Lue keskustelun säännöt.
Olen joutunut tahtomattani tilanteeseen, jossa kuljetan 15-vuotiasta joka aamu koululle
16.02.2022 |
Hankala murrosikä menossa. Pienempänä oli kiltti ja lähti mielellään kouluun. Viime lukukaudella alkoi myöhästelyt ja muut häiriöt lisääntyä. Ei viitsi nousta aamuisin ajoissa. Koulussa häiritsee oppitunneilla. Kaveriporukan kanssa hölmöilee. Myös kesken koulupäivän on muutaman kerran poistunut kioskille. Kun ollaan istuttu kotona puhumassa, syyksi sanoo, että koulussa on niin pahaa ruokaa, että jää nälkä. Minä tietysti sanoin, että säännöt on säännöt ja niitä on niin koulussa kuin työelämässäkin. Tästä on monta keskustelua väännetty ja meidän vanhempien keinot on vähissä.
Kuraattorin luona käydessämme todettiin yhteisesti, että jos myöhästelyt vielä jatkuu, tarvitaan järeämpiä väliin tulon keinoja. Minä en missään nimessä halua mitään sellaista, josta voi tulla pysyviä seurauksia elämään jatkossa. Onhan tämä älytön homma, että joudun joka aamu viemään koululle autolla. Meillä töissä päällikkö tietää todellisen syyn, miksi aloitan työpäivät joinakin päivinä myöhemmin, mutta häpeä estää kertomasta kollegoille. Yksikin kollega on aina kehumassa, miten heidän poika on saanut stipendin ja tytär pääsi syksyllä valtiotieteitä opiskelemaan jne. Vähän vaikea siihen on mennä järkyttämään hänen täydellistä elämäänsä, että kiva sulle, mutta meidän nuori ei osaa edes kouluun lähteä ajoissa, joten äiti vie.
Tänä aamuna autossa istuessani ja nuorta kyytiin odottaessani ajattelin, että tätäkö on elämä, kunnes hän täyttää 18 (oppivelvollisuuden ikäraja).
Kommentit (104)
Karhunpalveluksen teet. Lapsen pitää ottaa vastaan seuraukset. Osaa lähteä kouluun, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanoisin, että kannattaa kuskaamisen sijaan antaa tulla niiden ”järeämpien keinojen” käyttöön, ehkä se vähän herättelisi nuorta.
Tukea pitää, mutta olisi hyvä jos joutuu kohtaamaan tekojensa seuraukset.
Onko taitava englannin kielessä? "Future Authoring Program" jota Jordan Peterson mainostaa saattaisi sopia nuorelle. Nuoret miehet voivat lähtökohtaisesti olla niin itsepäisiä että eivät tee mitään miellyttääkseen muita - ja silloin motivaation täytyy tulla sisältä. Yleensä se, että kirkastaa mitä haluaa elämältä parin vuoden tai viiden vuoden sisällä auttaa. Minusta tuntuu, ettei nuoresi ole varmaan ollenkaan suunnitellut tulevaisuuttaan tai sitä, että miten saa haluamansa? Ja sitä ei lasketa jos vanhempi tai opettajat "kertovat" mitä pitäisi tehdä tai tavoitella.
Toinen vaihtoehto on se, että nuorellasi on oikeasti kurjaa koulussa. Onko kavereita? Kiusattu?
Jos lapsi ei mene kouluun niin mitä tekee kotona koko päivän? Et kai anna mahdollisuutta olla puhelimella tai pelata pleikkaa yms? Kotona oleminen kannattaa tehdä sen verran tylsäksi että menee mieluummin kouluun.
Tsemppiä! Hienoa, että viet kouluun. Tilanne voi muuttua yllättävänkin nopeasti. Koulun käyntiä ei saa jättää retuperälle, joten veisin myös, jos se siitä olisi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, että voi tulla raskaaksi. Oma lapseni on saanut stipendiä ja huomionosoituksia jos jonkinmoista. Osaksi siksi, että on jo ennen kouluikää saanut tietyn kaveripiirin, jossa on hienoa, että opiskellaan. Jos olisi päätynyt toiseen kaveruryhmään, niin tilanne olisi paljon haastavampi.
Kollegoille ei tarvitse kertoa kaikkea. Tuskin heidänkään lapsensa elämää täyttää pelkästään ne onnistumiset.
