*29-vuotias haluaisi lapsen, mutta ei uransa kustannuksella* :(

Me miehen kanssa "tehtiin" lapset nuorina. Itse olin juuri valmistunut, mies kävi töissä ja opiskeli ammattikorkeakoulussa. Olin kotona 4 vuotta, välillä tein pieniä pätkiä iltatöitä. Ei ollut turvaverkostoa, äitejä ja mummuja hoitoapuna. Töitä on aina riittänyt mutta olenkin duunarialalla. Ehkä tuollaisissa korkeamman asteen työpaikoissa se lastenteko on hankalampaa ja sitä työnantajat pelkää, en tiedä.

Lapsettomuus on lisääntynyt eniten vähiten koulutetuilla naisilla. Ikinä ei haastatella heitä, vaan aina urasuuntautuneita maistereita.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuus on lisääntynyt eniten vähiten koulutetuilla naisilla. Ikinä ei haastatella heitä, vaan aina urasuuntautuneita maistereita.

Tuo oli kandi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuus on lisääntynyt eniten vähiten koulutetuilla naisilla. Ikinä ei haastatella heitä, vaan aina urasuuntautuneita maistereita.

Tuo oli kandi.

Luin huolimattomasti. Mutta taitaa silti osua siihen ryhmään, jonka lasten saamisesta tai saamattomuudesta tehdään iso numero, mutta isoin muutos on tapahtunut muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia saadaan.eikä sovitella johonkin sopivaan urakehityksen kohtaan .

Jep. Just näin. Sääliksi käy, jos tuo saa lapsen. Lapsi on vaan este ja rajoite, joka pitää lykkiä hoitoon yhteiskunnalle ja "tukiverkostolle". Miksi tällaisten pitää hankkia lapsia?

Siksi, kun se on naisen oikeus. Tämä uraihminen on vasta kandi eli ei kovin kova tutkinto 29-vuotiaalle uratykille. Tulee mieleen se taannoinen kympin tyttö, joka oli 28-vuotias iltalukiolainen. Taitaa olla viisainta tälle uraihmiselke jättää lapset tekemättä. Tiedän naisia, joilla on sekä että, joko tai tai ei kumpaakaan, siis ura vs. lapset. Sitten on niitä, joilla toinen on tekosyy, ettei ole toista.

Toivottavaati ei tee lapsia, vaan keskittyy uraansa. Lapset tarvitsevat ja ansaitsevat lapsuuden, jossa he eivät ole vanhemmilleen mikään rasite, vaan heille on aidosti aikaa.

Nämä on näitä, joiden deitti-ilmoitus menee tyyliin N40, lapsia ehkä joskus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien läsnäolo on erittäin tärkeää lapsille.

Muista kertoa tämä myös ketjuissa joissa naiset hehkuttavat innoissaan siitä että mies maksaa kaikki perheen menot.

Tuon pitäisi olla itsestään selvää. Meillä molemmat tienaa mukavasti ja on muutakin varallisuutta molemmilla. Mutta ei oltais koskaan lapsia hankittu, jos ei olis ollut selvää, että perhe on prioriteetti nro 1 kummallekin ja siihen panostetaan paljon ja tasan yhtä paljon. Lapsille tärkeää on rakkaus, turva ja läsnäolo. Oltais jääty lapsettomiksi, jos ei oltais oltu valmiita antamaan lapsille, mitä nämä kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuus on lisääntynyt eniten vähiten koulutetuilla naisilla. Ikinä ei haastatella heitä, vaan aina urasuuntautuneita maistereita.

Tää on muuten totta. Olen itse korkeasti koulutettu (tohtori) ja urakeskeinen, mutta minulla on lehtiä lukiessa jatkuvasti sellainen olo, että täällä käsitellään vaan korkeakoulutettujen pk-seutulaisten rasittavia 1. maailman ongelmia. Jos duunareista kirjoitetaan jotakin niin korkeintaan säälivän ylenkatseen siivittämänä tai sitten kyse on jostain jonkin uskomattoman onnenkantamoisen kautta menestyneestä yrittäjästä.

Vierailija kirjoitti:

Sairas aika tämä on. Hedonistinen yhteiskunta jossa mietitään uraputkea ja omaa etua.

Lapsia hankitaan kyllä ihan yhtälailla itsekkäistä syistä. Omista lapsistaan huolehtiminen on yhtä altruistista kuin oman mersunsa peseminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo on ihan validi pelko. Perheessäni on iso yritys, johon ei palkata nuoria naisia juuri tuon lapsentekoriskin vuoksi. Tulee jäätävän kalliiksi yrittäjälle jos nainen jää pitkäksi ajaksi kotiin. Eikä varmasti ole yksittäistapaus.

Tuohan on laitonta. Mutta montako tällaista NAISTA tunnet, jonka urakehitys olisi pysähtynyt lapsen saantiin??

Anybody?!

Itse en tunne yhtään.

