Mies menee syntymäpäivänänikin sieltä mistä aita on matalin
Odotin ystävänpäivänä "hyvää ystävänpäivää"-lausahdusta, muttei sitä tullut koko päivänä. Illalla ihmetellessäni mies totesi, että turha se on ystävänpäivään panostaa kun sinullahan on lauantaina jo syntymäpäivä. Siihen aikoi sitten kuulemma panostaa, odotahan vain! Viikolla kysyi kakkutoivetta ja kerroin toivovani vegaanista suklaatäytekakkua suklaakuorrutuksella. Ei ole ongelma, hän kyllä leipoo.
Eilen kävin itse hakemassa valmiiksi suklaat kuorrutukseen ja illalla tehtiin lapsen kanssa valkosuklaasta koristekuviot valmiiksi. Kerroin miehelle moneen kertaan, että tämä levy on sitten siihen kuorrutukseen. Etsin varmuuden vuoksi myös hyväksi kommentoidun kakkupohjan reseptin ja kerroin mistä löytyy. Se oli hyvin simppeli ja ainekset löytyvät kaapista.
Tänään syntymäpäiväaamuna en saanut aamupalaa enkä kahvia sänkyyn eikä kyllä pöytäänkään. Lahjakin loisti poissaolollaan eikä lapsen kanssa oltu askarreltu korttia. Kaupan euron korttikin olisi kelvannut, mutta ei.
Sitten hän tarttui toimeen ja alkoi leipoa kakkua. Huikkasi että ei kai haittaa että joutuu käyttämään päiväysvanhoja munia (monta kk) kun ei hän ollut etukäteen tarkistanut ovatko ne hyviä. Kakkupohja meni uuniin kun huomasin pöydällä kuorrutukseen ostetun viimeisen suklaalevyn kääreet. Hän oli sitten ottanut ensimmäisen googlesta vastaan tulleen epämääräisen reseptin ja käyttänyt kuorrutelevyn taikinaan. Hän tietää suhtautumiseni eläinkunnan tuotteisiin ja sekin oli nyt työn touhussa päässyt unohtumaan. Uunista tuli ulos ohut koppura. Täytettä kakun väliin ei ole, koska hänen kakkupohjansa reseptissä ei ole täytteeseen ohjetta ja näytti vielä ettei reseptin kuvassakaan ole täytettä. Kuorrutesuklaa on käytetty taikinaan joten kakun päälle ei ole mitään.
Tämän jälkeen hän ihmetteli miksi minua itkettää. Kaippa tämä on sitten hänen tapansa "panostaa asiaan" mitä lupaili. Viime vuonna sain lahjaksi läppärini tyhjäyksen ja ohjelmiston päivittämisen. Sitä hän ei saanut vuoden aikana aikaiseksi, joten hoidin asian viime viikolla itse.
Nyt hän lähti kauppaan. Aikoo ilmeisesti ostaa kortin ja jotain tarjottavaa. Sen jälkeen todennäköisesti ihmettelee miksei mieliala ole katossa vaikka näin hienoja herkkuja toi.
Onko nyt ihan kohtuutonta odottaa aikuisen miehen suunnittelevan edes lupaamansa kakun toteutuksen? Miettiä asia läpi ja katsoa, että homman on mahdollista ylipäätään onnistua?? Ärsyttää, että menin uskomaan hänen lupaukseensa panostuksesta enkä sen vuoksi itse suunnitellut viikonloppua sen kummemmin.
Harmittaisiko teitä tällainen vai olisiko ihan ok? :(
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot että kannattaisiko erota kun ei näemmä kiinnosta vaimo paskaakaan
No tästä yritinkin puhua, että mikäs homma tämä tällainen kun kysytään toiveita muttei sitten tehdä niiden mukaan. Hänen mukaansa asia ei ole siinä ettei kiinnosta, hän ei vain ajatellut asioita loppuun asti ja alkuperäiseen suunnitelmaan ehdottomasti kuului myös tuo kahvilassa käynti ja sen toivelahjankin tilasi nyt tämän episodin jälkeen (mikä oli myös kuulemma suunniteltua että tilaa sen tänään). Kampaamolahjakortti oli vain extraa etukäteen. Siis mitä ihmettä nyt oikeasti.
Miksi ihmeessä mennä noin vaikean kautta kun voi pari päivää etukäteen vain katsoa simppelin kakun asiat kuntoon ja hakea se toivelahja valmiiksi. Miksi pitää jättää viime tinkaan, pettää toisen odotukset, yrittää pelastella sitä pikaisilla hätälahjoilla ja vakuutella, että alkuperäinen suunnitelma oli kyllä tehdä toiveiden mukaan ja se tulee vielä toteutumaan???! Ja sitten ihmetellä miksen minä usko tätä hänen tarinaansa.
