Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalainen ihmettelee: Suomalaisten henkinen elämä
11.07.2015 |
Lomalla tällä hetkellä Suomessa ja olen jo asunut kauan Suomesta pois. Aina on ihmetyttänyt Suomessa sellainen elämän henkisen puolen köyhyys. Jutut pyörii lähinnä rahan ympärillä; sen puute, kateus toisille, työ, mitä kukin omistaa, autot, ulkomaan matkat jne. Pienet ystävälliset eleetkin arkipäivässä puuttuvat lähes täysin.
Jotain spontaania hauskanpitoa (jos mukana on alkoholitarjoilua -> ylivoimaista) on vaikea järjestää, kukaan ei halua osallistua mihinkään ja aitoa yhdessäoloa me kaikki- hengessä ei juuri ole... jääkiekon MM on pieni poikkeus :)
Vaikea selittää, mutta nyk. kotimaassani jaksetaan järjestää monenlaista ja lähes kaikki osallistuvat niihin eikä esitä kiirettä ja muita tekosyitä, ihmiset ovat oikein ystävällisiä, ihmisten välisissä keskusteluissa puhutaan yleensä vaikka vapaa-ajan vietosta, lomista, lapsista jne. Ei sitä jatkuvaa jurinaa vaikka työstä ja esitä kiireistä.
Melko rasittavan oloista elämää Suomessa.
Kommentit (230)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:04"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:41"]
Ulkosuomalaisena ihmettelen palstalle silloin tällöin eksyvää ulkosuomalaista, joka ihmettee milloin mitäkin Suomessa.
Kovin on ikävä suku sinulla. Sitä en ihmettele, että muutit. Itselläni on ihana suku ja ystävät Suomessa, joita kaipaan. Elämä vei muille maille ja toki viihdyn täälläkin oikein hyvin. Mottonani ei ole koko ajan ruikuttaa.
Olen aika varma, että kuulut siihen ulkomaalaisten joukkoon uudessa kotimaassasi, joka koko ajan ruikuttaa, kuinka surkeassa jamassa asiat siellä ovat; toista se oli Suomessa.
Ruikuttaja on ruikuttaja joka paikassa.
[/quote]
Hah hah :D. Asuinmaassani on asiat niin surkeassa jamassa etten aio muuttaa sieltä koskaan pois.
- ap
[/quote]
Oletko kenties lähetyssaarnaajana Afrikassa :)
[/quote]
"Surkea jama" oli sarkasmia :)
- ap
[/quote]
Niin oli vastauksenikin...
"Oletko kenties lähetyssaarnaajana Afrikassa :)"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:48"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:46"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:08"]
Mun kaverin puoliso on amerikkalainnen. Mua vituttaa se tyhjänpäiväinen hauaarjuu -höpötys ja jatkuva teennäinen hymyily. Ja jos se kysyy että kuinka minun lapset voi, tulee ensimmäisenä mieleen että mitäs se sinulle kuuluu (mutta en sano sitä toki), okei, suomalaista ja junttia, mutta oikeasti, miksi minun pitäisi hänelle kertoa lapseni kuulumisia? Mutta jos sitten erehdynkin kertomaan vaikka sen, että no koulussa on aika paljon tullut hankaluuksia ja lapseni on siellä kiusannut, sitä asiaa ollaan tässä selvitetty perin pohjin ja on hieman rankkaa, niin, Mr. America hämmentyy. Hymyilee edelleen typerää ja tyhjää hymyään ja vaihtaa puheenaihetta. Niin? Halusiko se oikeasti tietäää mitä lapselleni kuuluu vai...? Minusta suomalaisena on rasittavaa sellainen pinnallinen ja typerä smalltalk, ja amerikkalainen taas ei kestä että ollaan hiljaa tai puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jumalauta, jos vaikka poskilihakset välillä väsyy, niin heti kun huomataan että jollain on aikomus kuvata, iskee naamalle se opeteltu hymy. Kuvat on oikeasti sitten sellaisia, että herrasta näkee, ettei mitään aitoa ole missään. Tämäk sitten on sitä ihailtavaa ja arvostettavaa?
[/quote]
How are you/ how are your kids ei ole varsinainen kysymys, vaan kysymyksen muodossa esitetty tervehdys. On todella moukkamaista alkaa tuossa vaiheessa tilittää lapsesi henk.koht. ongelmia, etkai tekisi sitä tuntemattoman suomalaisenkaan kanssa? Olisit vastannut vaan fine, thank you, ja heittänyt pienen vaisun hymyn päälle. Ei se peruskohteliaisuus ole niin vaikeaa, eikä tuollaisestakaan amerikkalaiselle ihan normaalista kohteliaasta käyttäytymisestä tarvitsisi vetää noin kovian angsteja.
