Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalainen ihmettelee: Suomalaisten henkinen elämä
11.07.2015 |
Lomalla tällä hetkellä Suomessa ja olen jo asunut kauan Suomesta pois. Aina on ihmetyttänyt Suomessa sellainen elämän henkisen puolen köyhyys. Jutut pyörii lähinnä rahan ympärillä; sen puute, kateus toisille, työ, mitä kukin omistaa, autot, ulkomaan matkat jne. Pienet ystävälliset eleetkin arkipäivässä puuttuvat lähes täysin.
Jotain spontaania hauskanpitoa (jos mukana on alkoholitarjoilua -> ylivoimaista) on vaikea järjestää, kukaan ei halua osallistua mihinkään ja aitoa yhdessäoloa me kaikki- hengessä ei juuri ole... jääkiekon MM on pieni poikkeus :)
Vaikea selittää, mutta nyk. kotimaassani jaksetaan järjestää monenlaista ja lähes kaikki osallistuvat niihin eikä esitä kiirettä ja muita tekosyitä, ihmiset ovat oikein ystävällisiä, ihmisten välisissä keskusteluissa puhutaan yleensä vaikka vapaa-ajan vietosta, lomista, lapsista jne. Ei sitä jatkuvaa jurinaa vaikka työstä ja esitä kiireistä.
Melko rasittavan oloista elämää Suomessa.
Kommentit (230)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]
Jotenkin kuulostaa nyt siltä, että kyse on enemmän ap'n omista neurooseista kuin suomalaisesta kulttuurista. Tai ehkä ap ei ole mielestään ulkomailla asuvana maailmankansalaisena saanut riittävästi ihailua ja arvostusta osakseen visiitillään juntti-Suomeen, ja tulkitsee sen johtuvan kulttuurista, eikä vain siitä, että antaa itsestään ylimielisen ja nousukasmaisen kuvan.
[/quote]
Ai, miksi ne neuroosit ei tule esille, kun asuu pois Suomesta ja keskusteluseura muuttuu toisenlaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]
Jotenkin kuulostaa nyt siltä, että kyse on enemmän ap'n omista neurooseista kuin suomalaisesta kulttuurista. Tai ehkä ap ei ole mielestään ulkomailla asuvana maailmankansalaisena saanut riittävästi ihailua ja arvostusta osakseen visiitillään juntti-Suomeen, ja tulkitsee sen johtuvan kulttuurista, eikä vain siitä, että antaa itsestään ylimielisen ja nousukasmaisen kuvan.
[/quote]
Tää on kans joku ihmeellinen suomijuttu.
Jos asut ulkomailla, niin se on automaattisesti merkki siitä, että olet nousukasmainen ja ylimielinen possu, joka haluaa palvontaa.
Jos sanot vaikka, että meillä käydään yleensä leipomossa hakemassa leivät, niin se on heti merkki jostakin ihmeellisestä itsensä ylentämisestä, ja heti pitää tuollainen ulkomailla asuva hyypiö vähän palauttaa maan pinnalle, muutenhan se luulisi, että sitä palvotaan! :)
Tosi raskasta, ja varmaan monet tietää mitä tarkoitan.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:57"]
Minä taas koen, että juuri siellä USA:ssa on mahdottoman raha- ja materiakeskeistä verrattuna Suomeen. Suomessahan "rumat ne vaatteilla koreilee..." jne.
[/quote]
Suomi onkin outo maa. Täällä pitää olla materiaa, mutta se pitää olla piilossa. Tyyliin ostetaan Volvoon nahkapenkit ja muutama kalliimpi lisävaruste mutta ei todellakaan Mersua koska sittenhän joku voisi luulla jotain. Ja jos naapuri ostaakin Mersun, on se naapuri nyt niin olevinaan niin olevinaan. Vaikka tervehtisi ja kysyisi kuulumiset tasan samanlailla kuin ennenkin.
Täällä siis vallitsee kaksinaismoralismi. Suomalaiset on keskustelupalstojen ja uutisten kommenttiosioiden mukaan paitsi huonosti pukeutuvia, myös rumia ja läskejä juntteja. Tässä muutamia epäloogisuuksia:
Jos joku onkin kaunis ja tyylikäs, niin hän on tyhjäpää pyrkyri, koska:
Rumat ne vaatteilla koreilee, ja köyhät koruilla.
