Miksi monet todella älykkäät vaikuttaa päällepäin tyhmiltä?

Ei niin älykkäät ystäväni eivät edes halua kuulla ratkaisua ongelmaansa, tai mielipidettä siitä, koska eivät kykene ymmärtämään sitä. Tämä ymmärtämättömyys johtaa tuhahteluihin, ja siihen että hetken päästä saakin sitte nkuunnella sitä kun meni entistä enemmän mönkään, kun tehtiin sillä "omalla järkevällä tavalla". Eli aivan väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä älykkäitä tai edes asioita seuraavaa ihmistä. Suomessa on todella paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, kuka on pääministeri tällä hetkellä. Kiinnostuksen kohteet älykkäillä ja tyhmemmillä eroavat melkoisen paljon. Älykäs saattaa perjantai-iltaisin laskea mekaniikan harjoitustehtäviä harrastuksena, kun se tyhmempi ravaa baareissa. 

Tai sitten se älykäs ymmärtää, että opiskeluaikana kannataa joskus ravata baarissa, jos meinaa löytää parisuhteen, hankkia kontakteja ja elää nuoruutta täysillä ennen työelämään siirtymistä. Nuoruus on vain kerran ja jos meinaa hauskoja kokemuksia samanikäisten kanssa hankkia ne on hankittava nuorena. Mekaniikan harjoitustehtäviä voi tehdä perjantai-iltaisin vanhana.

Käytännössä kaikki, jotka tiedän väitelleen tai vähintään valmistuneet yliopistosta, ovat kyllä nuorena käyneet baareissa ja festareilla. Eikä yksikään heistä ole edes erityisen introvertti. Päinvastoin. Olivat vaihtareina, bilettivät, kavereita löytyi. Hyvät välit siskoksiin ja harrastivat joko kontaktilajeja tai joukkueurheilua. Monet jopa korkealla tasolla.

Ravintolat ovat oma lukunsa, mutta älykäs ihminen tietää alkoholin olevan hermomyrkky.

Älykäs ihminen tietää myös, että tätä myrkkyä voi suhteellisen vaarattomasti nauttia kunkin yksilöllisen sietokyvyn puitteissa. Ja että kyseinen myrkyllinen nautintoaine kohtuullisissa määrin helpottaa sosiaalista kanssakäymistä vaikutustensa vuoksi. Älykkäällä ei myöskään tarvitse loputtomiin toistella itsestäänselvyyksiä alkoholin vaaroista, sillä älykkäällä riittää kun on kerran selvittänyt mitä aihe on ja kuinka se toimii.

Vierailija kirjoitti:

Nero Patti kirjoitti:

1/2

Minäpä kerron omasta elämästäni, koska tällaisia tulkintoja esiintyy aina aika ajoin. Me olemme miehen kanssa molemmat ns. nero-kategoriassa äo:n puolesta. Tämä on mitattu ihan virallisin testein, mutta ei kovin itsekkäistä syistä, vaan mm. ammatinvalintapsykologilla, neuropsykologisissa tutkimuksissa sekä työterveyspsykologilla. Usein älykkäät ihmiset myös kokevat olevansa niin erilaisia valtaväestöön verrattuna, että he ovat myös epävarmoja itsestään ja haluavat selvittää, mistä erilaisuus johtuu ja älykkyystesteihin päädytään myös siitä syystä. En ole tainnut koskaan törmätä sellaiseen oikeassa elämässä, että joku on mennyt testiin vain todistaakseen olevansa huippuälykäs.

