Ulkosuomalainen ihmettelee: Suomalaisten henkinen elämä
Lomalla tällä hetkellä Suomessa ja olen jo asunut kauan Suomesta pois. Aina on ihmetyttänyt Suomessa sellainen elämän henkisen puolen köyhyys. Jutut pyörii lähinnä rahan ympärillä; sen puute, kateus toisille, työ, mitä kukin omistaa, autot, ulkomaan matkat jne. Pienet ystävälliset eleetkin arkipäivässä puuttuvat lähes täysin.
Jotain spontaania hauskanpitoa (jos mukana on alkoholitarjoilua -> ylivoimaista) on vaikea järjestää, kukaan ei halua osallistua mihinkään ja aitoa yhdessäoloa me kaikki- hengessä ei juuri ole... jääkiekon MM on pieni poikkeus :)
Vaikea selittää, mutta nyk. kotimaassani jaksetaan järjestää monenlaista ja lähes kaikki osallistuvat niihin eikä esitä kiirettä ja muita tekosyitä, ihmiset ovat oikein ystävällisiä, ihmisten välisissä keskusteluissa puhutaan yleensä vaikka vapaa-ajan vietosta, lomista, lapsista jne. Ei sitä jatkuvaa jurinaa vaikka työstä ja esitä kiireistä.
Melko rasittavan oloista elämää Suomessa.
Kommentit (230)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:34"]
Itse olen myös ulkosuomalainen. Se mikä ahdistaa Suomeen tullessa ei suinkaan ole omien ystävien tai oman perheen puheet. Se on enemmän "pienten asioiden" puute. Se, että annetaan tietä kadulla toiselle, hymyillään kun katseet kohtaa tai vinkataan silmää pienenä anteeksipyyntönä tai sen merkiksi, että bussissa on täällä vapaa paikka. Se, että bussissa annetaan paikka heikommalle spontaanisti, ovia aukaistaan ja siitä kiitetään, kaupassa sanotaan päivää...Se, että nähdään ympärillä olevat ihmiset. Ne vieraat ja tuntemattomat. Heidät otetaan huomioon ystävällisellä tavalla. Pienet huomaavaisuudet tekevät arjesta todella paljon mukavampaa. Suomessa tuntuu, että helpommin ihmiset väistävät katsekontaktia, hämmentyvät hymystä, avoimuus, silmiin katsominen ja hymy tulkitaan helposti tunkeilevaksi "mitä tuo minusta haluaa" tyyppiseksi tai "se on varmaan kiinnostunut" tyyppiseksi eleeksi. Avointa läsnäoloa ja huomioonottamista on vaikea tavoittaa. Se tulkitaan usein väärin. Omassa asuinmaassani olen hyvin kiitollinen näistä pienistä asioista - ja kaipaan ja ikävöin omia ystäviäni ja perhettäni. Mutta pienillä asioilla voi lisätä arjen onnellisuutta paljon. Hymyllä tuntemattomalle saa itsensäkin hyvälle tuulelle. Se on samalla myös hymy minulle itselleni.
[/quote]Sun käsitys kohteliaisuudesta on joku silmän iskeminen. Miksi, jos olette niin helvetin kohtelaista kansaa, varastatte ihmisen maahan pudottaman lomapkon.???
Lompakkotesti paljastaa: suomalaiset ovat maailman rehellisin kansa - Kotimaa - Ilta-Sanomat
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:06"]
Suomalaisten kehuskelusta: asun Englannissa ja tormasin leikkipuistossa suomalaiseen mieheen. Han tuli juttelemaan kun kuuli, etta puhun lapselle suomea. Aikamoinen 'keskustelu' joka kesti noin 5 minuuttia. Mies ehti kehuskella uraansa (on niin speciaali finanssi alalla ettei Suomesta hanelle edes loydy toita), taloaan ja kuinka etuovelta on 53 askelta kuntosalille (??!!), hanpa toi Suomesta tyomiehet laittamaan parkettilattiat, vaimon fysioterapia firmalla menee niin hyvin, 'jos tarvitset lastenhoito apua, meidan tytto ehtii' - viittasi au pairiinsa. Kammottavinta minusta oli se, etta han aloitti tan yksinpuhelun ilman etta mina kysyin mitaan, eika han missaan vaiheessa kaysymyt minulta mitaan. Mita teen tai muutta pikku small talkia. Tuon 'meidan tytto ehtii', kommentin jalkeen han vaan kaveli pois. Kiva mies!