Köyhän lapsi on sentään kaunis.
Rikkaat ei osaa rakastaa.
Cv:n pitää olla aukoton ja opiskelija ei saa pitää lomaa.
Suomalainen matkustaa vain Aurinkomatkoille noloihin kohteisiin, mutta jos suomalainen julkaisee FB:ssä lomakuvan hän yrittää vain elvistellä.
Ja niin edelleen. Kohteliaisuus on pinnallisuutta, mutta harvoin kukaan silti kysyy että mitä kuuluu ja todella tarkoittaa sitä.
Ei kuulosta yhtään oudolta.
Suomi on nyt kaiken kaikkiaan iso työttömien ja pöhköjen avohoitola, jossa kiusaaminen ja vittuilu kukoistaa joka puolella. Henkisesti maailman persereikä, josta minäkin ymmärsin poistua aikoinaan.
Jännä juttu. Juuri pari vuotta sitten eräs tukholmalaisen kauppakorkean proffa arvioi kirjassaan, että kuluja tulee vuosittain ruotsille 25mrd EUR.
Muutenkin on aika huvittavaa mainostaa 100mrd voittoa 50-luvulta lähtien kun tilanne on aivan erilainen nyt kuin silloin. Samoin on älyllisesti epärehellistä niputtaa kaikki mamut yhteen nippuun jotta voidaan piilottaa tiettyjen ryhmien kustannukset ja mainostaa että voittoahan tässä tehdään. Toisella tavalla maahantulijat valikoimalla kun olisi tehty moninkertaiset voitot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:14"]
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.
[/quote]
Mä olen kokenut, että ulkomailla (olen asunut oslossa, tukholmassa, lontoossa ja singaporessa), muiden seura ei ole niin kuluttavaa.
Se on paljon kevyempää kanssakäymistä, eikä ole koko ajan sitä inhottavaa tunnetta, että sua arvostellaan inhottavasti kanssakäymisen aikana. Eikä jää jälkeenpäin sitä väsynyttä, kuluttavaa oloa, mitä suomessa jää.
Mä olen huomannut, että ulkomailla monet introvertteinä itseään pitävät suomalaiset rentoutuvat ja huomaavat etteivät olekaan niin introvertteja.
Suomalaisissa ei ole ihmisinä mitään vikaa, mutta tänne on kehittynyt joku omituinen ilkeyden, arvostelun yms. kulttuuri. Mikä on tosi harmillista, koska täällä olisi esim. paljon pääomaa, älyllistä pääomaa, jos ei johtamiskulttuuri ja sitten myös yleisesti kulttuuri olisi tällainen lyttäävä ankeuttaja virkamiesarmejoineen.
[/quote]
Täyttä asiaa.
Sana: kuluttava on aika hyvä vertaus, kun haluaa keskustella tällaisten omaisuutta arvostavien suomalaisten kanssa. Tunnen itseni jopa väsyneeksi sellaisen jutustelun jälkeen ja vähän säälin ko. ihmistä... siinäkö se sen elämä ja tähtihetket nyt sitten on.
- ap
[/quote]
Sulla on vaan kummallisia kavereita ja sukulaisia. Ei meillä koskaan puhuta rahasta, omaisuudesta tai muustakaan varallisuudesta. Voi oikeastaan sanoa, että koko aihe on lähes tabu.
[/quote]
Kerron tänään jo ehkä 4. kerran: Osaan puhua mzös tuntemattomien ihmisten kanssa mikä Suomessa saattaa tuntua oudolta ja pelottavalta.
[/quote]
Minusta tuntuu omituiselta, että ajaudut niiden satojen kohtaamiesi suomalaisten kanssa kerta toisensa jälkeen puhumaan rahasta, mutta et kenenkään kanssa osaa vaihtaa puheenaihetta sinulle mieleisempään aiheeseen.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:24"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]
Jotenkin kuulostaa nyt siltä, että kyse on enemmän ap'n omista neurooseista kuin suomalaisesta kulttuurista. Tai ehkä ap ei ole mielestään ulkomailla asuvana maailmankansalaisena saanut riittävästi ihailua ja arvostusta osakseen visiitillään juntti-Suomeen, ja tulkitsee sen johtuvan kulttuurista, eikä vain siitä, että antaa itsestään ylimielisen ja nousukasmaisen kuvan.
