Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalainen ihmettelee: Suomalaisten henkinen elämä
11.07.2015 |
Lomalla tällä hetkellä Suomessa ja olen jo asunut kauan Suomesta pois. Aina on ihmetyttänyt Suomessa sellainen elämän henkisen puolen köyhyys. Jutut pyörii lähinnä rahan ympärillä; sen puute, kateus toisille, työ, mitä kukin omistaa, autot, ulkomaan matkat jne. Pienet ystävälliset eleetkin arkipäivässä puuttuvat lähes täysin.
Jotain spontaania hauskanpitoa (jos mukana on alkoholitarjoilua -> ylivoimaista) on vaikea järjestää, kukaan ei halua osallistua mihinkään ja aitoa yhdessäoloa me kaikki- hengessä ei juuri ole... jääkiekon MM on pieni poikkeus :)
Vaikea selittää, mutta nyk. kotimaassani jaksetaan järjestää monenlaista ja lähes kaikki osallistuvat niihin eikä esitä kiirettä ja muita tekosyitä, ihmiset ovat oikein ystävällisiä, ihmisten välisissä keskusteluissa puhutaan yleensä vaikka vapaa-ajan vietosta, lomista, lapsista jne. Ei sitä jatkuvaa jurinaa vaikka työstä ja esitä kiireistä.
Melko rasittavan oloista elämää Suomessa.
Kommentit (230)
Suomalaiset ovat siis samanlaisia pinnallisia salailijoita kuin "ulkomaalaisetkin" Peitetään omat ajatukset jos niitä alunperinkään on ja esitetään normistonmukaisia lausakkeita kuten tässä ketjussa hyvin huomaa. "Suomalaiset ovat negatiivisempia kuin ameeriikkalaiset" "hiljaisia" ja kaikkea ulkoa opittua. "ulkomaalaiset" ovat jotain suurempaa pyh. Samanlaisia arvottomuuksien toistajia vailla mitään mielenkiintoista omaa analyysiä ylipäätään mistään. On helpompaa toistaa jo kuulemaansa kuin ajatella itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osa suomalaisista vaan on junttia ja perseestä. onneksi tässä maassa saa valita vielä ystävät ihan itse. antaa junttien juntteilla lähiöräkälöissä levy loopilla ja paskat perseessä
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:38"]
Musta taas kotipuolessa ollaan paljon avoimempia esim. uusia tuttavuuksia kohtaan ja vähemmän pinnallisia kuin monissa muissa maissa, missä olen asunut (Ranska, Italia, Saksa). Toki olenkin kotoisin sosiaalisesta Itä-Suomesta, aloittajan kuvailemia tiukkiksia on enempi siellä Pohjanmaalla.
[/quote]
Veit sanat suustani. Ihan oikeasti ensitapaamisellani vaimoni sukulaisten luona munulta kysyttiin että millainen auto sinulla on.. siis mitä v***a!
terv. Kaakkois-suomalainen jolla on pohjalainen vaimo
[/quote]
ei pohjalaiset vielä mitään, mutta käypä keskisuomessa. ne alkaa puhumaan vasta kun hieroskelee mulkulla persvakoa.
Totta joka sana, kertoo kyllä myös tuttavapiiristä...mistä olet muuten kotoisin? :)
Niin ollaan... meillä on kantele, kalevala, pari runoilijaa, saamelaiset, metsää, kylmä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:08"]Mun kaverin puoliso on amerikkalainnen. Mua vituttaa se tyhjänpäiväinen hauaarjuu -höpötys ja jatkuva teennäinen hymyily. Ja jos se kysyy että kuinka minun lapset voi, tulee ensimmäisenä mieleen että mitäs se sinulle kuuluu (mutta en sano sitä toki), okei, suomalaista ja junttia, mutta oikeasti, miksi minun pitäisi hänelle kertoa lapseni kuulumisia? Mutta jos sitten erehdynkin kertomaan vaikka sen, että no koulussa on aika paljon tullut hankaluuksia ja lapseni on siellä kiusannut, sitä asiaa ollaan tässä selvitetty perin pohjin ja on hieman rankkaa, niin, Mr. America hämmentyy. Hymyilee edelleen typerää ja tyhjää hymyään ja vaihtaa puheenaihetta. Niin? Halusiko se oikeasti tietäää mitä lapselleni kuuluu vai...? Minusta suomalaisena on rasittavaa sellainen pinnallinen ja typerä smalltalk, ja amerikkalainen taas ei kestä että ollaan hiljaa tai puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jumalauta, jos vaikka poskilihakset välillä väsyy, niin heti kun huomataan että jollain on aikomus kuvata, iskee naamalle se opeteltu hymy. Kuvat on oikeasti sitten sellaisia, että herrasta näkee, ettei mitään aitoa ole missään. Tämäk sitten on sitä ihailtavaa ja arvostettavaa?
