Olen joutunut tahtomattani tilanteeseen, jossa kuljetan 15-vuotiasta joka aamu koululle
Hankala murrosikä menossa. Pienempänä oli kiltti ja lähti mielellään kouluun. Viime lukukaudella alkoi myöhästelyt ja muut häiriöt lisääntyä. Ei viitsi nousta aamuisin ajoissa. Koulussa häiritsee oppitunneilla. Kaveriporukan kanssa hölmöilee. Myös kesken koulupäivän on muutaman kerran poistunut kioskille. Kun ollaan istuttu kotona puhumassa, syyksi sanoo, että koulussa on niin pahaa ruokaa, että jää nälkä. Minä tietysti sanoin, että säännöt on säännöt ja niitä on niin koulussa kuin työelämässäkin. Tästä on monta keskustelua väännetty ja meidän vanhempien keinot on vähissä.
Kuraattorin luona käydessämme todettiin yhteisesti, että jos myöhästelyt vielä jatkuu, tarvitaan järeämpiä väliin tulon keinoja. Minä en missään nimessä halua mitään sellaista, josta voi tulla pysyviä seurauksia elämään jatkossa. Onhan tämä älytön homma, että joudun joka aamu viemään koululle autolla. Meillä töissä päällikkö tietää todellisen syyn, miksi aloitan työpäivät joinakin päivinä myöhemmin, mutta häpeä estää kertomasta kollegoille. Yksikin kollega on aina kehumassa, miten heidän poika on saanut stipendin ja tytär pääsi syksyllä valtiotieteitä opiskelemaan jne. Vähän vaikea siihen on mennä järkyttämään hänen täydellistä elämäänsä, että kiva sulle, mutta meidän nuori ei osaa edes kouluun lähteä ajoissa, joten äiti vie.
Tänä aamuna autossa istuessani ja nuorta kyytiin odottaessani ajattelin, että tätäkö on elämä, kunnes hän täyttää 18 (oppivelvollisuuden ikäraja).
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka on pahaa. Mun lapsilla on eväät.
No eihän kuulemma ole. Kouluruokahan on juurikin yksi niistä syistä, miksi etäkoulua ei tullut. Silti osa painuu kauppaan, osalla eväät koronan tai muun takia. Oliko jossain, että 70% ei syö välillä ollenkaan koulussa.
Toinen syy oli sitten se, että etänä ei opi. 27 oppilaasta paikalla 6 ja sijaisia ollut viimeiset 6 viikkoa tai sitten joku on käynyt sanomassa, että tehkää kiltisti jotain.
Kolmas syy on se, ettei sinne sänkyyn jäädä köllimään, vaan päivittäin lähdetään liikkeelle "valvottuun" paikkaan. Eli lienee juuri ap:n tilanne.
Missä mättää Suomi?
Kouluruoka on surkeaa.
Ehkä tuollaisten nirsojen mielestä.
Katso miten paljon siihen laitetaan rahaa. Jopa sinunkaltaisesi aivokääpä saattaa sitten tajuta, ettei sillä hinnalla millään saa aikaiseksi kunnollista sapuskaa.
Ei ole ollut ikinä valittamista. Jotkut ruuat ei välttämättä ole niitä lemppareita, mutta paljon hyviä mahtuu kyllä joukkoon.
Milloinkas olet sitä kouluruokaa syönyt ja missä?
Itse sain siitä jo opetusharjoittelussa vatsakatarrin.
2 lastani syövät ja pitävät kouluruuasta. Moni lapsen kaverikin kehuu. Aina on niitä, jotka nirsoilee vaan nirsoilun ilosta.
Eli et edes tiedä mitä se on, etkä syö sitä. Et siis voi arvioida sitä ollenkaan.
Sinäkö syöt päivittäin? Ainakin meidän lasten koulussa myös opettajat syövät hyvällä ruokahalulla. Ehkä on koulukohtaista. Ihan omasta lapsuudesta ja nuoruudestakin muistan, että suurin osa söi hyvällä ruokahalulla ja sitten oli niitä nirsoja pari jotka yleensä leikkivät jotain kovista, kun eivät syö "kinderperunoita". Ainakin mitä omien lasten elämää seuraa, niin vähän sama meininki edelleen. Lapseni eivät ole koskaan haukkuneet kouluruokaa.