No mulla tulee ekaksi mieleen narsisti. Tokaksi mieleen tunari. Kolmanneksi mieleeni itsekäs ja kömpelö tyyppi, joka pelkää tulevansa jätetyksi. Neljänneksi ADHD. Viidenneksi se, ettei mies rakasta eikä sitä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Olisi helpompaa jos mies tajuaisi hankkia valmiin kakun. Miksi hän kuvitteli osaavansa leipoa ekalla kerralla ilman kokemusta, ei kovin realistista. Ehkä joku muu lahja tarpeen.
Ollaan monesti käytetykin valmiita kakkuja ja minulle se on ihan ok. Mies on kuitenkin ennenkin leiponut ja on tavallisesti siinä melko eteväkin, joten minulla oli perusteltu syy olettaa ettei tämä toive ole kohtuuton. Jostain syystä nyt tämä vaimolle luvattu synttärikakku tuotti vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää nainen kitisee kun mies ei halua nähdä kauheeta vaivaa että huimioisi ja hemmottelisi vaativaa naista jolta ei mitään kiitosta saa
Mistä sitä kiitosta pitäisi antaa jos toinen ei tee mitään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi helpompaa jos mies tajuaisi hankkia valmiin kakun. Miksi hän kuvitteli osaavansa leipoa ekalla kerralla ilman kokemusta, ei kovin realistista. Ehkä joku muu lahja tarpeen.
Ollaan monesti käytetykin valmiita kakkuja ja minulle se on ihan ok. Mies on kuitenkin ennenkin leiponut ja on tavallisesti siinä melko eteväkin, joten minulla oli perusteltu syy olettaa ettei tämä toive ole kohtuuton. Jostain syystä nyt tämä vaimolle luvattu synttärikakku tuotti vaikeuksia.
Mies on saamaton pääosin vegaanimatelija, mutta etevä leipuri, joka ei tiedä, että vegaanikakkuun ei tule munia. Eikä edes muistanut edellisenä iltana tarkistaa, että munat eivät ole vanhentuneita. Sekös vaimoa harmittaa.
Erikoisia kommentteja! Mua ainakin harmittaisi. Meillä on tapana aina vähintään aamulla herättää, antaa lahja ja tehdä synttärisankarille herkkuaamiainen, croissanteja, pekonia ja munia yms. Sitten saatetaan käydä myös syömässä illalla tai jonain muuta päivänä vähän aikatauluista riippuen. Kyllä se on toisen arvostusta että huomioi syntymäpäivän. Ja siis molemmat toimii näin, mies tekee mun synttäreillä mulle ja mä teen miehelle. Ja yhdessä ollaan oltu yli vuosikymmenen, että ei oo mitään rakkaushuumassa tehtyä enää.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuijaa, että jos ei mies leivo juuri oikeanlaista kakkua ja tarjoile sitä sänkyyn, niin narsisti ja kelvoton on. Ja leivokset + kampaamolahjakortti on huono lahja? Pliis sanokaa, että tässä ketjussa ei kukaan ole tosissaan.
Tuota 4cm korkeaa kuivakkaa ympyrää ei voine sanoa kakuksi. Hän on aiemmin leiponut kakkuakin menestyksekkäästi. Hän myös lupasi leipovansa juuri tällaisen kakun ja teimme lapsen kanssa siihen eilen valmiiksi suklaakoristeetkin odottamaan.
Kampaamolahjakortti on hyvä lahja sellaiselle ihmiselle, joka tykkää siellä käydä. Itse pidän hiuksia usein kiinni enkä juuri pidä kampaamoista. Minulla on myös aiemmin vanhentunut äitienpäivän kampaamolahjakortti, johon pyysin lisäaikaa ja lopulta mies kävi leikkauttamassa hiuksensa ja osti jotain shampoota sillä. Tähän peilaten uuden kampaamolahjakortin ostaminen ei ole kovin fiksu veto varsinkaan kun en ole sellaista pyytänyt. Sama kuin ostaisin miehelle lahjaksi jonkun rintakarvojen vahaus -lahjakortin ja ihmettelisin miksei kelpaa.
Kai meillä on sitten pienet ongelmat jonkun mielestä, mutta ei tämä tällainen ole mielestäni toimivaa parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä synttäreistä tai ystävänpäivästä täytyy tehdä joku spektaakkeli, jotta kelpaisi?
Ei kai pitäisikään, mutta meillä on ollut tapana laittaa herkkuja pöytään kaikkien synttäreiden kunniaksi + muut juhlapäivät. Minimipanostuksella se on hoidettu kahvilan kautta niin että itselle jää vain tarjolle laittaminen. Se on ihan ok. Nyt mies kuitenkin vapaaehtoisesti lupasi leipoa kakun, joten kai sitä on lupa odottaa.
