Olen ollut kotirouva/kotiäiti koko elämäni

Vierailija kirjoitti:

Joskus kotiäitiys tai -rouvuus on vain naamio. Omalla kohdallani kyse on hirvittävästä kipusyndroomasta ja monista muista terveysongelmista, jotka estävät normaalia elämää. Juuri ja juuri jaksan huushollia hoitaa, joskus en jaksa sitäkään.

Ulkopuolisille tilanne näyttää kadehdittavalta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Joka päivä toivon, että asiat olisi ihan toisin. Oma valinta tämä ei ole.

Joillekin tietenkin on oma valinta, ja jokainen perhe saa hoitaa asiansa juuri niinkuin hoitavat. Muille se ei kuulu, niin kauan kuin kaikilla perheenjäsenillä on hyvä ja turvallinen olla, sekä perheessä riittävä toimeentulo.

Niinhän se on. Haluankin tuoda esille tällaisen pienituloisen perheen ns pakko kotirouvailu/kotiäiteilyn. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Saan pientä eläkettä. En oikeasti pysty fyysisiin töihin. Olen ollut kyllä työkokeiluissa esim siivoojan työhön. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sulle tule ikinä tylsää?itse teen osa aika työtä mutta ei hitto jaksa tätä kotona oloa,tottakai siivoan ja teen ruuan mutta mun aivot surkastuu jos ei olis mitään muuta kuin perhe

Ihan on itsestä kiinni jos aivonsa surkastuttaa. Niin paljon on mielenkiintoista tekemistä ja tutkimista, lukemista, oppimista ym ym. jokainen voi löytää itselleen oman mielenkiintoisen jutun tai juttuja, niin tekemistä riittää. Mitä aiot eläkkeellä tehdä jos jo nyt tylsistyt? [/quot

Niin no mä olen ihmisenä semmonen joka elää työn kautta ja kehittää siinä koko ajan itseään,työ ja vapaa aika pitää olla kunnossa,tällä hetkellä vaan liikaa vapaa aikaa ja kieltämättä oon miettinyt että eläkkeellä en halua vaan olla,luultavasti menen tekemään hyväntekeväisyyttä,mä saan onnen siitä että kun menen kauppaan niin ostan tuotteet omilla tienaamilla rahoilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sulle tule ikinä tylsää?itse teen osa aika työtä mutta ei hitto jaksa tätä kotona oloa,tottakai siivoan ja teen ruuan mutta mun aivot surkastuu jos ei olis mitään muuta kuin perhe

Ihan on itsestä kiinni jos aivonsa surkastuttaa. Niin paljon on mielenkiintoista tekemistä ja tutkimista, lukemista, oppimista ym ym. jokainen voi löytää itselleen oman mielenkiintoisen jutun tai juttuja, niin tekemistä riittää. Mitä aiot eläkkeellä tehdä jos jo nyt tylsistyt? [/quot

Niin no mä olen ihmisenä semmonen joka elää työn kautta ja kehittää siinä koko ajan itseään,työ ja vapaa aika pitää olla kunnossa,tällä hetkellä vaan liikaa vapaa aikaa ja kieltämättä oon miettinyt että eläkkeellä en halua vaan olla,luultavasti menen tekemään hyväntekeväisyyttä,mä saan onnen siitä että kun menen kauppaan niin ostan tuotteet omilla tienaamilla rahoilla

Mulla ei ole ollut muita vaihtoehtoja kuin tämä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Sairaseläkettä on vaikea saada. Jos kyse esim. kroonisen väsymysoireyhtymän vaikeasta muodosta, jossa puoliso auttaa suihkuun ja tuo ruuan sänkyyn (juuri oli sellainen juttu, olikohan ylellä), ei ole silti mitään mahdollisuuksia sairaseläkkeeseen.

On ollut myös juttua ihmisistä, jotka esim. onnettomuudessa saaneet pahan hermovamman raajaan, mikä aiheuttaa kovaa päivittäistä kipua. Vamma on siis todettu, mutta vakuutuslääkäri potilasta näkemättä ei myönnä eläkettä. Perustelu on jotain hatusta heitettyä kuten esim. kipu ei näy, sitä ei voi olla tai ainakaan se ei voi haitata.