Minä olen ns. yleisälykäs ja tasaisen hyvä aikalailla kaikessa mitä teen, minun on helppo oppia asioita ja pärjään myös sosiaalisesti nykyään kun aika on hionut luonnettani ja ymmärrystäni muista ihmisistä (=opiskellut vuosikausia psykologiaa ja hankkinut käytännön kokemusta kantapään kautta). Olen aina ollut luonteeltani myös vähän anarkisti, enkä ala- ja yläasteellakaan ollut mikään hiljainen nörtti, vaan päinvastoin huonokäytöksinen lintsaaja. Koulu oli tylsää, eikä minun tarvinnut kuin vilkaista kirjoihin, että opin kaiken. Tämän vuoksi mm. ala-asteella jouduin syytetyksi lunttaamisesta ja vielä yläasteellakin epäilynalaiseksi, koska asenteet olivat silloin sellaisia, että äly kulkee käsi kädessä hyvän käytöksen kanssa.

Muutoin elämässä on usein tullut sellaisia tilanteita, että mieleni on assosioinut asioita monen mutkan kautta ja jotain tiettyä tietoa edellyttäen ja olen avannut suuni olettaen, että kuulijalla on sama taustatieto asioista ja hän huomaa asiayhteyden. No ei ole huomannut ja on pitänyt minua tyhmänä, kun ei ole ymmärtänyt ollenkaan mistä puhun.

Nerous on kognitiivista huippulahjakkuutta: pohjimmiltaan poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta, eikä sitä täten voida arvioida älykkyysosamäärän kautta. Toisin sanoen, korkea ÄO ei indikoi de facto neroutta. 

Voih, aina se menee tähän, että ilmestyy se, joka kiistää äo testien pätevyyden ja asettuu kaiken yläpuolelle. No, niissä nyt sattuu olemaan sellaiset typerät luokitukset. En mä itse itseäni kovin nerona pidä. En ole edes keksinyt mitään uutta ja mullistavaa maailman parantamiseksi vielä tähänkään ikään mennessä.  Voivoi :(

Sosiaalinen kömpelyys voi näyttäytyä juuri semmoisena. Älykkäät eivät todellakaan aina ole sosiaalisesti taitavia ja jotkut neurologiset epätyypillisyydet saattaa näkyä huippuälykkyytenä jossain asiassa ja toisaalta keskivertoa heikompana suoriutumisena toisessa. Nokkela, sosiaalisesti taitava saattaa taas vaikuttaa paljon fiksummalle kuin oikeasti onkaan ja myös menestyä paremmin kuin älykkäämpi mutta ihmisten kanssa kömpelö. Toisaalta on myös niitä, jotka pärjää hienosti siellä "omiensa parissa" mutta eivät niinkään muiden kanssa, ja sitten niitä jotka on älykkäitä mutta myös sosiaalisesti kyvykkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Naisena ainakin joutuu leikkimään miesseurassa yksinkertaisempaa, kuin mitä oikeasti on. Miehiä pelottaa älykäs nainen, näin minulle on muistettu kertoa. Varsinkin kun on valmistunut siltä kovimmalta teoreettiselta alalta sekä kovien materiaalien kädentaidoista, jotka mielletään miehisiksi aloiksi. Täytyy aina ensisijaisesti korostaa niitä naismaisia harrastuksiaan, jotka hyväksytään helpommin. Muutenkin on parempi pitää ajatuksensa ominaan, jotta ei tule koppavan tai muuten kahelin leimaa. Itse vain huomaa, kuinka eri tavalla ja syvemmin ajattelee monestakin ns. totutusta asiasta. Sitä vain on todennut, että pärjää parhaiten ihmisten kanssa, jos heittäytyy harmittomaksi hölmöksi.

Tämä.

Olen ammatiltani yliopistotutkija, mutta olen oppinut esittämään tarkoituksellisesti typerää, koska se on strategisesti toimivaa ja aseistariisuvaa. Sillä tavoin saan paljon tietoa ihmisistä ilman, että joudun paljastamaan omia korttejani. Ja eritoten miesten egoa pitää säästää heiltä itseltään.