Sinä et syö ollenkaan, joten et oikeasti pysty sanomaan yhtään mitään asiasta. Minullakin oli alakoulussa ihanaa kouluruokaa, koska koululle tuli raaka-aineet läheltä ja siellä oli oma keittäjä. Ei vaan liity nykytilanteeseen enää mitenkään.
Kyllä pystyn sanomaan sen kautta mitä omat lapseni tekevät! Vastauksesi paljasti sen, ettet sinäkään syö ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka on pahaa. Mun lapsilla on eväät.
No eihän kuulemma ole. Kouluruokahan on juurikin yksi niistä syistä, miksi etäkoulua ei tullut. Silti osa painuu kauppaan, osalla eväät koronan tai muun takia. Oliko jossain, että 70% ei syö välillä ollenkaan koulussa.
Toinen syy oli sitten se, että etänä ei opi. 27 oppilaasta paikalla 6 ja sijaisia ollut viimeiset 6 viikkoa tai sitten joku on käynyt sanomassa, että tehkää kiltisti jotain.
Kolmas syy on se, ettei sinne sänkyyn jäädä köllimään, vaan päivittäin lähdetään liikkeelle "valvottuun" paikkaan. Eli lienee juuri ap:n tilanne.
Missä mättää Suomi?
Kouluruoka on surkeaa.
Ehkä tuollaisten nirsojen mielestä.
Katso miten paljon siihen laitetaan rahaa. Jopa sinunkaltaisesi aivokääpä saattaa sitten tajuta, ettei sillä hinnalla millään saa aikaiseksi kunnollista sapuskaa.
Ei ole ollut ikinä valittamista. Jotkut ruuat ei välttämättä ole niitä lemppareita, mutta paljon hyviä mahtuu kyllä joukkoon.
Milloinkas olet sitä kouluruokaa syönyt ja missä?
Itse sain siitä jo opetusharjoittelussa vatsakatarrin.
2 lastani syövät ja pitävät kouluruuasta. Moni lapsen kaverikin kehuu. Aina on niitä, jotka nirsoilee vaan nirsoilun ilosta.
Eli et edes tiedä mitä se on, etkä syö sitä. Et siis voi arvioida sitä ollenkaan.
Sinäkö syöt päivittäin? Ainakin meidän lasten koulussa myös opettajat syövät hyvällä ruokahalulla. Ehkä on koulukohtaista. Ihan omasta lapsuudesta ja nuoruudestakin muistan, että suurin osa söi hyvällä ruokahalulla ja sitten oli niitä nirsoja pari jotka yleensä leikkivät jotain kovista, kun eivät syö "kinderperunoita". Ainakin mitä omien lasten elämää seuraa, niin vähän sama meininki edelleen. Lapseni eivät ole koskaan haukkuneet kouluruokaa.
Sinä et syö ollenkaan, joten et oikeasti pysty sanomaan yhtään mitään asiasta. Minullakin oli alakoulussa ihanaa kouluruokaa, koska koululle tuli raaka-aineet läheltä ja siellä oli oma keittäjä. Ei vaan liity nykytilanteeseen enää mitenkään.
Kyllä pystyn sanomaan sen kautta mitä omat lapseni tekevät! Vastauksesi paljasti sen, ettet sinäkään syö ;)
Et pysty, koska et itse ole syönyt kouluruokaa omien kouluaikojesi jälkeen. Sinulla on pelkkää toisen käden tietoa - ja koska lapsesi tietävät, mitä haluat kuulla, he sitten sanovat sen.
Minulla on aineenopettajan koulutus, joten olen tässä vuosien saatossa syönyt monessa koulussa pk-seudulla ja myös mökkikunnassa, koska teen välillä sijaisuuksia. Viimeksi yritin syödä kouluruokaa maanantaina.
Ap. Teet aivan oikein. Laita mukaan jotakin syötävää. Esimerkiksi hedelmää tai välipalakeksejä. Yrittäkää etsiä hänelle kesäksi jotain työtä, josta saa vähän omaa rahaa tai laittakaa kielimatkalle, jossa joutuu itse huolehtimaan itsestään. Tuo nuori varmasti kokee, että hänestä pidetään huolta. Eikös rippileirit myös ole hänen ikäiselleen. Älä luovuta, vaan kerro joka päivä, että ajattelet hänen parastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka on pahaa. Mun lapsilla on eväät.