Eläkeasiat ei ole ollenkaan yksinkertaisia, eikä varsinkaan oikeudenmukaisia.

Matille nimipäivä onnittelut ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:llä varmaan hyvätuloinen mies eikä siinä mitään hävettävää ole jos elää miehen siivellä. Sitäpaitsi harvoin kotiäiditkään täysin tulottomia on. Jos köyhä mies tai yh niin kotiäitiys voi olla taloudellisesti aika haastavaa ja kurjaa aikaa.

Ei ole hyvätuloista miestä,mutta eletään aika vaatimatonta elämää. Ap

Mun mielestä teidän poikanne on saanut hulppeita lahjoja esim. jouluiksi. Mitä esim. sai viime jouluna? Omani sai suklaata kaverilta, leffalipun, 20 euroa, t-paidan ja sukkia. 

Joo, sai kalliita lahjoja mm ratin, älykellon, nappikuulokkeet yms mutta ei sitten vuoden aikana niin kovin isoja juttuja saakaan. Ap

Meillä ei tule lahjaksi edes kahdessa vuodessa tuo rahamäärä, joita annoitte yhtenä jouluna.  En kirjoita siksi, että jotenkin halveksisin  teidän lahjojanne. Mukavahan sitä on lapsiaan ilahduttaa myös materialla. Mutta siksi, että huomaisit sen kaiken materialistisen hyvän, jota sinulla ja teillä on.  Minusta tuollaiset lahjat eivät nimittäin kuulu vaatimattomaan elämään. Tuo rahamäärä kun olisi voitu käyttää myös toisin. Kaikilla ei sellaista mahdollisuutta ole,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:llä varmaan hyvätuloinen mies eikä siinä mitään hävettävää ole jos elää miehen siivellä. Sitäpaitsi harvoin kotiäiditkään täysin tulottomia on. Jos köyhä mies tai yh niin kotiäitiys voi olla taloudellisesti aika haastavaa ja kurjaa aikaa.

Ei ole hyvätuloista miestä,mutta eletään aika vaatimatonta elämää. Ap

Mun mielestä teidän poikanne on saanut hulppeita lahjoja esim. jouluiksi. Mitä esim. sai viime jouluna? Omani sai suklaata kaverilta, leffalipun, 20 euroa, t-paidan ja sukkia. 

Joo, sai kalliita lahjoja mm ratin, älykellon, nappikuulokkeet yms mutta ei sitten vuoden aikana niin kovin isoja juttuja saakaan. Ap

Meillä ei tule lahjaksi edes kahdessa vuodessa tuo rahamäärä, joita annoitte yhtenä jouluna.  En kirjoita siksi, että jotenkin halveksisin  teidän lahjojanne. Mukavahan sitä on lapsiaan ilahduttaa myös materialla. Mutta siksi, että huomaisit sen kaiken materialistisen hyvän, jota sinulla ja teillä on.  Minusta tuollaiset lahjat eivät nimittäin kuulu vaatimattomaan elämään. Tuo rahamäärä kun olisi voitu käyttää myös toisin. Kaikilla ei sellaista mahdollisuutta ole,

Tämä. Ammattivalittaja ruikuttaa joka päivä jostain täysin turhasta, eikä näe sitä, että oikeastaan hänen ei pitäisi valittaa yhtään mistään. Se ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:llä varmaan hyvätuloinen mies eikä siinä mitään hävettävää ole jos elää miehen siivellä. Sitäpaitsi harvoin kotiäiditkään täysin tulottomia on. Jos köyhä mies tai yh niin kotiäitiys voi olla taloudellisesti aika haastavaa ja kurjaa aikaa.