[/quote]
Niin, koska aitoutta on vain näyttää mahdollisimman kireältä ja vittuuntuneelta, varmuudeksi. Ja oikein levittää sitä huonoa mieltä. Silleen aidon rehellisesti.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 13:02"]Ihan oikeasti ensitapaamisellani vaimoni sukulaisten luona munulta kysyttiin että millainen auto sinulla on..
[/quote]
Tuo voi olla kysymys varallisuudesta tai sitten ei. Joitakin nyt vaan autot kiinnostaa (tai talot tai lemmikkieläimet). Itseäni ei pätkääkään, mutten kysymyksen kuullessani heti luule toisen miettivän rahojani. Ei pidä suodattaa jokaista kuulemaansa lausetta kritiikkisilmälasien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:11"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:05"]
Olen samaa mieltä ap:n kanssa, vaikka ulkomailla en ole asunutkaan. Kun löydetään kumppani, niin sen jälkeen nyhjötetään enimmäkseen kotona kahdestaan. Joillakin miehillä on vielä harrastuksia ja kavereita, joista nainen sitten motkottaa. Perheen perustamisen jälkeen peli on lopullisesti ohi. Tärkeimmät asiat ovat työnteko ja rahan käyttäminen
[/quote]
Monessa perheessä sekä mies että nainen käyvät töissä 8 h/vrk, kotiin tullaan siinä 17 maissa jonka jälkeen vielä laitetaan ruojka ja syödään. Ei siinä arkena jää kauheasti aikaa harrastaa ja mennä kavereiden kanssa, nukkuakin pitäisi jossain välissä.
[/quote]
Kyllä Suonessa työpäivät ovat tosi maltillisia. Suomalaisessa tuttavapiirissä ihmiset ovat yleensä viimeistään klo 18 kotona, asuinmaassani klo 20 on lähempänä totuutta.
Ja tunnistan täysin mistä ap puhuu. Suomalaisessa monokulttuurissa elämä pitää suorittaatäysin samoin kuin naapurilla. Ja menestys ilmenee siitä, että pystyy kuluttamaan niin, että naapurikin tajuaa, että rahaa on. Tämähän heijastuu hyvin jo suomalaisista blogeista. Sopuleita, ei mitään omaa makua tai ajatusta. Mutta Suomesta ei saat tietenkään sanoa mitään negatiivista. Ulkosuomalaiset ovat isänmaanpettureita noin jo lähtökohtaisesti.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 13:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:11"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:05"] Olen samaa mieltä ap:n kanssa, vaikka ulkomailla en ole asunutkaan. Kun löydetään kumppani, niin sen jälkeen nyhjötetään enimmäkseen kotona kahdestaan. Joillakin miehillä on vielä harrastuksia ja kavereita, joista nainen sitten motkottaa. Perheen perustamisen jälkeen peli on lopullisesti ohi. Tärkeimmät asiat ovat työnteko ja rahan käyttäminen [/quote] Monessa perheessä sekä mies että nainen käyvät töissä 8 h/vrk, kotiin tullaan siinä 17 maissa jonka jälkeen vielä laitetaan ruojka ja syödään. Ei siinä arkena jää kauheasti aikaa harrastaa ja mennä kavereiden kanssa, nukkuakin pitäisi jossain välissä. [/quote] Kyllä Suonessa työpäivät ovat tosi maltillisia. Suomalaisessa tuttavapiirissä ihmiset ovat yleensä viimeistään klo 18 kotona, asuinmaassani klo 20 on lähempänä totuutta. Ja tunnistan täysin mistä ap puhuu. Suomalaisessa monokulttuurissa elämä pitää suorittaatäysin samoin kuin naapurilla. Ja menestys ilmenee siitä, että pystyy kuluttamaan niin, että naapurikin tajuaa, että rahaa on. Tämähän heijastuu hyvin jo suomalaisista blogeista. Sopuleita, ei mitään omaa makua tai ajatusta. Mutta Suomesta ei saat tietenkään sanoa mitään negatiivista. Ulkosuomalaiset ovat isänmaanpettureita noin jo lähtökohtaisesti.
