Lue keskustelun säännöt.
Miten pitää puolensa parisuhteessa?
16.07.2015 |
Täällä on paljon juttuja huonosti käyttäytyvistä miehistä, henkisestä ja jopa fyysisestä väkivallasta. Naiset, jotka näitä juttuja kertovat saavat paljon alapeukkuja ja heitä haukutaan kynnysmatoiksi ja, että antavat itseään kohdella huonosti. Eikö olisi parempi kannustaa näitä naisia pitämään puolensa ja antaa konkreettisia vinkkejä, miten se tapahtuu? Muutakin kuin jätä se sika. Nämä naiset päätyvät kuitenkin uudelleen helposti samanlaisten kusipäiden kanssa suhteeseen, kun ovat edellisestä päässeet eroon.
Itse olen kiltti nainen, ainoa lapsi, koulu- ja työpaikkakiusattu enkä ole koskaan oppinut pitämään puoliani. En todellakaan tiedä, miten voisin puolustautua muuta kuin jollain tapaa verbaalisesti (tyhmä en sentään ole, olen korkeastikoulutettu). Olen empaattinen ihminen, enkä halua loukata ketään tahallisesti. En halua vajota miehen tasolle, joka käyttäytyy kuin 3-vuotias raivonpuuskissaan. Kuinka pitää puolensa sellaista vastaan, joka ei ymmärrä normaalia logiikkaa, perusteluita ja hyväksy eriäviä mielipiteitä? Kuinka olla alistumatta? Mies on kuitenkin fyysisesti vahvempi, joten naisella ei ole kuin verbaaliset keinot käytettävissä, jollei halua turvautua kättä pidempään (itse vastustan kaikkea väkivaltaa, enkä sellaiseen alennu kuin korkeintaan itsepuolustustarkoituksessa - vielä ei ole onneksi tarvinnut).
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 16:18"]
Minulla ainakin on oma tahto ja omat mielipiteet. En tietoisesti anna kohdella itseäni kuin kynnysmattoa.
[/quote]No mikä sitten onn ongelmana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni tuo on hyvä kysymys. On vaikeaa tietää, missä menee raja ja milloin vielä pitäisi yrittää. Itse on oman parisuhteensa keskellä niin sokea, ettei näe metsää puilta. Onko kyse vain minun pikkumaisuudestani vai onko tuo toinen ihan sekaisin? Onko sillä vain huono päivä? Mitä jos rakastan vähän enemmän, kohtelisiko se sitten minua paremmin? Kun on käynyt läpi monta epäonnistunutta suhdetta, kynnys uuden epäonnistumisen tunnustamiseen kasvaa. Ihminen on perusluonteeltaan toiveikas ja kuka meistä ei haluaisi loppuun asti uskoa toisesta hyvää?
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 16:09"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 15:52"]
Kuinka löytää ja saada sellainen normaali, empatiakykyinen ja hyvä mies, kun aina päädyn suhteisiin tällaisten tunnevammaisten kanssa? Olen yrittänyt etsiä kilttiä ja hyvää miestä ja luullut sellaisen löytäneenkin, kunnes ajan myötä miehestä paljastuu näitä ikäviä puolia. Miehet vain osaavat esittää hyvää, kunnes saavat naisen nalkkiinsa. Jos he käyttäytyisivät alun alkaenkin yhtä kusipäisesti, helppoahan heitä olisi välttää. Mutta kun muutos tapahtuu hitaasti ja salakavalasti. Ap
[/quote]Kynnysmattous saa ihan tavallisessakin miehessä aikaan tuollaista käytöstä. On todella rasittavaa seurustella naisen kanssa, jolla ei ole ollenkaan omaa tahtoa. Sellaista naista on vaikea kunnioittaa, ja ketä ei voi kunnioittaa, ei yleensä kohtele kovin hyvin.
[/quote]
Onpas ällöttävä kirjoitus. Jokainen ihminen on vastuussa omista sanoistaan ja teoistaan, ei sitä toisen kiltteyden syyksi voi laittaa.
[/quote]Tietenkin on vastuussa. Selitin vain, mistä tuo ilmiö johtuu. Etkö ole itse huomannut ohtelevasi eri tavalla ihmisiä, joita arvostat, ja ihmisiä, joita et?
[/quote]
Saattaa tätä tapahtua, mutta minun kunnioitukseni menettää vain toisenlaisista syistä.
Minulla ainakin on oma tahto ja omat mielipiteet. En tietoisesti anna kohdella itseäni kuin kynnysmattoa. Arvostan eniten ihmisiä, jotka ovat hyväntahtoisia ja empaattisia muita kohtaan. Ap