Mies kohtelee kuin lapasta, koska ei saa seksiä riittävästi
Meillä tämä ikuisuusongelma eli minua ei seksi huvita ja mies taas haluaisi joka päivä. Olen uupunut valvottuani kahden huonounisen lapsen kanssa ja edelleen tuo vauvamme, 9kk, nukkuu pisimmillään kahden tunnin pätkiä yössä. Mies ei ymmärrä haluttomuuttani vaan kohtelee minua kuin pahinta vihamiestään.
Olen kuulemma itsekäs enkä huolehdi hänestä laisinkaan. Suhteemme on kuulemma vain kaverisuhde. Toiset sanovat, että pidä mies tyytyväisenä niin pääset paljon helpommalla, mutta oikeasti seksi tuntuu niin vastenmieliseltä. Olen niin uuvuksissa, että itkeskelen illat silkkaa väsymystäni nukuttaessani vauvaa ja teen vain välttämättömimmät iltapuuhat kunnes painun itsekin nukkumaan. Minun mielestäni miehen pitäisi nähdä tätä päivää pidemmälle ja tajuta, että tilanne todennäköisesti helpottaa kun saan levätä. Että tämä ei ole hänestä johtuvaa eikä kestä ikuisuuksia. Pitäisikö oikeasti repiä jostain vain sitkeyttä ja heittäytyä pantavaksi vasten tahtoani? Mitä te tekisitte?
Kommentit (37)
Koska sen on kirjoittanut totaalinen idiootti.
Ei kai kukaan voi olla oikeasti noin katkera ja omahyväinen, jotta käskee ottamaan lisää etäisyyttä ja tekemään sekä oman että miehensä elämän mahdollisimman kylmäksi.
Hohhoijaa taas, ei sen ap:lta luulisi paljoa olevan pois jos ne haarat avaa 5 minuutiksi päivittäin. Palkaksi tulisi iloinen mies, hierotut hartiat ja paaaaljon apua kotitöihin.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 19:13"]Koska sen on kirjoittanut totaalinen idiootti.
Ei kai kukaan voi olla oikeasti noin katkera ja omahyväinen, jotta käskee ottamaan lisää etäisyyttä ja tekemään sekä oman että miehensä elämän mahdollisimman kylmäksi.
Hohhoijaa taas, ei sen ap:lta luulisi paljoa olevan pois jos ne haarat avaa 5 minuutiksi päivittäin. Palkaksi tulisi iloinen mies, hierotut hartiat ja paaaaljon apua kotitöihin.
[/quote]
En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta noin lapsellinen ja itsekeskeinen mies ei todennäköisesti reagoi toivotulla tavalla pillun saamiseen. Jos apu kotitöihin pitää maksaa perseellä, mitä se tekee aloittajan omanarvontunnolle? Varmaan yhtä hyvää kuin miehille tekee se, että joutuvat ostamaan pillua viikonloppulomilla ja lahjoilla. Oksettavaa kaupankäyntiä seksillä. Jos molemmat tekevät osansa yhteisen kodin ja perheen hyvinvoinnin eteen eikä seksiä ole, voidaan puhua ongelmasta. Silloin, kun toinen luistaa omasta osuudestaan, puhutaan vain idiotismista.
N32v
Kyllähän minä olin siinä sitä mieltä, että kannattaa sitä seksintarjoamista koittaa, jos pystyy. Mutta jos ap nyt jo itkeskelee illat ja päivisin käyttää viimeisiä voimia miehen lepyttelyyn ja palvelemiseen, niin parempi lopettaa se turhuus heti, kun ei mies sitä arvosta. Mies haluaa sitä seksiä eikä arvosta niitä asioita, joita ap tekee. Omassa päässään ap laskee ne kuitenkin miehensä hyväksi tekemiin asioihin ja siksi pitää kohtuuttomana että vielä seksiäkin sen lisäksi sellaiselle m*lkulle pitäisi tarjoilla. Jos ap lopettaa miehen lepyttelyn, on jo lasten takia silloin otettava etäisyyttä ettei mene pelkäksi tappeluksi elo ja toisaalta ap:n ei tarvitse olla koko ajan kärttyisen ukon vaikutuspiirissä.
Jos mies on jo useamman kuukauden kiukunnut seksin puutetta, niin tuskin muutama päivä puutetta lisää tilannetta romuttaa miehen kannalta, ap saa vähän voimia ja miettii sitä seksiasiaa sitten siltä kantilta, että jos mitään muuta ei miehen eteen tee, niin voisiko sen verran kokeilla jos se vaikka auttaisi. Uskon itse että se auttaa, kyse on siitä miten ap saa itsensä motivoitua senkin vielä jaksamaan sen sijaan että vain eroaisi.
Niin ja lisäksi selkeä etäisyyden ottaminen sekä palvelun lopettaminen (saatesanoilla että nyt ei voimat riitä enempään) voi parhaassa tapauksessa herättää sen miehen miettimään omaa rooliaan perheen jaksamisessa.