[/quote]
Montako suomalaista tuossa oli?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:06"]
Suomalaisten kehuskelusta: asun Englannissa ja tormasin leikkipuistossa suomalaiseen mieheen. Han tuli juttelemaan kun kuuli, etta puhun lapselle suomea. Aikamoinen 'keskustelu' joka kesti noin 5 minuuttia. Mies ehti kehuskella uraansa (on niin speciaali finanssi alalla ettei Suomesta hanelle edes loydy toita), taloaan ja kuinka etuovelta on 53 askelta kuntosalille (??!!), hanpa toi Suomesta tyomiehet laittamaan parkettilattiat, vaimon fysioterapia firmalla menee niin hyvin, 'jos tarvitset lastenhoito apua, meidan tytto ehtii' - viittasi au pairiinsa. Kammottavinta minusta oli se, etta han aloitti tan yksinpuhelun ilman etta mina kysyin mitaan, eika han missaan vaiheessa kaysymyt minulta mitaan. Mita teen tai muutta pikku small talkia. Tuon 'meidan tytto ehtii', kommentin jalkeen han vaan kaveli pois. Kiva mies!
[/quote]
Tuo on sitten mielestäsi tyypillisen suomalaista käytöstä, niinkö? Huh.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:43"]En varmaan saisi kommentoida tänne mitään kun en ole ulkomailla asunut, mutta voisin kertoa Suomen sisällä olevista kulttuurieroista. Olen kaikkien halveksima kainuulais-savolainen ja pienestä pitäen kasvanut sellaiseen kulttuuriin, jossa jutellaan joutavia tuttujen ja tuntemattomien ihmisten kanssa ja tuppaudutaan jopa kutsumatta kylään. Kaikilla on rämät autot ja duunariammatit, kun ei ketään oikein maallinen mammona eikä status kiinnosta. Kaikki ottavat mieluusti vieraat vastaan, siinä sitten päivä ja ilta meneekin leppoisesti rupatellessa kunnes on pakko lähteä kotiin nukkumaan. Joskus olen jäänyt nukkumaan sinne kyläpaikkaan kun ei ole malttanut lähteä kotia, koska on hyvät jutut kesken. Minusta onkin tullut tällainen hetkessä eläjä ja aina valmis juhlimaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin.
Onnellisena elin elämääni kunnes muutin poikaystävän kanssa rannikolle Länsi-Suomeen. Ensimmäinen kulttuurishokki tuli miehen opiskelukaverin juhlissa. Olin ottanut tuliaisten lisäksi mukaani pari pulloa väkeviä ja muutaman siiderin mukaan, laitoin ne sinne esille ja sanoin että siitä saapi ottaa. Kukaan ei koskenut niihin pulloihin vaan kaikilla oli omat juotavat, talon puolesta ei sitten ollutkaan mitään tarjolla niin join ne siiderit yksinään. Puheenaiheet oli juuri sitä mitä ap mainitsi, kilpailua siitä kuka oli ensimmäisenä saanut tutkinnon tai omakotitalon valmiiksi. Jotain minulle tuntemattomia sinkkuja, jotka ei olleet paikalla, säälittiin ja toivottiin että hekin joskus saisivat elämänsä "kuntoon". Mulla kun ei ole koskaan ollut mitään kilpailuviettiä, ei ne jutut jaksanut kauaa kiinnostaa vaan nappasin jonkun tarjolla olleen kinkkurullan tms. suuhuni. Siitä heti joku isäntäperheen kaveri sanoi että ei saa koskea! Miksi ei, kysyin, kun tarjollahan ne oli. Kun ei kuulemma ole tarjottu niin ei saa ottaa. Hohhoijaa. Niinä muutamina kertoina kun heitä näin, en nähnyt kenenkään tarjoavan kenellekään yhtään mitään, jos joku tarjosikin vaikka tupakan niin se kyllä kysyttiin varmasti takaisin, vaikka siitä tarjoamisesta olisikin jo muutama kuukausi kulunut. Pointsit siitä, että uskomaton muisti niillä on kyllä tuollaisten asioiden suhteen. Itse en edes muista kuka on mulle velkaa ja mitä minäkin kenelle.
