Lue keskustelun säännöt.
Olen ihan väpelö naisten kanssa
16.07.2015 |
En osaa ajatella naisia mahdollisina kumppaneina missään tilanteessa. Ei, en ole homokaan, uskokaa pois sillä olen miettinyt sitäkin mahdollisuutta pääni puhki. En vain jotenkin näe naisia sellaisena sarjalähestyttävinä "riistana" josta pitäisi pakolla saada joko pillua tai parisuhde. En siis yksinkertaisesti tee naisen saamiseksi yhtään mitään muuta kuin rapsuttelen harvakarvaisia kiveksiäni tietokoneen äärellä. Hauskasti voisi varmaan, että olen kuin nainen miesten suhteen. En edes osaa lähestyä naisia mitenkään, en edes kaverimielessä. Kahdeksan vuotta sitten olen tehnyt viimeksi jonkinlaisen aloitteen, mutta sehän oli tuhoon tuomittua. Minuun on muutama nainen ollut halukas tutustumaan, mutta olen torjunut kaikki joko tarkoituksella tai tyhmyyttäni. Onko muilla samanlaisesta kokemusta?
Kommentit (111)
Kohtalotoveri...enpä osaisi paremmin kuvailla kaipausta, yksin istun täällä minäkin ja mietin oliko kaikki tässä? Voimia!
- Herra 47 -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:35"]
Kohtalotoveri...enpä osaisi paremmin kuvailla kaipausta, yksin istun täällä minäkin ja mietin oliko kaikki tässä? Voimia! - Herra 47 -
[/quote]
Mitä sinulla olisi tarjottavana suhteeseen toisen ihmisen kanssa? En tarkoita materiaa, vaan henkisiä arvoja, elämänkatsomusta ja yhteiselämää tukevaa toimintaa.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 19:40"]
Usko pois, helpommalla pääset kun pidät nykyisen linjasi.
[/quote]
Miksiköhän meillä on olemassa moraalisävyisiä luonnehdintoja ihmisistä, jotka kaikessa yrittävät päästä helpolla?
Ap on kylläkin hiukan ristiriitainen hahmo. Hän haluaa välttää kipua ja samaan aikaan on valmis aiheuttamaan sitä itselleen vaikka miten paljon ennakoidessaan suurempaa kipua. Lisäksi älykkyyskään ei tunnu riittävän järkeilyihin, joita hän innokkaasti harrastaa, niin paljon on päättelyssä ilmaa. Tai sitten hän on niin neuroottinen, että antaa logiikalle piut paut. Pelkäävä sisäinen eläin ajattelee ja ihminen uskoo olevansa itse äänessä.
Kova on kyllä ego jätkällä, jos on mielestään yksinään evoluutiota vastaan oikeassa. Ei se ole epäreilua miestä kohtaan, että hänen pitäisi nähdä vaivaa käsitelläkseen nuoruutensa kompleksit voidakseen aikuistua ja uskaltautua naisia kohti. On niitä ylitettäviä komplekseja muillakin, ja nuoren naisen aikuistumiseen kuuluu myös kaikenlaisten asioiden läpikäymistä.
Suhteissa muututaan eri ihmiseksi muistakin syistä kuin siitä, että ei viitsitä enää esittää. Eikä ne syyt ole lainkaan noin nihilistisiä kuin missä valossa ap haluaa asioita katsoa, ja josta syystä häntä epäillään aspergeriksi. Miksi sen egon pitää aina ylettää tuohonkin, että puhutaan suhteen dynamiikasta vaikka ei ole itse edes kokeiltu.
Eikö voisi vain nöyrtyä ja myöntää, ettei tosiasiassa tiedä mitään mistään ja saarnaa vain pihlajanmarjojen happamuutta, tai siis viinirypäleiden, niinkuin muissa kielissä on ollut tapana asia esittää. Kävisi sen surun läpi, ja miettisi mitä sieltä omasta taustasta löytyy sellaista, mikä selittää noin paljon kovemman naisenpelon kuin mitä ympäriltä löytyy? Syyn etsiminen naisista tai kanssakäymisen ja suhteiden yleisestä logiikasta on vain kertakaikkiaan surullista seurattavaa, kun pitäisi surra ne surunsa ja miettiä, pystyykö ylittämään lapsuuden vauriot.