Aidosti älykkäät ihmiset eivät ole vauvalla todistelemassa älykkyyttään, vaan tekevät jotain aidosti kehittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä älykkäitä tai edes asioita seuraavaa ihmistä. Suomessa on todella paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, kuka on pääministeri tällä hetkellä. Kiinnostuksen kohteet älykkäillä ja tyhmemmillä eroavat melkoisen paljon. Älykäs saattaa perjantai-iltaisin laskea mekaniikan harjoitustehtäviä harrastuksena, kun se tyhmempi ravaa baareissa. 

Tai sitten se älykäs ymmärtää, että opiskeluaikana kannataa joskus ravata baarissa, jos meinaa löytää parisuhteen, hankkia kontakteja ja elää nuoruutta täysillä ennen työelämään siirtymistä. Nuoruus on vain kerran ja jos meinaa hauskoja kokemuksia samanikäisten kanssa hankkia ne on hankittava nuorena. Mekaniikan harjoitustehtäviä voi tehdä perjantai-iltaisin vanhana.

Käytännössä kaikki, jotka tiedän väitelleen tai vähintään valmistuneet yliopistosta, ovat kyllä nuorena käyneet baareissa ja festareilla. Eikä yksikään heistä ole edes erityisen introvertti. Päinvastoin. Olivat vaihtareina, bilettivät, kavereita löytyi. Hyvät välit siskoksiin ja harrastivat joko kontaktilajeja tai joukkueurheilua. Monet jopa korkealla tasolla.

Ravintolat ovat oma lukunsa, mutta älykäs ihminen tietää alkoholin olevan hermomyrkky.

Älykäs ihminen tietää myös, että tätä myrkkyä voi suhteellisen vaarattomasti nauttia kunkin yksilöllisen sietokyvyn puitteissa. Ja että kyseinen myrkyllinen nautintoaine kohtuullisissa määrin helpottaa sosiaalista kanssakäymistä vaikutustensa vuoksi. Älykkäällä ei myöskään tarvitse loputtomiin toistella itsestäänselvyyksiä alkoholin vaaroista, sillä älykkäällä riittää kun on kerran selvittänyt mitä aihe on ja kuinka se toimii.

Mieluummin poistan ihmiset elämästäni joiden seura vaatii alkoholia, kuin tuhoan aivojani. Toisekseen miten kummasti älykkäillä on aina vaikeuksia sosiaalissa kanssakäymisissä? Ei minulla ainakaan ole vaikka olen vain keskiverto "älykäs" tiedän olevani muiden silmissä besserwissen ja ääliö. Ei se haittaa minua lainkaan. Ja mitä tollompi on sitä enemmän sillä on minun kanssa ongelmia kun puhun niin vaikeita ja ajattelen liian nopeasti. Luonnossa tuollaiset syödään ja syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nero Patti kirjoitti:

1/2

Minäpä kerron omasta elämästäni, koska tällaisia tulkintoja esiintyy aina aika ajoin. Me olemme miehen kanssa molemmat ns. nero-kategoriassa äo:n puolesta. Tämä on mitattu ihan virallisin testein, mutta ei kovin itsekkäistä syistä, vaan mm. ammatinvalintapsykologilla, neuropsykologisissa tutkimuksissa sekä työterveyspsykologilla. Usein älykkäät ihmiset myös kokevat olevansa niin erilaisia valtaväestöön verrattuna, että he ovat myös epävarmoja itsestään ja haluavat selvittää, mistä erilaisuus johtuu ja älykkyystesteihin päädytään myös siitä syystä. En ole tainnut koskaan törmätä sellaiseen oikeassa elämässä, että joku on mennyt testiin vain todistaakseen olevansa huippuälykäs.