Ihan omalla tavallaan mukavia ihmisiä he ovat kun oppii ymmärtämään mutta todella jäi sellainen kuva että he ovat niin kilpailuviettisiä ettei kenelläkään muulla ole mitään väliä, muuta kuin itsellä ja omalla perheellä. Kylmiä ihmisiä. Jokaisella tyyliin kymmenvuotissuunnitelma elämälleen ja kavereita haalitaan sen mukaan, kenestä voi olla jotain etua. Ei tultu toimeen, itse kun olen taivaanrannanmaalari joka ei oikein tiedä mitä tässä elämässä pitäisi tavoitella. Joka tapauksessa ei pidä yleistää että kaikki suomalaiset ovat ap:n kuvauksen kaltaisia. Täällä idässä minne muutimme takaisin, on vielä olemassa spontaaneja ihmisiä, mutta mitä enemmän he lukevat vauvapalstaa ja siellä vallitsevia pohjalaisia käyttäytymisnormeja, sitä nopeammin tämä itä-Suomen vapautunut kulttuuri katoaa. Ja sekin on jo paljon muuttunut siitä, kun olin pieni. Nykyään joudun jo soittamaan sukulaisille ennenkuin voin mennä kylään.
[/quote]
Kiinnostavaa luettavaa. Olen itse Pohjois-Karjalasta kotoisin ja tuomisten vieminen ja yhdessä jakaminen on olennainen osa vierailua. Kilpailua näkyy ehkä siinä kuka saa kestittyä vieraansa parhaiten eikä tupakoita tms. todellakaan kysellä takaisin.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:36"]Halutaan tietää minkälaisessa paikassa asut, minkälainen koti onko oma vai vuokrattu. Mitä muuta omistat. Miten lapset on menestyneet ja mitä kouluja käyneet. Ihan tavallista.
[/quote]
Ihme väkeä te tapaatte! Ei mua ainakaan kiinnosta ihmisten raha-asiat, enkä koe että multa olis niitä koskaan Suomessa muutenkaan udeltu.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:46"]Jos juttelen jonkun kanssa kirjallisuudesta, huomaan hyvin pian juttukumppanin kyllästyneen. Se juttu on jopa parhaan ystäväni kanssa, joka hänkin rakastaa kirjojen lukemista ja pidämme samantyylisistä kirjoista. Se harmittaa joskus, mutta ei voi mitään. Ketään ei vain kiinnosta...
~Tyttö 13 vuotta 5 päivää
[/quote]
Mene Demille teiniritsa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:53"]
En oikein ymmärrä, millaisissa piireissä olet ulkomailla asustellut, jos et ole huomannut, miten paljon "ulkomailla" arvostetaan omaisuutta ja materiaa.
Pariisi, Lontoo, New York, Pietari, Tokio, Seoul, Los Angeles, Dubai... omaisuudella ei mitään väliä? Heh, niinpä niin.
[/quote]
Joka paikassa arvostetaan materiaa ja omaisuutta, mutta suomessa siinä on ilkeä vivahde.
Esim. joku kysyy multa lontoossa jotain materiajuttua, mä vastaan, sitten ollaan vaan, että ok, kiva juttu yms.
