Mies kohtelee kuin lapasta, koska ei saa seksiä riittävästi

Vaikka väsyttäisi antaisin silti joskus. Kun tilanne pääsee jatkumaan samana, se eskaloituu. Ajatukset haluttomasta muijasta kiertävät kehää ja kohta onkin kyse paljon isommista ongelmista.

Montako minuuttia se seksi sitten kestää? Ettei sulla oikeasti muka ole aikaa ja jaksamista siihen? Ja mitä mies olettaa sun seksissä tekevän, jos se niin rasittavaa on? Meillä tilanne on ollut täsmälleen toisinpäin, eli mitä väsyneempi olem vauvan takia ollut, sitä enemmän olen porannut sitä etten saa edes seksiä tarpeeksi vastapainoksi rasittavalle äitiydelle!

Ei se seksiin kuluva aika olisi ongelma, mutta olen niin väsynyt, etten pääse fiilikseen ollenkaan. Siis en kiihotu ja päässä vain pyörii, että haluan mennä pois ja ahdistaa. Seksiä on nyt n. kerran kuussa. Olemme henkisesti etääntyneet, koska mies ei juuri auta lasten hoidossa ja kotihommissa. Tuntuu, että hän haluaa vain seksiä multa ja se syö haluni. Hän taas sanoo, että jos antaisin hänelle useammin, hän auttaisi mua enemmän. Mutta mulle lopulta suurempi taakka on se kun tiedän, että jos annan tänään, hän vonkaa vielä enemmän huomenna ja taas joudun siihen hommaan uusiksi. Usein jopa toivon miehen olevan myöhään töissä, jotta saisin rauhan siltä vonkaamiselta.

ap

Vinkkinä: Fiksu vaimo antaa pikaisesti väsyneenäkin, koska siitä tyydytetystä miehestä on todistetusti paljon enemmän hyötyä kotona kuin siitä puutteessaan kiukuttelevasta... Eli hyöty on siis lopunperin molemminpuolinen vaikkei siitä itse seksistä nauttisikaan.

Teen samaa omalle vaimolleni. Seksiä on kerran 2 kk:ssa ja silloinkin vain, jos vaimo on kännissä. Olen lopettanut kaikenlaisen hellyyden osoittamisen, koska vaimolta ei tule mitään vastakaikua. Saapahan maistaa omaa lääkettään ja kokea miltä tuntuu tulla torjutuksi jatkuvasti. Vielä ei ole tapahtunut mitään muutosta ja seuraava askel on todennäköisesti avioero.

Puhu miehesi kanssa asiat läpi. Jos hän on hyvä sulle, hän ymmärtää.

Voimia!

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 22:13"]

Ei se seksiin kuluva aika olisi ongelma, mutta olen niin väsynyt, etten pääse fiilikseen ollenkaan. Siis en kiihotu ja päässä vain pyörii, että haluan mennä pois ja ahdistaa. Seksiä on nyt n. kerran kuussa. Olemme henkisesti etääntyneet, koska mies ei juuri auta lasten hoidossa ja kotihommissa. Tuntuu, että hän haluaa vain seksiä multa ja se syö haluni. Hän taas sanoo, että jos antaisin hänelle useammin, hän auttaisi mua enemmän. Mutta mulle lopulta suurempi taakka on se kun tiedän, että jos annan tänään, hän vonkaa vielä enemmän huomenna ja taas joudun siihen hommaan uusiksi. Usein jopa toivon miehen olevan myöhään töissä, jotta saisin rauhan siltä vonkaamiselta.

ap

[/quote]

Aina ei fiilistä seksiin tarvitse ollakaan. Jalat auki vaan. Homma on nopeasti ohi. Nyky maailma markkinoi seksiä niin että sen pitäisi aina olla joku elmys ja tajunnan räjäyttävä kokemus. Ei se sitä ole. Rakkautta on myös se, että olet toisille mieliksi silloin kun ei itseä huvittaisi.

Toi kiristäminen sen sijaan on hieman arvelluttavaa. Huom! Ne on sen miehenkin penskoja ja vastuu on sama kodista ja lapsista kummallakin. Tästä asiasta ei voi seksillä kiristää.