[/quote]
Tää on kans joku ihmeellinen suomijuttu.
Jos asut ulkomailla, niin se on automaattisesti merkki siitä, että olet nousukasmainen ja ylimielinen possu, joka haluaa palvontaa.
Tosi raskasta, ja varmaan monet tietää mitä tarkoitan.
[/quote]
Ei kaikki ole automaattisesti nousukasmaisia ja ylimielisiä, mutta ap'n teksteistä nyt kuultaa läpi se tietty asenne joka joillekin maastamuuttajille on tyypillistä - itsekorostamista, entisen kotimaan mollaamista joka käänteessä, uuden kotimaan katteetonta ylistämistä jne. Vähän sama ilmiö, kun joillain jotka muuttavat maalta Helsinkiin, moni varmaan tietää mitä tarkoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]
Jotenkin kuulostaa nyt siltä, että kyse on enemmän ap'n omista neurooseista kuin suomalaisesta kulttuurista. Tai ehkä ap ei ole mielestään ulkomailla asuvana maailmankansalaisena saanut riittävästi ihailua ja arvostusta osakseen visiitillään juntti-Suomeen, ja tulkitsee sen johtuvan kulttuurista, eikä vain siitä, että antaa itsestään ylimielisen ja nousukasmaisen kuvan.
[/quote]
Ai, miksi ne neuroosit ei tule esille, kun asuu pois Suomesta ja keskusteluseura muuttuu toisenlaiseksi?
[/quote]
No se on kysymys, johon vain sinä itse voit vastata.
Kyllähän ihmisen ajattelutapa yleensä muuttuu ihan konkreettisesti, kun elinympäristö muuttuu. Eri ihmiset viihtyvät erilaisissa paikoissa, erilaisessa seurassa. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Esim. minä viihdyn Lontoossa ja asuisin siellä mielelläni; Pariisissa sitten taas en. Suomi puolestaan on... Suomi. Täällä on totta kait omat tapansa ja omat omituisuutensa, ei kai sitä kukaan kiistäkään. Mutta tämän ketjun asenteet ovat minulle ihan vieraita, vaikka suomalainen olenkin, täällä kasvanut ja suurimman osan elämästäni täällä viettänyt.
Japanilaissyntyinen ystäväni sanoi kerran, että suomalaiset ja japanilaiset ovat sukulaissieluja; kuin yksi kansa, jolla on sama sielu ja joka on sattumalta joutunut tuhansien kilometrien erottamaksi. Voiko tästä nyt sitten päätellä, että japanilaiset ovat samanlaista paskasakkia kuin suomalaisetkin? Vai onko Japanilla the ulkomaat seal of approval?
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:14"]
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.
[/quote]
Mä olen kokenut, että ulkomailla (olen asunut oslossa, tukholmassa, lontoossa ja singaporessa), muiden seura ei ole niin kuluttavaa.
Se on paljon kevyempää kanssakäymistä, eikä ole koko ajan sitä inhottavaa tunnetta, että sua arvostellaan inhottavasti kanssakäymisen aikana. Eikä jää jälkeenpäin sitä väsynyttä, kuluttavaa oloa, mitä suomessa jää.
Mä olen huomannut, että ulkomailla monet introvertteinä itseään pitävät suomalaiset rentoutuvat ja huomaavat etteivät olekaan niin introvertteja.
Suomalaisissa ei ole ihmisinä mitään vikaa, mutta tänne on kehittynyt joku omituinen ilkeyden, arvostelun yms. kulttuuri. Mikä on tosi harmillista, koska täällä olisi esim. paljon pääomaa, älyllistä pääomaa, jos ei johtamiskulttuuri ja sitten myös yleisesti kulttuuri olisi tällainen lyttäävä ankeuttaja virkamiesarmejoineen.
[/quote]
Täyttä asiaa.
Sana: kuluttava on aika hyvä vertaus, kun haluaa keskustella tällaisten omaisuutta arvostavien suomalaisten kanssa. Tunnen itseni jopa väsyneeksi sellaisen jutustelun jälkeen ja vähän säälin ko. ihmistä... siinäkö se sen elämä ja tähtihetket nyt sitten on.
