Onneksi tein lapset nuorena!

Teiniäitien kannattaisi olla ihan hiljaa vaan, eikä tehdä tällaisia avauksia vauvapalstalle. Kummallisesti se vauvakuume sitten iskee taas kun ikä lähenee 40v. ja se iltatähti on pakko hankkia todistaakseen itselleen ja maailmalle että kyllä tässä ollaan edelleen nuoria, vaikka edelliset lapset on parikymppisiä. Sitten ollaan taas "mummoäitejä" puolustamassa

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 13:26"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 12:37"]No minä ainakin mieluummin nautin vapaudesta nyt parikymppisenä, lapsien aika on vasta kymmenen vuoden päästä, jos silloinkaan. Kyllä se on parempi nyt opiskella ja nähdä vähän maailmaa.
[/quote]
Voi sinä köyhä opiskelija, sulla ei luultavasti ole varaa missään turistirysää kummemmissa paikoissa matkustella. Kun on 40v ja lapset jo aikuisia tulee tilille sellaisia ikälisiä ja lomia että voi matkustaa ulkomaille jopa 3x vuodessa ja yöpyä hotelleissa joissa yksi yö maksaa satoja euroja. Ei, en vaihataisi tätä elämää reilaamiseen ja baarissa notkumiseen. Se ei minua parikymppisenä kiinnostanutkaan joten nyt voikin sitten tehdä mitä vaan. Rahaa ja aikaa on.
[/quote]

Aika surkeeta kirjoitusta. Mistä tiedät, kuinka paljon ko. opiskelijalla on rahaa? Huomaan kirjoitustyylistäsi, ettet ehkä olekaan ihan sinut elämänvalintojesi kanssa. Voi voi..

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 13:48"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 13:23"] [quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 11:54"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 11:45"] Nyt olen 43v ja lapset 20 & 18v. Elämä on ihanaa!! [/quote] Aivan. Samoissa eletään ja on ihanaa, kun lapset sai pois jaloista ja pääsee vihdoin elämään ja on kuitenkin nuori vielä. Miten nuo mummoäidit. Ne on vasta kuuskymppisiä, kun lapset saadaan ulos ja päästään nauttimaan vapaudesta.   [/quote] Miksi tehdä lapsia jos ei pysty nauttimaan siitä lapsiajasta? Ei se susta parempaa ihmistä, että kärvistelet parhaimmat vuotesi lasten kanssa! [/quote] Eihän aloittaja tuota tarkoita. Vaan sitä että nuorena jaksoi ja nyt on edelleen nuori ja jaksaa ja saa kaiken ajan ja rahan itselleen. Lasten kanssa oleminen on ihanaa, mutta paremmin sen arjen pyörittämisen jaksaa 25v ku 45v, ihan vaan jo fysiikankin puolesta. Ja mitkä "parhaat vuodet" ? minulle kaikki vuodet ilman unelmani elämistä (=perhe, koti, työ, harrastukset) olisivat olleet perseestä. Eiköhän se vuosien parhaus tule siitä että tekee sitä mitä haluaa. [/quote] Niin no, toiset jaksaa toiset ei. Jotkut 25-vuotiaat ovat vielä niin kypsymättömiä ja epävarmoja itse, että vastuu toisesta ihmisestä (ja varsinkaan useammasta) saattaa olla aikamoinen rasite. Lisäksi tuonikäiset viettävät vielä varsin menevää elämäntapaa, joten monille voi tulla olo että jäädään paitsi jostain. Enkä tiedä miksi ap:n täytyy noin kovasti yrittää uskotella täällä, että parempi valinta on tehdä lapset nuorena ja hän ei ainakaan haluaisi enää istua hiekkalaatikolla...jossa monet hänen ikätoverinsa tuntuvat tällä hetkellä istuvan... ;)  [/quote] Olen laittanut vain yhden vastauksen, sen perässä -ap !!!!!! -ap

[/quote]