No eihän kuulemma ole. Kouluruokahan on juurikin yksi niistä syistä, miksi etäkoulua ei tullut. Silti osa painuu kauppaan, osalla eväät koronan tai muun takia. Oliko jossain, että 70% ei syö välillä ollenkaan koulussa.
Toinen syy oli sitten se, että etänä ei opi. 27 oppilaasta paikalla 6 ja sijaisia ollut viimeiset 6 viikkoa tai sitten joku on käynyt sanomassa, että tehkää kiltisti jotain.
Kolmas syy on se, ettei sinne sänkyyn jäädä köllimään, vaan päivittäin lähdetään liikkeelle "valvottuun" paikkaan. Eli lienee juuri ap:n tilanne.
Missä mättää Suomi?
Kouluruoka on surkeaa.
Ehkä tuollaisten nirsojen mielestä.
Katso miten paljon siihen laitetaan rahaa. Jopa sinunkaltaisesi aivokääpä saattaa sitten tajuta, ettei sillä hinnalla millään saa aikaiseksi kunnollista sapuskaa.
Ei ole ollut ikinä valittamista. Jotkut ruuat ei välttämättä ole niitä lemppareita, mutta paljon hyviä mahtuu kyllä joukkoon.
Milloinkas olet sitä kouluruokaa syönyt ja missä?
Itse sain siitä jo opetusharjoittelussa vatsakatarrin.
2 lastani syövät ja pitävät kouluruuasta. Moni lapsen kaverikin kehuu. Aina on niitä, jotka nirsoilee vaan nirsoilun ilosta.
Eli et edes tiedä mitä se on, etkä syö sitä. Et siis voi arvioida sitä ollenkaan.
Sinäkö syöt päivittäin? Ainakin meidän lasten koulussa myös opettajat syövät hyvällä ruokahalulla. Ehkä on koulukohtaista. Ihan omasta lapsuudesta ja nuoruudestakin muistan, että suurin osa söi hyvällä ruokahalulla ja sitten oli niitä nirsoja pari jotka yleensä leikkivät jotain kovista, kun eivät syö "kinderperunoita". Ainakin mitä omien lasten elämää seuraa, niin vähän sama meininki edelleen. Lapseni eivät ole koskaan haukkuneet kouluruokaa.
Sinä et syö ollenkaan, joten et oikeasti pysty sanomaan yhtään mitään asiasta. Minullakin oli alakoulussa ihanaa kouluruokaa, koska koululle tuli raaka-aineet läheltä ja siellä oli oma keittäjä. Ei vaan liity nykytilanteeseen enää mitenkään.
Kyllä pystyn sanomaan sen kautta mitä omat lapseni tekevät! Vastauksesi paljasti sen, ettet sinäkään syö ;)
Et pysty, koska et itse ole syönyt kouluruokaa omien kouluaikojesi jälkeen. Sinulla on pelkkää toisen käden tietoa - ja koska lapsesi tietävät, mitä haluat kuulla, he sitten sanovat sen.
Minulla on aineenopettajan koulutus, joten olen tässä vuosien saatossa syönyt monessa koulussa pk-seudulla ja myös mökkikunnassa, koska teen välillä sijaisuuksia. Viimeksi yritin syödä kouluruokaa maanantaina.
Ok. Me emme asu pk-seudulla ja lapseni kyllä ihan aidosti tykkäävät kouluruuasta.
Koulussa on vanhanaikainen meno, annetaan jälki-istuntoa, jälki-istuntoa ja jälki-istuntoa ja kun ne ei auta ongelmaan, nostetaan kädet ylös ja sanotaan, että tarvitaan järeitä keinoja (vai mikä se käyttämäsi sana oli).
Tytön luokalla oli naapurin poika, joka oli yhden vuoden aikana 7 tai 8 kertaa jälki-istunnossa. Miten se auttaa ketään? Wilma täynnä punaisia merkintöjä, ei mitään positiivista. Hänen äitinsä sanoi, että lopulta hänen oli pakko lopettaa wilman lukeminen, koska sieltä välittyi kuva, että poika on kelpaamaton hylkiö, oikein rikollinen. Olen ymmärtänyt, että kuitenkin nyt on valmistunut ammattiin ja sai suoraan työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa on vanhanaikainen meno, annetaan jälki-istuntoa, jälki-istuntoa ja jälki-istuntoa ja kun ne ei auta ongelmaan, nostetaan kädet ylös ja sanotaan, että tarvitaan järeitä keinoja (vai mikä se käyttämäsi sana oli).
