Lue keskustelun säännöt.
Olen ihan väpelö naisten kanssa
16.07.2015 |
En osaa ajatella naisia mahdollisina kumppaneina missään tilanteessa. Ei, en ole homokaan, uskokaa pois sillä olen miettinyt sitäkin mahdollisuutta pääni puhki. En vain jotenkin näe naisia sellaisena sarjalähestyttävinä "riistana" josta pitäisi pakolla saada joko pillua tai parisuhde. En siis yksinkertaisesti tee naisen saamiseksi yhtään mitään muuta kuin rapsuttelen harvakarvaisia kiveksiäni tietokoneen äärellä. Hauskasti voisi varmaan, että olen kuin nainen miesten suhteen. En edes osaa lähestyä naisia mitenkään, en edes kaverimielessä. Kahdeksan vuotta sitten olen tehnyt viimeksi jonkinlaisen aloitteen, mutta sehän oli tuhoon tuomittua. Minuun on muutama nainen ollut halukas tutustumaan, mutta olen torjunut kaikki joko tarkoituksella tai tyhmyyttäni. Onko muilla samanlaisesta kokemusta?
Kommentit (111)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet torjunut? Mikä siinä sitten jälkeenpäin harmittaa? Miten voi vahingossa torjua? Mua ärsyttää sinunlaisesi miehet, älä sitten ole mukava kellekään naiselle, jos et kerran halua mitään. Ne turhaan luulee, et sull on tunteita heitä kohtaan. Ja se kun nyt yleensä tarkoittaa vähintään seksiä, josta kylläkin itse kieltäydyn (jos on vain se mielessä).
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 01:43"]
Väpelö??
[/quote]
=Tohelo, surkea, huono jne.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 01:47"]
Miksi olet torjunut? Mikä siinä sitten jälkeenpäin harmittaa? Miten voi vahingossa torjua? Mua ärsyttää sinunlaisesi miehet, älä sitten ole mukava kellekään naiselle, jos et kerran halua mitään. Ne turhaan luulee, et sull on tunteita heitä kohtaan. Ja se kun nyt yleensä tarkoittaa vähintään seksiä, josta kylläkin itse kieltäydyn (jos on vain se mielessä).
[/quote]
En oikein edes tiedä miksi olen torjunut suoraan. Olen torjunut pari naista sen vuoksi, että en ole kokenut olevani heille riittävä, enkä ole halunnut tuhlata heidän aikaansa. Minua ärsyttää taas se, että kenellekään naiselle ei saa olla perusystävällinen tai nainen ajattelee, että mies on kiinnostunut. En ole ollut naispuoleisten ihmisten kanssa sen erilaisempi kuin miespuolistenkaan, eli en todellakaan ole antanut mitään signaaleja näille pimatsuille. Kahden naisen kanssa en edes ollut ikinä puhunut sanaakaan, mutta he tulivat tekemään aloitteen tutustumiseen. En tiedä tarkkaan mitä he minusta halusivat, mutta en silti jaksanut heihin alkaa tutustumaan, koska jos he olivat vain ystävyys mielessään liikkeellä niin ei siitäkään olisi tullut mitään, koska minulla ei oikeasti ole mitään keskusteltavaa naisten kanssa. Ehkä minut on adoptoitu jostain jupiterista.
Ap
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Tässä on onneksi yleensä hieman pidempi aikahorisontti, joten tutustuminen ja mahdollinen läheisempään kontaktiin siirtyminen voi tapahtua luonnollisemmin, ilman kiirettä. Tietenkään pelkällä normaalilla kanssakäymisellä ei näissäkään tilanteissa naista kaadeta. Kuten sanoit, peliliikkeet pitää silti olla hallussa jotta naisen kiinnostus nostetaan siitä koulu/työkaveritasolta seuraavalle askelmalle. Ja tuossa ainakin itselläni yleensä se stoppi tuleekin vastaan. Mennään pahasti epämukavuusalueele ja pitää esittää jotain mitä ei ole.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:50"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
[/quote]
Arvasin, että tuohon tullaan tarttumaan. Noin se vaan menee halusitpa siihen uskoa tai et. Ei mitään vain tapahdu, vaan se mies joka sen aloitteen tekee miettii ihan sata varmasti, että miten kannattaa lähestyä, eikä se mies varmasti ensimmäisillä treffeillä sano, että sen naisen suosikkielokuva on ihan paska jota hän ei ikinä katsoisi, tai sitä että naisen koiran tai lapsen nimi on ihan naurettava vaikka hän niin ajattelisikin. Jos se mies oikeasti haluaa edetä sen naisen kanssa pidemmälle niin se myötäilee sitä naista jonkun aikaa. Sama pätee varmaan myös toisinkin päin, en tiedä kun en ole nainen. Oletko muuten ikinä miettinyt, että nämä katkerat ja muut miehet kertovat nämä asiat ääneen sen takia, koska heillä ei ole mitään menetettävää vaikka asia tulee julki?