Eikö mies sitten halunnut lapsia ja muuttaa yhteen? Jos kiristit miehen em. asioihin niin ymmärrän ettei mies auta, mutta jos mies myös itse halusi em asioita, ei pitäisi edes puhua auttamisesta vaan osallistumisesta yhteisiin asioihin. Miten olisi ero?

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 22:13"]Ei se seksiin kuluva aika olisi ongelma, mutta olen niin väsynyt, etten pääse fiilikseen ollenkaan. Siis en kiihotu ja päässä vain pyörii, että haluan mennä pois ja ahdistaa. Seksiä on nyt n. kerran kuussa. Olemme henkisesti etääntyneet, koska mies ei juuri auta lasten hoidossa ja kotihommissa. Tuntuu, että hän haluaa vain seksiä multa ja se syö haluni. Hän taas sanoo, että jos antaisin hänelle useammin, hän auttaisi mua enemmän. Mutta mulle lopulta suurempi taakka on se kun tiedän, että jos annan tänään, hän vonkaa vielä enemmän huomenna ja taas joudun siihen hommaan uusiksi. Usein jopa toivon miehen olevan myöhään töissä, jotta saisin rauhan siltä vonkaamiselta.

ap
[/quote]

Ymmärrän sinua, vaikka itse en olekaan samaa kokenut. Lapset ja koti on yhyeinen yritys, josta molemmat kantavat vastuuta. Huolimatta siitä, että on puutteessa ja kiukuttaa. Vaikka taivaalta sataisi kääpiöitä, perheestä huolehditaan yhdessä. Se, että miehesi ei osallistu kertoo hyvin huonosta valinnasta etkä sinä hänestä hyvää nussimalla saa. Naiset ei saa kiristää pillulla, mutta tämän ketjun kommenttien mukaan mies saa kiristää kotitöillä ja omien lastensa hoidolla. "Jos saan pillua niin hoidan". Ei pahalla ap, mutta nyt on valinta mennyt niin metsään, että itse ottaisin eron. Laita nyt vähintään pyykinpesujauhetta miehen aamumuroihin niin saa vaahdota sitten kunnolla puutettaan.

N32v

Ehkä miehesi voisi välillä hoitaa lasta ja valvoa, että sinäkin saisit nukuttua? Jos haluttomuus johtuu unettomuudesta,niin nukkumalla se paraneekin. Kyllä 9 kk on liian pitkä aika ilman seksiä, vaikka vaimo antaisi kerran viikossakin vastentahtoisesti, kyllä sen pitää itsekin haluta sitä. Itsellä ainakin tulee itselle pahaolo, hirveä ahdistus ja jopa viha vaimoa(niin ja itseänikin) kohtaan, jos menee pari-kolme viikkoa, että vaimoa antaa vain velvollisuudesta, vaikka sekin on tyhjää parempi ainakin lyhyellä aikavälillä. Sitten, kun vaimo taas itsekin innostuu edes vähän, niin kaikki on taas hyvin. Sitä jotenkin alkaa inhoamaan itseäänkin, jos toinen antaa vain vähän vastentahtoisesti toistuvasti - siis sellainen satunnainen annanpa sinun mieliksesi ihan omasta tahdostani on ihan kivaa, mutta jos itse joutuu ruinaamaan ja vaimoa antaa vain kuvainnollisesti ikään kuin hammasta purren, niin se ei ole.

Itse olen alkanut tekemään enemmän kotona lähinnä tukeakseni vaimoani imetyksessä, mutta kyllä sitä toivoo silti saavansa seksiäkin vähän edes enemmän. Syötän ja hoidan vauvaa illalla, että vaimo saa nukkua ainakin sen 5-6 tuntia putkeen ennen kuin vauva herää syömään aamuyöllä. Ei sillä unista huolimatta halut hirveästi hyrrää, mutta johtunee osin minipillereistä(joiden syönnin lopetti pyynnöstäni) ja imetyksestäkin. 

