Lue keskustelun säännöt.
Mies menee syntymäpäivänänikin sieltä mistä aita on matalin
19.02.2022 |
Odotin ystävänpäivänä "hyvää ystävänpäivää"-lausahdusta, muttei sitä tullut koko päivänä. Illalla ihmetellessäni mies totesi, että turha se on ystävänpäivään panostaa kun sinullahan on lauantaina jo syntymäpäivä. Siihen aikoi sitten kuulemma panostaa, odotahan vain! Viikolla kysyi kakkutoivetta ja kerroin toivovani vegaanista suklaatäytekakkua suklaakuorrutuksella. Ei ole ongelma, hän kyllä leipoo.
Eilen kävin itse hakemassa valmiiksi suklaat kuorrutukseen ja illalla tehtiin lapsen kanssa valkosuklaasta koristekuviot valmiiksi. Kerroin miehelle moneen kertaan, että tämä levy on sitten siihen kuorrutukseen. Etsin varmuuden vuoksi myös hyväksi kommentoidun kakkupohjan reseptin ja kerroin mistä löytyy. Se oli hyvin simppeli ja ainekset löytyvät kaapista.
Tänään syntymäpäiväaamuna en saanut aamupalaa enkä kahvia sänkyyn eikä kyllä pöytäänkään. Lahjakin loisti poissaolollaan eikä lapsen kanssa oltu askarreltu korttia. Kaupan euron korttikin olisi kelvannut, mutta ei.
Sitten hän tarttui toimeen ja alkoi leipoa kakkua. Huikkasi että ei kai haittaa että joutuu käyttämään päiväysvanhoja munia (monta kk) kun ei hän ollut etukäteen tarkistanut ovatko ne hyviä. Kakkupohja meni uuniin kun huomasin pöydällä kuorrutukseen ostetun viimeisen suklaalevyn kääreet. Hän oli sitten ottanut ensimmäisen googlesta vastaan tulleen epämääräisen reseptin ja käyttänyt kuorrutelevyn taikinaan. Hän tietää suhtautumiseni eläinkunnan tuotteisiin ja sekin oli nyt työn touhussa päässyt unohtumaan. Uunista tuli ulos ohut koppura. Täytettä kakun väliin ei ole, koska hänen kakkupohjansa reseptissä ei ole täytteeseen ohjetta ja näytti vielä ettei reseptin kuvassakaan ole täytettä. Kuorrutesuklaa on käytetty taikinaan joten kakun päälle ei ole mitään.
Tämän jälkeen hän ihmetteli miksi minua itkettää. Kaippa tämä on sitten hänen tapansa "panostaa asiaan" mitä lupaili. Viime vuonna sain lahjaksi läppärini tyhjäyksen ja ohjelmiston päivittämisen. Sitä hän ei saanut vuoden aikana aikaiseksi, joten hoidin asian viime viikolla itse.
Nyt hän lähti kauppaan. Aikoo ilmeisesti ostaa kortin ja jotain tarjottavaa. Sen jälkeen todennäköisesti ihmettelee miksei mieliala ole katossa vaikka näin hienoja herkkuja toi.
Onko nyt ihan kohtuutonta odottaa aikuisen miehen suunnittelevan edes lupaamansa kakun toteutuksen? Miettiä asia läpi ja katsoa, että homman on mahdollista ylipäätään onnistua?? Ärsyttää, että menin uskomaan hänen lupaukseensa panostuksesta enkä sen vuoksi itse suunnitellut viikonloppua sen kummemmin.
Harmittaisiko teitä tällainen vai olisiko ihan ok? :(
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen lupauksiin ei voi luottaa, niin miksi sitten ajattelit lupausten toteutuvan?
Tiedät millainen hän on, joten aseta odotuksesi sen mukaan. Nyt paha mieli on itse aiheutettu, koska mies vain on millainen on aina ollut.
Asiasta kannattaa keskustella rakentavasti ja tuo esille omat toiveesi sekä kuuntele mitä toiveita miehellä on. Löytäkää kompromissi.