Puhutaan tilastoista eikä tuntemisesta. Toisaalla lompakkoloiset paasaavat suu vaahdossa että lomailusta se palkkaero johtuu.

Perheessäsi on ihan pikkuinen pienyritys, max 5 työntekijää, siltä kuulostaa. Eri

Häh?

En mennyt henkilökohtaisuuksiin koska minulla oli argumentoitavaa keskenään ristiriitaisista saman asian perusteluista joita olen kuullut.

Kyllä se urakehitys tökkää miehelläkin, jos kantaa vastuuta lapsen hoidosta. Jos uraa halutaan tehdä siihen ei 60h viikot riitä. Kyllä pomo vetää nimen yli etenijöiden listalla jos lähdet neljältä hakeen lasta hoidosta, tai olet kotona hoitamassa sairasta lasta. Niin se vain valitettavasti on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien läsnäolo on erittäin tärkeää lapsille.

Muista kertoa tämä myös ketjuissa joissa naiset hehkuttavat innoissaan siitä että mies maksaa kaikki perheen menot.

Tuon pitäisi olla itsestään selvää. Meillä molemmat tienaa mukavasti ja on muutakin varallisuutta molemmilla. Mutta ei oltais koskaan lapsia hankittu, jos ei olis ollut selvää, että perhe on prioriteetti nro 1 kummallekin ja siihen panostetaan paljon ja tasan yhtä paljon. Lapsille tärkeää on rakkaus, turva ja läsnäolo. Oltais jääty lapsettomiksi, jos ei oltais oltu valmiita antamaan lapsille, mitä nämä kaipaa.

Mutta sinun on ymmärrettävä se tosiasia, että edustat vain itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien läsnäolo on erittäin tärkeää lapsille.

Muista kertoa tämä myös ketjuissa joissa naiset hehkuttavat innoissaan siitä että mies maksaa kaikki perheen menot.

Täh?

Vierailija kirjoitti:

Me miehen kanssa "tehtiin" lapset nuorina. Itse olin juuri valmistunut, mies kävi töissä ja opiskeli ammattikorkeakoulussa. Olin kotona 4 vuotta, välillä tein pieniä pätkiä iltatöitä. Ei ollut turvaverkostoa, äitejä ja mummuja hoitoapuna. Töitä on aina riittänyt mutta olenkin duunarialalla. Ehkä tuollaisissa korkeamman asteen työpaikoissa se lastenteko on hankalampaa ja sitä työnantajat pelkää, en tiedä.

Minullakin on iso työnantaja sosiaali- ja -terveysalalla. Perhevapaat ovat siellä tuttu, normaali asia ja ne järjestyvät helposti.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kumppaniksi ennemmin lapsirakkaan sairaanhoitajan, luokanopettajan tms. kuin uranaisen.

t. kilttis

Vaikka kumppanisi olisi miten lapsirakas tahansa, niin joudut kuitenkin käyttämään lapseesi paljon aikaa ja vaivaa rahasta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo on ihan validi pelko. Perheessäni on iso yritys, johon ei palkata nuoria naisia juuri tuon lapsentekoriskin vuoksi. Tulee jäätävän kalliiksi yrittäjälle jos nainen jää pitkäksi ajaksi kotiin. Eikä varmasti ole yksittäistapaus.

Tuohan on laitonta. Mutta montako tällaista NAISTA tunnet, jonka urakehitys olisi pysähtynyt lapsen saantiin??

Anybody?!

Itse en tunne yhtään.

Puhutaan tilastoista eikä tuntemisesta. Toisaalla lompakkoloiset paasaavat suu vaahdossa että lomailusta se palkkaero johtuu.

Mistä tilastoista puhut? Voitko laittaa tähän niitä, niin tarkastellaan yhdessä.

Ja jos ei kukaan tunne tällaista ilmiötä, joka tilastoissa ilmenee, niin jotainhan on pielessä silloin.

Siis tiedätkö sinä niin tarkkaan esim naapurin naisen palkan ja mahdolliset ylennykset että voit sanoa tarkkaan KUINKA paljon lapsi vaikutti niihin? Niinpä, siksi tilastot.

Työskentelen kansainvälisessä suuryhtiössä. Naisia on niin keskijohodossa kuin myös ylimmässä johdossa... ja heillä on myös lapsia.

Lapsenkin kannalta parempi ratkaisu. Ei tuollaisille ura ensin ihmisille tarvitse lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien läsnäolo on erittäin tärkeää lapsille.

Muista kertoa tämä myös ketjuissa joissa naiset hehkuttavat innoissaan siitä että mies maksaa kaikki perheen menot.

Täh?

Ovat olleet iloisia siitä että mies maksaa eli on aina töissä. Monta kertaa olen lukenut perustelun että mies pakenee perhe-elämää töihin, työt ovat oikeasti lomaa kotitöihin verrattuna. Menemättä enemmän siihen kotityöt vs palkkatyöt uhriutumiseen, niin kyllä lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.