Yleensä kyllä naiset kiristävät seksillä miehiä tekemään kotitöitä, mutta noin yleisesti ottaen se ei tunnu auttavan. Nuorempana en varmasti tehnyt yhtä paljon kuin nyt, vaan keskityin opiskeluun ja työntekoon ja välillä opiskelijaelämäänkin, mutta (hyvää!) seksiä oli silti, jopa silloin, kun eka lapsemme oli vauva, varmaan ainakin 2 kertaa viikossa. Ehkä se vaan ikä jo painaa, kun ollaan jo yli kolmikymppisiä. Itse reagoin kotitöistä huutamiseen ja riitelyyn aiemmin niin, etten tehnty sitä vähääkään, mitä muuten olisin tehnyt. Nykyään hoidan mielestäni oman osuuteni, vaikka toisella olisi paskempikin päivä, enkä lyö hanskoja tiskiin sen takia, jos toinen on vittumainen. Onkohan tällaienn yleisempääkin, että nainen ei siis tajua, että mies reagoi laiskuudella mäkättämiseen?

Ja suhteen alkuaikoinahan se oli niinpäin, että minä annoin ja vaimo ruinasi... Hassua tämä elämä.

- laphilainen

Tuskinpa tuo ikäkysymys on "11/11". Me olemme vähän alle 5 kymppinen pari ja tarpeita on molemmilla, mutta ei himoa. Vaimoni on kiristänyt koko 25 vuotta kestäneen liittomme ajan pillullaan.

Jos teen niin, tai teen näin, persettä ei tule. Jos sanon niin, tai sanon vaikkapa näin, ei muuten tule persettä.

Sitten kun sitä saa (2-3 kertaa vuodessa) pyrin siihen, että ei hän ainakaan ilman jää. Saa kielellä orgasmin, saa sormettamalla orgasmin ja saa kullilla orgasmin. Niin, ei se määrä, vaan laatu, paskat sanon minä.

Hakekoon laatua muualta, jos ei kelpaa. Mutta kun ei kuulemma siitä ole kiinni. Ottakoon avioeron, jos haluaa/ei halua. Ei kuulemma siitä ole kiinni. No, mulla on ainakin puhdas omatunto, kaikkeni olen yrittänyt/jättänyt yrittämättä. Pillua vain tässä suhteessa ei ole tullut, enkä oikein usko, että alkaa tulemaankaan.

Yritän tässä sanoa lohdutuksen sanoja, kyllä ilmankin voi olla, vaikka se vaikeaa onkin. Voin sanoa, että minulla on ihan yhtä suuret halut nyt, kuin alle 3 kymppisenäkin, ellei jopa suuremmat, kun ei ole noita lasten vuoksi valvomisia yms. Aikoinaan meinasin että korjaantuuhan tuo, kun lapset kasvaa, ei korjaantunut.

Meillä oli myös aikoinaan niin, että vaimo se huusi himoansa (teki aloitteet) jolloinka minä poika kyllä panin, vaikka ei yhtään olisi huvittanut. Ei vaan toimi toisinpäin, meillä. Kieltämättä v1tuttaa kuunnella joidenkin kavereiden itkua, "hitto kun en saanut tänään".

Pettäminen, joo, monen mielestä olisin oikeutettu siihen. Niin olisinkin, mutta kun se ei ole minun juttuni. Haluihini liittyy myös tunteet, rakkaus vaimoani kohtaan. Kaikesta tästä huolimatta, rakastan vaimoani aivan valtavasti. M49.

Mies itse halusi etenkin tätä toista lasta niin, että se olin minä, joka jarruttelin alkuun. Ymmärrän kyllä pointin, että yhdessä eläessä pitäisi osata asettaa toisen tarpeet omien edelle ainakin toisinaan. Kaikkea muuta kyllä teen kuten teen miehelle eväät töihin, pesen pyykit ym. ja hieron hartoita mieliksi, yritän olla ystävällinen etenkin lasten ollessa läsnä vaikka mies näyttää hapanta naamaa.

Eroakin olen väläytellyt. Olemme avoliitossa edelleen kymmenen yhteisen vuoden jälkeen ja sen kun muutettaisiin lasten kanssa pois. Mies on kuitenkin se joka enemmän on eroa vastaan. Olisihan se lapsillekin todella valitettavaa. Itse vain en voi hyvin eikä kyllä mieskään.

pitää vielä todeta, että tämä ongelma on alkanut aina saman tien kun olen palannut synnäriltä kotiin. Eli siis ei silloinkaan kunnioitusta sen verran että saisin palautua ensin. No, en tietenkään ole yhdyntään suostunut ihan terveyteni tähden.