Kai ajattelin, että tällä kertaa asia on toisin kun hän itsekin vakuutteli. Ja myös sen takia, että viime synttärit menivät penkin alle melkein samasta syystä + lahjasta jota hän ei saanut aikaiseksi (se tietokoneen ohjelmiston päivitys joka vaati muutaman napin painalluksen..) Lupasi nyt petrata.
Hän on myös sanonut alkavansa panostaa arjen asioihin, joten odotan näkeväni jonkinlaista yritystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Referee kirjoitti:
Miehelläsi on kyllä pohjattoman paska naismaku.
Ai sellainen, joka olettaa että lupaukset pidetään eikä kumppania johdeta harhaan?
Ei, vaan sellainen uhmaikäinen pikkuprinsessa.
-eri
Miksi niistä synttäreistä tai ystävänpäivästä täytyy tehdä joku spektaakkeli, jotta kelpaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniseen täytekakkuun laittoi kananmunia?
Sama pisti silmään, mutta kyseessä on joko aloitteleva trolli tai sitten se oli tarkoituksella jätetty koukku.
Toivoin vegaanista kakkua, koska olemme jo monta vuotta syöneet pääosin vegaanisesti. Mies itse käyttää kahvimaitoa ja välillä munia. Vegaaniset leipomukset eivät ole meillä mitenkään erikoisia vaan pikemminkin itsestäänselvyys. Tämäkin kakkupohjaresepti oli hyvin simppeli ilman mitään keinotekoisia munankorvikegeelejä tms.
Mutta jostain syystä hän nyt päätyi googlaamaan ihan uuden kotikokki-reseptin, johon sai upotettua jääkaapista noita päiväysmunia. Ei kuulemma ajatellut asiaa sen kummemmin.
"Huikkasi että ei kai haittaa että joutuu käyttämään päiväysvanhoja munia (monta kk) kun ei hän ollut etukäteen tarkistanut ovatko ne hyviä. "
Miksi teillä yleensä oli noin vanhoja munia? Luulisi, että olisit itse tarkkana naisena ostanut munia jotain muuta ruuanlaittoa varten esim. 2 vk sitten.
Huono provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoi nyt tätä kananmuna-asiaa. Jos olet vegaani, niin miksi kakkuun tuli munia ja eikö kakku ollut jo siinä vaiheessa sun suhteen pilalla?
Sellainen prinsessa siellä 😂 Ihmettelen miten ukkosi kestää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Referee kirjoitti:
Miehelläsi on kyllä pohjattoman paska naismaku.
Nyt on asiallista puhetta!
Eikä ole provo.
Mitä jos, ap, kasvaisit aikuiseksi. Jos miehesi ei ymmärrä lähteä kävelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikkia kiinnosta juhlia synttäreitä, se on ihan ok.
Mutta minuakin harmittaisi jos olen puolisolle kertonut että se on MINULLE tärkeä juhla, eikä hän mitenkään huomioisi sitä. Minäkin otan huomioon puolisoni toiveet ja tarpeet jos ne ovat inhimillisellä vaivalla toteutettavissa, totta kai odotan samaa häneltä.
Mutta sinun miehesi kuulostaa kyllä ihan aivovammaiselta, jos ei edes ohjeen mukaan osaa kakkua leipoa eikä tiedä kumppaninsa vegaaniudesta.... Ei kai tuollaisia ole kuin Porvoossa?
Vierailija kirjoitti:
Kommentoi nyt tätä kananmuna-asiaa. Jos olet vegaani, niin miksi kakkuun tuli munia ja eikö kakku ollut jo siinä vaiheessa sun suhteen pilalla?
No hitto, ei provoa rustatessa aikaa ehdi ajatella.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te nyt vaan olette erilaisia: sinä haluat panostaa ja hän ei samalla tavalla osaa. Hän ottaa rennommin. Hän kuitenkin teki kakun, vaikkakin omalla tyylillään. Älä pilaa koko päivääsi nipottamalla. Miehessä on varmaan monia hyviä puolia, keskity niihin.