- ap
[/quote]
Sulla on vaan kummallisia kavereita ja sukulaisia. Ei meillä koskaan puhuta rahasta, omaisuudesta tai muustakaan varallisuudesta. Voi oikeastaan sanoa, että koko aihe on lähes tabu.
[/quote]
Kerron tänään jo ehkä 4. kerran: Osaan puhua mzös tuntemattomien ihmisten kanssa mikä Suomessa saattaa tuntua oudolta ja pelottavalta.
[/quote]
Minusta tuntuu omituiselta, että ajaudut niiden satojen kohtaamiesi suomalaisten kanssa kerta toisensa jälkeen puhumaan rahasta, mutta et kenenkään kanssa osaa vaihtaa puheenaihetta sinulle mieleisempään aiheeseen.
[/quote]
Suomalaisen ensimmäinen ajatus ulkomailla asuvasta on, että onkohan sillä hieno auto ja paljonko se tienaa. Ei ihme, että ap siihen pakosta ajautuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:14"]
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.
[/quote]
Mä olen kokenut, että ulkomailla (olen asunut oslossa, tukholmassa, lontoossa ja singaporessa), muiden seura ei ole niin kuluttavaa.
Se on paljon kevyempää kanssakäymistä, eikä ole koko ajan sitä inhottavaa tunnetta, että sua arvostellaan inhottavasti kanssakäymisen aikana. Eikä jää jälkeenpäin sitä väsynyttä, kuluttavaa oloa, mitä suomessa jää.
Mä olen huomannut, että ulkomailla monet introvertteinä itseään pitävät suomalaiset rentoutuvat ja huomaavat etteivät olekaan niin introvertteja.
Suomalaisissa ei ole ihmisinä mitään vikaa, mutta tänne on kehittynyt joku omituinen ilkeyden, arvostelun yms. kulttuuri. Mikä on tosi harmillista, koska täällä olisi esim. paljon pääomaa, älyllistä pääomaa, jos ei johtamiskulttuuri ja sitten myös yleisesti kulttuuri olisi tällainen lyttäävä ankeuttaja virkamiesarmejoineen.
[/quote]
Täyttä asiaa.
Sana: kuluttava on aika hyvä vertaus, kun haluaa keskustella tällaisten omaisuutta arvostavien suomalaisten kanssa. Tunnen itseni jopa väsyneeksi sellaisen jutustelun jälkeen ja vähän säälin ko. ihmistä... siinäkö se sen elämä ja tähtihetket nyt sitten on.
- ap
[/quote]
Sulla on vaan kummallisia kavereita ja sukulaisia. Ei meillä koskaan puhuta rahasta, omaisuudesta tai muustakaan varallisuudesta. Voi oikeastaan sanoa, että koko aihe on lähes tabu.
[/quote]
Kerron tänään jo ehkä 4. kerran: Osaan puhua mzös tuntemattomien ihmisten kanssa mikä Suomessa saattaa tuntua oudolta ja pelottavalta.
[/quote]
Minusta tuntuu omituiselta, että ajaudut niiden satojen kohtaamiesi suomalaisten kanssa kerta toisensa jälkeen puhumaan rahasta, mutta et kenenkään kanssa osaa vaihtaa puheenaihetta sinulle mieleisempään aiheeseen.
[/quote]
Suomalaisen ensimmäinen ajatus ulkomailla asuvasta on, että onkohan sillä hieno auto ja paljonko se tienaa. Ei ihme, että ap siihen pakosta ajautuukin.
[/quote]
Ehkä sinulla on, mutta älä yleistä meihin muihin suomalaisiin :)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:24"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]
Jotenkin kuulostaa nyt siltä, että kyse on enemmän ap'n omista neurooseista kuin suomalaisesta kulttuurista. Tai ehkä ap ei ole mielestään ulkomailla asuvana maailmankansalaisena saanut riittävästi ihailua ja arvostusta osakseen visiitillään juntti-Suomeen, ja tulkitsee sen johtuvan kulttuurista, eikä vain siitä, että antaa itsestään ylimielisen ja nousukasmaisen kuvan.
[/quote]
Tää on kans joku ihmeellinen suomijuttu.