Ei ole hyvätuloista miestä,mutta eletään aika vaatimatonta elämää. Ap

Mun mielestä teidän poikanne on saanut hulppeita lahjoja esim. jouluiksi. Mitä esim. sai viime jouluna? Omani sai suklaata kaverilta, leffalipun, 20 euroa, t-paidan ja sukkia. 

Joo, sai kalliita lahjoja mm ratin, älykellon, nappikuulokkeet yms mutta ei sitten vuoden aikana niin kovin isoja juttuja saakaan. Ap

Meillä ei tule lahjaksi edes kahdessa vuodessa tuo rahamäärä, joita annoitte yhtenä jouluna.  En kirjoita siksi, että jotenkin halveksisin  teidän lahjojanne. Mukavahan sitä on lapsiaan ilahduttaa myös materialla. Mutta siksi, että huomaisit sen kaiken materialistisen hyvän, jota sinulla ja teillä on.  Minusta tuollaiset lahjat eivät nimittäin kuulu vaatimattomaan elämään. Tuo rahamäärä kun olisi voitu käyttää myös toisin. Kaikilla ei sellaista mahdollisuutta ole,

Meillähän ei teini ole paljoa esim matkustellut. Silloin 2019 käytiin Tanskassa ja joskus on ollut laivalla, mutta ei ole koskaan ollut esim lentokoneessa. Eikä ole missään Lapin laskettelulomilla ollut. Nyt koko korona aikana ei ole tehty yhtään mitään siis ei ole matkusteltu edes kotimaassa eikä kylpylöissä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Saan pientä eläkettä. En oikeasti pysty fyysisiin töihin. Olen ollut kyllä työkokeiluissa esim siivoojan työhön. Ap

No sitten jää vain harrastukset virikkeenä. Ompele ja tee käsitöitä ja Youtube on täynnä ohjeita. Ja puutarha harrastuksia kesällä kasvattaen kasveja jos on mahdollista. Netti antaa mahdollisuudet itse opiskelemiseen ja aivojen kunnossa pitämiseen. Sitten missä asuu niin kannattaa katsoa paikkakunnan harrastus mahdollisuuksia. Koska sairaankin ihmisen pitää olla itseohjautuva eikä vaan pelkästään toisiin ripustautua tai puolisoonsa ja pelkkään kotona puuhailemiseen sillä tilanteet voivat muuttua niin että jää tyhjän päälle ja jos on vain yksi lanka elämässä niin sitten on vaikeaa hankkia niitä toisia yhtäkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Miksi outo ihminen? Miksi Suomessa on kotirouvana tai kotiäitinä oleminen niin halveksittua ja kirottua? Ei ennen ollut. Jokaisen pitää nykyään hampaat irvessä ja otsa rypyssä suorittaa, kouluttautua ja opiskella ja käydä töissä vaikka olisi puoliksi sairas ihminen. Kaikilla vaan ei riitä intohimoa puurtaa töissä ja tehdä kotihommat lisäksi. Mikäli tyytyy vähempään ja vaatimattomampaan elämään, mitä se kenellekään kuuluu. En kyllä arvostelisi enkä kehoittaisi yhtään mihinkään. Aviopuolisoiden ihan ikioma päätös, ei kuulu ulkopuolisille tippaakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Saan pientä eläkettä. En oikeasti pysty fyysisiin töihin. Olen ollut kyllä työkokeiluissa esim siivoojan työhön. Ap

No sitten jää vain harrastukset virikkeenä. Ompele ja tee käsitöitä ja Youtube on täynnä ohjeita. Ja puutarha harrastuksia kesällä kasvattaen kasveja jos on mahdollista. Netti antaa mahdollisuudet itse opiskelemiseen ja aivojen kunnossa pitämiseen. Sitten missä asuu niin kannattaa katsoa paikkakunnan harrastus mahdollisuuksia. Koska sairaankin ihmisen pitää olla itseohjautuva eikä vaan pelkästään toisiin ripustautua tai puolisoonsa ja pelkkään kotona puuhailemiseen sillä tilanteet voivat muuttua niin että jää tyhjän päälle ja jos on vain yksi lanka elämässä niin sitten on vaikeaa hankkia niitä toisia yhtäkkiä. 