Ap
[/quote]
nuohan nyt ovat ihan normaaleja käytöstapoja missä tahansa. Et kai uudessa työpaikassakaan heti ensimmäisellä kahvitauolla hauku työkavereittesi leffamakua? Tai kun menit inttiin, et kai ilmoittanut heti alkuun, että tupakaverin rakkaalla koiralla on tosi typerä nimi? Edes oman veljen tai siskon kanssa et voi olla pitempään tekemisissä, jos aina ilmoitat ilkeään sävyyn, kun mielipide eroaa omastasi. Edes veljellesi et voi mitenkään sanoa, että hän antoi lapselleen mielestäsi ruman nimen.
Jos tämä ei ole millään lailla hallussa, olet ehkä syystäkin yksinäinen.
[/quote]
No niin ovatkin, en ole muuta väittänytkään. Kyse on vain siitä, että asiat pariutumisen suhteen eivät "vain tapahdu" ja se ensimmäinen kuva siitä toisesta ihmisestä on eri kuin todellisuus. Jossain vaiheessa se mies tai nainen antaa sen oikean mielipiteensä tulla julki, ja kappas kummaa suhde lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Onko mielestäsi hyvä sitten jättää kertomatta esimerkiksi pettämisestä, koska se voi satuttaa toista? Jos suhde lähtee liikkeelle siten, että ei voi olla oma itsensä ilman, että toinen loukkaantuu niin homma tulee kusemaan ihan varmasti, koska ei kukaan voi pitää sellaista roolia päällä kovin pitkään.
Ap
[/quote]
Sitten on niitäkin ihmisiä, jotka suhtautuvat toisen erilaisiin mieltymyksiin ystävällisesti ja kunniottavasti. Toisen leffamaku voi olla ihan hyvä, vaikka se eroaisi omastani. Tällaisten kanssa pitkä suhde on mahdollinen ja mukava. Ei omien mieltymysten kertominen ole mitenkään paha asia, jos siihen ei sisälly vaatimusta, että toisen pitää olla heti samaa mieltä.
[/quote]
Tätä minä juuri hain, mutta en oikein näköjään osaa pukea ajatuksiani tekstiksi ja paljon jää asiaa välistä pois. Se, että toinen kunnioittaa myös toisen mielipidettä ja on valmis kompromisseihin. Eli jos vaikka Petri vihaa Titanicia, joka on Tiinan suursuosikki niin sen voi katsoa yhdessä jos sitten Tiinakin on valmis katsomaan Petrin suosikin Rambon. Se taas on vaikea lukea ensimmäisillä treffeillä, että onko se toinen ihminen valmis hyväksymään eriävät mielipiteet, jopa jyrkätkin. Tästä taas sitten saattaa seurata se, että toinen vain myötäilee ja lopulta kun ollaankin jo jonkinlaisessa suhteessa niin mielipiteet eriävät ja homma lähtee käsistä. Jotkut ovat kirjoittaneet siten, että minä olisi sellainen ihminen, joka ei hyväksy eriäviä mielipiteitä. Se ei pidä paikkaansa, hyväksyn eriävät mielipiteet, mutta pidän myös kiinni omistani ja olen tiettyyn rajaan asti valmis kompromisseihin.
