Lue keskustelun säännöt.
Itsekäs mies, en jaksa enää
06.07.2015 |
Miten mies voi olla kuin pikkulapsi? Kaikki mulle heti nyt, ja loukkaantuu veriseti jos en tanssi hänen pillinsä mukaan. En enää keksi muita ratkaisuja kuin erota, kun tuntuu että tilanne pahenee koko ajan.
Hävettää, kun ollaan esim. monesti myöhässä, koska mies keksii viime minuuteilla alkaa puuhata jotain omia projektejaan. Sitten kyläpaikassa tokaisee vain ovella "naisia saa aina odottaa", vaikka olisin odottanut häntä valmiina tunnin pari. En viitsi sitten alkaa tutuille selittelemään tilannetta ja aivan varmasti minua pidetään tökerönä tuon takia. Usein myöhästely johtuu vielä siitä että mies ei vain ole viitsinyt ajoissa nousta sängystä/käydä suihkussa tms. Sitten on helkutin vihainen kun ollaan myöhässä, syyhän on aina minun.
Kaikki muukin menee miehen ehdoilla ja oma olo on kuin kynnysmatolla, vaikken sellainen todellakaan yleensä ole ja pistän miehen älyttömyyksille hanttiin. Olen tehnyt sen virheen, että arkea ja jaksamistani helpottaakseni olen välillä antanut periksi. Mies ei esim. halua että menen ennen häntä nukkumaan, ja jokaiseen asiaan minun pitäisi sanoa mielipiteeni (jota ei kuitenkaan oteta huomioon). Jos en innostu jokaisesta hänen harrastuksestaan tai työmurheestaan, hän loukkaantuu. Mutta jos koetan kertoa vaikka omasta päivästäni (hän ei tästä koskaan kysy) niin hän tylsistyy nopeasti ja alkaa puhua ihan muista asioista.
Ollaan oltu vuosia yhdessä ja mielestäni meillä ei aina ole ollut tällaista. Miehen harrastukset on aina olleet hänelle tärkeitä ja olen tukenut niissä, mutta tuntuu että tällä hetkellä vain annan itsestäni enkä saa mitään takaisin. Mies vaatii hierontaa työpäivän jälkeen, muttei ole koskaan hieronut minua. Ja molemmat tehdään jumittavaa istumatyötä. Minä vastaan ruoanlaitosta ja jos kysyn mitä haluaisi syödä, on vastaus en tiedä/ihan sama, ja sitten kuitenkin kun ruokaa laitan, tulee nyreä "taasko tätä" jne.
Olen ihan viittä vailla lähdössä tästä suhteesta ja olen miehelleni sen sanonutkin, muttei selkeästi usko, ei ainakaan tarpeeksi että näkisi omassa käytöksessään mitään vikaa. Kuulemma olen liian herkkähipiäinen.
Kommentit (56)
Hei ap! Meillä on ollut samanlainen tilanne aikoinaan ja terapiassa käyminen, kirjeen kirjoittaminen ja rauhassa alas istuminen kuunnellen kumpaakin, ovat auttaneet meitä. Osaamme riidellä rakentavammin ja sopia sekä pyytää anteeksi. Olemme kummatkin "en anna periksi" -tyyppiä, joten toisen näkökulmasta asioiden katsominen on ollut meille vaikeaa, kun molemmat puolustamme aina omia kantojamme niin voimakkaasti. Valitettavaa on Se, että toista ei voi pakottaa vaan kummankin on haluttava tehdä kompromisseja. Itse olin aiemmin vain sitä mieltä, että miehessä Se vika on, itsekäs sika. Miehestä minä olin nalkuttava akka jonka mielestä hän tekee aina kaiken väärin. Noh, vuosia siinä meni, mutta pikkuhiljaa sitä on oppinut hidastamaan ja huomaamaan, että kaikki on kahden kauppaa ja toinen ei ole itsestäänselvyys. Kummassakin on aina kehitettävää. Välillä tulee takapakkia ja pahojakin kärhämiä, mutta silloin on aika istua alas ja kuunnella toista!! Mutta siihen pitää kummankin sitoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin se mies kävelee ylitsesi kun sä olet antanut sen tehdä niin!