Niin? Otsikko kertoo kyllä kaiken, mitä tästä ajattelet. En ymmärrä, miksi aiheesta täytyy tehdä oikein oma aloitus tänne jos olisit asian kanssa ihan sinut.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 13:26"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 12:37"]No minä ainakin mieluummin nautin vapaudesta nyt parikymppisenä, lapsien aika on vasta kymmenen vuoden päästä, jos silloinkaan. Kyllä se on parempi nyt opiskella ja nähdä vähän maailmaa. [/quote] Voi sinä köyhä opiskelija, sulla ei luultavasti ole varaa missään turistirysää kummemmissa paikoissa matkustella. Kun on 40v ja lapset jo aikuisia tulee tilille sellaisia ikälisiä ja lomia että voi matkustaa ulkomaille jopa 3x vuodessa ja yöpyä hotelleissa joissa yksi yö maksaa satoja euroja. Ei, en vaihataisi tätä elämää reilaamiseen ja baarissa notkumiseen. Se ei minua parikymppisenä kiinnostanutkaan joten nyt voikin sitten tehdä mitä vaan. Rahaa ja aikaa on.

[/quote]

no, jos raha, aika ja satojen eurojen hotelliyöt tekee sinut onnelliseksi niin mikä ettei. Itselläni ei nuorena ollut rahaa mutta sen ansiosta koin paljon kaikenlaista ihanaa: matkustellessa punkkasin milloin missäkin ja sain ihania ystäviä, joiden kanssa olen vieläkin yhteydessä. En ikinä unohda niitä seikkailuja ja hetkiä kun vaikka tuikituntemattomien kanssa eksyttiin samalle hostellille, joka olikin kiinni ja samantien kimpassa ruvettiin järjestämään yösijaa itsellemme. Nyt - kuten sanoitkin - rahaa tulee ikälisien kanssa niin hyvin, että voin matkailla lasten kanssa mukavasti ympäri maailmaa ja nauttia heidän kanssaan kivoista kokemuksista.

Suurin osa vanhoista äideistä (yli 35) ei VALITSE sitä, että saavat lapset myöhemmällä iällä. Aiemmin se ei vain ole onnistunut puolison puutteen vuoksi tai pitkän yrittämisen takia.

Onneksi itse en. En voisi olla laiskana tässä av:lla seesteisen hiljaisuuden vallitessa siistissä kodissa.

Minä en halunnut nuorena ryypätä ja paneskella, siksi teunlapsia. Kivempi ryypätä ja paneskella nyt nelikymppisenä, kun muut samanikäiset istuu hiekkalaatikolla

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 21:01"]Mjaa. Minusta olisi aika kauheaa olla jo nelikymppisenä aikuisten lasten äiti. Kun äiti on synnyttänyt lapsensa parikymppisenä, omatkin lapset todennäköisesti hankkivat lapsia nuorena. Varo ap vaan, kohta olet mummo...

itselläni on teinejä, olen 48-vuotiad. Olen omiin ratkaisuihini hyvin tyytyväinen. Ehdin matkailla, opiskella ja bilettää silloin, kun olin parikymppinen, enkä haikaile menetettyä nuoruutta. Lapsille oli aikaa ja rahaa, koska olin ehtinyt hankkia hyväpalkkaisen vakiduunin ennen raskaaksi tuloa. Ja miehen kanssa oli vakiintunut liitto, joka kesti hyvin pikkulapsiajan arkipaineet.

En sano, että kaikkien pitäisi elää samassa tahdissa. Hyvähän se on, että meitä on moneksi! 

Mutta hiukan ihmettelen sitä kiirettä, mikä joillain on hankkia kaikki keskiluokkaisen elämän tunnuspiirteet parikymppisenä. Meidän keskimääräinen elinikämme kasvaa koko ajan ja eläkkeellekin pääsemme aina vaan myöhemmin. Miksi ihmeessä pitäisi olla perhe perustettuna ja lapset aikuisia nelikymppisinä? Mehän olemme silloin nuoria, ja työuraakin ehtii sen perään tehdä vielä neljännesvuosisadan. Ja useimmat elävätkin vielä puoli vuosisataa sen jälkeen.

 
[/quote]

Miksi ei? Siinä missä joku nauttii bilettämisestä, toinen tykkää lapsista ja ottaa ehkä viinilasillisen perjantaina kotona hiljaisuudessa.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 21:01"]Mjaa. Minusta olisi aika kauheaa olla jo nelikymppisenä aikuisten lasten äiti. Kun äiti on synnyttänyt lapsensa parikymppisenä, omatkin lapset todennäköisesti hankkivat lapsia nuorena. Varo ap vaan, kohta olet mummo...

itselläni on teinejä, olen 48-vuotiad. Olen omiin ratkaisuihini hyvin tyytyväinen. Ehdin matkailla, opiskella ja bilettää silloin, kun olin parikymppinen, enkä haikaile menetettyä nuoruutta. Lapsille oli aikaa ja rahaa, koska olin ehtinyt hankkia hyväpalkkaisen vakiduunin ennen raskaaksi tuloa. Ja miehen kanssa oli vakiintunut liitto, joka kesti hyvin pikkulapsiajan arkipaineet.