Tytön luokalla oli naapurin poika, joka oli yhden vuoden aikana 7 tai 8 kertaa jälki-istunnossa. Miten se auttaa ketään? Wilma täynnä punaisia merkintöjä, ei mitään positiivista. Hänen äitinsä sanoi, että lopulta hänen oli pakko lopettaa wilman lukeminen, koska sieltä välittyi kuva, että poika on kelpaamaton hylkiö, oikein rikollinen. Olen ymmärtänyt, että kuitenkin nyt on valmistunut ammattiin ja sai suoraan työpaikan.
No ei kai tuollainen jälki-istunto toimikaan.
Aikanaan oli jälki-istunnot niin, että ryhdissä istuttiin joko 60min tai 120min putkeen kädet pöydällä ja katse suunnattuna taululle. Jos aiheutti ongelmaa, napsahti lisää. Kukaan ei aiheuttanut. Jälki-istuntoa inhottiin ja sitä välteltiin.
Ja jälki-istuntoa oli joka iltapäivä. Aina sinne 500 oppilaan koulusta joku onnistui pääsemään, mutta yli neljää ei ollut ikinä kuulemma kerrallaan.
Mites nykyään niissä toimitaan? Saa lettuja ja silittelyä? Terapiaa vähän perään, ettei jäänyt traumaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa on vanhanaikainen meno, annetaan jälki-istuntoa, jälki-istuntoa ja jälki-istuntoa ja kun ne ei auta ongelmaan, nostetaan kädet ylös ja sanotaan, että tarvitaan järeitä keinoja (vai mikä se käyttämäsi sana oli).
Tytön luokalla oli naapurin poika, joka oli yhden vuoden aikana 7 tai 8 kertaa jälki-istunnossa. Miten se auttaa ketään? Wilma täynnä punaisia merkintöjä, ei mitään positiivista. Hänen äitinsä sanoi, että lopulta hänen oli pakko lopettaa wilman lukeminen, koska sieltä välittyi kuva, että poika on kelpaamaton hylkiö, oikein rikollinen. Olen ymmärtänyt, että kuitenkin nyt on valmistunut ammattiin ja sai suoraan työpaikan.
No ei kai tuollainen jälki-istunto toimikaan.
Aikanaan oli jälki-istunnot niin, että ryhdissä istuttiin joko 60min tai 120min putkeen kädet pöydällä ja katse suunnattuna taululle. Jos aiheutti ongelmaa, napsahti lisää. Kukaan ei aiheuttanut. Jälki-istuntoa inhottiin ja sitä välteltiin.
Ja jälki-istuntoa oli joka iltapäivä. Aina sinne 500 oppilaan koulusta joku onnistui pääsemään, mutta yli neljää ei ollut ikinä kuulemma kerrallaan.
Mites nykyään niissä toimitaan? Saa lettuja ja silittelyä? Terapiaa vähän perään, ettei jäänyt traumaa?
Minä istuin yhtenä vuonna joka viikko jälki-istunnossa unohteluiden takia. Ei minusta silti parempaa tullut. Aikuisena diagnostisoitua ADHD.
Se, mikä oli tuon seuraus, niin kärsin huonosta itsetunnosta, koska sain vain aina haukkuja ja moitteita unohteluista ja huolimattomuudesta, vaikka kyse oli vain huonosta toiminnanohjauksen kyvystä.
Lääkityksen avulla ongelmat ovat poistuneet, mutta vieläkin joskus kalvaa muisto siitä opettajien ja vanhempien huutamisesta ja haukkumisesta.
Joten AP hienoa, kun tuet lastasi. Tukea minäkin olisin kaivannut, enkä jatkuvaa mollaamista
Ei niitä ”järeitä keinoja” kannata pelätä. Teet tän hektisellä toiminnallasi karhunpalveluksen lapsellesi. Ei ole sellaista, joka myöhemmin vaikuttaisi negatiivisesti elämään, anna koulun auttaa.
Syy tuohon pitää löytää. Itse lintsasin lukio aikana. Oli paha olla koulussa. Olin joutunut opettajien ja muiden oppilaiden silmätikuksi. Kukaan ei kuunnellut mitä anoin sanin vaan kuraattoriltakin vastaukseksi että meillä on arvostetut opettajat ja kiva yhteishenki. Voikun tuolloin olisin tajunnut että olisin voinut vaihtaa lukiota.