Mielestäni ainakin sinä olet todella onnistunut vanhempi: Joka aamu löydät itsestäsi aikuisen, joka suostuttelee, raahaa, kuskaa lapsensa kouluun. Keskustelet ja näytät omalta osaltasi, että velvollisuudet ne ikävätkin ( Kuten lapsen keskustelu kouluun.) pitää hoitaa. Olethan siis ylpeä itsestäsi!
Nämä järeämmät keinot voivat tuhota nuoren tulevaisuuden. Myöhästely on tavallista tuossa iässä, se on vaihe joka menee ohi.
Jos ei ole muita hälyttävä ongelmia, nuori pitää heittää syvään päähän ja antaa itse hoitaa koulunsa. Jos tulee myöhästelyjä niin jälki-istuntoa ja kännykkää tai tietokonetta pois.
Pahinta mitä voi on alkaa tehdä nuoren virheistä liian isoja ongelmia. Nuori alkaa samaistua rooliin, joka hänelle pakotetaan kurkusta alas. Kauhea rikollinen, epäonnistunut myöhästelijä.
Nykyvanhemmat ja koulut ovat täysin ylihysteerisiä nähden pelkkiä ongelmia joka suunnalla. Antakaa nuorille tilaa kasvaa ja opetella, tehdä virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy että jääkö mieluummin luokalle
Erään työkaverin poika oli samanlainen tuossa iässä.
Opiskelee nyt menestyksekkäästi lääkäriksi.
Älä heitä toivoa vaikka rankkaa hetken onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ja jaksamista sulle! Mun työkaveri teki noin oman poikansa kanssa, kuljetti kaksi vuotta kouluun aamuisin että näki pojan menevän sinne. Sitten poika reipastui ja toimi viimeisenä kouluvuotenaan tukihenkilönä niille joilla oli motivaatiovaikeuksia.
Se seuraava "järeä" keino voi olla avohuollon perhetyöntekijä, sosiaaliajan ohjaaja joka tekee tuon saman, eli saattaa kouluun. Soittaa aamulla ovikelloa ja patistaa vieressä ja katsoo että menee kouluun ja jopa luokkaan asti. On se parempi että se on se vanhempi joka tekee tuon työn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä häpeile. Ja kuljeta kouluun, autossa on myös pieni hetki jutella ihan rauhassa. Kysele tarkemmin mikä mättää, onko masentunut tai ahdistunut. Anna rakkautta ja armoa. Eihän vain kiusata tai kiristetä koulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se seuraava "järeä" keino voi olla avohuollon perhetyöntekijä, sosiaaliajan ohjaaja joka tekee tuon saman, eli saattaa kouluun. Soittaa aamulla ovikelloa ja patistaa vieressä ja katsoo että menee kouluun ja jopa luokkaan asti. On se parempi että se on se vanhempi joka tekee tuon työn.
No ei todellakaan kunnalta saa tuollaista "palvelua"! Avohuollossa on niin kiire, että ei sieltä kukaan jouda kuskaamaan kouluun kapinoivia teinejä.
Olin itse samanlainen teini, ja kun peruskoulu loppui, siirryin suoraan työelämään v. 1983. En ole ikinä myöhästynyt töistä. Motivaatio opiskella tuli vasta aikuisena.
En osaa neuvoa mitä ap:n kannattaa tehdä. Hän tuntee lapsensa parhaiten. Riippuu lapsen luonteesta tehoaako kiristys/lahjonta/uhkailu.
Minun lapsilla oli vaikea teini-ikä. Kaikki tuntui menevän pieleen ja jouduin paljon tukemaan heitä.
Samaan aikaan kuuntelin, kun kaikilla muilla teinit harrasti ja sai stipendejä ja oli suosittuja ja oli niin helppoja, että omaa aikaa oli vaikka kuinka.
Minun teinit oli ahdistuneita ja kaikki oli vaikeaa ja tuntui, ettei mikään onnistunut. Kuskasin vuoron perään heitä keskustelemaan ja tutkimuksiin ja vaikka minne.
Se, mitä hyvää siitä jäi, oli ne automatkan. Tuli juteltua paljon sellaista, mitä ei olisi muuten tullut puhuttua.