Kyllä, olemme erilaisia. Hän on sellainen hetkessä hengaava, joka osti ensimmäisen kalenterinsakin vuosi sitten minun suosituksestani.
Tästä huolimatta on minusta kohtuutonta luvata asioita, joita ei aio toteuttaa. Tai sitten toteuttaa ne reilusti riman ali. Ihan kuin testataakseen pääseekö pälkähästä tällä minimillä. Sitten kun ei pääsekään alkaa miettiä varasuunnitelmia ja random lahjoja vakuuttaen sen olleen hänen alkuperäinen suunnitelmansa.
Tämä nyt taisi vain katkaista kamelin selän kun tästä asioiden suunnittelemattomuudesta on puhuttu jo vuoden verran. Jos asia oikeasti olisi ollut hänelle tärkeä hän olisi edes tsekannut niiden kananmuniensa päiväykset edellisenä iltana. Mutta ei, aamulla vaan joku resepti kouraan ja ei muutakun leipomaan rouvalle kakkua.
En tiedä miten saisin häntä osallistettua ylipäätään esimerkiksi arjen suunnitelmiin. Niin että hän oma-aloitteisesti tekisi vaikka viikon ruokalistan tai laittaisi pyykkikoneen päälle huomatessaan pyykkikorin ratkeavan liitoksistaan. Olen testannut sitä vinkkiä että jättäisin itsekin tekemästä näitä askareita ja sillä tiellä ollaan. Kun kysyn miksei hoida ruokalistaa niin vastaa että koska et sinäkään hoida (:D). Siihen kun vastaan että lopetin sen hoitamisen, koska tein sen aina yksin niin ei kuulemma ole totta eikä hän aio osallistua ennenkuin minä osallistun. Eli jonkinlaisessa kierteessä ollaan ja eletään tällä hetkellä melko suunnittelematonta arkea. Jompi kumpi käy kaupassa kun jääkaappi näyttää tyhjältä ja sinne ostetaan milloin mitäkin. Haluaisin palata taas viikkolistoihin, mutta taistelen tätä haluani vastaan, koska joutuisin sen hoitamaan yksin ja mies saisi taas nauttia siitä vastikkeettomasti.
No sitähän ne miehet haluaakin. Lähes jokainen mies toivoo, että nainen hoitaa kotiaskareet. Mutta taitaa nykyään monissa parisuhteissa nainen painostaa miestä osallistumaan kotitöihin ja se sitten ajaa monet kriisiin. En tiedä mikä siinä sitten tarkalleen on. Ovatko miehet vain saaneet sen mallin lapsuuden perheestään, että kotityöt eivät samalla tavalla kuuluu miehille kuin naisille vai kaveritko heille sen opettaa. Mutta joka tapauksessa, tuo on varmasti se mikä teilläkin hiertää. Kaikki tuollainen kotiaskareiden teko ja ruokien ja tarjoilujen sekä lahjojen järkkääminen on todella monissa perheissä naisten hommia.
Vegaaniset leipomukset eivät ole meillä mitenkään erikoisia, ja sitten mies on ihan käsi sen kakkupohjan kanssa? Nyt vähän yritystä tohon provoomiseen jatkossa hei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanot että kannattaisiko erota kun ei näemmä kiinnosta vaimo paskaakaan
No tästä yritinkin puhua, että mikäs homma tämä tällainen kun kysytään toiveita muttei sitten tehdä niiden mukaan. Hänen mukaansa asia ei ole siinä ettei kiinnosta, hän ei vain ajatellut asioita loppuun asti ja alkuperäiseen suunnitelmaan ehdottomasti kuului myös tuo kahvilassa käynti ja sen toivelahjankin tilasi nyt tämän episodin jälkeen (mikä oli myös kuulemma suunniteltua että tilaa sen tänään). Kampaamolahjakortti oli vain extraa etukäteen. Siis mitä ihmettä nyt oikeasti.