Miestä saa odottaa, lähde ajoissa ja anna miehen jäädä kotiin.
Mene nukkumaan just sillon kun haluat.
Ole itsenäisempi kaiken kaikkiaan.
Mies kysyy voitko hieroa, sano että hierot sen jälkeen kun mies on hieronut sinua. Näin.
(Itse olen ollut samanlaisessa suhteessa ja kyllä mies on sika, mutta mä olin antanut sen olla se sika.)
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 10:38"]
No minä neuvon. Ensi kerran kun mies tekee esim tuon myöhästymisen ja syyttää julkisesti sinua, naurahdat ja sanot "mitä sinä oikein hourailet? Odotin sinua tunnin, kun korjasit autoasi! Turha yrittää omia virheitä pistää toisen kontolle" Jatkossa toimi aina näin, Niinkuin ihmiset toimivat, jotka eivät ole tottuneet kynnysmattoiluun. Lopeta pelkäämästä sanoa miehelle vastaan tilanteessa kuin tilanteessa. Suhtaudu mieheen kuin koulutusta vaativaan sonniin: Periksi ei anneta missään tilanteessa. Tarvittaessa vedät sellaisen raivarin että oksat pois. Luulisi käytöksen muuttuvan. Jos ei, niin tuskin on vain kovakalloinen passuuttaja, on vaan tyhmä ja itsekäs ja silloin kannattaa erota.
[/quote]
No niin, juuri näin olisin itsekin neuvonut! Paitsi ehkä vielä selkeämmin:
" Olemme lähdössä juhliin klo 13. Tasan kello 13 auto starttaa pihasta, olitpa valmis tai et" . Ja sitten teet niin, etkä jää katselemaan ja leikkimään marttyyria, kun mies sekoilee.
Kun mies valittaa sun tekemästä ruoasta, teet seuraavana päivänä täsmä annoksen vain itsellesi. Sanot että kun sun ruokasi kerran saa valittamaan, niin tee itse evääsi.
JNE!!
Sä olet vain kuvitellut että sä et ole kynnysmatto, mutta kyllähän sä olet. Se että vähän marttyyrina nillittää ja uhriutuu, ei ole mitään muuta.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 10:26"]No kun et kuuntele muita. sun oma napas on vaan tärkeä sulle niin ei se auta tyttö hyvä mitä me sinulle sanotaan.
[/quote]
Eli aloittajan mies täällä? Aloittaja jätä se mies. Oikeita miehiäkin on olemassa ja kukaan ei ansaitse paska kohtelua.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:29"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:18"]
Hyvä kun te naiset löydätte laatumiehiä! Ette turhaan anna pakkeja kaikenmaailman nörttimiehille jotka teitä lähestyy.
[/quote]
Mieheni on nörttimies. Ja ekat viis vuotta varsin kiltti hurmaava sellainen.
Miksi aina oletetaan että naiset jotenkin ryhtyy suhteeseen kusipäiden kanssa kun todellisuudessa tilanne huononee vaivihkaa ja niin asteittaisesti, ettei sitä heti edes huomaa? Niin minäkin alkuun ajattelin, että miehellä on huono päivä, stressiä ja whatnot...
T: ap
[/quote]
Naisethan vaan paranee vuosi vuodelta, eikös niin? Myönnä nyt vaan, että olet takakireä, ylivenähtänyt teini. En voi kuvitella, että miehet pohtisivat jotain CD-skenaariota. Se on aivan liian pikkumaista miehiltä. Miehet on rennompia ja siksi meillä ei ole miljoonaa miesyhdistystä pohtimassa omaa tilannettamme ja missä kohtaa meitä vastaan on tehty väärin. Minusta tämä on ilmiselvä ja helposti huomattava ero.
Hassua tässä on kun esität, että nämä ovat suuria ja ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta sitähän ne eivät ole. Voisihan se sun mies vaikka nussia naapurin Liisaa.
[/quote]
Toivottavasti nussii sitä naapurin lissua niin aloittaja pääsee tuollaisesta kuvakkeesta eroon. Sääli vain naapurin lissua. Miehissä on sellainen vika etteivät he koskaan näe minkä kultakimpaleen ovat saaneet vaan aina pilaavat asian. Sitä on sitten miesasiamiesten hyvä pohtia kähiräkälässä ja viettää aikaa sieltä löytyneiden laatunaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:18"]
Hyvä kun te naiset löydätte laatumiehiä! Ette turhaan anna pakkeja kaikenmaailman nörttimiehille jotka teitä lähestyy.