Minä olen ns. yleisälykäs ja tasaisen hyvä aikalailla kaikessa mitä teen, minun on helppo oppia asioita ja pärjään myös sosiaalisesti nykyään kun aika on hionut luonnettani ja ymmärrystäni muista ihmisistä (=opiskellut vuosikausia psykologiaa ja hankkinut käytännön kokemusta kantapään kautta). Olen aina ollut luonteeltani myös vähän anarkisti, enkä ala- ja yläasteellakaan ollut mikään hiljainen nörtti, vaan päinvastoin huonokäytöksinen lintsaaja. Koulu oli tylsää, eikä minun tarvinnut kuin vilkaista kirjoihin, että opin kaiken. Tämän vuoksi mm. ala-asteella jouduin syytetyksi lunttaamisesta ja vielä yläasteellakin epäilynalaiseksi, koska asenteet olivat silloin sellaisia, että äly kulkee käsi kädessä hyvän käytöksen kanssa.

Muutoin elämässä on usein tullut sellaisia tilanteita, että mieleni on assosioinut asioita monen mutkan kautta ja jotain tiettyä tietoa edellyttäen ja olen avannut suuni olettaen, että kuulijalla on sama taustatieto asioista ja hän huomaa asiayhteyden. No ei ole huomannut ja on pitänyt minua tyhmänä, kun ei ole ymmärtänyt ollenkaan mistä puhun.

Nerous on kognitiivista huippulahjakkuutta: pohjimmiltaan poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta, eikä sitä täten voida arvioida älykkyysosamäärän kautta. Toisin sanoen, korkea ÄO ei indikoi de facto neroutta. 

Voih, aina se menee tähän, että ilmestyy se, joka kiistää äo testien pätevyyden ja asettuu kaiken yläpuolelle. No, niissä nyt sattuu olemaan sellaiset typerät luokitukset. En mä itse itseäni kovin nerona pidä. En ole edes keksinyt mitään uutta ja mullistavaa maailman parantamiseksi vielä tähänkään ikään mennessä.  Voivoi :(

Mä en ole käynyt missään muissa testeissä kun psykologisissa testeissä joihin kuului myös ns. palikkatesti, jotka molemmat olivat selvästi keskiarvon yläpuolella. 

Pidän itseäni lähinnä eritavalla ajattelevana ihmisenä, ja tämä eri tapa poikkeaa edukseen valtaväestön tavasta hahmottaa ja ymmärtää maailmaa. Jokainen saa sitten kutsua sitä miksi itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys harvoin on monimuotoista. Monella superälykkäällä ihmisellä sosiaalinen vuorovaikutus ei ole vahvin laji. Ei ole ketään, eikä mitään, mikä on ihan joka alalla mestari.

Superälykkäät ovat todennäköisesti niin paljon sen keskivertotallaajan yläpuolella, että vuorovaikutus on tämän takia vaikeaa ts. ei osaa alentaa itseään rahvaan tasolle.

Huomaa itsekin keskivertoa älykkäämpänä (kuitenkin kaukana superälykkäästä), että loogiselta ajattelukyvyltään heikompien kanssa on usein hankalaa.

Väärin. Ellet osaa selittää jotain asiaa viisivuotiaalle, niin et vain ole tajunnut sitä tarpeeksi hyvin. Älykkäät osaavat kohdistaa kommunikaationsa muille ihmisille ja heidän tasolleen. Ongelma on se, ettei koskaan pääse keskustelemaan sillä omalla tasollaan. Koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nero Patti kirjoitti:

1/2

Minäpä kerron omasta elämästäni, koska tällaisia tulkintoja esiintyy aina aika ajoin. Me olemme miehen kanssa molemmat ns. nero-kategoriassa äo:n puolesta. Tämä on mitattu ihan virallisin testein, mutta ei kovin itsekkäistä syistä, vaan mm. ammatinvalintapsykologilla, neuropsykologisissa tutkimuksissa sekä työterveyspsykologilla. Usein älykkäät ihmiset myös kokevat olevansa niin erilaisia valtaväestöön verrattuna, että he ovat myös epävarmoja itsestään ja haluavat selvittää, mistä erilaisuus johtuu ja älykkyystesteihin päädytään myös siitä syystä. En ole tainnut koskaan törmätä sellaiseen oikeassa elämässä, että joku on mennyt testiin vain todistaakseen olevansa huippuälykäs.