Jos asut ulkomailla, niin se on automaattisesti merkki siitä, että olet nousukasmainen ja ylimielinen possu, joka haluaa palvontaa.
Tosi raskasta, ja varmaan monet tietää mitä tarkoitan.
[/quote]
Ei kaikki ole automaattisesti nousukasmaisia ja ylimielisiä, mutta ap'n teksteistä nyt kuultaa läpi se tietty asenne joka joillekin maastamuuttajille on tyypillistä - itsekorostamista, entisen kotimaan mollaamista joka käänteessä, uuden kotimaan katteetonta ylistämistä jne. Vähän sama ilmiö, kun joillain jotka muuttavat maalta Helsinkiin, moni varmaan tietää mitä tarkoitan.
[/quote]
Moni varmaan myös tietää, että ihmiset haluavat muuttaa parempaan. Ja paikaalleen jääneet suomalaiset vielä kateuksissaan kuvittelevat lisää vettä myllyyn tai oikeastaan suurimman osan siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 12:14"]
Rehellisesti sanottuna ei kiinnosta muiden ihmisten seura. Jos töissä on jo 8h ihmisten kanssa tekemisissä niin kyllä sitä kotiaikaa tarvitsee siitä toipumiseen. Muiden ihmisten seura vain on niin kuluttavaa, en ikinä pystyisi elämään aktiivista elämää jossa kokoajan pitäisi touhuta jotain muiden kanssa.
[/quote]
Mä olen kokenut, että ulkomailla (olen asunut oslossa, tukholmassa, lontoossa ja singaporessa), muiden seura ei ole niin kuluttavaa.
Se on paljon kevyempää kanssakäymistä, eikä ole koko ajan sitä inhottavaa tunnetta, että sua arvostellaan inhottavasti kanssakäymisen aikana. Eikä jää jälkeenpäin sitä väsynyttä, kuluttavaa oloa, mitä suomessa jää.
Mä olen huomannut, että ulkomailla monet introvertteinä itseään pitävät suomalaiset rentoutuvat ja huomaavat etteivät olekaan niin introvertteja.
Suomalaisissa ei ole ihmisinä mitään vikaa, mutta tänne on kehittynyt joku omituinen ilkeyden, arvostelun yms. kulttuuri. Mikä on tosi harmillista, koska täällä olisi esim. paljon pääomaa, älyllistä pääomaa, jos ei johtamiskulttuuri ja sitten myös yleisesti kulttuuri olisi tällainen lyttäävä ankeuttaja virkamiesarmejoineen.
[/quote]
Täyttä asiaa.
Sana: kuluttava on aika hyvä vertaus, kun haluaa keskustella tällaisten omaisuutta arvostavien suomalaisten kanssa. Tunnen itseni jopa väsyneeksi sellaisen jutustelun jälkeen ja vähän säälin ko. ihmistä... siinäkö se sen elämä ja tähtihetket nyt sitten on.
- ap
[/quote]
Sulla on vaan kummallisia kavereita ja sukulaisia. Ei meillä koskaan puhuta rahasta, omaisuudesta tai muustakaan varallisuudesta. Voi oikeastaan sanoa, että koko aihe on lähes tabu.
[/quote]
Kerron tänään jo ehkä 4. kerran: Osaan puhua mzös tuntemattomien ihmisten kanssa mikä Suomessa saattaa tuntua oudolta ja pelottavalta.
[/quote]
Minusta tuntuu omituiselta, että ajaudut niiden satojen kohtaamiesi suomalaisten kanssa kerta toisensa jälkeen puhumaan rahasta, mutta et kenenkään kanssa osaa vaihtaa puheenaihetta sinulle mieleisempään aiheeseen.
[/quote]
Suomalaisen ensimmäinen ajatus ulkomailla asuvasta on, että onkohan sillä hieno auto ja paljonko se tienaa. Ei ihme, että ap siihen pakosta ajautuukin.