[/quote]
Mieheni on nörttimies. Ja ekat viis vuotta varsin kiltti hurmaava sellainen.
Miksi aina oletetaan että naiset jotenkin ryhtyy suhteeseen kusipäiden kanssa kun todellisuudessa tilanne huononee vaivihkaa ja niin asteittaisesti, ettei sitä heti edes huomaa? Niin minäkin alkuun ajattelin, että miehellä on huono päivä, stressiä ja whatnot...
T: ap
[/quote]
Naisethan vaan paranee vuosi vuodelta, eikös niin? Myönnä nyt vaan, että olet takakireä, ylivenähtänyt teini. En voi kuvitella, että miehet pohtisivat jotain CD-skenaariota. Se on aivan liian pikkumaista miehiltä. Miehet on rennompia ja siksi meillä ei ole miljoonaa miesyhdistystä pohtimassa omaa tilannettamme ja missä kohtaa meitä vastaan on tehty väärin. Minusta tämä on ilmiselvä ja helposti huomattava ero.
Hassua tässä on kun esität, että nämä ovat suuria ja ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta sitähän ne eivät ole. Voisihan se sun mies vaikka nussia naapurin Liisaa.
[/quote]
Huh. Se CD-skenaario ei tosiaan ollut ap:n. Pointti on se, että nuo oli esimerkkejä asioista, joissa miehen asenne ja käytös näkyy. Sama välittyy kaikessa muussakin elämässä. Aina on oltava oikeassa, eikä omia virheitä myönnetä, koskaan. Olenko takakireä, jos minua harmittaa, ettei mieheni tunnu välittävän kuin itsestään? Olenko ylivenähtänyt teini, koska haluaisin muuttaa suhteessani asioita, mutta siihen tarvitaan kahta osapuolta?
-ap
Jaksamista sulle ap.
Suhteen alkuvaiheessa sitä on niin herkästi selittelemässä toisen huonoja ominaisuuksia ja paljon on valmis katsomaan läpi sormien. Turha on itseäsi soimata.
Jos menee naimisiin/yhteen nuorena, niin parikymppisenä vielä oma persoona kehittyy ja se klassinen "kasvoimme erillemme" on ihan realistinen tapahtumakuvaus. Onhan tämä piirre voinut ajan mittaan myös kehittyä miehessäsi.
t. CD-skenaarionainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 12:19"]
Jaksamista sulle ap.
Suhteen alkuvaiheessa sitä on niin herkästi selittelemässä toisen huonoja ominaisuuksia ja paljon on valmis katsomaan läpi sormien. Turha on itseäsi soimata.
Jos menee naimisiin/yhteen nuorena, niin parikymppisenä vielä oma persoona kehittyy ja se klassinen "kasvoimme erillemme" on ihan realistinen tapahtumakuvaus. Onhan tämä piirre voinut ajan mittaan myös kehittyä miehessäsi.
t. CD-skenaarionainen.
[/quote]
Kiitos. Osa totuutta varmaan tuossakin. Ollaan miehen kanssa kuitenkin monella tapaa erilaisia ja välillä tuntuu etten enää voi olla oma itseni hänen seurassaan, koska ajattelenkin "väärin".
-ap
Tuo kasvoimme erillemme on vaan eri tapa sanoa että se panetus vaan loppu lopulta. Minusta nämä ovat vaan aivan valtavan arkipäiväsiä ongelmia mutta voihan tietty olla niin, että ette lopulta oikein sovikaan toisillenne.
Yksi vaihtoehto on aina pysyä sitten vaan niistä miehistä kokonaan erossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 12:28"]
Tuo kasvoimme erillemme on vaan eri tapa sanoa että se panetus vaan loppu lopulta. Minusta nämä ovat vaan aivan valtavan arkipäiväsiä ongelmia mutta voihan tietty olla niin, että ette lopulta oikein sovikaan toisillenne.