Minä olen ns. yleisälykäs ja tasaisen hyvä aikalailla kaikessa mitä teen, minun on helppo oppia asioita ja pärjään myös sosiaalisesti nykyään kun aika on hionut luonnettani ja ymmärrystäni muista ihmisistä (=opiskellut vuosikausia psykologiaa ja hankkinut käytännön kokemusta kantapään kautta). Olen aina ollut luonteeltani myös vähän anarkisti, enkä ala- ja yläasteellakaan ollut mikään hiljainen nörtti, vaan päinvastoin huonokäytöksinen lintsaaja. Koulu oli tylsää, eikä minun tarvinnut kuin vilkaista kirjoihin, että opin kaiken. Tämän vuoksi mm. ala-asteella jouduin syytetyksi lunttaamisesta ja vielä yläasteellakin epäilynalaiseksi, koska asenteet olivat silloin sellaisia, että äly kulkee käsi kädessä hyvän käytöksen kanssa.

Muutoin elämässä on usein tullut sellaisia tilanteita, että mieleni on assosioinut asioita monen mutkan kautta ja jotain tiettyä tietoa edellyttäen ja olen avannut suuni olettaen, että kuulijalla on sama taustatieto asioista ja hän huomaa asiayhteyden. No ei ole huomannut ja on pitänyt minua tyhmänä, kun ei ole ymmärtänyt ollenkaan mistä puhun.

Nerous on kognitiivista huippulahjakkuutta: pohjimmiltaan poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta, eikä sitä täten voida arvioida älykkyysosamäärän kautta. Toisin sanoen, korkea ÄO ei indikoi de facto neroutta. 

Voih, aina se menee tähän, että ilmestyy se, joka kiistää äo testien pätevyyden ja asettuu kaiken yläpuolelle. No, niissä nyt sattuu olemaan sellaiset typerät luokitukset. En mä itse itseäni kovin nerona pidä. En ole edes keksinyt mitään uutta ja mullistavaa maailman parantamiseksi vielä tähänkään ikään mennessä.  Voivoi :(

Älykkyystestejä pidetään nykyään kiistanalaisina asioina jo itse älykyydenkin mittauksessa. Ja tämä on virallinen kanta nykypsykologiassa länsimaissa. Älykkyysosamäärä on alunperin kehitetty yleisen oppimishäirion identifioimiseen, ei edes älykyyden mittaamiseen lainkaan. Älykkyystestit eivät ole validi älykkyydenkään mittari, koska ennustavat huonosti. 

Mitä nerouteen tulee, Schopenhauer kiteytti asian osuvasti aikanaan:

"Talent hits the target no one else can hit, genius hits the target no one else can see".

Tällä ei tosiaan ole mitään tekemistä älykkyysosamäärän kanssa. 

Älykkyys ei onneksi ole mikään on/off -asia, jota joko on tai ei. Tällöin sen määrää ei voikaan kauhean hyvin normaalitilanteissa huomata. Ja älykkyys ei aina yhdisty ammattiin, tietenkään. 

Mutta tosiaan, jos itse kulkee maailman läpi miettien toisten ihmisten arvostuksia kauhean pitkään, ei sekään kauhean älykästä ole. Olen itse ainakin huomannut, että monilla on kovin vahvoja käsityksiä siitä mikä on "oikein ja järkevää" tekemistä ja valintoja. Monilla jutuilla ei ole vaan niin suurta merkitystä, että niitä viitsisin kauhean paljon miettiä tai optimoida... mielenkiinnon kohteet on jossain muualla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena ainakin joutuu leikkimään miesseurassa yksinkertaisempaa, kuin mitä oikeasti on. Miehiä pelottaa älykäs nainen, näin minulle on muistettu kertoa. Varsinkin kun on valmistunut siltä kovimmalta teoreettiselta alalta sekä kovien materiaalien kädentaidoista, jotka mielletään miehisiksi aloiksi. Täytyy aina ensisijaisesti korostaa niitä naismaisia harrastuksiaan, jotka hyväksytään helpommin. Muutenkin on parempi pitää ajatuksensa ominaan, jotta ei tule koppavan tai muuten kahelin leimaa. Itse vain huomaa, kuinka eri tavalla ja syvemmin ajattelee monestakin ns. totutusta asiasta. Sitä vain on todennut, että pärjää parhaiten ihmisten kanssa, jos heittäytyy harmittomaksi hölmöksi.

