tolaltani, kun olen soittanut, kun kaikki tuntuu karkaavan käsistä entistäkin kauemmas. Vannon, ettei ikinä enää.
Mies on niin kovin ristiriitainenkin. Hän saattaa joku päivä kertoa rakastavansa ja ajatelleensa, että vielä joku pv tulevaisuudessa kaikki on hyvin. Jonain toisena päivänä taas pukkaa pelkkää puhdasta torjuntaa, ja jopa suoranaista vihaa niskaan. AP
Mutta miksi mies ei lopulta vain suoraan kerro, että nyt ei hotsita tämä suhde? Eikö se olisi niin paljon simppelimpää?
Silloinhan tuo pääsisi nimenomaan kaikessa _rauhassa_ siirtymään eteenpäin sen uuden naisensa kera, jos sellainen jo on? Eihän sitä tarvitsisi edes minulle kertoa nyt heti, kertoisi sitten aikanaan ajan kanssa, ihan kuin olisi ollut vasta uudempi löytö.
Tietäähän tuo varmasti, etten ole mitään stalkkeri-tyyppiä, eli etten ala kämppänsä ulkopuolella päivystämään, että ketä sinne oikein kulkee.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies haluaa ensin varmistaa että uusi juttu on vakaalla pohjalla, ja pitää sen aikaa sinua varalla. Usko minua: unohda hänet. Mene muiden kanssa treffeille, tee ihan mitä tahansa muuta.
Ja vaikka tämä nyt kuinka kliseeltä kuulostaisikin, tiedän ettei mies ole oikein sellaista "useampi nainen kerralla" -tyyppiä. Viihtyy nimenomaan hyvin itsekseen ja tuomitsee mielestäni hyvin vahvasti kaikki, joista ikinä mitään pettämisstooreja on liikkeellä. On käsittääkseni joskus aiemmin tullut petetyksi itse.
En ole itse läheskään yhtä tuomitsevainen tuossa mielessä, sillä ihmisillä on aina motiivinsa ja ulkopuolelta niitä on vaikea arvostella. Tiedän useammankin naispuolisen, jopa kaverinikin, hakeneen lohtua toisen miehen sylistä, kun omassa suhteessa on ollut rankkaa. En todellakaan arvosta moista käytöstä, mutta ymmärrän kyllä, niissä olosuhteissa missä nämä naiset ovat kulloinkin olleet. Ratkaisu on lapsellinen, mutta kai se joillekin toimii.
Mies on aina ollut tuommoinen "luolamiesmäinen" tyyppi. Ei hirmusti puhetta, enemmän tekoja.
Noihin meidän riitoihimme mies jotenkin tuntuu aina referoivan, jos jostakin yritän ottaa selkoa. Että niitä hän ei enää kestä. Olen yrittänyt sanoa, että jokaisessa parisuhteessa on riitansa, että josko vain oppisimme paremmiksi riitelijöiksi. Turhaako?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on ilmoittanut sinulle, että teidän suhteenne on tauolla. Joten ei hänellä ole silloin useampaa naista kierroksessa, ainoastaan tämä yksi uusi. Oikeasti nyt ap, tunnusta realiteetit ja jatka eteenpäin.
Meilläkin mies halusi ns. omaa aikaa.. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli selkeä viesti toisesta naisesta..
Anna olla rauhassa. Jos on nöyrtyäkseen niin kyllä se tulee takaisin. Ei nyt ihan kauhean auvoisalta kuulosta tuo suhde luolamieheen.
Juuri tänään aamulla aikaisin oli tilanne, jolloin tapasin miehen (kävin hänen asunnollaan sovitusti hakemassa omia kamojani pois), kun mies oli lähdössä parin vähän etäisemmän kaverinsa kera kalastusreissuun.
Siinä ulkona muovikassien kanssa notkuessani menin tervehtimään pihaan kaartaneita kavereita, joita en ollut aiemmin tavannut, mutta muistelin miehen kertoneen, kuinka hyviä tyyppejä he olivat.
Nämä miehen kaverit olivatkin oikein mukavia, juttelimme niitä näitä, seurallisen puheliasta tyyppiä kun olen itsekin. Mutta heti miehen tultua paikalle, hääsi tämä minut pois ja kuulin hänen selittävän kavereilleen, että "Mitä se nyt tohon tuli, käskin pysyä muualla".