Sano miehelles, että hoitaa lapset nii sun ei aina tarvii. Sitte kysy että ootkos yhtää väsyny?

Kirjoitin pitkän viestin, mutta katosi ennen kuin sain sen lähetettyä...

1) Lopeta se muu palvelus miehelle, ei se merkitse hänelle sitä mitä sinulle, joten turhaan peset pyykkiä ja laitat eväitä.

2) Keskity itseesi ja lapsiin ja pakollisiin asioihin, sano miehelle että olet nyt niin voimiesi äärirajoilla ettet pysty parempaan. Älä järjestele mitään perheaikoja vaan elät oma elämääsi lasten kanssa, mies ehtii olla lasten ja sinun kanssa jos haluaa.

3) Jos mies kiukuttelee ja on raskasta seuraa, niin lisää etäisyyttä, lähde lasten kanssa ulos tai saunaan tai sukulaisille tai pyydä miestä lähtemään lasten kanssa jonnekin. Saatat huomata että on helpompi olla kun ei tarvitse huomioida miestä koko aikaa.

4) Jos vähennettyäsi arkityöt ja miehen paapomisen minimiin jaksat sitä seksiä tarjota ja haluat vielä yrittää suhdetta korjata, niin tee niin. Älä silti ala tekemään sen lisäksi miehelle eväitä ja hieromaan hartioita, ei hän kaipaa sellaista vaan ensisijassa hän kaipaa sitä seksiä.

5) On ihan ymmärrettävää, jos et pääse yli tuosta miten huonosti hän kohtelee sinua kun sinulla on raskainta. Mutta kuten sanoit niin ikävää ero olisi lasten kannalta, ja teillä vielä niin pieni ainakin tuo kuopus, että asiat voisi nopeastikin muuttua kun hän kasvaa.

6) Jos päätät että et eroa (eikä mies lähde kun palvelut loppuu), niin yritä suhtautua miehen seksin nälkään parhaalla mahdollisella tavalla, koska et voi muuta sitten kuin hyväksyä sen yhdeksi osaksi häntä, ei ehkä parhaaksi osaksi mutta sellaiseksi jota et voi muuttaa. Ainakin hän haluaa sinua ja ottaa ilmeisesti torjunnan raskaasti, kun muuttuu noin ikäväksi torjuttuna. Yritä ajatella, että mies kohtelee sinua kuin vihamiestä koska kokee että sinä käyttäydyt häntä kohtaan samoin. Jotkut aivoradathan sillä täytyy olla ristissä, kun ei näe mitä tekee ja kuvittelee että vastasynnyttäneeltä voi kerjätä seksiä, mutta jos on niin minkäs sille sitten voi, jos on tipahtanut lapsena päälleen. Sinun näkökulmasta vonkaus ei ole mitään rakkauden osoitusta vaan ihan jotain muuta, mutta koska pystyt näköjään analysoimaan tilannetta, saatat pystyä joustamaan sen verran että selviätte. Puhu siitä seksiasiasta sitten jos saatte tilanteen rauhoittumaan, tai anna olla, voi olla että mieskin rauhoittuu ja muuttuu lempeämmäksi itsestään, etkä jaksa enää avata vanhoja asioita.

Eikö sinulla ole ystävatärtä, joka voisi auttaa sinua. Hän antaisi miehllesi aina kun sinua ei huvita? Hädässä ystävä tutaan, sanoo suomalainen sananlasku.

naset muuttuu kun lapsii tulee siitä ie pääse mihkään. lupasivat mitä luapsibvat jos niin tekivät. nt se on sitä että kunnei haluta tai on jotain ..ei auta kun oottaa aikaa parempaaa

[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 02:00"]naset muuttuu kun lapsii tulee siitä ie pääse mihkään. lupasivat mitä luapsibvat jos niin tekivät. nt se on sitä että kunnei haluta tai on jotain ..ei auta kun oottaa aikaa parempaaa
[/quote]