Juuri sitä mistä ap puhui, jos toisen hymyileminen saa aikaan raivon. Ja kyllä minuakin se amerikkailaisten vitivalkoinen tekohymy huvittaa ja joskus ärsyttääkin, mutta heidän sosiaalisessa kanssakäymisessään on paljon elementtejä joista voisi ottaa oppia. Harvoin siellä näkee tuppisuisia lapsia jotka eivät saa sanaa suustaan tuntemattomien seurassa, vaan esim. 5-vuotias osaa tulla esittelemään ystävänsä "hi, this is my friend Susan" ja sitten häviävät leikkeihinsä.
[/quote]Onpa ääliömainen tapa tervehntiä. Tuohon pitää siis valehdella jos lapset sairaana vai
[/quote]
Juuri näin :)
[/quote]
Rupeatako sinä olikeasti Hein jälkeen molottamaan jotain lasten sairauksia ja omaa ripulia vieraalle ihmiselle? Ja arvostelet miten Hei muotoillaan eri kulttuureissa ja kielissä. Jos sanon, että Moi on musta tosi juntti tapa tervehtiä, niin samoissa mennään.
[/quote]Oletko tietoinen että myös englanniksi voi sanoa hei, hi, morning jne ei tarvi kysellä mitään
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:07"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:02"]
Millainen henkinen elämä on ihmisellä joka ulkomaanmatkalla käyttää aikansa av-palstalla?:-D
[/quote]
Tämä arvostelu on niin tyypillistä suomalaisuutta. Olisi pitänyt vielä mainita, että mikset ole ulkona.
[/quote]no mikäpä aloittajan viesti oli?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:14"]
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.
[/quote]
Mä olen kokenut, että ulkomailla (olen asunut oslossa, tukholmassa, lontoossa ja singaporessa), muiden seura ei ole niin kuluttavaa.
Se on paljon kevyempää kanssakäymistä, eikä ole koko ajan sitä inhottavaa tunnetta, että sua arvostellaan inhottavasti kanssakäymisen aikana. Eikä jää jälkeenpäin sitä väsynyttä, kuluttavaa oloa, mitä suomessa jää.
Mä olen huomannut, että ulkomailla monet introvertteinä itseään pitävät suomalaiset rentoutuvat ja huomaavat etteivät olekaan niin introvertteja.
Suomalaisissa ei ole ihmisinä mitään vikaa, mutta tänne on kehittynyt joku omituinen ilkeyden, arvostelun yms. kulttuuri. Mikä on tosi harmillista, koska täällä olisi esim. paljon pääomaa, älyllistä pääomaa, jos ei johtamiskulttuuri ja sitten myös yleisesti kulttuuri olisi tällainen lyttäävä ankeuttaja virkamiesarmejoineen.
Trolli voi kuvitella mitä tahtoo niin se on toiminut tässä ketjussa jo muutenkin sille ei kannata vastata. Vastailkoot omin viesteihinsä itse ja todistakoot oman surkean ihmissuhde sekä ymmärrysköyhän elämänsä. Ois kiva jos juttelemaan jäisit eix nii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa vietetään olosuhteiden pakostakin hirveästi aikaa vain omassa kodissa: ulkona on usein liian kylmä tai muuten surkea sää, julkiset tilat kuten kahvilat ym. ovat kauhean kalliita. Puuttuu sellaiset "turut ja tori" joihin oikeasti voisi mennä aikaa viettämään ja seurustelemaan. Tällaisia on toki vielä silloin kun esim. opiskelee, moni opiskelija viettää aikaa kampuksella ja opiskelijoilla on omia tiloja ja "yhteisiä olohuoneita", mutta opiskeluaikojen jälkeen näitä ei enää oikein ole.
En tiedä onko monessa muussa maassa sitten enemmän tuontyyppisiä paikkoja, mutta aika monessa muussa maassa on edullisempaa viettää aikaa vaikka niissä kahviloissa, ja sitten taas säätilatkin suosivat ulkona oleskeluun enemmän kuin Suomen pakkaset ja sateet.
Suomalaisuus ei poikkea muusta länsimaisesta kultuurista mitenkään peitetään omat mielipiteet ja käsitellään normiston läpi asioita. Jos olet poikkeava niin se koetaan hankalana. Ei me ei olla apinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:47"]Minusta, jos lause sisältää kysymyssanan, se on kysymys eikä tervehdys.