Mulla on elämä supistunut kotiin, kun en voi tumarkin kohtausten takia ajaa autoa. Se on vaan hyväksyttävä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Sairaseläkettä on vaikea saada. Jos kyse esim. kroonisen väsymysoireyhtymän vaikeasta muodosta, jossa puoliso auttaa suihkuun ja tuo ruuan sänkyyn (juuri oli sellainen juttu, olikohan ylellä), ei ole silti mitään mahdollisuuksia sairaseläkkeeseen.

On ollut myös juttua ihmisistä, jotka esim. onnettomuudessa saaneet pahan hermovamman raajaan, mikä aiheuttaa kovaa päivittäistä kipua. Vamma on siis todettu, mutta vakuutuslääkäri potilasta näkemättä ei myönnä eläkettä. Perustelu on jotain hatusta heitettyä kuten esim. kipu ei näy, sitä ei voi olla tai ainakaan se ei voi haitata.

Eläkeasiat ei ole ollenkaan yksinkertaisia, eikä varsinkaan oikeudenmukaisia.

Ei pitäisi olla puolisoa joka passaa. Ramppaa lääkärissä vaan ihan koko ajan pääsee ainakin sairauslomalle. Juoppo tuttuni oli sairauslomalla viisi vuotta ennen kun sai virallisen eläkkeen. Ei nykyään eläkkeelle päästetä ihan helposti ketään vaikka olisi puoli kuollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi outo ihminen jota ei kiinnosta opiskella mitään ammattia ja kokea työelämää ollenkaan muuta kuin olla pelkästään kotirouvana ainoastaan lapset tehtynä ja hoidettuna ja mitään muuta meriittiä ei halua hankkia. 

Suurimalla osalla on noi kaikki koettu, opiskelija elämä, perheen, perustaminen ja työelämää eri järjestyksessä että joillain saattaa olla ensin perustettu perhe ja sitten vasta opiskeltu.

Miksi ei ole mielenkiintoa mitään muuta elämää nähdä. Viiskymppisenäkin jos on terve ja hyvässä kunnossa niin vielä ehtii opiskella ammatin semmoisille matalapalkka aloille missä on työvoimapula. Missä ei tarvitse lukupäätä eikä älykkyyttä jos ei ole ollut koulumenestystä ja sen takia ajautunut kotiäidiksi kun mihinkään muuhun ei ole kyvykkyyttä. Omien lasten hoitohan tulee luonnostaan niin siihen ei mitään kykyjä tarvitse. 

Jos puoliso pienipalkkaisena yksin elättää niin sinunkin pieni palkkainen työ helpottaisi miehesi taakkaa jo huomattavasti. Hoiva-avustajan tai siistijän ammatin opiskelee lyhyessä ajassa ja töitä saa työnteko haluinen välittömästi. 

Minulla on oppimisvaikeuksia, niin en ole pystynyt opiskelemaan ns istumatyötä ja fyysisiä töitä en sairauksieni takia pysty tekemään. Ap

Monilla on oppimisvaikeuksia mutta silti ne pystyy hoiva-avustajiksi tai siistijöiksi opiskelemaan vähintäänkin. Ne ovat niin helppoja koulutuksia eikä vaadi kamalaa lukemista. Minä olen työssä oppinut niin että kouluttamattomana menin sairaala-apulaisen töitä hakemaan joskus ja pääsin sijaisuuksia tekemään työssä oppien. Opiskelin väärän ammatin ja vaihdoin alaa. Kaverit jätti kun menin siivoojaksi kun vihasin ensimmäistä työtäni ja introverttina väsyin ja stressaannuin liika ihmisten kanssa tekemisissä. Siivoustyössä sai olla itsekseen ja se oli rentouttavampaa saaden liikuntaa. Istumatyötä ei kouluttamattomille ole. Nykyään on työharjoittelu jonnekka pääsee kuka tahansa kokeilemaan jotain työtä ennen kuin tekee mitään päätöksiä opiskelusta ja se on todella hyvä systeemi. 