Minäkin aloittaisin siitä, että osaisin muodostaa merkityksillisiä suhteita mihin tahansa elolliseen olentoon, akvaariokalasta naapurin vaariin. Sitten kun siellä on tottunut toimimaan vuorovaikutuksessa ja näkee arvoa kanssakäymisessä sinänsä kenen kanssa tahansa, voi ruveta laajentamaan ystäväpiiriään sellaiseen suuntaan, että voidaan keskustella oikeasti tärkeistä asioista ja miettiä kokemuksia yhdessä.
Se jaksaa ihmetyttää näissä pelimiesaloituksissa aina, että naista pidetään tyhmänä ja aloitteettomana, ja jollain taikatempuilla kaapattavana. Että jos reetta lankesi viljamiin, niin se johtuu viljamin valehtelutaidoista eikä siitä, että reetta oli kiinnostunut viljamista ja olisi poiminut tämän matkaansa ihan jo sillä, että toinen ymmärsi näyttää vihreää valoa. Jos samaan aikaan itse on yhtä luonteva kuin nippu piikkilankaa, niin sillä tapaa se vain menee, että harva on niin masokisti että yrittää sellaista lähestyä inhimillisen lämmön toivossa, vaikka se nippu vääntäytyisi sydämenkuvaksi.
Ap hyvä, onko sinussa sitä lämpöä vai ei? Kykenetkö suhtautumaan myötätuntoisesti olentoon, jonka suhteen sinulla ei ole mitään pyrkimyksiä ja jota et erityisesti sääli tms? Eli, oletko lukossa vai epäihminen?
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:46"]
Ap, olet ihan symppis mies. Mitä, jos pyrkisit ajattelemaan naisia ihan vaan ihmisinä. Joidenkin kanssa synkkaa, mutta ei tietenkään kaikkien kanssa. Ja kun se oikea osuu kohdalle, osaat ja älyät varmasti lähestyäkin häntä. Asiaa auttaa, jos unohdat "pelimiesten" elkeet ja tavan yrittää kaataa jokaista naista. Minä ainakin naisena arvostan kaikista eniten sitä, jos minua kohdellaan yksilönä ja asiallisesti, ja vasta läheisyyden lisääntyessä ihastutaan ja pyritään lähemmäs. Näin mun mieheni suhtautuu naisiin ja minuun, ja se oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi aikoinaan 29 vuotta sitten häneen rakastuin ja miksi suhteemme on edelleen voimassa.
[/quote]
Siinähän pettyy paljon pahemmin, kuin halutessa tutustua samaa sukupuolta olevaan (jos siis on hetero). Naisena ajattelen niin. En siis ymmärrä, mitä oikein selität. Se, että antaa asialle aikaa vain pahentaa tunnetta pettymyksestä. Koska jos ihastun niin en voi olla vain ystävä vaikka miten haluaisin.
Ja ei, ihminen ei osaa todellakaan toimia, kun se oikea sattuu kohdalle. Voi älytä kyllä lähestyä, mutta silti se ei takaa vielä mitään. Minua on lähestytty niin, että ensimmäisellä kerralla olin liian hidas enkä syttynyt ja toiselle miehelle olin liian nopea ja sain hänet sen takia perääntymään. En siis ollut aloitteen tekijä, mutta kumminkin.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
[/quote]
Arvasin, että tuohon tullaan tarttumaan. Noin se vaan menee halusitpa siihen uskoa tai et. Ei mitään vain tapahdu, vaan se mies joka sen aloitteen tekee miettii ihan sata varmasti, että miten kannattaa lähestyä, eikä se mies varmasti ensimmäisillä treffeillä sano, että sen naisen suosikkielokuva on ihan paska jota hän ei ikinä katsoisi, tai sitä että naisen koiran tai lapsen nimi on ihan naurettava vaikka hän niin ajattelisikin. Jos se mies oikeasti haluaa edetä sen naisen kanssa pidemmälle niin se myötäilee sitä naista jonkun aikaa. Sama pätee varmaan myös toisinkin päin, en tiedä kun en ole nainen. Oletko muuten ikinä miettinyt, että nämä katkerat ja muut miehet kertovat nämä asiat ääneen sen takia, koska heillä ei ole mitään menetettävää vaikka asia tulee julki?