Suomessa sama kysymys kysytään sellaisella venyttävällä vittumaisella äänellä, sitten silmät revähtää auki vastauksesta, sitten sen jälkeen kuulee joltakin mummonkaimanserkulta miten nyt on kusi noussut päähän, mikä se luulee olevansa, kusipää se on, niih.
Se kysymys esitetään suomessa vaan ilkeyttään, se on se ero.
[/quote]
Vai onko kenties käynytkin niin, että olet hieman avautunut Suomen ankeudesta ja perähikimäisyydestä ja siitä kuinka onnellinen olet kun olet täältä päässyt pois etkä koskkaan halua tulla takaisin saati ymmärrä kuinka täällä joku voi asua?
Lähtijöitä ja tulijoita on niin kovin moneen junaan. Osalla on hieman vaikeaa ja omia ratkaisuja perustella vähättelemällä muita.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:53"]
En oikein ymmärrä, millaisissa piireissä olet ulkomailla asustellut, jos et ole huomannut, miten paljon "ulkomailla" arvostetaan omaisuutta ja materiaa.
Pariisi, Lontoo, New York, Pietari, Tokio, Seoul, Los Angeles, Dubai... omaisuudella ei mitään väliä? Heh, niinpä niin.
[/quote]
Joka paikassa arvostetaan materiaa ja omaisuutta, mutta suomessa siinä on ilkeä vivahde.
Esim. joku kysyy multa lontoossa jotain materiajuttua, mä vastaan, sitten ollaan vaan, että ok, kiva juttu yms.
Suomessa sama kysymys kysytään sellaisella venyttävällä vittumaisella äänellä, sitten silmät revähtää auki vastauksesta, sitten sen jälkeen kuulee joltakin mummonkaimanserkulta miten nyt on kusi noussut päähän, mikä se luulee olevansa, kusipää se on, niih.
Se kysymys esitetään suomessa vaan ilkeyttään, se on se ero.
[/quote]
Vai onko kenties käynytkin niin, että olet hieman avautunut Suomen ankeudesta ja perähikimäisyydestä ja siitä kuinka onnellinen olet kun olet täältä päässyt pois etkä koskkaan halua tulla takaisin saati ymmärrä kuinka täällä joku voi asua?
Lähtijöitä ja tulijoita on niin kovin moneen junaan. Osalla on hieman vaikeaa ja omia ratkaisuja perustella vähättelemällä muita.
[/quote]
:D
No, ei sillä tavalla pidä paikkansa, etten ole koskaan ollutkaan suomalainen muuta kuin sukujuuriltani, en ole edes syntynyt suomessa.
Joten ei ole mulle ainakaan mikään "saavutus", että asun muualla. Enkä pidä suomea minään perähikiänä.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:57"]
Minä taas koen, että juuri siellä USA:ssa on mahdottoman raha- ja materiakeskeistä verrattuna Suomeen. Suomessahan "rumat ne vaatteilla koreilee..." jne.
[/quote]
Suomi onkin outo maa. Täällä pitää olla materiaa, mutta se pitää olla piilossa. Tyyliin ostetaan Volvoon nahkapenkit ja muutama kalliimpi lisävaruste mutta ei todellakaan Mersua koska sittenhän joku voisi luulla jotain. Ja jos naapuri ostaakin Mersun, on se naapuri nyt niin olevinaan niin olevinaan. Vaikka tervehtisi ja kysyisi kuulumiset tasan samanlailla kuin ennenkin.
[/quote]Väärin. Sveitsissä pitää olla raha piilossa. Ja Saksassa. Usassa rahan pitää näkyä. Suomessa rahaa ei edes ole.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:22"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:57"]
Minä taas koen, että juuri siellä USA:ssa on mahdottoman raha- ja materiakeskeistä verrattuna Suomeen. Suomessahan "rumat ne vaatteilla koreilee..." jne.