Jos niin sairas niin miksi et ole sairaus eläkkeellä. Saatko sairauspäivärahaa vai työttömyyskorvausta. 

Saan pientä eläkettä. En oikeasti pysty fyysisiin töihin. Olen ollut kyllä työkokeiluissa esim siivoojan työhön. Ap

No sitten jää vain harrastukset virikkeenä. Ompele ja tee käsitöitä ja Youtube on täynnä ohjeita. Ja puutarha harrastuksia kesällä kasvattaen kasveja jos on mahdollista. Netti antaa mahdollisuudet itse opiskelemiseen ja aivojen kunnossa pitämiseen. Sitten missä asuu niin kannattaa katsoa paikkakunnan harrastus mahdollisuuksia. Koska sairaankin ihmisen pitää olla itseohjautuva eikä vaan pelkästään toisiin ripustautua tai puolisoonsa ja pelkkään kotona puuhailemiseen sillä tilanteet voivat muuttua niin että jää tyhjän päälle ja jos on vain yksi lanka elämässä niin sitten on vaikeaa hankkia niitä toisia yhtäkkiä. 

Mulla on elämä supistunut kotiin, kun en voi tumarkin kohtausten takia ajaa autoa. Se on vaan hyväksyttävä. Ap

Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja, jos ne on tehty sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kela korvaa myös koronarokotukseen ja koronatestiin tehtyjen matkojen kustannuksia. Yleensä matka korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Voit saada korvauksen taksimatkasta, jos et voi terveydentilasi vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai jos julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä.

https://elamassa.fi/terveys/milloin-ja-miten-kela-korvaa-taksimatkoja/

Näitä moni käyttää kaupassa ja viinakaupassa käymiseen :D Jos ei ole muita harrastuksia. 

Minä en tunne yhtään kotiäitinä. Oli. Itsekkin hoitovapaalta, mutta se ei ole kotiäiti, vaan olin työpaikastani hoitovapaalta.

Mutta pitkäaikaistyöttömiä tunnen, jotka eivät oikeastaan ole töissä olleet koko ikänsä kuin pätkiä.

Miksi siis ollaan huolissaan kotiäidin eläjeturvasta tai siitä, jos mies jättää. Saman eläkkeen saavat kuin työttömyys, juopot ja narkit

Vierailija kirjoitti:

Eikö sulle tule ikinä tylsää?itse teen osa aika työtä mutta ei hitto jaksa tätä kotona oloa,tottakai siivoan ja teen ruuan mutta mun aivot surkastuu jos ei olis mitään muuta kuin perhe

Vain perhe? Onhan työssäkäyvilläkin usein jotain muuta kuin perhe (ja työ). Joku harrastus tai intohimo. Mikset myös harrastaisi jotain? 

"Olen ollut kotirouva/kotiäiti koko elämäni"

Näin saivarrellakseni; tuskin koko elämääsi? Jo fysiolofisesti mahdotonta olla äiti syntyessään.... 

Mutta se siitä.

Minun äitini on ollut kotiäiti koko sen ajan kun meitä lapsia alkoi syntyä. Ehti olla työelämässä kolme vuotta ja jäi kotiin kun vanhin syntyi. Meitä on seitsemän kaikkiaan.

Isällä oli kunnan virka, nyt eläkkeellä. Olimme ihan hyvin toimeen tulevia, mistään ei koskaan ollut puutetta. Oma talo ja ruokaa aina pöydässä, vaatteet päällä. 

En tunne jääneeni mistään paitsi.

Itse en ole naimisissa enkä parisuhteessa enkä aio mennäkään. Olihan se ihan kiva olla lapsena kun oli iso sisarusparvi mutta itselleni en halua yhtäkään lasta. Suuntaudun ihan muuhun suuntaan, työhöni ja työurani kehittämiseen. 

Kuka viihtyy milläkin tavalla ja minkälaiset mahdollisuudet kenelläkin on, sehän on jokaisen oma asia.