[/quote]
Kyllä nyt kaikkien muiden maiden tavat ja eri kielten säännöt pitää muuttaa sinun makusi mukaiseksi. Laitetaanko kansainvälinen vetoomus vireille?
Itse olen myös ulkosuomalainen. Se mikä ahdistaa Suomeen tullessa ei suinkaan ole omien ystävien tai oman perheen puheet. Se on enemmän "pienten asioiden" puute. Se, että annetaan tietä kadulla toiselle, hymyillään kun katseet kohtaa tai vinkataan silmää pienenä anteeksipyyntönä tai sen merkiksi, että bussissa on täällä vapaa paikka. Se, että bussissa annetaan paikka heikommalle spontaanisti, ovia aukaistaan ja siitä kiitetään, kaupassa sanotaan päivää...Se, että nähdään ympärillä olevat ihmiset. Ne vieraat ja tuntemattomat. Heidät otetaan huomioon ystävällisellä tavalla. Pienet huomaavaisuudet tekevät arjesta todella paljon mukavampaa. Suomessa tuntuu, että helpommin ihmiset väistävät katsekontaktia, hämmentyvät hymystä, avoimuus, silmiin katsominen ja hymy tulkitaan helposti tunkeilevaksi "mitä tuo minusta haluaa" tyyppiseksi tai "se on varmaan kiinnostunut" tyyppiseksi eleeksi. Avointa läsnäoloa ja huomioonottamista on vaikea tavoittaa. Se tulkitaan usein väärin. Omassa asuinmaassani olen hyvin kiitollinen näistä pienistä asioista - ja kaipaan ja ikävöin omia ystäviäni ja perhettäni. Mutta pienillä asioilla voi lisätä arjen onnellisuutta paljon. Hymyllä tuntemattomalle saa itsensäkin hyvälle tuulelle. Se on samalla myös hymy minulle itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös ap:n kanssa samaa mieltä. Tosin väittäisin, että se pinnallisuus on nuoren kansakunnan lastentauti. Syvällisyys ja henkisyys kehittyvät aikanaan. Vanhoissa sivistysmaissa myös koulussa painotetaan kulttuuria aivan toisella tavalla kuin meillä. Joskus tuntuu, että suomalaiselle on kunnia-asia näyttää aina resupekalta paskaisissa farkusissa ja likaisissa hiuksissa, ettei vaan missään tapauksessa luultaisi herrankekkulaksi. Puheenaiheet liikkuvat jääkiekossa ja formuloissa. Suurin osa miehistä ei ole lukenut mitään kouluajan jälkeen, jos silloinkaan. En halua mainita mitään kansakuntaa erikseen, mutta sanon vain, että vanhan kulttuurin maissa jopa tavallinen kadunmies laskettelee ulkoa pitkät pätkät jotain kansalliskirjailijan runoa. Meillä moni kadunmies ei osaa edes mainita kansalliskirjailijoiden nimiä saati sitten siteerata heitä. Alibi ja Seiska ovat monelle suomalaiselle suurinta kulttuuria. Brassailijat ovat sitten erikseen!