Ap
[/quote]
nuohan nyt ovat ihan normaaleja käytöstapoja missä tahansa. Et kai uudessa työpaikassakaan heti ensimmäisellä kahvitauolla hauku työkavereittesi leffamakua? Tai kun menit inttiin, et kai ilmoittanut heti alkuun, että tupakaverin rakkaalla koiralla on tosi typerä nimi? Edes oman veljen tai siskon kanssa et voi olla pitempään tekemisissä, jos aina ilmoitat ilkeään sävyyn, kun mielipide eroaa omastasi. Edes veljellesi et voi mitenkään sanoa, että hän antoi lapselleen mielestäsi ruman nimen.
Jos tämä ei ole millään lailla hallussa, olet ehkä syystäkin yksinäinen.
[/quote]
No niin ovatkin, en ole muuta väittänytkään. Kyse on vain siitä, että asiat pariutumisen suhteen eivät "vain tapahdu" ja se ensimmäinen kuva siitä toisesta ihmisestä on eri kuin todellisuus. Jossain vaiheessa se mies tai nainen antaa sen oikean mielipiteensä tulla julki, ja kappas kummaa suhde lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Onko mielestäsi hyvä sitten jättää kertomatta esimerkiksi pettämisestä, koska se voi satuttaa toista? Jos suhde lähtee liikkeelle siten, että ei voi olla oma itsensä ilman, että toinen loukkaantuu niin homma tulee kusemaan ihan varmasti, koska ei kukaan voi pitää sellaista roolia päällä kovin pitkään.
Ap
[/quote]
Sitten on niitäkin ihmisiä, jotka suhtautuvat toisen erilaisiin mieltymyksiin ystävällisesti ja kunniottavasti. Toisen leffamaku voi olla ihan hyvä, vaikka se eroaisi omastani. Tällaisten kanssa pitkä suhde on mahdollinen ja mukava. Ei omien mieltymysten kertominen ole mitenkään paha asia, jos siihen ei sisälly vaatimusta, että toisen pitää olla heti samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
[/quote]
Arvasin, että tuohon tullaan tarttumaan. Noin se vaan menee halusitpa siihen uskoa tai et. Ei mitään vain tapahdu, vaan se mies joka sen aloitteen tekee miettii ihan sata varmasti, että miten kannattaa lähestyä, eikä se mies varmasti ensimmäisillä treffeillä sano, että sen naisen suosikkielokuva on ihan paska jota hän ei ikinä katsoisi, tai sitä että naisen koiran tai lapsen nimi on ihan naurettava vaikka hän niin ajattelisikin. Jos se mies oikeasti haluaa edetä sen naisen kanssa pidemmälle niin se myötäilee sitä naista jonkun aikaa. Sama pätee varmaan myös toisinkin päin, en tiedä kun en ole nainen. Oletko muuten ikinä miettinyt, että nämä katkerat ja muut miehet kertovat nämä asiat ääneen sen takia, koska heillä ei ole mitään menetettävää vaikka asia tulee julki?
Ap
[/quote]
nuohan nyt ovat ihan normaaleja käytöstapoja missä tahansa. Et kai uudessa työpaikassakaan heti ensimmäisellä kahvitauolla hauku työkavereittesi leffamakua? Tai kun menit inttiin, et kai ilmoittanut heti alkuun, että tupakaverin rakkaalla koiralla on tosi typerä nimi? Edes oman veljen tai siskon kanssa et voi olla pitempään tekemisissä, jos aina ilmoitat ilkeään sävyyn, kun mielipide eroaa omastasi. Edes veljellesi et voi mitenkään sanoa, että hän antoi lapselleen mielestäsi ruman nimen.
Jos tämä ei ole millään lailla hallussa, olet ehkä syystäkin yksinäinen.
[/quote]
No niin ovatkin, en ole muuta väittänytkään. Kyse on vain siitä, että asiat pariutumisen suhteen eivät "vain tapahdu" ja se ensimmäinen kuva siitä toisesta ihmisestä on eri kuin todellisuus. Jossain vaiheessa se mies tai nainen antaa sen oikean mielipiteensä tulla julki, ja kappas kummaa suhde lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Onko mielestäsi hyvä sitten jättää kertomatta esimerkiksi pettämisestä, koska se voi satuttaa toista? Jos suhde lähtee liikkeelle siten, että ei voi olla oma itsensä ilman, että toinen loukkaantuu niin homma tulee kusemaan ihan varmasti, koska ei kukaan voi pitää sellaista roolia päällä kovin pitkään.
