Kaunottaret, miltä vanheneminen tuntuu teistä
Ehdittekö "hyötyä" kauneudestanne nuorena tarpeeksi? Tai kärsittekö siitä jostain syystä ja nyt helpottaa?
Kommentit (80)
En ollut kaunis nuorempana. Näytän mielestäni paremmalta kuin aiemmin. Mutta ei sillä oikeastaan ole vaikutusta elämään. Sama arki.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:51"]Ihan kamalalta :((
[/quote]
Jatkan vielä, että onneksi olen todella nuoren näköinen. Tänään viimeksi kysyttiin, että olenko päässyt nyt lukiosta ja aloitanko välivuotta. Ikää löytyy kuitenkin jo 25 vuotta.
No eihän se kai kivalta tunnu, elämä on. Olen kuitenkin pitänyt itsestäni huolta jo 48 vuotta. Äitini opein olen pitänyt huolta ihosta, harrastanut liikuntaa ja muutenkin elänyt ja syönyt hyvin ja terveellisesti. Olen mielestäni ihan hyvin "säilynyt". Kolme kaunista lastakin on ja olen itselleni armollinen.
Ennen nuoret, komeat miehet kuolasi perässä. Nyt on pitänyt totutella, että viis ja kuuskymppiset kuolaa perässä. Muuten ei ole vanheneminen haitannut.
Ei mua haittaa yhtään.Jokainen vanhenee ,se on elämää.Olen edelleen kaunis,vaikka jo 44 vuotta.Kauneus helpottaa elämää.
Kauheaa kattoa toisten vanhenemista, pelottaa jo, vielä ei tarvitse kirurgin apua, mutta jos menisi lisääntymään tai sitten 3-kymppisenä viimeistään.
Harmittaa valtavasti vain se, etten ole osannut/tajunnut hyödyntää ulkonäköäni. En nuorempana tajunnut ulkonäön tuomia mahdollisuuksia vaan keskityin pätemään vain osaamisellani. How booring! Nyt kun olisi pokkaa käyttää naiskikkoja, juna jo meni. Vielä käännän nelikymppisten päät, mutta yllättävää on se, että pääsääntöisesti nuoremmat ei vilkaisekkaan.
Toisaalta on jopa helpottavaa, kun ei aina tule määritellyksi pelkän ulkonäön perusteella. Olin itse parikymppisenä todella hemaiseva, muodokas blondi, ja sain kaikenlaisten miesten huomiota kaikkialla missä liikuin. Kaupan kassajonossakin flirttailtiin ym. mikä oli nuoresta, pohjimmiltaan melko ujosta naisesta tosi hämmentävää.
Nyt iän, liikakilojen ja lapsien myötä ei huomiota saa entiseen malliin, ja se on hyvä se. Riittää kun oma rakas mies pitää kauniina ja haluttavana edelleen. Ihan hullua miten nuorena jopa itsetunto riippui siitä, kuinka moni mies tuli baari-illan aikana vokottelemaan...naiset olivat usein joko kateellisia tai mustasukkaisia omista miehistään, enää ei ole sitäkään murhetta.
En olisi nuorempana uskonut, että ihminen voi olla todella onnellinen, vaikka ulkonäkö ei olekaan täydellinen. Oikeastaan iän myötä tullut itsetuntemus ja itsevarmuus on vain lisännyt onnellisuutta, ja joku "ihailijoiden" määrä on ihan merkityksetön asia. Tietysti piristää päivää jos joku sattuu vähän flirttailemaan tai kehumaan, mutta loppujen lopuksi aika moni muu asia on nykyään elämässä merkityksellisempää. Tykkään silti nykyäänkin laittaa itseni omaksi parhaaksi itsekseni, enkä jaksa enää vertailla itseäni nuorempiin kaunottariin.
Oma aika oli ja meni. Olisin voinut ulkonäön puolesta olla joku glamourmalli (muihin mallin hommiin ei pituus olisi riittänyt, ja rintamustakin oli ihan liikaa) mutta eipä nyt neljääkymppiä lähestyessä yhtään harmita että valitsin sen sijaan opettajan hommat. Olisi aika karmeaa jos olisi koko elämänsä rakentanut niin ohimenevän asian kuin nuoren ja kauniin ulkokuoren perustalle.
Ennen vanhemmat miehet juoksi perässä ja nykyään nuoremmat miehet:)
N53
Olin koulukiusattu lapsena ja teininä, asuin pikkupaikkakunnalla Pohjois-Suomessa ja olin koulun ainoa tummaihoinen (ihonsävy väriä maitokahvi). Minua kiusattiin todella rankasti, väkivaltaa oli paljon. Olin adoptoitu ja sekin aiheutti kiusaamista. Nuorena aikuisena huomasin jossain vaiheessa, että ulkonäköni alkaa kiinnittää positiivista huomiota. Tein jopa mallintöitä, mutta en koskaan kokenut olevani se minä, jonka ulkonäköä kehuttiin. Itsetuntoni oli niin hajalla, että en nauttinut kauneudestani missään vaiheessa.
Seurustelin ensimmäistä kertaa vasta lähemmäs 30-vuotiaana, kun muutin pois Suomesta, mikä oli elämäni paras päätös. Nyt yli nelikymppisenä alan hyväksyä itseni ja vanheneminen tuntuu kivalta. Se seksuaalinen huomio jota sain kauneudestani, tuntui Suomessa päällekäymiseltä ja rinnastin sen mielessäni kiusaamiseen. Nyt vasta alan olla onnellinen eksoottisesta taustastani ja siitä että olen juuri minä.
