Lue keskustelun säännöt.
Mistä olette valmiita joustamaan parisuhteessa? Oletatte toisen joustavan?
03.07.2015 |
Meillä mies ei jousta lapsilukumäärässä. Hän ei halua enempää lapsia, joten asiasta ei keskustella. Vaikka nuorimmainen alle vuoden vanha ja minä vielä imetän. Uutta en edes halua ennen imetyksen alkua.
Eikä jousta myöskään asuntoasioissa. Asumme maalaiskunnassa ja vuokralla. Kaikki mitä ehdotan taloksi ei passaa. Haluaa omaa rauhaa, mutta talo järven rannalla 15kilometrin päästä keskustaa on liikaa. Työmatka hänellä pidentyisi, mutta nyt on oppinut hyvälle, kun melkein työpaikan naapurissa asutaan. Yritän selvittää, että tuollaista paikkaa ei toista löudu, jos ei halua lähteä etsimään uutta työtä jostain toiselta puolelta Suomea. Tämä katsomani paikka jäisi alle 80km päähän työstä, molempien perheestä ym. Koetan sanoa, että jos hän luulee saavansa asuinpaikasta kaiken natsaamaan, eikä jousta mistään, ei sellaista löydy. Lapset kasvaa ja tarvitsee tilaa ja molenmat haluaa omaa rauhaa. Toisaalta paikka vaatii remonttia ja jos toisella ei ole intohimoa mihinkään, ei voi tollaseen unelmapaikkaan muuttaa. Pitäisi saada muutakin aikaan kun käytyä töissä. Ei anna tälle löytämälleni paikalle edes mahdollisuutta. Kunpa ennen lasten syntymää olisin tajunnut, että olemme aivan liian erilaisia. Jotkut muuttaa vaikka toiselle puolelle maapalloa rakkaansa perässä, mutta tämä yks lapanen ei edes suvaitse katsoa mitä olen löytänyt.
Kommentit (112)
No lapsilukumäärän ymmärrän täysin. Et voi vaatia miestä isäksi useammalle lapselle kuin hän haluaa. Ja ymmärrän hänen mielipiteensä asumisestakin. Mutta nuo asiat olisi pitäny teidän sopia jo ennen kuin aloitte yhteistä elämää. Tosin on ymmärrettävää että sitä lemmen huumassa ei aina tule ajatelleeksi että arki on yhdessä ihan toista. Yhdessä eläminen on joustamista puolin ja toisin.
Ei käy ilmi (tai sitten en huomannu) että sinä olisit töissä käyvä. Jos olet kotiäiti niin et ehkä ymmärrä mitä on pitkät työmatkat. Tuossa on teillä pähkinää purtavaksi jotta saatte perhe-elämän taas raiteilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 15:33"]
Yhdessä eläminen on joustamista puolin ja toisin.
[/quote]Hyvä parisuhde ei ole. -26
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 15:21"]Eli minä olen joustamaton, jos se toinen osapuoli ei edes vaivaudu katsomaan taloa? Minä olen joustamaton, jos haluan saada edes jonkinlaisen vastauksen? Olen joustamaton, kun etsin taloja, suunnittelen tulevaisuutta jne. kun toinen torppaaa SUORILTA KÄSIN kaikki ehdotukset ilman, että on edes tarjota tilalle jotain?
Vitsailit varmaan?!
Ap
[/quote]
En. Hän ei halua mutta sinä painostat
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 15:21"]
Eli minä olen joustamaton, jos se toinen osapuoli ei edes vaivaudu katsomaan taloa? Minä olen joustamaton, jos haluan saada edes jonkinlaisen vastauksen? Olen joustamaton, kun etsin taloja, suunnittelen tulevaisuutta jne. kun toinen torppaaa SUORILTA KÄSIN kaikki ehdotukset ilman, että on edes tarjota tilalle jotain? Vitsailit varmaan?! Ap
[/quote]
Mitäs jos koittaisit kysellä siltä mieheltä, mitä hän oikeasti haluaa? Vaadit vastauksia kunnes niitä alkaa löytyä.
Sepä se kun tässä yrität sitten saada selville toisen haluja ei irtoa mitään. Sillon pitäisi mielestäni olla avoimempi toisen ideoille, jos on itse ajatus köyhä.
Ja ei sellaista parisuhdetta olekaan, jossa kaikista asioista ollaan samaa mieltä.
Enkä minä olisi sillon 10 vuotta sitten vielä tiennyt, missä haluan elää sun muuta. Tuskinpa nuorena kukaan. Tässä olisikon ajatuksena löytää koko perheelle suuntaa, nyt vaan jumitetaan samassa.