[/quote]
Ehkä sinulla on, mutta älä yleistä meihin muihin suomalaisiin :)
[/quote]
Enpä tietenkään; sehän on varmaan vaan legendaa :D
En varmaan saisi kommentoida tänne mitään kun en ole ulkomailla asunut, mutta voisin kertoa Suomen sisällä olevista kulttuurieroista. Olen kaikkien halveksima kainuulais-savolainen ja pienestä pitäen kasvanut sellaiseen kulttuuriin, jossa jutellaan joutavia tuttujen ja tuntemattomien ihmisten kanssa ja tuppaudutaan jopa kutsumatta kylään. Kaikilla on rämät autot ja duunariammatit, kun ei ketään oikein maallinen mammona eikä status kiinnosta. Kaikki ottavat mieluusti vieraat vastaan, siinä sitten päivä ja ilta meneekin leppoisesti rupatellessa kunnes on pakko lähteä kotiin nukkumaan. Joskus olen jäänyt nukkumaan sinne kyläpaikkaan kun ei ole malttanut lähteä kotia, koska on hyvät jutut kesken. Minusta onkin tullut tällainen hetkessä eläjä ja aina valmis juhlimaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin.
Onnellisena elin elämääni kunnes muutin poikaystävän kanssa rannikolle Länsi-Suomeen. Ensimmäinen kulttuurishokki tuli miehen opiskelukaverin juhlissa. Olin ottanut tuliaisten lisäksi mukaani pari pulloa väkeviä ja muutaman siiderin mukaan, laitoin ne sinne esille ja sanoin että siitä saapi ottaa. Kukaan ei koskenut niihin pulloihin vaan kaikilla oli omat juotavat, talon puolesta ei sitten ollutkaan mitään tarjolla niin join ne siiderit yksinään. Puheenaiheet oli juuri sitä mitä ap mainitsi, kilpailua siitä kuka oli ensimmäisenä saanut tutkinnon tai omakotitalon valmiiksi. Jotain minulle tuntemattomia sinkkuja, jotka ei olleet paikalla, säälittiin ja toivottiin että hekin joskus saisivat elämänsä "kuntoon". Mulla kun ei ole koskaan ollut mitään kilpailuviettiä, ei ne jutut jaksanut kauaa kiinnostaa vaan nappasin jonkun tarjolla olleen kinkkurullan tms. suuhuni. Siitä heti joku isäntäperheen kaveri sanoi että ei saa koskea! Miksi ei, kysyin, kun tarjollahan ne oli. Kun ei kuulemma ole tarjottu niin ei saa ottaa. Hohhoijaa. Niinä muutamina kertoina kun heitä näin, en nähnyt kenenkään tarjoavan kenellekään yhtään mitään, jos joku tarjosikin vaikka tupakan niin se kyllä kysyttiin varmasti takaisin, vaikka siitä tarjoamisesta olisikin jo muutama kuukausi kulunut. Pointsit siitä, että uskomaton muisti niillä on kyllä tuollaisten asioiden suhteen. Itse en edes muista kuka on mulle velkaa ja mitä minäkin kenelle.
Ihan omalla tavallaan mukavia ihmisiä he ovat kun oppii ymmärtämään mutta todella jäi sellainen kuva että he ovat niin kilpailuviettisiä ettei kenelläkään muulla ole mitään väliä, muuta kuin itsellä ja omalla perheellä. Kylmiä ihmisiä. Jokaisella tyyliin kymmenvuotissuunnitelma elämälleen ja kavereita haalitaan sen mukaan, kenestä voi olla jotain etua. Ei tultu toimeen, itse kun olen taivaanrannanmaalari joka ei oikein tiedä mitä tässä elämässä pitäisi tavoitella. Joka tapauksessa ei pidä yleistää että kaikki suomalaiset ovat ap:n kuvauksen kaltaisia. Täällä idässä minne muutimme takaisin, on vielä olemassa spontaaneja ihmisiä, mutta mitä enemmän he lukevat vauvapalstaa ja siellä vallitsevia pohjalaisia käyttäytymisnormeja, sitä nopeammin tämä itä-Suomen vapautunut kulttuuri katoaa. Ja sekin on jo paljon muuttunut siitä, kun olin pieni. Nykyään joudun jo soittamaan sukulaisille ennenkuin voin mennä kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos juttelen jonkun kanssa kirjallisuudesta, huomaan hyvin pian juttukumppanin kyllästyneen. Se juttu on jopa parhaan ystäväni kanssa, joka hänkin rakastaa kirjojen lukemista ja pidämme samantyylisistä kirjoista. Se harmittaa joskus, mutta ei voi mitään. Ketään ei vain kiinnosta...