Tämä.

Olen ammatiltani yliopistotutkija, mutta olen oppinut esittämään tarkoituksellisesti typerää, koska se on strategisesti toimivaa ja aseistariisuvaa. Sillä tavoin saan paljon tietoa ihmisistä ilman, että joudun paljastamaan omia korttejani. Ja eritoten miesten egoa pitää säästää heiltä itseltään.

Eli olet valtion töissä ja elät pätkää pätkän perään toivot, että saisit apuraha-almuja tietyn väliajoin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys harvoin on monimuotoista. Monella superälykkäällä ihmisellä sosiaalinen vuorovaikutus ei ole vahvin laji. Ei ole ketään, eikä mitään, mikä on ihan joka alalla mestari.

Superälykkäät ovat todennäköisesti niin paljon sen keskivertotallaajan yläpuolella, että vuorovaikutus on tämän takia vaikeaa ts. ei osaa alentaa itseään rahvaan tasolle.

Huomaa itsekin keskivertoa älykkäämpänä (kuitenkin kaukana superälykkäästä), että loogiselta ajattelukyvyltään heikompien kanssa on usein hankalaa.

Väärin. Ellet osaa selittää jotain asiaa viisivuotiaalle, niin et vain ole tajunnut sitä tarpeeksi hyvin. Älykkäät osaavat kohdistaa kommunikaationsa muille ihmisille ja heidän tasolleen. Ongelma on se, ettei koskaan pääse keskustelemaan sillä omalla tasollaan. Koskaan.

Tämä on taito mikä olisi hieno osata. Ainakin omalla kohdallani käy aina niin, että se mitä on korvien välissä ei tule ulos suusta siinä muodossa mitä se on pään sisällä, koska ulosantini on kehno. 

Yleensä toisen älykkyyden huomaa vain suunnilleen yhtä älykkäät. Lisäksi ei kannata paljastaa älykkyyttään tyhmempien seassa. Hajamielisyys on luonnollinen seuraus siitä, kun ajattelee vähän mutkikkaampia asioita kuin juuri käsillä olevia ongelmia, kuten mitä valitsee aamupalaksi leivän päälle.

Älykkyyttä on monenlaista. Tunneälyä voi olla myös muuten rajoittuneilla henkilöillä.

Vierailija kirjoitti:

Aidosti älykkäät ihmiset eivät ole vauvalla todistelemassa älykkyyttään, vaan tekevät jotain aidosti kehittävää.

Kirjaimellisesti teen kansainvälistä huippututkimusta juuri nyt. Mulle av:n lukeminen on samaa kuin Miinaharavan pelaaminen oli parikymmentä vuotta sitten; aivojen kapasiteettia vapauttavaa ja kuormitusta vähentävää sijaistoimintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä älykkäitä tai edes asioita seuraavaa ihmistä. Suomessa on todella paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, kuka on pääministeri tällä hetkellä. Kiinnostuksen kohteet älykkäillä ja tyhmemmillä eroavat melkoisen paljon. Älykäs saattaa perjantai-iltaisin laskea mekaniikan harjoitustehtäviä harrastuksena, kun se tyhmempi ravaa baareissa. 