Sivistystä painotetaan??? Ei kyllä mene noin kuin unissasi. Monet vanhat kulttuurit ovat samaa länsimaista arvoa pullollaan. Lueppa vaikka erimaalaisia kirjailijoita joka maassa on 95% täysin laumasieluja jotka eivät valitse mitään. Sivistyskin on ulkokultaista näille spedeille... Uskontoja käytetään voimakkaasti agendojen lietsomiseen jota varten ne ovatkin alunperinkin saaneet suosiota hallintojen keskuudessa. Se että joku filosofi jotain keksii ei enää suodattimien läpi normi porukalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on syvään juurtunut luterilainen kulttuuri. Työ ja sen arvostus on merkittävä osa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:42"]
Sivistystä painotetaan??? Ei kyllä mene noin kuin unissasi. Monet vanhat kulttuurit ovat samaa länsimaista arvoa pullollaan. Lueppa vaikka erimaalaisia kirjailijoita joka maassa on 95% täysin laumasieluja jotka eivät valitse mitään. Sivistyskin on ulkokultaista näille spedeille... Uskontoja käytetään voimakkaasti agendojen lietsomiseen jota varten ne ovatkin alunperinkin saaneet suosiota hallintojen keskuudessa. Se että joku filosofi jotain keksii ei enää suodattimien läpi normi porukalle. uppoa samassa merkityksessä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:34"]Itse olen myös ulkosuomalainen. Se mikä ahdistaa Suomeen tullessa ei suinkaan ole omien ystävien tai oman perheen puheet. Se on enemmän "pienten asioiden" puute. Se, että annetaan tietä kadulla toiselle, hymyillään kun katseet kohtaa tai vinkataan silmää pienenä anteeksipyyntönä tai sen merkiksi, että bussissa on täällä vapaa paikka. Se, että bussissa annetaan paikka heikommalle spontaanisti, ovia aukaistaan ja siitä kiitetään, kaupassa sanotaan päivää...Se, että nähdään ympärillä olevat ihmiset. Ne vieraat ja tuntemattomat. Heidät otetaan huomioon ystävällisellä tavalla. Pienet huomaavaisuudet tekevät arjesta todella paljon mukavampaa. Suomessa tuntuu, että helpommin ihmiset väistävät katsekontaktia, hämmentyvät hymystä, avoimuus, silmiin katsominen ja hymy tulkitaan helposti tunkeilevaksi "mitä tuo minusta haluaa" tyyppiseksi tai "se on varmaan kiinnostunut" tyyppiseksi eleeksi. Avointa läsnäoloa ja huomioonottamista on vaikea tavoittaa. Se tulkitaan usein väärin. Omassa asuinmaassani olen hyvin kiitollinen näistä pienistä asioista - ja kaipaan ja ikävöin omia ystäviäni ja perhettäni. Mutta pienillä asioilla voi lisätä arjen onnellisuutta paljon. Hymyllä tuntemattomalle saa itsensäkin hyvälle tuulelle. Se on samalla myös hymy minulle itselleni.
[/quote]ja sitten, kun näitä toteuttaa niin sitä ei kyllä kukaan huomaa :)
Matkustin pitkästä aikaa bussilla ja oli mukava huomata, että kaikki kiittivät kuskia poistuessaan.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:08"]
Mun kaverin puoliso on amerikkalainnen. Mua vituttaa se tyhjänpäiväinen hauaarjuu -höpötys ja jatkuva teennäinen hymyily. Ja jos se kysyy että kuinka minun lapset voi, tulee ensimmäisenä mieleen että mitäs se sinulle kuuluu (mutta en sano sitä toki), okei, suomalaista ja junttia, mutta oikeasti, miksi minun pitäisi hänelle kertoa lapseni kuulumisia? Mutta jos sitten erehdynkin kertomaan vaikka sen, että no koulussa on aika paljon tullut hankaluuksia ja lapseni on siellä kiusannut, sitä asiaa ollaan tässä selvitetty perin pohjin ja on hieman rankkaa, niin, Mr. America hämmentyy. Hymyilee edelleen typerää ja tyhjää hymyään ja vaihtaa puheenaihetta. Niin? Halusiko se oikeasti tietäää mitä lapselleni kuuluu vai...? Minusta suomalaisena on rasittavaa sellainen pinnallinen ja typerä smalltalk, ja amerikkalainen taas ei kestä että ollaan hiljaa tai puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jumalauta, jos vaikka poskilihakset välillä väsyy, niin heti kun huomataan että jollain on aikomus kuvata, iskee naamalle se opeteltu hymy. Kuvat on oikeasti sitten sellaisia, että herrasta näkee, ettei mitään aitoa ole missään. Tämäk sitten on sitä ihailtavaa ja arvostettavaa?
[/quote]
Älä ääliö yleistä, eivät kaikki amerikkalaiset ole tuollaisia. Ja harvemmin sivistynyt ihminen alkaa sairaskertomustaan tai lastensa kouluvaikeuksia sepustaa heti tervehdyksessä. Kyllä siinä kannattaisi hieman lämmitellä keskustelua ensin.
[/quote]
Jenkkikollegani voisi kuvailla amerikkalaisia aika pitkälti samoin sanoin, joten kyllä tuossa jotain perää on. Hän on asunut Suomessa nyt viitisen vuotta ja sanoo, että alun shokin jälkeen on ollut aivan ihanaa, kun ei kokoajan ole pakko lätistä jotain yhdentekevää small talkia vaan ihmiset osaavat olla myös hiljaa ihan kiusaantumatta ja silloin kun puhuvat useimmiten tarkoittavat sitä mitä sanovat.