Yksi vaihtoehto on aina pysyä sitten vaan niistä miehistä kokonaan erossa.
[/quote]
Mikä ihme sinulta kirvoittaa tuollaisen kommentin, kun koko ketjun ajan olen yrittänyt tilannetta avata? Arkipäiväiset ongelmat vaikuttaa siihen jokapäiväiseen elämään, ja jos niistä ei voi edes puhua tai yrittää niitä ratkaista, niin totta kai ne syö suhdetta. Ei mikään yksi asia saa eroamaan, ja kuten olen moneen otteeseen sanonut, en haluaisi erota vaan parantaa suhdetta, mutta se kun ei käy yksin. Miksi minä olen se pahis? Mies siis saa tehdä ja sanoa mitä tahansa eikä hänen tarvitse ottaa mistään vastuuta?
-ap
Tyypillistä korppokotkien kiehnäntää. joku yrittää neuvoa kokemuksen syvällä äänellä niin sinä lyttäät sen täysin ja väität vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on mies joka tykkäsi laittaa minun syyksi just noita myöhästymisiä tms. Tai ottaa puheeksi minun huonoja puolia illanistujaisissa ja vitsailla takapuolesta jne. Tähän auttoi keskustelut (miksi teit noin? Se loukkaa minua) pariterapia, itkuraivokohtaukset ja sopimukset. Mies oli suhteen alussa kasvattamaton itsekäs äidin lellisika. Nykyään jo aivan hyvä mies. Oleellista kyllä oli, että hän ei halunnut tarkoituksella loukata ja pyysi anteeksi ja korjasi myös käytöstään jos pyysin tai tajusi itse. Ei mies aina tajunnut mikä loukkasi, mutta oppi jättämään tietyt jutut vitsailun ulkopuolelle.
Ap:lle: normaali ihminen ei loukkaa tietoisesti. Jätä, jos et saa keskusteluyhteyttä toimimaan tai jos sinulla ei ole tilaa tai mahdollisuutta kertoa tunteistasi.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:43"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:29"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:18"]
Hyvä kun te naiset löydätte laatumiehiä! Ette turhaan anna pakkeja kaikenmaailman nörttimiehille jotka teitä lähestyy.
[/quote]
Oho. Tiedätkös, että mies vois myös katsoa peiliin.. oma exäni teki jotain, mikä tuntu minusta kurjalta ja en tosiaan valita pikkuasioista. Sanoin asiasta nätisti ja kuinka ollakaan, lopulta minä pyysin anteeksi tunteitani, kun mies aloitti mykkäkoulun ja murjotamisen. Ite en edes jaksa mokomaa.. kun sitten ilmoitin, että en jaksa enää, olin kuitenkin maailman paras ja ihanin nainen. Mutta siinä vaiheessa sillä ei ollu väliä.
[/quote]
Kuulostaa ihan eksältäni! Hänen kanssaan tapahtui juuri tuota, että pahoitin mieleni jostain hänen sanomastaan (kutsui minua mm. huoraksi) ja sitten suuttui kun "en ymmärrä huumoria". Lopulta minä itkien pyysin anteeksi tyhmää käytöstäni. Niin palasiksi se tyyppi sai itsetuntoni yhdessä olomme aikana.
Lopulta ymmärsin erota (onneksi ei ollut lapsia), ja nykyään keräilen itsetuntoni palasia jälleen kokoon. Onneksi löysin sittemmin OIKEAN miehen... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:35"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 10:20"]Sulla on muutoksen paikka. kokeile muuttua et osaisist ymmärtää miestäs paremmin. se kuitenkin on se voimavara mikä teilläkin arkea pyörittää. Sopeudu äläkä ajattele vain omaa napaasi. [/quote] Taitaa olla aloittajan ns mies paikalla.
[/quote]
Niin, sellaistahan ei ensinkään ole kuin ns. nainen. Eikö olekin kummaa? Miehenä oleminen on näemmä mielentila kun taas naisena olemiseen riittää tissit. Kaikki on silti naisia pienemmilläkin tisseillä. Miehisyys on jämäkkyyttä, rohkeutta ja rehellisyyttä sekä tiettyä suurpiirteisyyttä ja vähemmän nalkutusta. Näen tässä merkittävän tasa-arvo-ongelman. Man up, you girls. Vaikka teillä "öljyt vaihtuukin" kuukausittain niin silti voisi ottaa vähän rennommin jos mahdollista.