Nyt pärjäävät hyvin ja vaikeat ajat ovat takana. Kaikilla tuo murrosikä ei mene niin, että vedellään kymppejä lukematta ja ollaan kaveripiirin suosituimpia ja voitetaan palkintoja harrastuksissa ja seukataan sen luokan suosituimman tytön tai pojan kanssa.
Joten kuskaa vain kouluun. On sitä tuettava niinä vaikeinakin aikoina
Näillä työkavereiden täydellisillä nuorilla on vielä omat haasteensa ja kriisinsä edessä. Tsemppiä! Itse olen se stipendinuori ja omat lapset kaikkea tältä väliltä. Täydellisistä suorittajista tulee täydellisiä suorittajia. Moni rämpivä löytää se oman juttunsa sitten joskus ja pärjää kyllä vielä suorittajiakin paremmin.
Mun stipendinuori masentui ja ahdistui yhdessä vaiheessa. Minäkin kuljetin ja herätin ja juttelin, vaikken saanut vastausta. Siitä se vaan pikkuhiljaa, ohi sekin meni. Vanhemmuutta se vain on, hyvä kun välität ja olet läsnä ja apuna.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei mene kouluun niin mitä tekee kotona koko päivän? Et kai anna mahdollisuutta olla puhelimella tai pelata pleikkaa yms? Kotona oleminen kannattaa tehdä sen verran tylsäksi että menee mieluummin kouluun.
Ei ole yhtään poissaoloa, vaan myöhästelyä. Mitäpä hän tekee. Torkuttaa herätystä aamuisin, istuu vessassa 20 min., istuu kahvimuki kädessä. Sitten kun olisi pitänyt jo olla matkalla, vielä oli kirjat laittamatta reppuun. Monesti olin jo työpaikalla, kun hänen piti yksin suoriutua lähtemään kävellen koululle, eikä se usein onnistunut. Nyt kun pitää ehtiä autokyytiin, hoputan vieressä.
-ap
Peruspuhelin käyttöön ja älylaitteet ja netti pois, unirytmi, säännällinen liikunta ja dieetti kuntoon.
Vaadi että aamulla pitää tulla soitto siitä peruspuhelimesta että hän on ajoissa koulussa.
Jos puhelua ei tule niin hän on kotiarestissa viikon jonka aikana herätys on kuudelta, hän tekee kaikille aamupalan valmiiksi joka aamu ja muutenkin hoitaa kaikki kotityöt.
Kotiarestin aikana ei katsota mitään ruutuja ei katsota, TV mukaanlukien, ja luetaan vain kirjoja sekä läksyjä. Kaikki kotitehtävät pitää tehdä valmiiksi sinä päivänä kun ne on saatu ja näyttää vanhemille.
Sama rumba uudestaan seuraavalla viikolla jne. niin kauan kuin alkaa onnistumaan.
Kun tuo toimii, niin netti takaisin tunniksi päivässä, kavereita saa tulla vai kotiin kylään ja koulusta pitää olla takaisin kotona viimeistään tunti koulun loppumisen jälkeen. Jos tästä lipsuu niin sitten siirrytään takaisin kotiaresti vaiheeseen.
Kolmen kuukauden päästä voit taas hiukan höllätä aikarajoja mutta ne pitää säilyttää siihen asti kunnes nuori omatoimisesti suoriutuu rutiineistaaan.
Kurinpidon lisäksi kannattaa keskustella siitä mitä nuori tulevaisuudeltaan haluaa ja auttaa häntä suunnittelemaan eteenpäin seuraavaksi viideksi vuodeksi ja rohkaista nuorta siihen että hän onnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa. Jos et itse osaa projektinhallintaa niin opettele sen alkeet jotta voit tarjota mielekästä apua nuorelle. Tässä projektissa vanhempi on projektipäällikkö ja nuori, opettajat ja kuraattori ovat niitä jotka suorittavat projektin onnistumisen kannalta olennaiset tehtävät.
Lisäksi kannattaa selkeästi tehdä selväksi se että kouluttamattoman ihmisen elämä on kurjaa ja köyhää ja että nykyiset kaverit häipyvät elämästä muutaman vuoden sisään eikä heidän mahdollista huonoa käytöstään todellakaan kannata kopioida.
Kyllä se murrosikä ennen 18. vuotta loppuu.