[/quote]
Jep, mutta suomalaisilla ei ole niin paljon mummeja ja muita iäkkäämpiä sukulaisia, jotka voisivat lasten nukkumaanmenoaikaan tulla lapsenvahdiksi, jotta vanhemmat pääsevät jonnekin rilluttelemaan. Täällä kun lapsia ei iltarientoihin voi ottaa mukaan, varsinkaan tilaisuuteen, jossa vanhemmat käyttävät tilkankaan alkoholia.
Muutoin kyllä ihmettelen tuota rahasta puhumista. Elämme kuitenkin maassa, jossa kansalaiset eivät suostu kertomaan omaa palkkaansa edes työkavereilleen, saati sitten naapureille, sukulaisille tai jollekin vieläkin vieraammille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi elää vielä jonkinlaisessa teollistumisen jälkeisessä materiaalitulvassa. Elämistä ja vapaa-aikaa määrittää hyvin pitkälti se, että sovitaan tiettyyn muottiin: asutaan samanlaisissa asunnoissa, hankitaan samantasoinen auto kuin naapurilla, lapsilla samat harrastukset, päästään vuosittain samoille ulkomaanmatkoille kuin naapuri, ostetaan samat laukut, taulutelevisiot, puhelimet, samat vaatteet jne.
Ei ole ihme, että suomalaiset tuntevat olonsa niin kurjaksi tässä taloudellisessa tilanteessa, kun koko elämä perustuu materiaalille. Ihmiset myös arvottavat toisiaan sen perusteella, mitä he ostavat ja elävät.
Suomalaiset ovat ikään kuin jämähtäneet johonkin tiettyyn yhteiskunnan vaiheeseen. Ihmiset ovat siihen valitettavan tyytyväisiä, eikä suomalainen kulttuuri ole sen vuoksi päässyt kehittymään yleiseurooppalaiselle tasolle.
Huomasitko ap itse, miten perisuomalainen tuo aloituksesi oli valituksineen ja muiden arvosteluineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää tollot suomalaiset kotihiiret kommentoiko, jos teillä ei ole kokemusta elämisestä vieraassa kulttuurissa. Teillä ei ole silloin vertailupohjaa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:04"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:02"]
Millainen henkinen elämä on ihmisellä joka ulkomaanmatkalla käyttää aikansa av-palstalla?:-D
[/quote]
Sateisella säällä eli Suomessa tämän loman aikana melko usein. Jo joskus ulkomailla esim. la-aamuisin kahvikupin ääressä, kun perhe vielä nukkuu.
- ap
[/quote]
Saat kyllä roikkua netissä koko loman ajan, jos meinaat parempia säitä odotella.
T. Suomalainen, joka viimeksi sadepäivänä puki lapsille kuravaatteet ja lähti metsäretkelle, pyydettiinpä vielä spontaanisti naapurin perhekin mukaan, kun sattuivat pihalla olemaan. Ja retken jälkeen menimme vielä spontaanisti naapureille paistamaan vohveleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 13:00"]Stereotyyppinen suomalainen on kova tekemään stereotyyppisiä yleistyksiä omasta kulttuuristaan. Stereotyyppisen suomalaisen mielestä "ulkomaat" on jokin monoliitti, joka on kokonaisuudessaan kaikella tavalla parempi kuin Suomi. Poimitaan USA:sta sosiaalisuus, keskiluokkaisilta briteiltä kohteliaisuus, Etelä-Euroopan maista perheiden yhtenäisyys, Pariisista ja Milanosta tyylikkyys, ja kaikista muista Euroopan maista niiden kulttuuriset saavutukset tuhansien vuosien ajalta. Sitten valitetaan, että miksi me ollaan näitä kaikkia huonompia kaikessa, nyyh.
[/quote] Hienosti kirjoitettu.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 13:44"]
Suomi elää vielä jonkinlaisessa teollistumisen jälkeisessä materiaalitulvassa. Elämistä ja vapaa-aikaa määrittää hyvin pitkälti se, että sovitaan tiettyyn muottiin: asutaan samanlaisissa asunnoissa, hankitaan samantasoinen auto kuin naapurilla, lapsilla samat harrastukset, päästään vuosittain samoille ulkomaanmatkoille kuin naapuri, ostetaan samat laukut, taulutelevisiot, puhelimet, samat vaatteet jne.