Ap
[/quote]
Suhteen kehkeytymisessä on todella paljon tutustumista ja tapaamisia ekojen treffien ja vakituiseen parisuhteeseen sitoutumisen välillä. Normaalia kohteliaisuutta voi merkityksettömissä makuasioissa noudattaa ihan siinä vakiintuneessa suhteessa kun ilman, että se olisi teeskentelyä tai esittämistä. Isoista asioista ei yleensä ekoilla treffeillä edes puhuta, mutta pikku hiljaa niiden jälkeen aivan varmasti. Normaalit vuorovaikutustaidot omaavat ihmiset osaavat keskustella suhteen alkuvaiheessa myös isoista arvokysymyksistä niin, ettei kukaan verisesti loukkaannu eikä mitään ihmeellisiä harhakuvitelmia synny. Se, että ihmiset pitkän parisuhteen aikana muuttuvat, johtuu ensisijaisesti siitä, että elämä nyt vain muuttaa ihmistä ja siitä, ettei suhteen arjistuttua enää tuijoteta toista ruusunpunaisten lasien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:50"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
[/quote]
Arvasin, että tuohon tullaan tarttumaan. Noin se vaan menee halusitpa siihen uskoa tai et. Ei mitään vain tapahdu, vaan se mies joka sen aloitteen tekee miettii ihan sata varmasti, että miten kannattaa lähestyä, eikä se mies varmasti ensimmäisillä treffeillä sano, että sen naisen suosikkielokuva on ihan paska jota hän ei ikinä katsoisi, tai sitä että naisen koiran tai lapsen nimi on ihan naurettava vaikka hän niin ajattelisikin. Jos se mies oikeasti haluaa edetä sen naisen kanssa pidemmälle niin se myötäilee sitä naista jonkun aikaa. Sama pätee varmaan myös toisinkin päin, en tiedä kun en ole nainen. Oletko muuten ikinä miettinyt, että nämä katkerat ja muut miehet kertovat nämä asiat ääneen sen takia, koska heillä ei ole mitään menetettävää vaikka asia tulee julki?
Ap
[/quote]
nuohan nyt ovat ihan normaaleja käytöstapoja missä tahansa. Et kai uudessa työpaikassakaan heti ensimmäisellä kahvitauolla hauku työkavereittesi leffamakua? Tai kun menit inttiin, et kai ilmoittanut heti alkuun, että tupakaverin rakkaalla koiralla on tosi typerä nimi? Edes oman veljen tai siskon kanssa et voi olla pitempään tekemisissä, jos aina ilmoitat ilkeään sävyyn, kun mielipide eroaa omastasi. Edes veljellesi et voi mitenkään sanoa, että hän antoi lapselleen mielestäsi ruman nimen.
Jos tämä ei ole millään lailla hallussa, olet ehkä syystäkin yksinäinen.
[/quote]
No niin ovatkin, en ole muuta väittänytkään. Kyse on vain siitä, että asiat pariutumisen suhteen eivät "vain tapahdu" ja se ensimmäinen kuva siitä toisesta ihmisestä on eri kuin todellisuus. Jossain vaiheessa se mies tai nainen antaa sen oikean mielipiteensä tulla julki, ja kappas kummaa suhde lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Onko mielestäsi hyvä sitten jättää kertomatta esimerkiksi pettämisestä, koska se voi satuttaa toista? Jos suhde lähtee liikkeelle siten, että ei voi olla oma itsensä ilman, että toinen loukkaantuu niin homma tulee kusemaan ihan varmasti, koska ei kukaan voi pitää sellaista roolia päällä kovin pitkään.
Ap
[/quote]
Sitten on niitäkin ihmisiä, jotka suhtautuvat toisen erilaisiin mieltymyksiin ystävällisesti ja kunniottavasti. Toisen leffamaku voi olla ihan hyvä, vaikka se eroaisi omastani. Tällaisten kanssa pitkä suhde on mahdollinen ja mukava. Ei omien mieltymysten kertominen ole mitenkään paha asia, jos siihen ei sisälly vaatimusta, että toisen pitää olla heti samaa mieltä.
[/quote]
Tätä minä juuri hain, mutta en oikein näköjään osaa pukea ajatuksiani tekstiksi ja paljon jää asiaa välistä pois. Se, että toinen kunnioittaa myös toisen mielipidettä ja on valmis kompromisseihin. Eli jos vaikka Petri vihaa Titanicia, joka on Tiinan suursuosikki niin sen voi katsoa yhdessä jos sitten Tiinakin on valmis katsomaan Petrin suosikin Rambon. Se taas on vaikea lukea ensimmäisillä treffeillä, että onko se toinen ihminen valmis hyväksymään eriävät mielipiteet, jopa jyrkätkin. Tästä taas sitten saattaa seurata se, että toinen vain myötäilee ja lopulta kun ollaankin jo jonkinlaisessa suhteessa niin mielipiteet eriävät ja homma lähtee käsistä. Jotkut ovat kirjoittaneet siten, että minä olisi sellainen ihminen, joka ei hyväksy eriäviä mielipiteitä. Se ei pidä paikkaansa, hyväksyn eriävät mielipiteet, mutta pidän myös kiinni omistani ja olen tiettyyn rajaan asti valmis kompromisseihin.