Ja sekin vielä, että vonkaamisen välttää tuossa tilanteessa, kun tekee itse sen aloitteen seksiin. Se on alkuun raskasta kun ei tekisi mieli, mutta jos "tiedät" että seksiä "pitää olla", niin tee aloite ennen kuin mies ehtii alkaa vonkaamaan. Mies on erityisen onnellinen siitä ja vältyt itse vonkaukselta. Jos tilanne helpottaa, aloitteiden tekoa ei kannata lopettaa kokonaan ikinä.
Ja jos mies ei tällaistenkaan vaiheiden jälkeen ala muuttua ystävällisemmäksi, huomioonottavammaksi ja joustavammaksi myös sen seksin suhteen, niin sitten kehotan harkitsemaan sitä eroa vakavasti. Ei tee hyvää kenellekään olla suhteessa loputtomasti se joka joustaa ja on aikuinen, jos toinen ajattelee vain omaa näkökulmaansa ja kiukuttelee kuin kakara.
Onpa tullut paljon kommenttia. Mukavaa lukea eri näkökulmia. Omanarvontunnosta täällä joku mainitsi aiemmin. Mulle ei todellakaan ole helppoa vain avata haaroja ja antaa mennä. Olen muutamaan otteeseen siihen alistunut ja olen kyllä tuntenut sen jälkeen oloni täydeksi nollaksi. Kerran mies teki niin, että pitkän ilkeilykauden jälkeen vokotteli mut sänkyyn, hoiti homman ja yllättäen jatkoikin kiukuttelua saman tien. Siis tultuaan hyppäsi omalle puolelleen ja käänsi selkänsä. Se on painunut mieleeni ja koen kyllä seksin ja seksuaalisuuteni aika herkkänä asiana, vaikka se olikin vain yksi kerta. Se kuitenkin toi esiin sen kuinka erilaiset intressit meillä (naisella ja miehellä?) voikaan olla.
Viikonloppuna tein itse aloitteen ja kyllähän mies tykkäsi. Mä olin nukkunut vähän paremman yön ja virtaa tuntui olevan. Harmi, että takaraivossani kyllä samaan aikaan jyskytti tieto siitä, että mies lomailee seuraavat kaksi viikonloppua kavereitten kanssa mökillä kun minä olen lasten kanssa kotona. Eipä lepoa ole luvassa ellei lapset ala yhtäkkiä nukkua paremmin.
Kyllä tuo aika ikävältä kuulostaa. Onko siinä miehessä hyviä puolia, onko esim. niiden lastensa kanssa vapaalla, miten nuo mökkireissut sovittiin? Onko teillä ollut sellaista aikaa että olette molemmat onnellisia, onko se oikeasti pelkästään seksimäärästä kiinni että pääsette samaan?
Ihme vääntämistä taas. Naisille ei riitä mikään, ensin ne halusi äänioikeuden ja sen jälkeen kaiken, mitä miehetkin saavat.
Nyt ne vaatii vielä, että pitäisi elämän olla yhtä helppoa kuin miehillä. Kiittämättömiä, sanon minä.
Ihme vääntämistä taas. Naisille ei riitä mikään, ensin ne halusi äänioikeuden ja sen jälkeen kaiken, mitä miehetkin saavat.
Nyt ne vaatii vielä, että pitäisi elämän olla yhtä helppoa kuin miehillä. Kiittämättömiä, sanon minä.
Hih, tää oli paras.
Eka ollaan kiltisti toiselle ja sit saadaan (ehkä) sexii. Eikä niin että "jos sä annat mulle pilluu en kohtele sua huonosti".
Kuulostaa varsin itsekkäältä ja epäempaattiselta mieheltä.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 20:14"]
Meillä tämä ikuisuusongelma eli minua ei seksi huvita ja mies taas haluaisi joka päivä. Olen uupunut valvottuani kahden huonounisen lapsen kanssa ja edelleen tuo vauvamme, 9kk, nukkuu pisimmillään kahden tunnin pätkiä yössä. Mies ei ymmärrä haluttomuuttani vaan kohtelee minua kuin pahinta vihamiestään.
Olen kuulemma itsekäs enkä huolehdi hänestä laisinkaan. Suhteemme on kuulemma vain kaverisuhde. Toiset sanovat, että pidä mies tyytyväisenä niin pääset paljon helpommalla, mutta oikeasti seksi tuntuu niin vastenmieliseltä. Olen niin uuvuksissa, että itkeskelen illat silkkaa väsymystäni nukuttaessani vauvaa ja teen vain välttämättömimmät iltapuuhat kunnes painun itsekin nukkumaan. Minun mielestäni miehen pitäisi nähdä tätä päivää pidemmälle ja tajuta, että tilanne todennäköisesti helpottaa kun saan levätä. Että tämä ei ole hänestä johtuvaa eikä kestä ikuisuuksia. Pitäisikö oikeasti repiä jostain vain sitkeyttä ja heittäytyä pantavaksi vasten tahtoani? Mitä te tekisitte?