[/quote]
Suomi onkin outo maa. Täällä pitää olla materiaa, mutta se pitää olla piilossa. Tyyliin ostetaan Volvoon nahkapenkit ja muutama kalliimpi lisävaruste mutta ei todellakaan Mersua koska sittenhän joku voisi luulla jotain. Ja jos naapuri ostaakin Mersun, on se naapuri nyt niin olevinaan niin olevinaan. Vaikka tervehtisi ja kysyisi kuulumiset tasan samanlailla kuin ennenkin.
[/quote]Väärin. Sveitsissä pitää olla raha piilossa. Ja Saksassa. Usassa rahan pitää näkyä. Suomessa rahaa ei edes ole.
[/quote] kyllähän veronkiertoa harrastetaan muuallakin.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:22"]
Väärin. Sveitsissä pitää olla raha piilossa. Ja Saksassa. Usassa rahan pitää näkyä. Suomessa rahaa ei edes ole.
[/quote]
Hahhahh, naurattaa liika tämä, varsinkin tuo loppukaneetti :D
Zurichissa kyllä raha näkyy, mutta expattien takia.
Perhesuhteet ja iltaelämä pizzoilla on tietty erilaista, mutta välimatkat ja ilmasto vaikuttaa ettei notkuta alakerran pizzeriassa lasten kanssa yömyöhään, onhan ihmiset mökeillä yhteisöllisiä, on ravintolapäivää tai vauvakirppiksiä, puistoissa käydään lasten kanssa, on kyläjuhlia ja siivouspäivää. Voi olla että on piirejä missä puhutaan rahasta mutta ei minun piireissäni.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:08"]
Mun kaverin puoliso on amerikkalainnen. Mua vituttaa se tyhjänpäiväinen hauaarjuu -höpötys ja jatkuva teennäinen hymyily. Ja jos se kysyy että kuinka minun lapset voi, tulee ensimmäisenä mieleen että mitäs se sinulle kuuluu (mutta en sano sitä toki), okei, suomalaista ja junttia, mutta oikeasti, miksi minun pitäisi hänelle kertoa lapseni kuulumisia? Mutta jos sitten erehdynkin kertomaan vaikka sen, että no koulussa on aika paljon tullut hankaluuksia ja lapseni on siellä kiusannut, sitä asiaa ollaan tässä selvitetty perin pohjin ja on hieman rankkaa, niin, Mr. America hämmentyy. Hymyilee edelleen typerää ja tyhjää hymyään ja vaihtaa puheenaihetta. Niin? Halusiko se oikeasti tietäää mitä lapselleni kuuluu vai...? Minusta suomalaisena on rasittavaa sellainen pinnallinen ja typerä smalltalk, ja amerikkalainen taas ei kestä että ollaan hiljaa tai puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jumalauta, jos vaikka poskilihakset välillä väsyy, niin heti kun huomataan että jollain on aikomus kuvata, iskee naamalle se opeteltu hymy. Kuvat on oikeasti sitten sellaisia, että herrasta näkee, ettei mitään aitoa ole missään. Tämäk sitten on sitä ihailtavaa ja arvostettavaa?
[/quote]
Amerikkalaisille "How are you/the kids"-kysely ei ole samanlainen kuin Suomessa, jossa siihen vastataan kertomalla todella kuulumisiaan. Siihen vastataan vain "Good", se on kuin eräänlainen tervehdys.
[/quote] Ei vaan samalla tavalla tietenkin "How are you/the kids".
Ensin oli ongelma että puhutaan vaan rahasta ja sen käyttämisestä ja sitten ongelma ettei rahaa voi näyttää... Huh.