Ap
[/quote]
Minä olen lähes aina erimieltä mieheni kanssa. Hahha! Mutta rakastan häntä. Kyllä mua ärsyttää välillä että hän vaikuttaa mielipiteissään aika jäykältä mutta kyllä kunnioitan sitä tyyppiä. Ihan mahtavat 5 vuotta takana.
Joskus sattuu sellasiakin ihmisiä kohdalle jotka on ihan fine että sulla on omat mielipiteet ja niin on sillä toisellakin. Ei se vältsyyn oo mikään ongelma ellei siihen kuvioon tuu joku valta asetelma et pitää pätee jossain jutussa toiselle.
Hakeudu välillä mukavuus alueesi ulkopuolelle niin elämä voi ylättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sä odotat nyt vähän liikaa, jos odotat, että toinen haluaa katsoa kanssasi Rambon, jos pidät hänen suosikkiaan ihan paskana. Hän tuskin odotti, että sä katsot sen Titanicin. Järkevintä on tehdä sellaista, mikä on molemmista mukavaa. Mieltä voi olla sitten mitä vaan. Esim. mieheni harrastaa kansantansseja ja kuntoilee. Inhoan kumpaakin, enkä tee niitä. En käy missään lavatansseissakaan, vaikka mies tykkäisi. Minä taas pidän rock-konserteista ja festareista, miestäni ei kiinnosta yhtään. Hän ei tule mukaan, enkä haluaisikaan.
Mutta yhdessä teemme asioita, joista kumpikin tykkää.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:49"]
Älä turhaan pohdi asiaa. Mitä enemmän asiaa pyörittelee ja märehtii päässään, sitä enemmän se alkaakin haitata ja tuntua ikävältä jutulta. Sinkkuna on jees elää, keskity vain elämään äläkä vaan kehitä parisuhteesta tai seksistä sellaista pakkomiellettä, kuin joillakin on.
t. ikisinkku N45v, täysin väpelö miesten kanssa
[/quote]
Mä en tajua, kuka haluaa olla yksin. Todellakaan en ole minkään pakkomielteen takia suhteessa, vaan koska yhdessä on niin kiva olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väellä ihan rauhassa. Kuulostat sympaattisesta tyypiltä.et mene mukaan tähän suorittavaan yhteiskuntaan. jossain vaiheessa sua rupeaa kiinnostamaan joku.niin se vaan useimmiten menee. Nyt sulla on muut jutut. Mut tilanteen tullessa kannattaa kyllä kokeilla ja olla utelias, ettet jää kokonaan orirelle soittelemaan.
Ehkä naiset, joille ei ole niin nokonuukaa, mitä tehdään kiertävät kaltaisesi tiukkapipon kaukaa. Koska kaikki pitäisi tehdä kuten sinä haluat ja sinä haluat myös arvostella kaikki toisen tekemiset. Juu ei kiitos.
Eli siis olet tiukka, moni voi katsoakin Titanicin ilman mitään paskanpuhumista siitä, jos heille merkitsee jotain se, että nainen katsoo heidän leffansa.
Minä taas en odota, että kukaan haluaa katsoa juuri leffoja, joista minä pidän, joten en siksi katso toisen leffaa, mutta en mä sitä nyt herra soikoon haukukaan. Miksi haukkuisin? Jos se on minusta huono niin jotenkin ymmärrän, että se toinen ei näe sitä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 00:07"]
Väellä ihan rauhassa. Kuulostat sympaattisesta tyypiltä.et mene mukaan tähän suorittavaan yhteiskuntaan. jossain vaiheessa sua rupeaa kiinnostamaan joku.niin se vaan useimmiten menee. Nyt sulla on muut jutut. Mut tilanteen tullessa kannattaa kyllä kokeilla ja olla utelias, ettet jää kokonaan orirelle soittelemaan.
[/quote]
Tuskinpa aloittajaa rupeaa, jos on jo päälle kolmekymppinen. Saati päälle 40. Tällehän pitäisi kumarrella.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 01:47"]
Miksi olet torjunut? Mikä siinä sitten jälkeenpäin harmittaa? Miten voi vahingossa torjua? Mua ärsyttää sinunlaisesi miehet, älä sitten ole mukava kellekään naiselle, jos et kerran halua mitään. Ne turhaan luulee, et sull on tunteita heitä kohtaan. Ja se kun nyt yleensä tarkoittaa vähintään seksiä, josta kylläkin itse kieltäydyn (jos on vain se mielessä).