Tai sitten se älykäs ymmärtää, että opiskeluaikana kannataa joskus ravata baarissa, jos meinaa löytää parisuhteen, hankkia kontakteja ja elää nuoruutta täysillä ennen työelämään siirtymistä. Nuoruus on vain kerran ja jos meinaa hauskoja kokemuksia samanikäisten kanssa hankkia ne on hankittava nuorena. Mekaniikan harjoitustehtäviä voi tehdä perjantai-iltaisin vanhana.

Käytännössä kaikki, jotka tiedän väitelleen tai vähintään valmistuneet yliopistosta, ovat kyllä nuorena käyneet baareissa ja festareilla. Eikä yksikään heistä ole edes erityisen introvertti. Päinvastoin. Olivat vaihtareina, bilettivät, kavereita löytyi. Hyvät välit siskoksiin ja harrastivat joko kontaktilajeja tai joukkueurheilua. Monet jopa korkealla tasolla.

Ravintolat ovat oma lukunsa, mutta älykäs ihminen tietää alkoholin olevan hermomyrkky.

Alkoholi on viisasten juoma: huippuälykkäät ihmiset ovat alkoholin superkuluttajia olleet aina siitä lähtien kuin alkoholi keksittiin. 

Edellisen kaltaista heittoa käytetään kiertoteitse oikeuttamaan omaa alkoholin käyttöään, koska kuitenkaan näitä samoja fraaseja ei sanota omille lapsilleen, koska tiedostavat kuitenkin, että alkoholin runsas käyttö ei ole mikään tavoiteltava ihanne ja merkki älykkyydestä.

Älykäs saattaa käyttää alkoholia "tyhmentääkseen" itsensä tilapäisesti normaalin tasolle. Ja ihan samaan "nollaukseen" kuin muutkin, rentoutuakseen, päästäkseen irti stressaavista ajatuksista, päästäkseen yli sosiaalisesta jännityksestä. Älykäs tietää varmasti, että se on hermomyrkky, mutta niin tietää moni muukin eikä silti välitä. Ei älykkyys tarkoita, että aina kaikissa tilanteissa toimisi rationaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena ainakin joutuu leikkimään miesseurassa yksinkertaisempaa, kuin mitä oikeasti on. Miehiä pelottaa älykäs nainen, näin minulle on muistettu kertoa. Varsinkin kun on valmistunut siltä kovimmalta teoreettiselta alalta sekä kovien materiaalien kädentaidoista, jotka mielletään miehisiksi aloiksi. Täytyy aina ensisijaisesti korostaa niitä naismaisia harrastuksiaan, jotka hyväksytään helpommin. Muutenkin on parempi pitää ajatuksensa ominaan, jotta ei tule koppavan tai muuten kahelin leimaa. Itse vain huomaa, kuinka eri tavalla ja syvemmin ajattelee monestakin ns. totutusta asiasta. Sitä vain on todennut, että pärjää parhaiten ihmisten kanssa, jos heittäytyy harmittomaksi hölmöksi.

Tämä.

Olen ammatiltani yliopistotutkija, mutta olen oppinut esittämään tarkoituksellisesti typerää, koska se on strategisesti toimivaa ja aseistariisuvaa. Sillä tavoin saan paljon tietoa ihmisistä ilman, että joudun paljastamaan omia korttejani. Ja eritoten miesten egoa pitää säästää heiltä itseltään.

Toi on kauheaa, miehen näkökulmasta. Mistä tuollaisia naisia löytää? (siis vauvapalstan lisäksi)

Egot hakkaa toisiaan, mutta tarvitseeko sen tosiaan aina mennä niin - jos molemmat arvostavat aidosti sitä mitä toinen on... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena ainakin joutuu leikkimään miesseurassa yksinkertaisempaa, kuin mitä oikeasti on. Miehiä pelottaa älykäs nainen, näin minulle on muistettu kertoa. Varsinkin kun on valmistunut siltä kovimmalta teoreettiselta alalta sekä kovien materiaalien kädentaidoista, jotka mielletään miehisiksi aloiksi. Täytyy aina ensisijaisesti korostaa niitä naismaisia harrastuksiaan, jotka hyväksytään helpommin. Muutenkin on parempi pitää ajatuksensa ominaan, jotta ei tule koppavan tai muuten kahelin leimaa. Itse vain huomaa, kuinka eri tavalla ja syvemmin ajattelee monestakin ns. totutusta asiasta. Sitä vain on todennut, että pärjää parhaiten ihmisten kanssa, jos heittäytyy harmittomaksi hölmöksi.