Vierailija kirjoitti:
"Huikkasi että ei kai haittaa että joutuu käyttämään päiväysvanhoja munia (monta kk) kun ei hän ollut etukäteen tarkistanut ovatko ne hyviä. "
Miksi teillä yleensä oli noin vanhoja munia? Luulisi, että olisit itse tarkkana naisena ostanut munia jotain muuta ruuanlaittoa varten esim. 2 vk sitten.
Huono provo.
Mies käyttää välillä munia munakkaaseensa yms. En puutu siihen enkä tsekkaa munien päiväyksiä kun ne eivät minulle kuulu.
Musta tuntuu, että ne joilla parisuhde on muutenkin jotenkin perseellään tai elämä pielessä, ovat niitä jotka lataa synttäreilleen tai muille juhlapäiville hirveät odotukset ja pettyvät kun niin ei käykään.
Kyllä, ap:n mies on laiska ja idiootti nahjus, mutta se on sitä joka päivä. Ap:n on turha odottaa, että vuodessa olisi yksi päivä, kun mies muuttuisi erilaiseksi. Ja jos muuttuisi, niin onko se yksi päivä vuodesta sen arvoista, että nahjusta jaksaisi kaikkina muina vuoden päivinä?
Uudenlainen ketju jossa haukkua miestä/miehiä. Wau.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuijaa, että jos ei mies leivo juuri oikeanlaista kakkua ja tarjoile sitä sänkyyn, niin narsisti ja kelvoton on. Ja leivokset + kampaamolahjakortti on huono lahja? Pliis sanokaa, että tässä ketjussa ei kukaan ole tosissaan.
Tuota 4cm korkeaa kuivakkaa ympyrää ei voine sanoa kakuksi. Hän on aiemmin leiponut kakkuakin menestyksekkäästi. Hän myös lupasi leipovansa juuri tällaisen kakun ja teimme lapsen kanssa siihen eilen valmiiksi suklaakoristeetkin odottamaan.
Kampaamolahjakortti on hyvä lahja sellaiselle ihmiselle, joka tykkää siellä käydä. Itse pidän hiuksia usein kiinni enkä juuri pidä kampaamoista. Minulla on myös aiemmin vanhentunut äitienpäivän kampaamolahjakortti, johon pyysin lisäaikaa ja lopulta mies kävi leikkauttamassa hiuksensa ja osti jotain shampoota sillä. Tähän peilaten uuden kampaamolahjakortin ostaminen ei ole kovin fiksu veto varsinkaan kun en ole sellaista pyytänyt. Sama kuin ostaisin miehelle lahjaksi jonkun rintakarvojen vahaus -lahjakortin ja ihmettelisin miksei kelpaa.
Kai meillä on sitten pienet ongelmat jonkun mielestä, mutta ei tämä tällainen ole mielestäni toimivaa parisuhdetta.
Musta tuntuu, että teillä on paljon muitakin ongelmia ja tämä on nyt taas tällä hetkellä viimeinen niitti sulle. Siksi se muista kuulostaa naurettavalta ja siksi täällä on esitetty sitä narsismivaihtoehtoa jne, että irrottaisit katseesi nyt siitä synttäristä ja miettisit, mikä siinä miehessä ja teidän kommunikaatiossa ja keskinäisessä huomioinnissa ihan oikeasti mättää.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoi nyt tätä kananmuna-asiaa. Jos olet vegaani, niin miksi kakkuun tuli munia ja eikö kakku ollut jo siinä vaiheessa sun suhteen pilalla?
Siihen tuli munia, koska mies päätti käyttää uutta googlaamaansa reseptiä, jossa oli munia. Tämä asia oli myös tosi harmillinen tässä sopassa, koska miehen aikomuksena oli tehdä minulle kakku ja tietää kyllä vallan hyvin etten käytä munia. Ei hänkään niitä ole käyttänyt pariin kuukauteen, mutta tähän kakkuun ne näköjään piti tunkea. En tiedä miksi, hän kertoi vain seuranneensa reseptiä.
Näin kirjoitettuna vaikuttaa koomiselta, koska kuka nyt oikeasti perustelee vain katsoneensa reseptistä ajattelematta sen kummemmin. Tällaisen huolimattoman ihmisen kanssa nyt kuitenkin elelen.
Kyllä täytyy sanoa että turhasta kitiset. Olisit itse tehnyt mieleisesi kakun. Miehelle pitää antaa mahdollisuus muistaa naista sillä tavalla kuin hän kykenee ja haluaa. Jos ei muista, pitää muistuttaa. Jos ei siltikään viitsi nähdä vaivaa, se on sitten jo paha juttu. Mutta hitot yhdestä kakusta!