En sano, että kaikkien pitäisi elää samassa tahdissa. Hyvähän se on, että meitä on moneksi! 

Mutta hiukan ihmettelen sitä kiirettä, mikä joillain on hankkia kaikki keskiluokkaisen elämän tunnuspiirteet parikymppisenä. Meidän keskimääräinen elinikämme kasvaa koko ajan ja eläkkeellekin pääsemme aina vaan myöhemmin. Miksi ihmeessä pitäisi olla perhe perustettuna ja lapset aikuisia nelikymppisinä? Mehän olemme silloin nuoria, ja työuraakin ehtii sen perään tehdä vielä neljännesvuosisadan. Ja useimmat elävätkin vielä puoli vuosisataa sen jälkeen.

 
[/quote]

Nelikymppinen on aivan normaali ikä olla aikuisten lasten äiti. Ei niitä lapsia ole tuolloin enää teininä saatu.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 18:55"]

On siina vissi ero tietenkin, onko 'vapaana' nuorena vai vahan vanhempana. Mulle sopi se etta lapset tuli myohemmin. Nuorena tein pari inter-railit ja matkustin muutenkin paljon. Muutin ulkomaille toihin. Hippasin paljon. Tein lapset myohemmin ja olen enemman kuin onnellinen etta nyt kun mittarissa on 50 lapset on teineja. (olin 36v kun eka syntyi). En tieda mita tekisin nyt keski-ikaisena 'ihanalla' vapaa-ajallani?? Mutta silloin nuorena tein vaikka mita!!!!

[/quote]

Asiaa puhut ja ehtii iso-vanhemmaksikin. Aika ihanteellinen skenaario. 

On välillä vaikea olla se kaveripiirin ainoa teiniäiti, kun muut tekevät edelleen vaikka mitä, matkustelevat ja juhlivat. Välillä mieleen hiipii ajatus, että mihin vuodet on menneet, yksin uhmaikäisen kanssa / vaippoja vaihtaen/öitä valvoen/ ilman vapautta, koska lapsen isä häipyi kuvioista. Ja mitä muut lapsettomat ovat tehneet sillä aikaa... Mielestäni nuorena lapsen saamisessa on ollut pahinta yksinäisyys. Kun vastuu on 99% sinun. Lapsen sairastelut ja pienen ihmisen kasvatus on kokonaan omalla vastuulla, ei ketään kelle purkaa ja johon luottaa. Ja tietenkin ihmisenä on ollut kovin keskeneräinen ja on kai edelleen. En pelkää myöntää, että eniten olen kaivannut vapautta, edes pientä vapautta, että voisi vaikka mennä kauppaan yksin. Tiedä sitten johtuuko tämä teiniäitiydestä vai yksinhuoltajuudesta. Mutta ymmärrän hyvin vanhempana lapsensa saaneita. Se on hyvä valinta, kunhan muistaa säilyttää edelleen myös sen oman elämän ja oman minuuden, eikä suorita "täydellistä vanhemmuutta". Toisaalta on tosi ihanaa olla nuori äiti ja huomata, että ihan oikeasti on pärjännyt ja oma lapsi kasvaa ja kehittyy. Ja biologisesti on tarkoitettu juuri näin, siksi itse lapsen saaminen ja äitinä olo on tuntunut luonnolliselta alusta asti. En vaihtaisi pois lastani, mutta "liian nuorena" äitinä olossa on haasteensa!

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 11:45"]

Nyt olen 43v ja lapset 20 & 18v. Elämä on ihanaa!!

[/quote]

Minulla on aivan sama tilanne. Ei voi valittaa. Nyt lähdetään parina lomamatkalle kahdestaan ja nuoret aikuiset jäävät viettämään kesää omien menojensa mukaan. On vapaata.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 12:01"]

Laskin tossa 43-20=23. Mä sain ekan 17 vuotiaana ja 23 vuotias on tavallinen ikä saada eka. 