Samaa mieltä 192 kanssa, Suomessa ei rahaa edes ole ja jos joku sitä onnistuu samaan niin se verotetaan heti pois. Olen ulkosuomalainen kaikkien vihaamassa USAssa ja yleensä melko masentunut Suomen vierailujen jälkeen. Olen sitä mieltä että suomalaiset ovat liian kovilla. Heidän työtahti sen eteen että heidän ostovoimansa on lähestulkoon olematon on aivan liian kova. Kaikesta rangaistaan Suomessa veroilla ja tulevaisuuden näkymät ovat huonot. Siksi joku auto tms on sitten aivan ihmeellinen asia. Minun käy vähän sääliksi kunnolliset pohjimmiltaan hyväsydämiset suomailaiset tutut.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:22"]
Väärin. Sveitsissä pitää olla raha piilossa. Ja Saksassa. Usassa rahan pitää näkyä. Suomessa rahaa ei edes ole.
[/quote]
Hahhahh, naurattaa liika tämä, varsinkin tuo loppukaneetti :D
Zurichissa kyllä raha näkyy, mutta expattien takia.
[/quote]Ei ainakaan satamassa näissä kuvissa
Sama juttu Hampurissa, Euroopan vaurain kaupunki mutta näkyykö se jossain. Ei näy. Rahaa on hitosti, mutta jengi hautoo sitä jossain munissaan itsetyytyväisinä.
Kannnattaa vähän tutustua asioihin ja pitää silmät auki.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:31"]
Samaa mieltä 192 kanssa, Suomessa ei rahaa edes ole ja jos joku sitä onnistuu samaan niin se verotetaan heti pois. Olen ulkosuomalainen kaikkien vihaamassa USAssa ja yleensä melko masentunut Suomen vierailujen jälkeen. Olen sitä mieltä että suomalaiset ovat liian kovilla. Heidän työtahti sen eteen että heidän ostovoimansa on lähestulkoon olematon on aivan liian kova. Kaikesta rangaistaan Suomessa veroilla ja tulevaisuuden näkymät ovat huonot. Siksi joku auto tms on sitten aivan ihmeellinen asia. Minun käy vähän sääliksi kunnolliset pohjimmiltaan hyväsydämiset suomailaiset tutut.
[/quote]Kun osaat haukkua verotusta, niin osaat varmaan sanoa mihin turhiin asioihin sitä käytetään
Minä en tunnista ap:n kuvauksesta omaa ja lähipiirini elämää lainkaan. Tuleeko ap mieleesi, että ehkä sinä vaan satut liikkumaan ikävissä porukoissa? Moukkaa sukua ja tuttavapiiriä ei kannata yleistää koko Suomeen.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:06"]
Suomalaisten kehuskelusta: asun Englannissa ja tormasin leikkipuistossa suomalaiseen mieheen. Han tuli juttelemaan kun kuuli, etta puhun lapselle suomea. Aikamoinen 'keskustelu' joka kesti noin 5 minuuttia. Mies ehti kehuskella uraansa (on niin speciaali finanssi alalla ettei Suomesta hanelle edes loydy toita), taloaan ja kuinka etuovelta on 53 askelta kuntosalille (??!!), hanpa toi Suomesta tyomiehet laittamaan parkettilattiat, vaimon fysioterapia firmalla menee niin hyvin, 'jos tarvitset lastenhoito apua, meidan tytto ehtii' - viittasi au pairiinsa. Kammottavinta minusta oli se, etta han aloitti tan yksinpuhelun ilman etta mina kysyin mitaan, eika han missaan vaiheessa kaysymyt minulta mitaan. Mita teen tai muutta pikku small talkia. Tuon 'meidan tytto ehtii', kommentin jalkeen han vaan kaveli pois. Kiva mies!
[/quote]
Tuollainen mies/perhe mahtaa olla aika yksinäinen paikallisten ulkosuomalaisten keskuudessa. Ulkosuomalaiset eri paikkakunnilla istuu aika tiukasti ns. samassa veneessä, viettävät paljon aikaa yhdessä ja ovat selvästi rennompia kuin Suomessa. He eivät jaksa rahasta ym. paskasta puhua vaan jokapäiväisestä elämästä enemmänkin.