IHAN kuin isäni! Tulee paha mieli näistä ongelman vähättelijöistä, eivät ehkä ole itse kokeneet tuollaista vähättelevää ja pompottelevaa käytöstä. Meidän perheessä ongelma kuitenkin on ihan todellinen, äitini vain jatkaa kynnysmattona vuosikymmenestä toiseen. On joskus yrittänyt vaikka mitä sanomista ja kyläilyjen hoitamista yksin jne. Edes erolla uhkailu ei saanut tilannetta muuttumaan koska isässähän ei ole omasta mielestään mitään vikaa vaan muun ovat niskureita ja huonokäytöksisiä joita tulee ojentaa. Äiti asui hetken muualla mutta valitsi palata samaan joten toisaalta omaa tyhmyyttä. Itse en halua olla enää missään tekemisissä koska tilanne vain ei tule muuttumaan jos tyyppi ei näe itsessään mitään vikaa. Olen alkanut epäillä jonkin sorttista narsismia. Pahinta lienee että olin pikkuhiljaa alkanut käyttäytyä miestäni kohtaan samoin, kunnes havahduin että olen kohta kuin isäni. Ajatus oli niin etova että ymmärsin alkaa muuttaa asiaa. Tavat on juurtunut syvälle jo lapsuudessa mutta teen tietoiseti työtä tapojen muuttamiseksi. Pointtini lienee se että ongelmakäyttäytyjän on huomattava "vikansa" ja haluttava muuttua, joillekkin siihen havahtumiseen tarvitaan kriisi ja joillain ei sekään auta.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:29"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 11:18"]
Hyvä kun te naiset löydätte laatumiehiä! Ette turhaan anna pakkeja kaikenmaailman nörttimiehille jotka teitä lähestyy.
[/quote]
Mieheni on nörttimies. Ja ekat viis vuotta varsin kiltti hurmaava sellainen.
Miksi aina oletetaan että naiset jotenkin ryhtyy suhteeseen kusipäiden kanssa kun todellisuudessa tilanne huononee vaivihkaa ja niin asteittaisesti, ettei sitä heti edes huomaa? Niin minäkin alkuun ajattelin, että miehellä on huono päivä, stressiä ja whatnot...
T: ap
[/quote]
Naisethan vaan paranee vuosi vuodelta, eikös niin? Myönnä nyt vaan, että olet takakireä, ylivenähtänyt teini. En voi kuvitella, että miehet pohtisivat jotain CD-skenaariota. Se on aivan liian pikkumaista miehiltä. Miehet on rennompia ja siksi meillä ei ole miljoonaa miesyhdistystä pohtimassa omaa tilannettamme ja missä kohtaa meitä vastaan on tehty väärin. Minusta tämä on ilmiselvä ja helposti huomattava ero.
Hassua tässä on kun esität, että nämä ovat suuria ja ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta sitähän ne eivät ole. Voisihan se sun mies vaikka nussia naapurin Liisaa.
[/quote]
Oho. Tiedätkös, että mies vois myös katsoa peiliin.. oma exäni teki jotain, mikä tuntu minusta kurjalta ja en tosiaan valita pikkuasioista. Sanoin asiasta nätisti ja kuinka ollakaan, lopulta minä pyysin anteeksi tunteitani, kun mies aloitti mykkäkoulun ja murjotamisen. Ite en edes jaksa mokomaa.. kun sitten ilmoitin, että en jaksa enää, olin kuitenkin maailman paras ja ihanin nainen. Mutta siinä vaiheessa sillä ei ollu väliä.
.
Ei mun nykyinenkään oo mikään puhekone, mutta ei mun tarvi myöskään pyytää anteeksi sitä, että mulla on tunteet.. ei se vika ihan aina ole naisessa, vaikka niin ihana olis niin ajatella. Ihan aina miehet ei oo niin yksioikoisia ja suoria, mitä väität. Itseasiassa erot on enemmän yksilöiden kuin sukupuolten välisiä.. ainakin omassa miesvaltaisessa työyhteisössäni.