[/quote]
En oikein edes tiedä miksi olen torjunut suoraan. Olen torjunut pari naista sen vuoksi, että en ole kokenut olevani heille riittävä, enkä ole halunnut tuhlata heidän aikaansa. Minua ärsyttää taas se, että kenellekään naiselle ei saa olla perusystävällinen tai nainen ajattelee, että mies on kiinnostunut. En ole ollut naispuoleisten ihmisten kanssa sen erilaisempi kuin miespuolistenkaan, eli en todellakaan ole antanut mitään signaaleja näille pimatsuille. Kahden naisen kanssa en edes ollut ikinä puhunut sanaakaan, mutta he tulivat tekemään aloitteen tutustumiseen. En tiedä tarkkaan mitä he minusta halusivat, mutta en silti jaksanut heihin alkaa tutustumaan, koska jos he olivat vain ystävyys mielessään liikkeellä niin ei siitäkään olisi tullut mitään, koska minulla ei oikeasti ole mitään keskusteltavaa naisten kanssa. Ehkä minut on adoptoitu jostain jupiterista.
Ap
[/quote]
Jep, kyllähän tuo oman riittävyyden epäileminen aika tehokkaasti torppaa jo ennen lähestymistä ja vielä jutustelun aikanakin.
m41
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 01:47"]
Miksi olet torjunut? Mikä siinä sitten jälkeenpäin harmittaa? Miten voi vahingossa torjua? Mua ärsyttää sinunlaisesi miehet, älä sitten ole mukava kellekään naiselle, jos et kerran halua mitään. Ne turhaan luulee, et sull on tunteita heitä kohtaan. Ja se kun nyt yleensä tarkoittaa vähintään seksiä, josta kylläkin itse kieltäydyn (jos on vain se mielessä).
[/quote]
En oikein edes tiedä miksi olen torjunut suoraan. Olen torjunut pari naista sen vuoksi, että en ole kokenut olevani heille riittävä, enkä ole halunnut tuhlata heidän aikaansa. Minua ärsyttää taas se, että kenellekään naiselle ei saa olla perusystävällinen tai nainen ajattelee, että mies on kiinnostunut. En ole ollut naispuoleisten ihmisten kanssa sen erilaisempi kuin miespuolistenkaan, eli en todellakaan ole antanut mitään signaaleja näille pimatsuille. Kahden naisen kanssa en edes ollut ikinä puhunut sanaakaan, mutta he tulivat tekemään aloitteen tutustumiseen. En tiedä tarkkaan mitä he minusta halusivat, mutta en silti jaksanut heihin alkaa tutustumaan, koska jos he olivat vain ystävyys mielessään liikkeellä niin ei siitäkään olisi tullut mitään, koska minulla ei oikeasti ole mitään keskusteltavaa naisten kanssa. Ehkä minut on adoptoitu jostain jupiterista.
Ap
[/quote]
Jep, kyllähän tuo oman riittävyyden epäileminen aika tehokkaasti torppaa jo ennen lähestymistä ja vielä jutustelun aikanakin.
m41
[/quote]
Jos nainen tuntee miehen lähestyessään kiinnostuneempana sitten, niin on kyllä aika järkyttävää torjua koska epäilee ettei riitä. Koska sillä naisella voi olla joku vakava puutos itselläänkin, mikä ei näy päälle päin, mutta jonka te hyväksyisitte, ja se nainen voi olla huomannut, että tekään ette löydä naista tuosta vaan, jolloin hän ehkä uskaltaa lähestyä oman puutteensa tuntien. Jolloin te ette olisi hänelle mitenkään riittämättömiä, eikä se ole säälilähestymistä, ainakaan sellaista alentuvaa, koska sellainen nainen tarvitsee kumppanin yhtä aidosti kuin tekin, mutta oman puutteensa takia on yksin myös.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 00:36"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 01:47"]
Miksi olet torjunut? Mikä siinä sitten jälkeenpäin harmittaa? Miten voi vahingossa torjua? Mua ärsyttää sinunlaisesi miehet, älä sitten ole mukava kellekään naiselle, jos et kerran halua mitään. Ne turhaan luulee, et sull on tunteita heitä kohtaan. Ja se kun nyt yleensä tarkoittaa vähintään seksiä, josta kylläkin itse kieltäydyn (jos on vain se mielessä).