Ei ole ihme, että suomalaiset tuntevat olonsa niin kurjaksi tässä taloudellisessa tilanteessa, kun koko elämä perustuu materiaalille. Ihmiset myös arvottavat toisiaan sen perusteella, mitä he ostavat ja elävät.
Suomalaiset ovat ikään kuin jämähtäneet johonkin tiettyyn yhteiskunnan vaiheeseen. Ihmiset ovat siihen valitettavan tyytyväisiä, eikä suomalainen kulttuuri ole sen vuoksi päässyt kehittymään yleiseurooppalaiselle tasolle.
[/quote]
Ja sitten vielä väitetään, että suomalaiset eivät edes tunne naapureitaan!!! Mutta joo, mulla ei ole aavistustakaan, millaisia taulutelkkareita tai puhelimia naapureillani on tai missä he käyvät ulkomailla. Eipä ole koskaan tullut puheeksi.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 13:44"]
Suomi elää vielä jonkinlaisessa teollistumisen jälkeisessä materiaalitulvassa. Elämistä ja vapaa-aikaa määrittää hyvin pitkälti se, että sovitaan tiettyyn muottiin: asutaan samanlaisissa asunnoissa, hankitaan samantasoinen auto kuin naapurilla, lapsilla samat harrastukset, päästään vuosittain samoille ulkomaanmatkoille kuin naapuri, ostetaan samat laukut, taulutelevisiot, puhelimet, samat vaatteet jne.
Ei ole ihme, että suomalaiset tuntevat olonsa niin kurjaksi tässä taloudellisessa tilanteessa, kun koko elämä perustuu materiaalille. Ihmiset myös arvottavat toisiaan sen perusteella, mitä he ostavat ja elävät.
Suomalaiset ovat ikään kuin jämähtäneet johonkin tiettyyn yhteiskunnan vaiheeseen. Ihmiset ovat siihen valitettavan tyytyväisiä, eikä suomalainen kulttuuri ole sen vuoksi päässyt kehittymään yleiseurooppalaiselle tasolle.
[/quote]
Samaa materianhamuamista vähän erilaisin maustein se elämä on kyllä ollut jokaisessa euroopan maassa jossa olen olen pidempään asunut (ruotsi,saksa,ranska). Eikä se kulttuurikaan ole juuri sen kummempaa jos tavallisten ihmisten arjesta puhutaan.
Raha on Suomessa tarkea puheen aihe koska sita ei ole riittavasti.
Turvaton olo johtaa siihen, etta etsitaan turvaa.
Suomessa on hinnat kalliita ja palkat pienia
Suomi. Tarjosin siskolle perheineen ravintola illallisen => 300e kateen jaava palkka 2600e
Belgia. Vein tyokavrin syomaan perheineen => 150e kateen jaava palkka 4500e
Seuraavaksi tulen kylla Suomeen tai menen Saksaan.
Suomi, perhe siella, palkka kateen 2600e
Saksa ei perhetta :(, kateen 7000e. (vero kikkailu mahdollistaa tan)
On jotenkin helpompaa olla spontaani ja hovelimpi kun ei tarvitse pelata selviytymista.
Arvatkaas kummassa maassa arvostetaan jo 10 000e autoa ja miksi.
Huono ostovoima johtaa talouden pysahdykseen.