Ap
[/quote]
No sun kannattaa sanoa sitten aina kaikki ajatuksesi julki, vain siten löydät naisen, jota se ei loukkaa. Sanon tämän aivan vilpittömästi. Mietin esim. sitä, että olet torjunut naisia koska et olisi riittänyt heille, minusta on kummaa päättää toisen puolesta kuka hänelle riittää ja kuka ei.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
[/quote]
Arvasin, että tuohon tullaan tarttumaan. Noin se vaan menee halusitpa siihen uskoa tai et. Ei mitään vain tapahdu, vaan se mies joka sen aloitteen tekee miettii ihan sata varmasti, että miten kannattaa lähestyä, eikä se mies varmasti ensimmäisillä treffeillä sano, että sen naisen suosikkielokuva on ihan paska jota hän ei ikinä katsoisi, tai sitä että naisen koiran tai lapsen nimi on ihan naurettava vaikka hän niin ajattelisikin. Jos se mies oikeasti haluaa edetä sen naisen kanssa pidemmälle niin se myötäilee sitä naista jonkun aikaa. Sama pätee varmaan myös toisinkin päin, en tiedä kun en ole nainen. Oletko muuten ikinä miettinyt, että nämä katkerat ja muut miehet kertovat nämä asiat ääneen sen takia, koska heillä ei ole mitään menetettävää vaikka asia tulee julki?
Ap
[/quote]
Tässä muuten tosiaan tulee esille syy, miksi aloittaja vaatii vähintäänkin hyvin vahvan kumppanin: kuvitelma yhdestä totuudesta. Että kun minä sanon, että tuo elokuva on paska, niin sinä et voi mitenkään nähdä asiaa toisin kuin minä.
Miksi ihmeessä et osaa ymmärtää, että ei sinulla mitään totuutta hallussasi ole jostaikin elokuvasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:50"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
[/quote]
Arvasin, että tuohon tullaan tarttumaan. Noin se vaan menee halusitpa siihen uskoa tai et. Ei mitään vain tapahdu, vaan se mies joka sen aloitteen tekee miettii ihan sata varmasti, että miten kannattaa lähestyä, eikä se mies varmasti ensimmäisillä treffeillä sano, että sen naisen suosikkielokuva on ihan paska jota hän ei ikinä katsoisi, tai sitä että naisen koiran tai lapsen nimi on ihan naurettava vaikka hän niin ajattelisikin. Jos se mies oikeasti haluaa edetä sen naisen kanssa pidemmälle niin se myötäilee sitä naista jonkun aikaa. Sama pätee varmaan myös toisinkin päin, en tiedä kun en ole nainen. Oletko muuten ikinä miettinyt, että nämä katkerat ja muut miehet kertovat nämä asiat ääneen sen takia, koska heillä ei ole mitään menetettävää vaikka asia tulee julki?
Ap
[/quote]
nuohan nyt ovat ihan normaaleja käytöstapoja missä tahansa. Et kai uudessa työpaikassakaan heti ensimmäisellä kahvitauolla hauku työkavereittesi leffamakua? Tai kun menit inttiin, et kai ilmoittanut heti alkuun, että tupakaverin rakkaalla koiralla on tosi typerä nimi? Edes oman veljen tai siskon kanssa et voi olla pitempään tekemisissä, jos aina ilmoitat ilkeään sävyyn, kun mielipide eroaa omastasi. Edes veljellesi et voi mitenkään sanoa, että hän antoi lapselleen mielestäsi ruman nimen.
Jos tämä ei ole millään lailla hallussa, olet ehkä syystäkin yksinäinen.
[/quote]
No niin ovatkin, en ole muuta väittänytkään. Kyse on vain siitä, että asiat pariutumisen suhteen eivät "vain tapahdu" ja se ensimmäinen kuva siitä toisesta ihmisestä on eri kuin todellisuus. Jossain vaiheessa se mies tai nainen antaa sen oikean mielipiteensä tulla julki, ja kappas kummaa suhde lähteekin ihan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Onko mielestäsi hyvä sitten jättää kertomatta esimerkiksi pettämisestä, koska se voi satuttaa toista? Jos suhde lähtee liikkeelle siten, että ei voi olla oma itsensä ilman, että toinen loukkaantuu niin homma tulee kusemaan ihan varmasti, koska ei kukaan voi pitää sellaista roolia päällä kovin pitkään.