[/quote]
En oikein edes tiedä miksi olen torjunut suoraan. Olen torjunut pari naista sen vuoksi, että en ole kokenut olevani heille riittävä, enkä ole halunnut tuhlata heidän aikaansa. Minua ärsyttää taas se, että kenellekään naiselle ei saa olla perusystävällinen tai nainen ajattelee, että mies on kiinnostunut. En ole ollut naispuoleisten ihmisten kanssa sen erilaisempi kuin miespuolistenkaan, eli en todellakaan ole antanut mitään signaaleja näille pimatsuille. Kahden naisen kanssa en edes ollut ikinä puhunut sanaakaan, mutta he tulivat tekemään aloitteen tutustumiseen. En tiedä tarkkaan mitä he minusta halusivat, mutta en silti jaksanut heihin alkaa tutustumaan, koska jos he olivat vain ystävyys mielessään liikkeellä niin ei siitäkään olisi tullut mitään, koska minulla ei oikeasti ole mitään keskusteltavaa naisten kanssa. Ehkä minut on adoptoitu jostain jupiterista.
Ap
[/quote]
Jep, kyllähän tuo oman riittävyyden epäileminen aika tehokkaasti torppaa jo ennen lähestymistä ja vielä jutustelun aikanakin.
m41
[/quote]
Jos nainen tuntee miehen lähestyessään kiinnostuneempana sitten, niin on kyllä aika järkyttävää torjua koska epäilee ettei riitä. Koska sillä naisella voi olla joku vakava puutos itselläänkin, mikä ei näy päälle päin, mutta jonka te hyväksyisitte, ja se nainen voi olla huomannut, että tekään ette löydä naista tuosta vaan, jolloin hän ehkä uskaltaa lähestyä oman puutteensa tuntien. Jolloin te ette olisi hänelle mitenkään riittämättömiä, eikä se ole säälilähestymistä, ainakaan sellaista alentuvaa, koska sellainen nainen tarvitsee kumppanin yhtä aidosti kuin tekin, mutta oman puutteensa takia on yksin myös.
[/quote]
Aivan. Epäreiluahan se on, eikä tee oikeutta naiselle, varsinkaan jos tämä on ollut se rohkeampi osapuoli ja tehnyt lahestymisen. Tää on sellainen henkinen kaksiteräinen miekka. Sattuu kumpaiseenkin vaikkei tahtoisikaan satuttaa, ainakaan tahallaan. :(
m41
Mikähän siinä muuten on, että netissä tutustuminen tyssää usein siihen, että muutaman viestin vaihdettuamme kerron sairaudestani, sellaisesta joka ei päälle näy, eikä arkielämää haittaa. Sen viestin jälkeen mies ei enää vastaa mitään. Juuri se, että kerron sairaudestani - en surkuttele enkä kerjää sääliä - on merkki siitä, että haluan jatkaa tutustumista. Mutta tämä saa miehen lopettamaan viestimisen. Onko niin, että elämän tosiasioita ei haluta tietää, onko parempi, että tämäkin asia selviäisi vasta kuukausien tapailun jälkeen? Vai onko netissä vain helppo heittää pois ne, jotka eivät vastaa omaa käsitystä täydellisestä naisesta?
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 08:55"]
Mikähän siinä muuten on, että netissä tutustuminen tyssää usein siihen, että muutaman viestin vaihdettuamme kerron sairaudestani, sellaisesta joka ei päälle näy, eikä arkielämää haittaa. Sen viestin jälkeen mies ei enää vastaa mitään. Juuri se, että kerron sairaudestani - en surkuttele enkä kerjää sääliä - on merkki siitä, että haluan jatkaa tutustumista. Mutta tämä saa miehen lopettamaan viestimisen. Onko niin, että elämän tosiasioita ei haluta tietää, onko parempi, että tämäkin asia selviäisi vasta kuukausien tapailun jälkeen? Vai onko netissä vain helppo heittää pois ne, jotka eivät vastaa omaa käsitystä täydellisestä naisesta?
[/quote]
Kerrot sen liian aikaisessa vaiheessa. Muutaman viikon tapailun jälkeen tai ehkä toisilla treffeillä ois oikea aika kertoa. Se vaan ymmärretään säälinkerjuuksi tai vastaavaksi, oli mitä tahansa.
Yläpeukku väpelö-sanalle.