Vaikka olen kotiäiti olen minäkin käyny töissä. Mies vaan on aina ollu niin liki työpaikkaa, että harva oikeesti on, alle kilsan päässä. Että ei tuolla miehellä ole hajuakaan siitä, minkälaisia matkoja jotkut kulkee. Ja täällä pienellä paikalla tosiaan on aivan normi, että ulkopaikkakunnalla kuljetaan töissä ja sillon ne matkat lähtee min. puolesta tunnista.
Ap
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 15:45"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 15:21"]
Eli minä olen joustamaton, jos se toinen osapuoli ei edes vaivaudu katsomaan taloa? Minä olen joustamaton, jos haluan saada edes jonkinlaisen vastauksen? Olen joustamaton, kun etsin taloja, suunnittelen tulevaisuutta jne. kun toinen torppaaa SUORILTA KÄSIN kaikki ehdotukset ilman, että on edes tarjota tilalle jotain? Vitsailit varmaan?! Ap
[/quote]
Mitäs jos koittaisit kysellä siltä mieheltä, mitä hän oikeasti haluaa? Vaadit vastauksia kunnes niitä alkaa löytyä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, muistathan että joillekin ihmisille muutos on kauhistus, kun on tottunut elämään tietyllä tavalla? Minäkin olen meidän suhteessa se, joka etsii aina uusia sisustusratkaisuja, uutta kämppää - yksinkertaisesti nautin tuommoisista muutoksista! Miehelleni taas kahvimerkin vaihtokim saa välillä pasmat sekaisin, kun hän on tottunut johonkin. Yritä hiljalleen ottaa asiaa esille ja lämmitellä asiaa. Itsekin välillä pamauttanut, että "nyt kuule muutetaan"! Oisko jokin kompromissi syrjemmässä ja keskusta-asumisen välillä ok? :)
Alle 20v ei oikein välttämättä tiedä lyödä lukkoon kenenkään kanssa, että esim. montako lasta haluaa tulevaisuudessa. Opiskelut ja kaikki vasta edessä. Ja tuskinpa miehenikään. Sen tiesin, että tämän miehen haluan, mutta tuo ei ilmeisesti minia, kun kaikko on niin nihkeää, jos haluaa tulla onnelliseksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies ei jousta lapsiluvusta yhtään. Meillä jää siis vain yhteen. Olisin halunnut pohtia adoption mahdollisuutta tai tehdä toisen sitten, kun esikoinen menee eskariin.
Rakastaakohan aloittajakaan nyt miestään, tai pitääkö tätä edes rakastamisen arvoisena? Minusta vaikuttaa sille, että ap on heittämässä toisen mäkeen, kun tämä ei toteuta pikkurouvansa oikkuja, eikä suinkaan ajattele, että tässä sitä nyt rakastetaan, kun on luvannut niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olettaisin molempien joustavan siinä että jos toinen tarvitsee omaa aikaa, sitä annetaan. Töihin voi lähteä hätätapauksessa, unelmia voi toteuttaa. Omaa tilaa ja aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jousta pikeastaan missään, ellei mies ole hyvä suostuttelemaan. En myöskään odota ja oleta, että toinenkaan joustaisi oikeastaan missään. Mutta niin vain mies on kuulemma joustanut. On luopunut muutamasta harrastuksestaan - enkä siis ole sitä vaatinut, mutta lasten saamisen jälkeen mies on luopunut niistä. Välillä hän sitä vähän harmittelee, mutta sanoo lasten kyllä korvaavan sen.
Jos mies ei pysty olemaan kanssani, vaikken joustakaan oikeastaan missään, niin katsokoon itse sitten vaan, että ei tästä mitään tule. Mä taas en tosiaan oleta, että näin mahdottoman kanssa kukaan haluaisi ollakaan ja saan olla ihmeissäni ja onnellinen, että yhdessä ollaan oltu jo kohta 9 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 12:22"]
Tarkalleen ottaen työmatka olisi 62km eli tunnun työmatka suuntaansa. Olen ymmärtänyt, että monikin kulkee tällaisia matkoja. Täällä meillä syrjässä se on yleistä. Pääongelma on joustamattomuus ja toisen mielipiteiden täydellinen torppaaminen ennen kuin edes asioihin perehtyy. Mistä se sitten kertoo? Aika rankkaa, ettei voi yhdessä edes haaveilla, saatikka suunnitella, pohtia asian laitaa. Se on jo kohtuutonta mielestäni. Ap
[/quote]
Minusta sinulla on liian suuret luulot nyt joko teidän yhteiselämästä tai sitten itsestäsi. Tai sitten olet valinnut väärän miehen, kun kerran vaatimuksia piisaa, et tosiaan tarkistanut, mitä hän ajattelee "muuttaa naisensa perässä vaikka maapallon toiselle puolelle". Aika iso oletus, ei kaikki ole niin läheisriippuvaisia tai valmiita elämään toisen sanelun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin sä oot niin kamalan rasittavan oloinen ihminen, etten yhtään ihmettele miehesi reaktioita tai paremminkin niiden puutetta.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 21:35"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 12:22"]
Tarkalleen ottaen työmatka olisi 62km eli tunnun työmatka suuntaansa. Olen ymmärtänyt, että monikin kulkee tällaisia matkoja. Täällä meillä syrjässä se on yleistä. Pääongelma on joustamattomuus ja toisen mielipiteiden täydellinen torppaaminen ennen kuin edes asioihin perehtyy. Mistä se sitten kertoo? Aika rankkaa, ettei voi yhdessä edes haaveilla, saatikka suunnitella, pohtia asian laitaa. Se on jo kohtuutonta mielestäni. Ap
[/quote]
Minusta sinulla on liian suuret luulot nyt joko teidän yhteiselämästä tai sitten itsestäsi. Tai sitten olet valinnut väärän miehen, kun kerran vaatimuksia piisaa, et tosiaan tarkistanut, mitä hän ajattelee "muuttaa naisensa perässä vaikka maapallon toiselle puolelle". Aika iso oletus, ei kaikki ole niin läheisriippuvaisia tai valmiita elämään toisen sanelun mukaan.