~Tyttö 13 vuotta 5 päivää
Usein ne ihmiset halveksuvat eniten suomalaista kulttuuria, jotka ensinnäkin näyttävät itse todella suomalaisilta eivätkä kestä nähdä suomalaisuutta itsessään. Suomalaisuuden vihaaminen on itseinhoa joka projektoidaan "muihin suomalaisiin". Heikko itsetunto. Suomalaisilla on myös heikko kansallinen itsetunto. Usein he häpeävät myöntää, että jokin asia on todella suomalaista.
Ap'n kokemus poikkeaa kyllä niin paljon omastani, etten keksi siihen selitykseksi muuta kuin paikalliset erot, valikoituneen tuttavapiirin tai ap'n itsensä.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 10:39"]
Olen huomannut itse saman. Asuin vuosia ulkomailla ja palattuani työn perässä Suomeen olin yllättynyt miten paljon täällä puhutaan materiasta, rahasta, työstä ja lähestulkoon jokaisella on jonkin sortin työuupumus tai masennus. Mitään spontaania on turha ehdottaa kenellekään, sillä ihmiset ovat niin jumiutuneet sinne viimeisen päälle sisustettuihin koteihinsa sen kumppaninsa/perheensä kanssa. Lisäksi jos porukalla vietetään yhdessä joskus aikaa, ei voida ns yhdistää muita ystäväporukkoja vaan aina tehdään niitten jo valmiiksi tuttujen ihmisten kanssa jotain. Ollaan heti vaivaantuneita jos porukkaan tulee joitain itselle tuntemattomia. Ulkomailla asuessani kaikki viettivät aina isolla porukalla aikaa vaikka monikaan ei ollut valmiiksi tuttu.
[/quote]
Samaa mieltä. Mielestäni on outoa miten moni väittää olevansa niin sosiaalinen, mutta sitä ollaan vain omien ennestään tuttujen kanssa, vieraisiin ei haluta tai on vaikeaa tutustua. Onneksi lähipiirini on sellaista että ei puhuta rahasta ja harvemmin työjutuista, lähinnä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mutta pari sukulaistani on juuri sellaisia jotka jauhavat suunnilleen aina rahasta ja työstä ja omaisuudesta, tuntuu ettei juuri millään muulla ole väliä ja että heille elämä on jotain kilpailua noilla asioilla. Mielestäni Suomessa on siinä mielessä menty paljon alaspäin, että elämä on tavallaan epävarmempaa ja raadollisempaa nykyään. Pitäisi olla täydellinen kaikessa ja kaikkien jotain uraohjuksia, eikä oteta rennommalla asenteella ja näytetä ihan siltä miltä haluaa (ei ole pakko harrastaa fitnessiä vaikka muut trendin mukaan niin tekevät) ja puhuta vaikka vähän muistakin asioista kuin työstä ja kiireestä. Ihmisillä on kauhea tarve jotenkin esittää olevansa tärkeitä mutta sen se kilpailu ja suomalainen kepittäminen porkkanan sijaan tekee. Mihinkään ei olla tyytyväisiä koskaan. Minusta asenteissa elämään voisi ottaa pari vuosikymmentä taaksepäin, elämä saa olla rennonpaa ja positiivisempaa, monissa maissa näin on missä on vähän erilaiset kulttuurit.