[/quote]

Mäkin sain ekan 17-vuotiaana, mutta kyllä nyt jälkikäteen ajatellen 23-vuotiaskin on nykykulttuurissa vielä tosi nuori.

Olen 53-vuotias 8-vuotiaan äiti ja silmät ymmyrkäisinä luen tätä ketjua. Voiko olla tottakaan tällainen höpinä.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 12:12"]

Kun olen 43v niin lapseni ovat 17v ja 15v, ihan kiva sekin:)

Äidilläni oli 43v iässä 26v, 21v ja 12v lapset.

[/quote]

liikaa numeroita

voi teitä!! miten aina pitää arvostella muita ja ylistää omaa tapaansa?? jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee juttunsa niin kuin haluaa. yrittäkää kestää se!!!

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 21:59"]

Minä en halunnut nuorena ryypätä ja paneskella, siksi teunlapsia. Kivempi ryypätä ja paneskella nyt nelikymppisenä, kun muut samanikäiset istuu hiekkalaatikolla

[/quote]

hahhaa!"! eikö tarvinnut ollenkaan paneskella et sait lapset?? lol

Kun katselee perjantai-iltaisin menoa Helsingissäkin, voi hyvin arvata, että nuorena lapsensa hankkineet ja siten eronneet sekä päihteitä käytävät jättävät teininsä heitteille. Vapauden kaipuu näyttää liian suurelta. Miksi ihmeessä hankkia lapsia, jos niihin ei sitoudu 24/7 -periaatteella. Se on muuten elinikäinen sitoumus eikä taatusti häviä lasten täyttäessä 18 tai 20. "Ne ovat pärjänneet 7-vuotiaasta ihan yksin kotona koulun jälkeen", kuulee joskus sanottavan. Jospa vanhemmat jaksaisivat kysyä, mitä lapset harrastavat koulun jälkeen. Jos lapset hankintaan statussymboleiksi kuten auto, ei lapsiraukalla ole hyvä ennuste. Joku kirjoitti "Tehdään pois sekin velvollisuus" -tyyliin. Kammottavaa! Ei ole velvollisuutta, vaan oikeus hankkia lapsi parhaan mahdollisen ja sitoutuneen isän kanssa. Siihen on pyrittävä.   

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:08"]

Kun katselee perjantai-iltaisin menoa Helsingissäkin, voi hyvin arvata, että nuorena lapsensa hankkineet ja siten eronneet sekä päihteitä käytävät jättävät teininsä heitteille. Vapauden kaipuu näyttää liian suurelta. Miksi ihmeessä hankkia lapsia, jos niihin ei sitoudu 24/7 -periaatteella. Se on muuten elinikäinen sitoumus eikä taatusti häviä lasten täyttäessä 18 tai 20. "Ne ovat pärjänneet 7-vuotiaasta ihan yksin kotona koulun jälkeen", kuulee joskus sanottavan. Jospa vanhemmat jaksaisivat kysyä, mitä lapset harrastavat koulun jälkeen. Jos lapset hankintaan statussymboleiksi kuten auto, ei lapsiraukalla ole hyvä ennuste. Joku kirjoitti "Tehdään pois sekin velvollisuus" -tyyliin. Kammottavaa! Ei ole velvollisuutta, vaan oikeus hankkia lapsi parhaan mahdollisen ja sitoutuneen isän kanssa. Siihen on pyrittävä.   

[/quote]

Se oli provo, etkö ymmärtänyt. Se oli jonkin mummoäidin kirjoittama provo.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 11:54"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 11:45"]

Nyt olen 43v ja lapset 20 & 18v. Elämä on ihanaa!!

[/quote]

Aivan. Samoissa eletään ja on ihanaa, kun lapset sai pois jaloista ja pääsee vihdoin elämään ja on kuitenkin nuori vielä. Miten nuo mummoäidit. Ne on vasta kuuskymppisiä, kun lapset saadaan ulos ja päästään nauttimaan vapaudesta.

Voisko olla niin, että joku on viettänyt sitä ihanne-elämääsi vuosikaudet ja saanut lapset myöhemmin? Karkeruus huokuu viestistäsi. Mukavaa elämää silti sinulle nyt vihdoin, kun lapset aikuisia. Nauti siitä!
 
[/quote]