Naiset muuttuu saatuaan lapsia. Useimmat miehetkin muuttuvat saatuaan lapsia. Niin sen kuuluukin mennä. Ihminen kasvaa ja kehittyy läpi elämän monella tavalla. Seksuaalisen halukkuuden kanssa tällä asialla ei ole tekemistä. Niitä haluja on tai ei ole, lasten syntymällä on hyvin vähän suoraa vaikutusta siihen asiaan. Enemmänkin niin, että naisen ja miehen välinen suhde muuttuu radikaalisti lasten myötä tai sitten mies ei suostu kasvamaan. Siinä ei olla enää ns. samalla viivalla. Se vie halut. Omaa miestä kohtaan.

Sinä tarvitset apua kodin muissa askareissa nähtävästi. Olisiko mahdollista tavata joku ystävä auttamaan tai joku muu henkilö?

Tai sitten apua lastenhoidossa?

Lasten kanssa joskus on väsymystä varsinkin kun on useampi lapsi. Ei ole hyvä asia väsytät itsesi sillä ja se pilaa seksielämän.

Toivottavasti miehesi auttaa sinua kotitöissä. 

Vaikka siitä ehkä saattaa tulla hetkeksi sellainen vähän "huora olo", niin ei se nyt ihan oikeesti ole kummoinen asia avata hetkeksi jalat ja antaa miehen tyhjentää itsensä... puutteessa olevalta mieheltä se ei yleensä edes kestä muutamaa minuuttia kauempaa.

Tällä tyhjennyksellä kun on yleensä vielä sellainen parisuhdetta parantava ja kotityö intoa lisäävä vaikutuskin, niin ei ole ollenkaan mahdoton homma leikkiä hetkeä sitä "pumpattavaa barbaraa" vaikka ei itseä kiinnostaisi tippaakaan.

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 20:14"]

Meillä tämä ikuisuusongelma eli minua ei seksi huvita ja mies taas haluaisi joka päivä. Olen uupunut valvottuani kahden huonounisen lapsen kanssa ja edelleen tuo vauvamme, 9kk, nukkuu pisimmillään kahden tunnin pätkiä yössä. Mies ei ymmärrä haluttomuuttani vaan kohtelee minua kuin pahinta vihamiestään.

Olen kuulemma itsekäs enkä huolehdi hänestä laisinkaan. Suhteemme on kuulemma vain kaverisuhde. Toiset sanovat, että pidä mies tyytyväisenä niin pääset paljon helpommalla, mutta oikeasti seksi tuntuu niin vastenmieliseltä. Olen niin uuvuksissa, että itkeskelen illat silkkaa väsymystäni nukuttaessani vauvaa ja teen vain välttämättömimmät iltapuuhat kunnes painun itsekin nukkumaan. Minun mielestäni miehen pitäisi nähdä tätä päivää pidemmälle ja tajuta, että tilanne todennäköisesti helpottaa kun saan levätä. Että tämä ei ole hänestä johtuvaa eikä kestä ikuisuuksia. Pitäisikö oikeasti repiä jostain vain sitkeyttä ja heittäytyä pantavaksi vasten tahtoani? Mitä te tekisitte?

[/quote]

Paitsi, että ei se tilanne välttämättä mihinkään muutu pelkällä odottelulla; haluttomuudesta voi tulla ihan oikeasti ikuisuusongelma.

Meillä oli aikoinaan koko lailla samanlainen tilanne; tosin sillä erolla, että minä hullu uskoin vaimon vakuutteluja halujen palaamisesta sitten kun...     Vuosien myötä vain reunaehdot, joiden toteuduttua seksi lisääntyisi, muuttuivat; seksi ei siitä mihinkään lisääntynyt, vaikka pakotin itseni olemaan pahemmin vonkaamatta ja odotin päivää parempaa.  Nyt viime kerrasta on noin seitsemän kuukautta, vaikka nuorimmainenkaan ei käy kotona enää kuin kääntymässä. 

Minä olen päätökseni tehnyt, kun nuorimmainen kohta muuttaa pois kotoa opiskelemaan, niin minä lähden samalla oven avauksella. Eipähän sitten ole häiriötekijöitä, mitkä estäisivät vaimoa lepäämästä pois vauva-ajan rasituksia.