Miksi ihmeessä mennä noin vaikean kautta kun voi pari päivää etukäteen vain katsoa simppelin kakun asiat kuntoon ja hakea se toivelahja valmiiksi. Miksi pitää jättää viime tinkaan, pettää toisen odotukset, yrittää pelastella sitä pikaisilla hätälahjoilla ja vakuutella, että alkuperäinen suunnitelma oli kyllä tehdä toiveiden mukaan ja se tulee vielä toteutumaan???! Ja sitten ihmetellä miksen minä usko tätä hänen tarinaansa.
Vierailija kirjoitti:
"Huikkasi että ei kai haittaa että joutuu käyttämään päiväysvanhoja munia (monta kk) kun ei hän ollut etukäteen tarkistanut ovatko ne hyviä. "
Miksi teillä yleensä oli noin vanhoja munia? Luulisi, että olisit itse tarkkana naisena ostanut munia jotain muuta ruuanlaittoa varten esim. 2 vk sitten.
Huono provo.
Tuo ”huikkasi” on tämän ap-provoilijan mielisana. Se viljelee usein tuotoksissaan. Jotenkin kauhean säälittävää, että ihmisen elämän sisältö on typerien provojen rustaaminen.
Parisuhteessa taitaa olla muita ongelmia kuin kananmunat.
Mies kuitenkin yritti ilahduttaa ja silti on saamaton? Miinuspisteet menee nyt ap:lle. Ratkokaa ne todelliset harmin aiheet.
Kanamunat muuten säilyy aika pitkään vielä päiväyksen jälkeen.
Näkyy varmaan muillakin alueilla kuin keittiössä? Miksi olet nainut Aku Ankan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniseen täytekakkuun laittoi kananmunia?
Kyllä. Ja vanhoja siksi, koska mies käyttää niitä itse harvoin ja ne unohtuvat kaappiin. Ei siis ollut käyttänyt tuota löytämääni helppoa vege-reseptiä vaan googlannut itse jonkun epämääräisen kotikokki-reseptin.
Ja kysyi sulta vielä, että sopiiko vanhat kananmunat, etkä saanut siinäkään vaiheessa suutasi auko?
Olin siinä hetkessä kiinni omissa jutuissani enkä jotenkin noteerannut että tämä kananmuna-asia liittyy siihen kakkuun. Olisi pitänyt tajuta ja mennä väliin, mutta eipä sitä siinä hetkessä tajunnut. Mieskin siitä nyt jälkikäteen sanoi, mutta rupesi lähinnä ärsyttämään että hänen leipomistaankin pitäisi vahtia. Hemmetti jos on jotain sovittu niin oletan että sen mukaan mennään eikä vastuuta sysätä toiselle sillä verukkeella että mitäs et vahtinut/puuttunut. Oletan miehen olevan tasaveroinen aikuinen, jolla sovitut asiat pysyvät päässä eikä vahdittava lapsi.
No yritti sentään leipoa kakun, kiva ele vaikkei lopputulos olisikaan maistuva.
Minusta typerää jeesustelua muilta kommentoijilta, että MITÄÄN ei saisi toivoa syntymäpäivänä. Että vain lapset saa juhlia syntymäpäiviä.
Meidän suvussa ja myös parisuhteessani on aina juhlittu syntymäpäiviä, aikuistenkin. Joka vuosi onnitellaan ja muistetaan toisiamme jotenkin. Ei se vaadi spektaakkelia, ihan vain jonkun ystävällisen eleen toiselta. Esim. pieni lahja (ei todellakaan tarvitse olla kallis), toiselle kokkaaminen ja jälkien siivous, hartiahieronta, kakkukahvit... Mikä tahansa pieni erityiskohtelu, joka saa toiselle hyvän mielen.
Jos mies ei itse välitä juhlia omaa syntymäpäiväänsä mitenkään, niin miksei voi vaimon mieliksi KERRAN VUODESSA tehdä jotain erityisen mukavaa toiselle? Onko se tosiaan liikaa vaadittu?
Huhhuijaa, että jos ei mies leivo juuri oikeanlaista kakkua ja tarjoile sitä sänkyyn, niin narsisti ja kelvoton on. Ja leivokset + kampaamolahjakortti on huono lahja? Pliis sanokaa, että tässä ketjussa ei kukaan ole tosissaan.