Tämä.

Olen ammatiltani yliopistotutkija, mutta olen oppinut esittämään tarkoituksellisesti typerää, koska se on strategisesti toimivaa ja aseistariisuvaa. Sillä tavoin saan paljon tietoa ihmisistä ilman, että joudun paljastamaan omia korttejani. Ja eritoten miesten egoa pitää säästää heiltä itseltään.

Eli olet valtion töissä ja elät pätkää pätkän perään toivot, että saisit apuraha-almuja tietyn väliajoin?

En väittänyt olevani yliopistotutkija suomalaisessa yliopistossa. :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys harvoin on monimuotoista. Monella superälykkäällä ihmisellä sosiaalinen vuorovaikutus ei ole vahvin laji. Ei ole ketään, eikä mitään, mikä on ihan joka alalla mestari.

Superälykkäät ovat todennäköisesti niin paljon sen keskivertotallaajan yläpuolella, että vuorovaikutus on tämän takia vaikeaa ts. ei osaa alentaa itseään rahvaan tasolle.

Huomaa itsekin keskivertoa älykkäämpänä (kuitenkin kaukana superälykkäästä), että loogiselta ajattelukyvyltään heikompien kanssa on usein hankalaa.

Väärin. Ellet osaa selittää jotain asiaa viisivuotiaalle, niin et vain ole tajunnut sitä tarpeeksi hyvin. Älykkäät osaavat kohdistaa kommunikaationsa muille ihmisille ja heidän tasolleen. Ongelma on se, ettei koskaan pääse keskustelemaan sillä omalla tasollaan. Koskaan.

No tuo tänne keskusteluun se viisivuotias, niin kerron sille miksi aikaa ei ole olemassa. Einsteinkin oli vasta vanha ihminen ennen kuin ymmärsi mitä sana aika tarkoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys harvoin on monimuotoista. Monella superälykkäällä ihmisellä sosiaalinen vuorovaikutus ei ole vahvin laji. Ei ole ketään, eikä mitään, mikä on ihan joka alalla mestari.

Superälykkäät ovat todennäköisesti niin paljon sen keskivertotallaajan yläpuolella, että vuorovaikutus on tämän takia vaikeaa ts. ei osaa alentaa itseään rahvaan tasolle.

Huomaa itsekin keskivertoa älykkäämpänä (kuitenkin kaukana superälykkäästä), että loogiselta ajattelukyvyltään heikompien kanssa on usein hankalaa.

Väärin. Ellet osaa selittää jotain asiaa viisivuotiaalle, niin et vain ole tajunnut sitä tarpeeksi hyvin. Älykkäät osaavat kohdistaa kommunikaationsa muille ihmisille ja heidän tasolleen. Ongelma on se, ettei koskaan pääse keskustelemaan sillä omalla tasollaan. Koskaan.

Juuri näin. Taitavin fysiikan opettajani oli yliopistossa. Hän oli sisäistänyt fysiikan niin hyvin, että pystyi tuosta vaan soveltamaan ongelmaan fysiikan lakeja ja myös selittämään ne. Samalla yliopistossa oli myös sellainen ikivanha elämäänsä tympääntynyt fysiikan opettaja, joka väitti yhdellä luennolla, että polkupyörässä on alhaisempi paine kuin auton renkaassa. Kyseenalaistaessani hän alkoi vänkäämään.