Ap on osittain ihan oikeassa, mutta suomalaisten tapaan toimia on ihan syynsä. Ensinnäkin tämä on melko harvaan asuttu maa, joten kun nuoret työn perässä muuttavat, niin ne ystävät saattavat olla satojen kilometrien päässä. On aika mahdotonta suunnitella mitään spontaania tapaamista. Toiseksi Suomessa on hyvin tiukka suhtautuminen siihen, että lapset ovat samassa tilassa kuin alkoholia käyttävät aikuiset. Aloittajan tarkoittama "sponttaani hauskanpito" tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsille on saatava hoitaja siksi aikaa. Suurella osalla suomalaisista lasten isovanhemmat eivät asu nurkan takana ja koska naapureitakaan ei tunneta kovin hyvin, ei naapureitakaan voi pyytää lapsenvahdiksi. Spontaani hauskanpito kämähtää jo heti siihen, ettei lapsia voi jättää keskenäänkään kotiin ja lapsenvahdin yrittäminen saada pikaisesti jostain koetaan vaivalloiseksi. Ja kyllä...kun suomalainen tulee töistä, hakee lapset päiväkodista, käy ruokakaupassa, laittaa ruuan, syö, tekee pakolliset kotityöt kuten pesee pyykit, jotta lapsilla on puhtaat vaatteet taas aamulla päiväkotiin, niin kello on jo niin paljon, että heittäytydytään mieluummin hetkeksi sohvalle telkkarin ääreen ennen nukkumaanmenoa kuin lähdetään yhtään minnekään.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:08"]
Mun kaverin puoliso on amerikkalainnen. Mua vituttaa se tyhjänpäiväinen hauaarjuu -höpötys ja jatkuva teennäinen hymyily. Ja jos se kysyy että kuinka minun lapset voi, tulee ensimmäisenä mieleen että mitäs se sinulle kuuluu (mutta en sano sitä toki), okei, suomalaista ja junttia, mutta oikeasti, miksi minun pitäisi hänelle kertoa lapseni kuulumisia? Mutta jos sitten erehdynkin kertomaan vaikka sen, että no koulussa on aika paljon tullut hankaluuksia ja lapseni on siellä kiusannut, sitä asiaa ollaan tässä selvitetty perin pohjin ja on hieman rankkaa, niin, Mr. America hämmentyy. Hymyilee edelleen typerää ja tyhjää hymyään ja vaihtaa puheenaihetta. Niin? Halusiko se oikeasti tietäää mitä lapselleni kuuluu vai...? Minusta suomalaisena on rasittavaa sellainen pinnallinen ja typerä smalltalk, ja amerikkalainen taas ei kestä että ollaan hiljaa tai puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jumalauta, jos vaikka poskilihakset välillä väsyy, niin heti kun huomataan että jollain on aikomus kuvata, iskee naamalle se opeteltu hymy. Kuvat on oikeasti sitten sellaisia, että herrasta näkee, ettei mitään aitoa ole missään. Tämäk sitten on sitä ihailtavaa ja arvostettavaa?
[/quote]
How are you/ how are your kids ei ole varsinainen kysymys, vaan kysymyksen muodossa esitetty tervehdys. On todella moukkamaista alkaa tuossa vaiheessa tilittää lapsesi henk.koht. ongelmia, etkai tekisi sitä tuntemattoman suomalaisenkaan kanssa? Olisit vastannut vaan fine, thank you, ja heittänyt pienen vaisun hymyn päälle. Ei se peruskohteliaisuus ole niin vaikeaa, eikä tuollaisestakaan amerikkalaiselle ihan normaalista kohteliaasta käyttäytymisestä tarvitsisi vetää noin kovian angsteja.
Juuri sitä mistä ap puhui, jos toisen hymyileminen saa aikaan raivon. Ja kyllä minuakin se amerikkailaisten vitivalkoinen tekohymy huvittaa ja joskus ärsyttääkin, mutta heidän sosiaalisessa kanssakäymisessään on paljon elementtejä joista voisi ottaa oppia. Harvoin siellä näkee tuppisuisia lapsia jotka eivät saa sanaa suustaan tuntemattomien seurassa, vaan esim. 5-vuotias osaa tulla esittelemään ystävänsä "hi, this is my friend Susan" ja sitten häviävät leikkeihinsä.
[/quote]
Tämähän on vain kulttuuriero. Amerikkalainen tervehtii ja esittää hyvien tapojen mukaan lämpimikseen kysymyksen, jotta vaikuttaisi ystävälliseltä. Suomalainen kuulee kysymyksen, kuinka hänen lapsensa voivat ja hyvien tapojen mukaan hän vastaa esitettyyn kysymykseen, jotta vaikuttaisi ystävälliseltä.
Eri kulttuureissa toimitaan eri tavalla, eikä mielestäni voida sanoa, että kumpikaan yllämainituista tavoista olisi jotenkin oikeampi tai väärempi.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:38"]
Musta taas kotipuolessa ollaan paljon avoimempia esim. uusia tuttavuuksia kohtaan ja vähemmän pinnallisia kuin monissa muissa maissa, missä olen asunut (Ranska, Italia, Saksa). Toki olenkin kotoisin sosiaalisesta Itä-Suomesta, aloittajan kuvailemia tiukkiksia on enempi siellä Pohjanmaalla.
[/quote]
Veit sanat suustani. Ihan oikeasti ensitapaamisellani vaimoni sukulaisten luona munulta kysyttiin että millainen auto sinulla on.. siis mitä v***a!
terv. Kaakkois-suomalainen jolla on pohjalainen vaimo