Minä olisin miehenä kyllä ärsyyntynyt.
Ja siis miksi sinä ap odotit, että mies tulee toivottamaan sinulle hyvää ystävänpäivää? Miksi sinä et mennyt toivottamaan miehelle hyvää ystävänpäivää? Luulen, että jos olisi mennyt, mies olisi vastavuoroisesti toivottanut sinulle.
Minuun tekisi kyllä vaikutuksen, jos mun mies leipoisi yhtään mitään. :) Hän ei ole mikään kokkailija. Mutta joskus hän tuo kaupasta leivokset ja mulle ainakin ne kelpaavat oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkia kiinnosta juhlia synttäreitä, se on ihan ok.
Mutta minuakin harmittaisi jos olen puolisolle kertonut että se on MINULLE tärkeä juhla, eikä hän mitenkään huomioisi sitä. Minäkin otan huomioon puolisoni toiveet ja tarpeet jos ne ovat inhimillisellä vaivalla toteutettavissa, totta kai odotan samaa häneltä.
Mutta sinun miehesi kuulostaa kyllä ihan aivovammaiselta, jos ei edes ohjeen mukaan osaa kakkua leipoa eikä tiedä kumppaninsa vegaaniudesta.... Ei kai tuollaisia ole kuin Porvoossa?
Tämä tässä onkin se miksi olen pettynyt. Hän antoi olettaa, että asia on myös hänelle tärkeä ja luulin että ollaan samalla sivulla asioiden suhteen. Minusta on väärin luoda katteettomia odotuksia ja sitten ihmetellä miksi toinen suuttuu.. Jos hän olisi sanonut, että sori nyt ei jaksa vaan haen mielummin valmiin niin se olisi ollut ok. Sekä myös se ettei edes jaksaisi hakea vaan että minä olisin itse hakenut itselleni kakun. Nyt olen koko viikon olettanut asian olevan tietyllä tavalla ja uskonut sen olevan hoidossa.
Mielestäni tässä ei ollut keskiössä toiveeni (jotka ovat joidenkin mielestä kohtuuttomat?), vaan se, että niihin on suostuttu ja luvattu järjestää. Ja hei oikeasti, kenen mielestä yksi luvattu suklaatäytekakku on ylitsepääsemätön urakka?
Puolisolle voi tulla paineita siitä, jos on tehty selväksi, että synttärinä/ystävänpäivänä tms. odotetaan tietynlaisia lahjoja tai aktiviteetteja. Toki sitten ei kannattaisi myöskään luvata mitään itseleivottuja kakkuja. 😀
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniset leipomukset eivät ole meillä mitenkään erikoisia, ja sitten mies on ihan käsi sen kakkupohjan kanssa? Nyt vähän yritystä tohon provoomiseen jatkossa hei.
Tarkoitin, ettei leipomusten vegaanisuudesta tehdä mitään numeroa ja kikkailua. Tässäkin reseptissa kananmunan tilalla oli yksinkertaisesti 2rkl perunajauhoja tuomassa kiinteyttä. Saman näköinen ja makuinen se on kuin normaali munallinenkin versio.
Toivoisin kyllä itsekin että tämä olisi provo, mutta tässä sitä samalla katselen kun mies tekee kakkutäytettä. Kävi hakemassa uuden suklaalevynkin kuorrutukseen. Ne pari kananmunaa siellä pohjassa eivät ole kynnyskysymys, vaan lähinnä se ettei oteta toisen toiveita huomioon ja mietitä mistä toinen pitää. Se on mielestäni parisuhteessa ensisijaista... Olisi epäkohteliasta tehdä miehelle turkinpippurikakku kun hän toivoi ja oletti saavansa vaniljajuustokakkua. Siinä sitten aamulla vaan leipomaan jotain mitä ei edes toivottu, niin olisiko sinulla hyvä mieli?
Kun tiedät tyylin, älä odota mitään.
Ollaan oltu 19 vuotta yhdessä ja joskus syödään synttärinä jotain hyvää, useimmiten ei tehdä sitäkään.
Ostan itselleni lahjan jos haluan jotain.
Kaikilla ei ole samanlaisia tapoja syntymäpäivän juhlistamiseen, joten kiusata vain itseäsi tekemällä tästä suuren numeron.
Ne arkipäivät on tärkeämpiä kun juhlat. Kaveri miehensä kanssa osteli kalliit lahjat toisilleen ja teki ison numeron synttäreitä ja hääpäivistä. Ovat nyt eronneet että ei se mitään takaa vaikka ois mitkä pirskeet.
PS mun mies ei ole leiponut ikinä.
Yllättävää nainen kitisee kun mies ei halua nähdä kauheeta vaivaa että huimioisi ja hemmottelisi vaativaa naista jolta ei mitään kiitosta saa