Löysästi aiheeseen liittyvää tämäkin: Suomeen on viime vuosina alettu rakentaa tuulivoimaa suurella kiireellä. Antoisat syöttötariffit tarjoavat tuulivoimafirmoille valtavat voitot. Myös tuulivoimakunnat ja tuulivoimala-alueen tuulivoimayhtiöille vuokranneet maanomistajat saavat aika hyvät tulot.
Mitä tästä kaikesta on seurannut etenkin Pohjanmaan rannikkopitäjissä? Ainakin omassa kotipitäjässäni todella häikäilemätön toiminta tuulivoimala-alueiden saamiseksi kuntaan. Ja tosiaan kaiken mittana on RAHA. Mitään väliä ei ole sillä, että tuulivoimalat tulisivat haittaamaan lähiasukkaiden elämää monin tavoin. Tuulivoimaloista voisi olla terveydellisiä haittoja, haittoja elinkeinon harjoittamiseen. Tuulivoimalat myös pilaisivat kauniit jokilaaksomaisemat, jotka ovat Pohjanmaan maiseman helmiä.
Oman kotikuntani kuntapäättäjät ovat kaikin keinoin ajaneet tuulivoimaloita asutusten läheisyyteen. Päätöstenteko, kaavavalmistelut, erilaiset asian vaatimat selvitykset on tehty siten, että tuulivoimalat saataisiin kuntaan, vaikka aivan selvää on, että niistä aiheutuu lukuisille asukkaille suurta haittaa.
Ja mikä tosiaan on ollut kuntapäättäjien perustelu: kuntaan pitää saada RAHAA. Ns. kokonaisetu kuuluu menevän yksittäisten asukkaiden terveyden ja asumisviihtyvyyden edelle.
Tätä S-kunnan prosessia läheltä seuranneena voin vain todeta, että todellakin VAIN RAHALLA ON MERKITYSTÄ tässä S-kunnassa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:14"]
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.
[/quote]
Mä olen kokenut, että ulkomailla (olen asunut oslossa, tukholmassa, lontoossa ja singaporessa), muiden seura ei ole niin kuluttavaa.
Se on paljon kevyempää kanssakäymistä, eikä ole koko ajan sitä inhottavaa tunnetta, että sua arvostellaan inhottavasti kanssakäymisen aikana. Eikä jää jälkeenpäin sitä väsynyttä, kuluttavaa oloa, mitä suomessa jää.
Mä olen huomannut, että ulkomailla monet introvertteinä itseään pitävät suomalaiset rentoutuvat ja huomaavat etteivät olekaan niin introvertteja.
Suomalaisissa ei ole ihmisinä mitään vikaa, mutta tänne on kehittynyt joku omituinen ilkeyden, arvostelun yms. kulttuuri. Mikä on tosi harmillista, koska täällä olisi esim. paljon pääomaa, älyllistä pääomaa, jos ei johtamiskulttuuri ja sitten myös yleisesti kulttuuri olisi tällainen lyttäävä ankeuttaja virkamiesarmejoineen.
[/quote]
Tästä olen muuten ihan samaa mieltä. Suomalaiset on tosi kuluttavia juttuseuralaisia. Ulkomaalaiset yrittää jutellessaan etsiä asioiden hyviä puolia kun taas suomalaiset keskittyvät valittamaan niistä huonoista puolista. Tämän piirteen olen itsessäni huomannut ja se hankaloitti huomattavasti tutustumista uusiin ihmisiin uudessa asuinmaassa.
Mutta se ei tarkoita että ne ulkomaalaisetkaan olisi mitään pyhimyksiä. Kyllä ne jauhaa paskaa ja arvostelee ihan samalla tavalla kuin Suomessakin, mutta selän takana vaan. Päin naamaa arvostelu oilisi epäkohteliasta.
En tunnista ap:n kuvailemia ihmisiä, mun ystäväpiirissäni ei tuollaisia ole.
Stereotyyppinen suomalainen on kova tekemään stereotyyppisiä yleistyksiä omasta kulttuuristaan. Stereotyyppisen suomalaisen mielestä "ulkomaat" on jokin monoliitti, joka on kokonaisuudessaan kaikella tavalla parempi kuin Suomi. Poimitaan USA:sta sosiaalisuus, keskiluokkaisilta briteiltä kohteliaisuus, Etelä-Euroopan maista perheiden yhtenäisyys, Pariisista ja Milanosta tyylikkyys, ja kaikista muista Euroopan maista niiden kulttuuriset saavutukset tuhansien vuosien ajalta. Sitten valitetaan, että miksi me ollaan näitä kaikkia huonompia kaikessa, nyyh.
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.