Tuli todella ala-arvoinen olo. Aurinkoinen aamu tuntui hetkessä ihan muulta. Nuo kaverit yrittivät vielä moikkaillakin perään, mutta mies huuteli jo, että "ei kun menoksi vaan ja nopeesti, niin ehditään". Ihan kuin mies olisi jotenkin suunnattomasti hävennyt minua. Poistuin siinä sitten takavasemmalle.
Tekisikö mies salanaisen vuoksi noin?
Eivät kaverit tuntuneet ainakaan mistään naisesta mitään tietävän, halusivat vaan ihan rehdin oloisesti tehdä tuttavuutta, kun vuosia olivat jo minusta jotain kuulleet.
AP
Kyllä se ap on lähtölaskenta käynnissä. Ole järkevä ja lopeta suhde nyt, niin et menetä kasvojasi kokonaan roikkumalla miehessä joka ei sinua enää halua.
Ja jotta nyt saisitte täysin todenmukaisen - mutta juuri sen todellisen oudon - kuvan miehestäni, niin ehtihän tuo heti aamutuimaan kämpillensä ehdittyäni pyytää minua kanssaan seksisessioonkin. Oli kuulemma niin pitkä aika edellisestä kerrasta.
Teki sen tosin hyvin alentavaan sävyyn, ilman tunteen häivääkään, joten ei ollut vaikea tehdä valintaa siitä, että suostunko vaiko enkö. Ei joo ollut äijällä mitään tsansseja.
Mutta ilmeisesti sitten vain kokeili, että irtoaako pesää? Eikö luulisi, että yksi uusi tuore suhde pitää tuolta osin tarpeeksi toimeliaana muutenkin?
AP
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 10:09"]
Kiitos neuvosta 49, mutta ei tuo mies kyllä hidas ole. Vaan käy hyvin herkästi täysin ylikierroksilla (kuten taisin aloituksessanikin vinkata) ja kuumenee hetkessä nollasta sataan. Asiat eskaloituvat hänen kanssaan aika tiuhaan tahtiin, ja sitten kun mennään, niin todellakin mennään.
Pitäisi varman olla jotain riitojamme nauhoitettuna säilössä, sillä ei mies niissä kyllä toiseksi jää suunsoitollaan. Erityisen taitava tuo on riitatilanteissa keksimään haukkumanimiä ym. muuta vähättelevää kivaa. Haukuntakin tosin toistaa itseään ja tiedän jo kaikki "dingelidongeli"-nimeni.
Itse ainakin yritän keskittyä itse asiaan, siinä missä mies menee jo viidennessä, heti jonkun riidan alettua. Kyselee sitten, että mistä nyt näin suutuin, kun on ehtinyt kuvitella jo vaikka mitkä miessuhdekuviot lähes orgioineen minun tekemikseni. Pitää palauttaa sitten maan pinnalle, että puhun _asiasta_, en sen vierestä.
Pahoittelen, jos aiemmin antamani kuva oli jotakin muuta.
AP
[/quote]
Ja tuon mammuttitekstin kirjoittajan kommentti tähän.
Mies saattaa pelätä riitojanne niin paljon, että vetäytyy nyt, ettei kävisi sinuun käsiksi! Se nimittäin tulee kyllä kuvioihin, jos riitelyllä ei saavuta päämääräänsä. Siksipä juuri ei kannata ihan turhanpäiväisistä edes alkaa mitään riitoja, koska jos ajattelee, mikä on riidan tulos, ja mikä riidattoman yhteisymmärryksen tai vaikka lujan ja päättäväisen periksiantamisen, niin kyllähän se niin on, että riidellä ei kannata, jos kummallakaan on yhtään taipumusta mennä överiksi! Väkivaltaakin olen kohdannut, joten jo siksikin päätös olla hiljaa, kun toinen alkaa huutaa, on ollut vain pelkäksi hyväksi! Huutakoon keskenään niin paljon kuin jaksaa! Latokoon kaikki ilkeimmät ja rumimmat ja pahimmat nimityksensä minulle, mitä ikinä tulee mieleensä! Enhän siinä MINÄ silloin pahaa tee,,vaan se onneton, joka tuollaista suustaan päästää!!! Se haukkuja ja nimittelijä ja huutaja siinä väärin tekee! Ja jospa hänkin onnistuisi lopettamaan vahingollisen käyttäytymisensä, kun on viisaampi malli vierellä, joka ei ALENNU tuollaiseen huonoon käytökseen, eikä lähde provosointiin mukaan!