[/quote]
Mieti sitten kun olet YH, että olisiko pitänyt toimia toisin?
En osaa sanoa miten tilanne pitäisi ratkaista, mutta tuon omakohtaisen näkökulmani. Siis miehen näkökulman.
Omaltani kohdaltani, jos vaimo ei halua seksiä kerran tai pari se ei ole mikään ongelma. Sitten jos kertoja, kun vaimo ei haluakaa, kun itse haluasin (eli siis melkein joka ilta) alkaa kertymään joku 5-10 niin sitten koko homma alkaa tympimään. Silloin tulee mieleen, että vaimo välitä/rakasta tms. Ja sitä myöten siirryn itsekin enemmän "kämppismoodiin". Hommat hoidan, mutta siinä se.
Eli omalta kohdaltani säännöllinen seksi on kaiken a ja o. Sen jälkeen koti, lapset, työ, parisuhde kaikki hoituu hymyssä suin. Ja silloin on myös rakkautta ilmassa!
Totta kai ymmärrän sairaudet ja synnytyksen jälkeisen ajan jne, mutta normiarkeen seksi kuuluu mukaan vaikka olisi stressiä, huolia, väsymystä, ylitöitä tms - seksistä saa voimaa kestää kaiken!
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 20:14"]
Meillä tämä ikuisuusongelma eli minua ei seksi huvita ja mies taas haluaisi joka päivä. Olen uupunut valvottuani kahden huonounisen lapsen kanssa ja edelleen tuo vauvamme, 9kk, nukkuu pisimmillään kahden tunnin pätkiä yössä. Mies ei ymmärrä haluttomuuttani vaan kohtelee minua kuin pahinta vihamiestään.
Olen kuulemma itsekäs enkä huolehdi hänestä laisinkaan. Suhteemme on kuulemma vain kaverisuhde. Toiset sanovat, että pidä mies tyytyväisenä niin pääset paljon helpommalla, mutta oikeasti seksi tuntuu niin vastenmieliseltä. Olen niin uuvuksissa, että itkeskelen illat silkkaa väsymystäni nukuttaessani vauvaa ja teen vain välttämättömimmät iltapuuhat kunnes painun itsekin nukkumaan. Minun mielestäni miehen pitäisi nähdä tätä päivää pidemmälle ja tajuta, että tilanne todennäköisesti helpottaa kun saan levätä. Että tämä ei ole hänestä johtuvaa eikä kestä ikuisuuksia. Pitäisikö oikeasti repiä jostain vain sitkeyttä ja heittäytyä pantavaksi vasten tahtoani? Mitä te tekisitte?
[/quote]
Mieti sitten kun olet YH, että olisiko pitänyt toimia toisin?
[/quote]
Rehellisesti olen sitä mieltä, että mikäli mies minut tämän takia dumppaa niin se on hänen menetyksensä. Itse hän on minun kanssani lapsia halunnut ja varmasti on kuullut, että pikkulapsiaika on koetinkivi parisuhteelle. Hän ei ole osallistunut perheemme arkeen sillä tavalla kuin mielestäni olisi pitänyt eli hoitaisi lapsia joskus, että pääsen vaikka edes lenkille. Tämän yhdeksän kuukauden aikana olen käynyt ruokakaupassa yksin kaksi kertaa enkä ole saanut yövalvomisiin minkäänlaista apua mieheltä missään vaiheessa pyynnöistäni huolimatta. Kuten aiemmin sanoin, voin itse tällä hetkellä huonosti suhteessa, mutta lapsille ero olisi kova paikka. Toisaalta seksi pari kertaa tuntuu aika pieneltä hinnalta lasten hyvinvoinnin hyväksi. Olisipa se melkein mikä tahansa muu kuin seksi, jolla mieheni saisi tyyytyväiseksi!
Kyllä suhteemme onnellisuus vaatii sen, että mies saa seksiä vähintään 2 x viikossa. Silloin olen onnellinen siitä, ettei kotimme ilmapiiri ole kireä, vaikka stressaankin jo seuraavaa "työtehtävää". Esikoisemme kanssa mies pärjää hyvin ja omasta mielestäni mieheni hyviin puoliin kuuluu luotettavuus, rauhallisuus ja rehellisyys. Ei ole tarvinnut koskaan stressata siitä, että mies tekisi jotain selän takana.
Aikamoiselta kultakimpaleelta kuulostaa tuo sinun miehesi.
Ja ihan turha kenenkään inistä siitä miten puutteessa ei ole kiva olla. Oma käsi avuksi ja edes alkeellinen empatia käyttöön. Jos oma vaimo on uupumuksen partaalla yhteisiä lapsia hoitaessa, ei ehkä kannattaisi omaa pippeliään miettiä.
Miksi alapeukut 15. viestille?