Minusta myös ihmisten harhakuvitelmat ja kateus on aika tympeä juttu joidenkin kohdalla, joille se raha on tosiaan se ykkösjuttu elämässä. Saattavat naarmutella jotain kymppitonnin audia tai bemaria parkkipaikalla ihan vain koska jollain on väärän merkkinen auto, mutta joku monen kymppitonnin muun merkkinen auto saa olla rauhassa... Ikäviä ilmiöitä, että jonkun halvemman mutta tietyn automerkin ostajaa ollaan heti kadehtimassa tai päivittelemässä miten on varaa, vaikka muut laittaisivat paljon enemmän autoihin rahaa. Ihan kuin se että ajaa tyyliin kaikilla merkeillä joskus ja välillä vaihtaa toiseen, tekisi ihmisestäkin jonkun snobin juipin jonka omaisuutta halutaan vahingoittaa. Monilla tuntuu olevan niin vanhanaikaiset käsitykset vähän kaikesta, aina autoista taloihin ja sisustuksesta elämäntyyliin ja sitten ollaan tuomitsemassa ja päivittelemässä. Minusta sellainen on inhottavaa, kun en itse rahasta halua puhua enkä koe sitä niin tärkeäksi. Ihan vain esimerkkinä, että monissa maissa ihmiset katsoo lähinnä positiivisesti jotain ökyautoakin että "onpas kivannäköinen auto", Suomessa ihmiset haluaa naarmutella jotain halpaakin autoa. Mielestäni myös roskaaminen on aika ikävää Suomessa, monissa maissa tämänkin suhteen ollaan sivistyneempiä. Tällaisia käytännön esimerkkejä on paljon mitkä ovat ankeita piirteitä suomalaisissa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 11:08"]
Mun kaverin puoliso on amerikkalainnen. Mua vituttaa se tyhjänpäiväinen hauaarjuu -höpötys ja jatkuva teennäinen hymyily. Ja jos se kysyy että kuinka minun lapset voi, tulee ensimmäisenä mieleen että mitäs se sinulle kuuluu (mutta en sano sitä toki), okei, suomalaista ja junttia, mutta oikeasti, miksi minun pitäisi hänelle kertoa lapseni kuulumisia? Mutta jos sitten erehdynkin kertomaan vaikka sen, että no koulussa on aika paljon tullut hankaluuksia ja lapseni on siellä kiusannut, sitä asiaa ollaan tässä selvitetty perin pohjin ja on hieman rankkaa, niin, Mr. America hämmentyy. Hymyilee edelleen typerää ja tyhjää hymyään ja vaihtaa puheenaihetta. Niin? Halusiko se oikeasti tietäää mitä lapselleni kuuluu vai...? Minusta suomalaisena on rasittavaa sellainen pinnallinen ja typerä smalltalk, ja amerikkalainen taas ei kestä että ollaan hiljaa tai puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jumalauta, jos vaikka poskilihakset välillä väsyy, niin heti kun huomataan että jollain on aikomus kuvata, iskee naamalle se opeteltu hymy. Kuvat on oikeasti sitten sellaisia, että herrasta näkee, ettei mitään aitoa ole missään. Tämäk sitten on sitä ihailtavaa ja arvostettavaa?
[/quote]
Amerikkalaisille "How are you/the kids"-kysely ei ole samanlainen kuin Suomessa, jossa siihen vastataan kertomalla todella kuulumisiaan. Siihen vastataan vain "Good", se on kuin eräänlainen tervehdys.
Suomalaisten kehuskelusta: asun Englannissa ja tormasin leikkipuistossa suomalaiseen mieheen. Han tuli juttelemaan kun kuuli, etta puhun lapselle suomea. Aikamoinen 'keskustelu' joka kesti noin 5 minuuttia. Mies ehti kehuskella uraansa (on niin speciaali finanssi alalla ettei Suomesta hanelle edes loydy toita), taloaan ja kuinka etuovelta on 53 askelta kuntosalille (??!!), hanpa toi Suomesta tyomiehet laittamaan parkettilattiat, vaimon fysioterapia firmalla menee niin hyvin, 'jos tarvitset lastenhoito apua, meidan tytto ehtii' - viittasi au pairiinsa. Kammottavinta minusta oli se, etta han aloitti tan yksinpuhelun ilman etta mina kysyin mitaan, eika han missaan vaiheessa kaysymyt minulta mitaan. Mita teen tai muutta pikku small talkia. Tuon 'meidan tytto ehtii', kommentin jalkeen han vaan kaveli pois. Kiva mies!
Jotenkin kuulostaa nyt siltä, että kyse on enemmän ap'n omista neurooseista kuin suomalaisesta kulttuurista. Tai ehkä ap ei ole mielestään ulkomailla asuvana maailmankansalaisena saanut riittävästi ihailua ja arvostusta osakseen visiitillään juntti-Suomeen, ja tulkitsee sen johtuvan kulttuurista, eikä vain siitä, että antaa itsestään ylimielisen ja nousukasmaisen kuvan.