Ap
[/quote]
Sitten on niitäkin ihmisiä, jotka suhtautuvat toisen erilaisiin mieltymyksiin ystävällisesti ja kunniottavasti. Toisen leffamaku voi olla ihan hyvä, vaikka se eroaisi omastani. Tällaisten kanssa pitkä suhde on mahdollinen ja mukava. Ei omien mieltymysten kertominen ole mitenkään paha asia, jos siihen ei sisälly vaatimusta, että toisen pitää olla heti samaa mieltä.
[/quote]
Tätä minä juuri hain, mutta en oikein näköjään osaa pukea ajatuksiani tekstiksi ja paljon jää asiaa välistä pois. Se, että toinen kunnioittaa myös toisen mielipidettä ja on valmis kompromisseihin. Eli jos vaikka Petri vihaa Titanicia, joka on Tiinan suursuosikki niin sen voi katsoa yhdessä jos sitten Tiinakin on valmis katsomaan Petrin suosikin Rambon. Se taas on vaikea lukea ensimmäisillä treffeillä, että onko se toinen ihminen valmis hyväksymään eriävät mielipiteet, jopa jyrkätkin. Tästä taas sitten saattaa seurata se, että toinen vain myötäilee ja lopulta kun ollaankin jo jonkinlaisessa suhteessa niin mielipiteet eriävät ja homma lähtee käsistä. Jotkut ovat kirjoittaneet siten, että minä olisi sellainen ihminen, joka ei hyväksy eriäviä mielipiteitä. Se ei pidä paikkaansa, hyväksyn eriävät mielipiteet, mutta pidän myös kiinni omistani ja olen tiettyyn rajaan asti valmis kompromisseihin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 19:40"]
Usko pois, helpommalla pääset kun pidät nykyisen linjasi.
[/quote]
Miksiköhän meillä on olemassa moraalisävyisiä luonnehdintoja ihmisistä, jotka kaikessa yrittävät päästä helpolla?
Ap on kylläkin hiukan ristiriitainen hahmo. Hän haluaa välttää kipua ja samaan aikaan on valmis aiheuttamaan sitä itselleen vaikka miten paljon ennakoidessaan suurempaa kipua. Lisäksi älykkyyskään ei tunnu riittävän järkeilyihin, joita hän innokkaasti harrastaa, niin paljon on päättelyssä ilmaa. Tai sitten hän on niin neuroottinen, että antaa logiikalle piut paut. Pelkäävä sisäinen eläin ajattelee ja ihminen uskoo olevansa itse äänessä.
Kova on kyllä ego jätkällä, jos on mielestään yksinään evoluutiota vastaan oikeassa. Ei se ole epäreilua miestä kohtaan, että hänen pitäisi nähdä vaivaa käsitelläkseen nuoruutensa kompleksit voidakseen aikuistua ja uskaltautua naisia kohti. On niitä ylitettäviä komplekseja muillakin, ja nuoren naisen aikuistumiseen kuuluu myös kaikenlaisten asioiden läpikäymistä.
Suhteissa muututaan eri ihmiseksi muistakin syistä kuin siitä, että ei viitsitä enää esittää. Eikä ne syyt ole lainkaan noin nihilistisiä kuin missä valossa ap haluaa asioita katsoa, ja josta syystä häntä epäillään aspergeriksi. Miksi sen egon pitää aina ylettää tuohonkin, että puhutaan suhteen dynamiikasta vaikka ei ole itse edes kokeiltu.
Eikö voisi vain nöyrtyä ja myöntää, ettei tosiasiassa tiedä mitään mistään ja saarnaa vain pihlajanmarjojen happamuutta, tai siis viinirypäleiden, niinkuin muissa kielissä on ollut tapana asia esittää. Kävisi sen surun läpi, ja miettisi mitä sieltä omasta taustasta löytyy sellaista, mikä selittää noin paljon kovemman naisenpelon kuin mitä ympäriltä löytyy? Syyn etsiminen naisista tai kanssakäymisen ja suhteiden yleisestä logiikasta on vain kertakaikkiaan surullista seurattavaa, kun pitäisi surra ne surunsa ja miettiä, pystyykö ylittämään lapsuuden vauriot.