[/quote]
Onhan sekin myös toisen osapuolen hiljaista sanelua, jos ei edes suostu keskustelmaan asioista.
On liian paljon asioita joista voisin kertoa joustanko vai en,joten kerron mielipiteen mainitsemiisi asioihin: Lapsiluvusta mielestäni ei sen vähemmän haluavan todellalaamtodellakaan tarvitse tinkiä. Lapsi on aina kuitenkin niin iso asia, ettei kenenkään tarvitse toivottavasti ei toivottuna syntyä. Sitten tämä asunto asia.. 80km suuntaan (?) töihin on oikeasti aika iso matka. On mielestäni kohtuutonta vedota teidän sukulaisiin, koska olette kuitenkin aikuisia ihmisiä ja mitä ilmeisemmin pärjäätte ilman jatkuvaa huolenpitoa. Erikseen tietystotietysti jos toiselle puolelle suomea muuttaisitte, mutta kirjoituksesi perusteella ei siltä todellakaan vaikuta. Tietysti mainitsemasi remontoinnin tarvekin jäisi vähemmälle huomiolle, koska työmatkat veisi jonkun verran aikaa ja perheelle yleensä halutaan silloin jäävä aika pyhittää. Lopussa vetoat muiden haluun tehdä mitä vain rakkaansa eteen: onhan se suloista, mutta käytännön asiat on ehdottomasti muistettava! Toisinaan vaikka mitä haluaisi tehdä ja vaikka miten joustaa, niin se ei vain ole loppujen lopuksi järkevää.
Toivottavasti kuitenkin saatte asiat jotenkin sovittua. Ja hei.. uusia koteja tulee a8naaina myyntiin ;)
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 12:48"]Ja siis ei pitäskään lainaa lähteä ottamaan. Tässä jäi multa huonosti selvittämättä. Tarkotus oli alottaa säästöohjelma, pariks vuodeks. Mutta laina tietty, jos sitä ennen jotain ilmaantuu.
Ao
[/quote]
Miten sitten kuvittelet muuttavasi just nyt löytämääsi unelma-asuntoon?? Et mitenkään siis.. Ehkäpä mies on enemmän tämän säästön kannalla jos siitä olette puhuneet, eikä halua suinpäin ottaa lainaa kotiin joka ei alunperin ollut suunnitelmissa
Hmm.. Noi lapsi- ja taloasiat on usein sellaisia, että keskustellaan jo ennen lasten hankkimista lapsiluvusta ja millaisessa paikassa haluttaisiin asua. Tietysti voi tulla mielenmuutoksia, mille ei voi mitään. =/
Omalla kohdallani lapsiluku ja asumismuoto ja paikka on asiat, joista ollaan yksimielisiä.
Mutta... Mies halusikin lasten saannin jälkeen jatkaa aika railakkaasti vielä biletystäkin (toisin kuin etukäteen kuvitteli ja mistä puhuttiin) sekä itsensä kehittämistä (opiskelua, harrastelua jne). Olen välillä ollut melkein kuin yh. Joustan kuitenkin, koska eipä tilanne eroamalla helpottaisi, päin vastoin. Lapset on kuitenkin kaikki kaikessa ja miestä kuitenkin rakastan ja pystyn katsomaan ja pitämään miehenäni. Olen oppinut jopa nauttimaan lasten kanssa keskenämme elosta, mitä on paljon.
En oikein mistään. Mieluummin otan kumppanin, jonka kanssa ei tarvitse tehdä asioita, joita ei halua tehdä.