Ei se nyt kovin erikoiselta tunnu. Kauneuden biologinen tarkoitushan on houkutella pariutumiskumppani ja lisääntyä, ja sen tehtävän olen täyttänyt. Muutoinhan me "kauniit" emme ole sen ihmeellisempiä kuin muutkaan. Sellainen hassu pikku pulma vain on, että arastelen ja ehkä vähän yritän välttääkin sellaistan vanhojen tuttujen tapaamista, joita en ole nähnyt vuosiin. Jostain syystä tuntuu, että olisi vähän niinkuin velvollisuus näyttää edelleen hyvältä heidän takiaan, etteivät vallan järkyttyisi kun näkisivät nykyisen olemukseni.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:51"]Ihan kamalalta :(( [/quote] Jatkan vielä, että onneksi olen todella nuoren näköinen. Tänään viimeksi kysyttiin, että olenko päässyt nyt lukiosta ja aloitanko välivuotta. Ikää löytyy kuitenkin jo 25 vuotta.
[/quote]
Bimbo. Tässä aloituksessa varmaan tarkoitettiin IHAN OIKEASTI VANHENENNEITA aikuisia, eli jo reippaasti keski-ikäisiä.
Itse kyllä koen plussana sen, että nykyään mut otetaan vakavammin kuin ennen. Esim. työelämässä se on todella hyvä juttu.
En tosin varmaan niiiiin hemaiseva ollut kuin osa teistä, mutta kyllä muhun ihastuttiin ja perään katsottiin ihan tasaseen.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:18"]
Itse kyllä koen plussana sen, että nykyään mut otetaan vakavammin kuin ennen. Esim. työelämässä se on todella hyvä juttu.
En tosin varmaan niiiiin hemaiseva ollut kuin osa teistä, mutta kyllä muhun ihastuttiin ja perään katsottiin ihan tasaseen.
[/quote]
Lisään vielä plussana, että naisten kateus minua kohtaan on hellittänyt jonkin verran, mikä on ihanaa ja mieltä rauhoittavaa.
Oikein hyvältä tuntuu, alan viimein olla todella karismaattisen näkinöinen sen kauneuden lisäksi.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:58"][quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:51"]Ihan kamalalta :((
[/quote]
Jatkan vielä, että onneksi olen todella nuoren näköinen. Tänään viimeksi kysyttiin, että olenko päässyt nyt lukiosta ja aloitanko välivuotta. Ikää löytyy kuitenkin jo 25 vuotta.
[/quote] Itsellä sama homma, tänä vuonna täytän 32 ja vielä luullaan 22-25 vee...ja vielä viime kesänä kysyttiin oikein papereita vielä kun kävin kaupassa, äidiltä perinyt geenit! Joten en oo muuta kuin erittäin tyytyväinen! ;) :)
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:18"]
Itse kyllä koen plussana sen, että nykyään mut otetaan vakavammin kuin ennen. Esim. työelämässä se on todella hyvä juttu.
En tosin varmaan niiiiin hemaiseva ollut kuin osa teistä, mutta kyllä muhun ihastuttiin ja perään katsottiin ihan tasaseen.
[/quote]
Lisään vielä plussana, että naisten kateus minua kohtaan on hellittänyt jonkin verran, mikä on ihanaa ja mieltä rauhoittavaa.
[/quote] itse ahdistun naisten kateudesta! Ei ole meiltä lentävää, mutta koitan olla ajattelematta koko asiaa ja elintavoilla on tosiaan vaikutusta asiaan:)
Olen myös kolmikymppinen ja parikymppiset vähän yli saattaa pyöriä perässä, täytyy kieltäytyä, ei tunnu nim. enää luonnolliselta ja aivan liian nuoria!!!
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:18"][quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:51"]Ihan kamalalta :(( [/quote] Jatkan vielä, että onneksi olen todella nuoren näköinen. Tänään viimeksi kysyttiin, että olenko päässyt nyt lukiosta ja aloitanko välivuotta. Ikää löytyy kuitenkin jo 25 vuotta.
[/quote]
Bimbo. Tässä aloituksessa varmaan tarkoitettiin IHAN OIKEASTI VANHENENNEITA aikuisia, eli jo reippaasti keski-ikäisiä.
[/quote]
Kysymys oli esitetty kaunottarille, no keski-ikäisiä kaunottaria ei ole kuin kirurgin jäljiltä saati reippaasti sellaisia. Joku supertähti voi käyttää rahaa ja vaivaa näyttääkseen kaunottarelta vielä 45 vuotiaana, normi naiselta se on ohi 3-kymppisenä.
T. Vielä pitkälti alle 30 v ja pelotttaa kovasti, en haluaisi uusia elämäntapoja omaksua, satsaan siihen mitä mulla on, kirurgille menen mutta älyän kyllä että touhu loppuu multakin ehkä 15 vuodessa. Kauheinta on nelikymppiset keski-ikäiset mammat jotka uskoo olevansa kaunottaria, kun joku pillun toivossa näin valehtelee.
Siis kutonen vastasi kasille.
T.9