Miksi monet todella älykkäät vaikuttaa päällepäin tyhmiltä?

Todella älykkäät ihmiset osaavat kommunikoida keskustelukumppaninsa tasolla.

Ylivertaisuusharha puolestaan aiheuttaa sen, että tyhmät ihmiset eivät tajua olevansa tyhmiä.

Tyhmä luulee tietävänsä ja viisas tietää paljon enemmän, mutta tietää olemassa olevan tiedon äärettömyyden eli tiedostaa mitä ei tiedä. Tyhmä tekee vääriä olettamuksia ja viisas ymmärtää ettei tyhmän tekemille oletuksille ole mitään perusteita.

Tyhmä vetää mutkat suoriksi ja viisas tietää, että itseään muita viisaammaksi luulevat ovat niitä kaikkein tyhmempiä.

Ajatteleminen vie aikaa, joten asiaa harkitseva vaikuttaa tyhmemmän ihmisen mielestä vähän hitaalta.

Vierailija kirjoitti:

Outo huumori. Ei koskaan tiedä, ovatko tosissaan vai ei. Eivät myöskään välitä leikkiä sosiaalista 'sulla on kaunis pusero' -leikkiä.

Jo koulussa opitaan, että 'sulla on kaunis pusero' -leikki ei yleensä ole sananmukaisesti kehu vaan eräs erittäin yleinen kiusaamisen muoto.

Miksi tuhlata aikaa leikkiin, joka voi olla a) epäasiallinen b) pirullinen c) hämmentävä d) sisältää taka-ajatuksen c) puhdasta mielistelyä d)........... ö) leikki toteutetaan vilpittömästi ja kuulija ottaa leikin kehuna

         no ku tyhmä ei snaijaa fiksua

Vierailija kirjoitti:

Todella älykkäät ihmiset osaavat kommunikoida keskustelukumppaninsa tasolla.

Ylivertaisuusharha puolestaan aiheuttaa sen, että tyhmät ihmiset eivät tajua olevansa tyhmiä.

 

Tyhmät puhuvat keskenään. Haastava ajatus nöyryyttää heitä.

Näitä ihmisiä on aina liikaa.

On ihmisiä joiden tyhmyys on sitä luokkaa etteä he kyllä pärjäävät elämässään, arjessaan ja työssään mutta heiti kun törmäävät asiaan joka on heidän mukavuusalueensa ulkopuolella he alkavat perustella omaa tietämättömyyttään tai tyhmyyttään vaikka joku tietävä tietäisi asian apremmin. Työkaverina oli kaksi tällaista sosiaalisesti taitava mutta tyhmä jota ei kiinnostanut tietää, hän vain halusi mukavaia selityksiä. Toinen työkaveri oli oikeasti älykäs yliopistomies ja todella sivistynyt. Monesti hämmästelin hänen oivalluksiaan. Kun tuli keskustelua jostain aiheesta (aihe saattoi vaihdella fysiikasta ja tähtitieteestä historiaan) tyhmä jäbä pyyhki fiksulla aina lattia. Ihan jo itsevarmuudellaan. Vaikka oli väärässä.

Jos hän joutui joskus myöntämään olevansa väärässä, hän kuitenkin käänsi asian jotenkin nurinniskoin..

miten tyhmän pitäs tunnistaa älykäs? en ymmärrä kysymystä

Itse jaksan jotenkin uskoa, että ihmiset, joilla on sekä puhdasta älyä, että älyllistä uteliaisuutta, eivät niinkään koe suurta hankaluutta "tyhmän rahvaan" kanssa, mistä tässäkin ketjussa on toistuvasti kirjoitettu. Tietysti jonkinasteista näkemyseroa ja kitkaa on aina ihmisten välillä, olipa älykkyysosamäärien erotus minkä kokoinen tahansa, mutta sehän kuuluu vuorovaikutukseen, ettei asioita aina nähdä samalla tavalla.

Jotenkin useissa kirjoituksissa näkyy sellainen ajatus, ettei älykkäällä ole lähtökohtaisesti mitään opittavaa itseään tyhmemmältä. Älykkään näkemys, ennustus, idea on aina parempi ja järkevämpi, kuin vähemmän älykkään. En tiedä, kuinka mahdottoman älykäs ihmisen pitää olla, että edellä kuvattu asenne on paikallaan ja osuva. Äly on kuitenkin vain yksi muuttuja yhtälössä, joissa painoarvonsa on myös esimerkiksi tiedolla ja kokemuksella.

Mielestäni on myös todella "keskinkertainen" ajatus, että vain jostakin tieteestä ja taiteesta puhuminen on älyllisesti stimuloivaa ja tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta. Eikös korkeaan älykkyyteen kuulu nimenomaan se, että osaa "imeä" tietoa ja nähdä kaavoja itsenäisesti ilman, että kaikki pitää tutkijan ja tiedeyhteisön pureskella valmiina eteen? Jokaisessa arkisessakin keskustelussa on jo pelkälle hiljaiselle kuulijalle satoja eri vaihtoehtoja siihen, mistä näkökulmasta sitä haluaa seurata, analysoida ja havainnoida. Puhumattakaan sitten lukemattomista tavoista, joilla keskustelun kulkuun voi itse vaikuttaa - uskokaa tai älkää, se voi älykkäällekin olla antoisaa ja mahdollista ilman, että rahvas putoaa heti laudalta.

Ihan hyvä on siis erottaa toisistaan älykkyys ja sosiaaliset taidot, ja huomata, ettei väärinymmäretyksi tuleminen, erilaiset mielenkiinnonkohteet ja ikävystyminen vuorovaikutuksessa ole mikään älykkyyden seuraus, vaan niitä kyllä kokevat toistuvasti kaikki ne, joiden sosiaaliset taidot eivät ole ihan poikkeuksellisen hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys harvoin on monimuotoista. Monella superälykkäällä ihmisellä sosiaalinen vuorovaikutus ei ole vahvin laji. Ei ole ketään, eikä mitään, mikä on ihan joka alalla mestari.

 

Tutkimusten mukaan älykkyys on usein monialaista. Mitä älykkäämpi, sen todennäköisemmin on lahjakas monella eri osa-alueella. Mutuile toki jos se lohduttaa.

Näin minäkin olen oppinut, mutta empiirinen havainnointi ei aina tue sitä. Vaikuttaa siltä, että ihmisillä on luontaisesti erilaisia vahvuuksia. 

Vähemmän älykkäät tekevät usein tosi nopeita ja suoraviivaisia johtopäätöksiä hankalistakin asioista.

Älykäs saattaa vaikuttaa siihen nähden esim. hitaalta, mikä nähdään tyhmyyden merkkinä.

Kuitenkin usein on niin, että ne nopeat päätelmät eivät ole oikeita ja tehdään virheitä. Pitäisi ottaa huomioon asioita monipuolisemmin.

Keskimääräistä selvästi älykkäämmät ihmiset vaikuttavat tietysti tyhmiltä, koska tuollaisen arvion esittää tavallisesti keskimääräistä tyhmempi henkilö, jolla ei ole mitään ominaisuuksia arvioinnin tekemiseen.

Heitä tarkkaillaan suurennuslasilla ja väärin olettamin.