Minäkin aloittaisin siitä, että osaisin muodostaa merkityksillisiä suhteita mihin tahansa elolliseen olentoon, akvaariokalasta naapurin vaariin. Sitten kun siellä on tottunut toimimaan vuorovaikutuksessa ja näkee arvoa kanssakäymisessä sinänsä kenen kanssa tahansa, voi ruveta laajentamaan ystäväpiiriään sellaiseen suuntaan, että voidaan keskustella oikeasti tärkeistä asioista ja miettiä kokemuksia yhdessä.
Se jaksaa ihmetyttää näissä pelimiesaloituksissa aina, että naista pidetään tyhmänä ja aloitteettomana, ja jollain taikatempuilla kaapattavana. Että jos reetta lankesi viljamiin, niin se johtuu viljamin valehtelutaidoista eikä siitä, että reetta oli kiinnostunut viljamista ja olisi poiminut tämän matkaansa ihan jo sillä, että toinen ymmärsi näyttää vihreää valoa. Jos samaan aikaan itse on yhtä luonteva kuin nippu piikkilankaa, niin sillä tapaa se vain menee, että harva on niin masokisti että yrittää sellaista lähestyä inhimillisen lämmön toivossa, vaikka se nippu vääntäytyisi sydämenkuvaksi.
Ap hyvä, onko sinussa sitä lämpöä vai ei? Kykenetkö suhtautumaan myötätuntoisesti olentoon, jonka suhteen sinulla ei ole mitään pyrkimyksiä ja jota et erityisesti sääli tms? Eli, oletko lukossa vai epäihminen?
[/quote]
En pidä naisia mitenkään sen tyhmempinä kuin miehiäkään, aloitteettomampia naiset kyllä ovat miehiin verrattuna, mutta en ole missään vaiheessa väittänyt etteivät naisetkin tekisi aloitteita. Tuo sama "tyhmyys" pätee miehiinkin jos nainen lähestyy ja antaa itsestään kuvan erilaisena kuin oikeasti on. En vain pysty uskomaan siihen, että kukaan pystyy lähestymään toista ihmistä ihan täysin omana itsenään, jotkut ovat yli-itsevarmoja ja toiset taas änkyttävät mitä sattuu vaikka oikeassa elämässä ovat ihan erilaisia. Jos on joskus jonkinlaisen aloitteen tehnyt niin en usko jos väittää, että siinä tilanteessa ei jännitä yhtään. Tuntuu, että porukka vetää mutkat ihan suoriksi ja kehittelee omia teorioitaan miten minä ajattelen pariutumisesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:49"]
Älä turhaan pohdi asiaa. Mitä enemmän asiaa pyörittelee ja märehtii päässään, sitä enemmän se alkaakin haitata ja tuntua ikävältä jutulta. Sinkkuna on jees elää, keskity vain elämään äläkä vaan kehitä parisuhteesta tai seksistä sellaista pakkomiellettä, kuin joillakin on.
t. ikisinkku N45v, täysin väpelö miesten kanssa
[/quote]
Tähän minun pitikin vastata jo aiemmin, mutta taisin unohtaa.
Ei minulla ole mitään pakkomiellettä noiden asioiden suhteen, koska jos olisi niin enköhän olisi jo epätoivoisena jossain kumartelemassa naisten edessä. Olen ihan tyytyväinen näin sinkkunakin, mutta kuten sanottua olen ihan väpelö mitä naisiin tulee. Vähän sama kuin jos ei osaa vaihtaa renkaita autoon, niin silloin on parempi jättää se niille jotka sen osaavat. Sinkkuna on hyviä puolia kun ei tarvitse miettiä sen toisen puolesta asioita esim. jos on lähdössä harrastamaan jotain ja toinen haluaisi katsoa yhdessä elokuvaa tms. Eikä tarvitse ostaa monia juustoja tai leikkeleitä leivän päälle.
Sen toki myönnän, että vähän mietityttää se, että tuleeko minusta joku +50v neitsyt, josta tehdään ylelle dokumentti. Tottakai se siinä vaiheessa jo aiheuttaa ihmetystä muissakin ihmisissä jos ei ole edes tökännyt lusikkaansa hyytelöön.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
People who use the word "väpelö" can't be all bad.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:09"]
People who use the word "väpelö" can't be all bad.
[/quote]
Totally agree.
Väpelö :D en ole vuosiin kuullut!! Ihana sana. T. Savosta kotoisin
On niitä yksinjääviä naisiakin, heitä joita ei koskaan haeta tanssimaan jne. Siitä puhutaan niin vähän koska sitä pidetään niin häpeällisenä.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 12:47"]
Mies voi tosiaan jäädä naisettomaksi ihan vaan sen vuoksi ettei käy baareissa ja yritä iskeä naisia, koska ei niitä suhteita tunnu oikein mitenkään muuten syntyvän. Ei niitä naisia tapaa tuosta vaan sattumalta, jos ei aktiivisesti itse yritä heitä lähestyä, mikä on aika nöyryyttävää puuhaa kun joutuu sietämään kymmenet pakit että yhden kanssa pääsee ehkä treffeille. Toki voi olla työkavereina tai koulukavereina naisia, mutta niitäkin pitäisi osata "iskeä", että ne kiinnostuu ja jos saa pakit, niin joutuu näkemään sitä tyyppiä päivittäin jatkossakin. Sitä paitsi kaikki kiinnostavat tapaukset on melkein aina varattuja.
[/quote]
Niinhän se menee usein, että mies on se joka joutuu tekemään sen aloitteen naisen suuntaan. Naisien on helppoa sanoa ei epäkiinnostaville miehille kun he varsin hyvin tietävät, että se mies ei ole ainoa maailmassa, joka häntä tulee lähestymään. Moni mies taas ei saa kokea elämässään minkäänlaista aloitetta naisten suunnalta.
Tuntuu, että monet naiset eivät osaa tai edes halua asettua miehen asemaan pariutumismaailmassa. Miehille se on nimittäin paljon raaempaa kuin naisille. Monille naisille yleinen sanonta on "Se vain tapahtui ja tuntui kuin meidät olisi luotu toisillemme" kun he ovat tavanneet jonkun miehen. Valitettavasti mitään ei "vain tapahdu" vaan se mies saa tilanteen tuntumaan siltä kuin se olisi sattumaa tai kuin jostain elokuvasta. Niin surullista kuin se onkin niin iskeminen on enemmän tai vähemmän esittämistä ja laskelmoitua toimintaa. En usko, että kukaan pystyy olemaan se oma oikea itsensä sillä hetkellä kun lähestyy toista jokin säpinä mielessään. Pelimiehet ovat sitten vielä ihan oma lukunsa.
Ap
[/quote]
Luulin että näitä samoja fraaseja vatkaavat vain katkeroituneet miehet jotka haluaisivat naisen mutta nainen ei olekaan tullut kotoa hakemaan. Mutta näköjään samaa hokevat miehetkin jotka eivät sitä naista edes halua. Yhteistä näille vatkaajille on se, että he tietävät kaiken siitä miten parinmuodostus käytännössä etenee, vaikka eivät ole poistuneet vuokrayksiöstään kuin ruokakauppaan 10 vuoteen.
minulla ei oikeasti ole mitään keskusteltavaa naisten kanssa.
onko sulla keskusteltavaa miesten kanssa? Oletko väpelö siis ihmisten kanssa? oletko asperger?
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:15"]
On niitä yksinjääviä naisiakin, heitä joita ei koskaan haeta tanssimaan jne. Siitä puhutaan niin vähän koska sitä pidetään niin häpeällisenä.
[/quote]
Tässä se syy onkin, että naiset odottavat, että heitä haetaan tanssimaan. Mitä normaalit miehet tekevät kun heille ei tehdä aloitteita? He tekevät sen itse. Kyllähän tuolla ulkona liikkuessa näkee jos jonkinmoista pariskuntaa, "hyvännäköisiä" ja "rumia", hiljaisia ja puheliaita sekaisin. Väitän, että kuka tahansa saisi sen kumppanin jos on rohkeutta ja jonkinlaista osaamista tehdä niitä aloitteita.
Ap
Ap, mikä sua estää ottamasta selvää ihmisestä ENNEN kuin juttu etenee johonkin? Oletko niin romantikko, että et halua avata keskusteluja tärkeistä asioista: suhde lapsiin, rahaan, alkoholiin jne, onko yhtenevä ja sopiva. Kun etsitään vakavaa suhdetta, pelataan suurilla panoksilla. Se ihminen, jonka elämänkumppaniksi valitsee, tulee olemaan elämäsi suurin vaikuttaja. Kai se kannattaa selvittää, että kyseessä on hyvä vaikutus? Toki ihmiset esittävät, mutta ei se totuuden esiin saaminen vaadi kuin keskustelua, jonka voi tehdä jo ennen kuin antaa sydämen heittää lopullisen häränpyllynsä.