Vie kouluun. Ei se ole häpeä. Niiden ihmisten, joiden lapset on ns. helppoja on vaikea kuvitella mitä se on, jos lapsella on paha olla ja asiat ei suju helposti. Lasta pitää tukea ja jos se tuki on tällä hetkellä se, että hänet pitää viedä kouluun niin vie. Teidän loppuelämän suhteelle on parempi että nyt teet näin kuin se että alkaisit rankaista lasta siitä, että hänellä on vaikeaa. Minä ainakin olen edelleen vanhempiini pettynyt, kun teininä olisin kaivannut enemmän halauksia ja rakkautta kuin huutoa ja rangaistuksia. Ajattelen aina, että miten ne ei tajunneet ja nähneet, että mulla oli paha olla, vaikka en osannutkaan sitä sanoa. Vanhemman pitäisi nähdä lapsestaan se, että mitä sille kuuluu oikeasti, sehän se vanhemmuuden idea on. Omasta lapsesta näkee kyllä jos se valehtelee tai koettaa pelata jotain pelejä.
Minulla toinen lapsi, huoliomatta teineydestään ja syvästä inhosta koulua kohtaan, lähtee ihan ajoissa kouluun itsenäisesti, muistaa yleensä ottaa kaikki kirjat mukaan ja läksytkin on suurin piirtein tehtynä. Koulussa välillä kavereidensa kanssa hölmöilee (tekee jotain jekkuja tms), mutta noin pääasiassa kaikki sujuu ihan ok.
Toinen lapsi taas, hänellä murrosikä ottaa koville. Kouluun lähteminen aiheuttaa joinakin aamuina sellasta ahdistusta, että hän itkee kun pitäisi pukea, syödä ja valmistautua lähtemään. Joskus, harvemmin kuin kerran kuussa, on aamuja jolloin lapsi ei vain pysty lähtemään. Koulussa ei ole ongelmia, ei ole kiusaamista tai muuta ja lapsi saa loistavia numeroita. Jos on sellainen aamu, että ahdistus on liian kova annan jäädä kotiin. Teen etänä töitä, niin katson että näinä päivinä lapsi käy ulkoilemassa vähän, ei tuijota ruutua koko päivää ja jutellaan kaikenlaista jos mulla vain suinkin on aikaa, eikä palavereja koko päivää. Jonkun mielestä pitäisi varmaan pakottaa lapsi kouluun. Minä taas ajattelen, että kun lapsi kasvaa, hän oppii ahdistustaan säätelemään niin, että aikuisena onnistuu töihin lähteminen niinäkin aamuina kun stressaa ja ahdistaa normaalia enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä työkavereiden täydellisillä nuorilla on vielä omat haasteensa ja kriisinsä edessä. Tsemppiä! Itse olen se stipendinuori ja omat lapset kaikkea tältä väliltä. Täydellisistä suorittajista tulee täydellisiä suorittajia. Moni rämpivä löytää se oman juttunsa sitten joskus ja pärjää kyllä vielä suorittajiakin paremmin.
Minä olin se täydellinen nuori, kävin kouluni kunnolla ja opiskelin tosissani. Nyt on hyvä ammatti, hyväpalkkainen työ, mukava puoliso, pari lasta, kiva elämä ja joskus pohdin, että missä ne erityiset haasteet ja kriisit lymyilevät. Elän siis varmaan kulissielämää kun en hoksaa, että tämä on ihan paskaa verrattuna Citymarketin hyllyttäjän elämään.
Ne ovat vielä tulossa, odottele rauhassa. En tunne yhtään ihmiselämää, johon kriisi ei kuuluisi ja yleensähän se on kriisi juuri sen vuoksi, että se on yllättävä.
Kun se tulee, sinulla on hyvät vuotesi, johon voit nojata ja saada niistä voimaa. Tai sitten masennut ja katkeroidut siitä, mitä menetit. Tämän näyttää tulevaisuus.
Mutta kun kohtaat toisen ihmisen, muista: sinä et tiedä, mitä kriisejä hänellä on ollut. Ole lempeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa on vanhanaikainen meno, annetaan jälki-istuntoa, jälki-istuntoa ja jälki-istuntoa ja kun ne ei auta ongelmaan, nostetaan kädet ylös ja sanotaan, että tarvitaan järeitä keinoja (vai mikä se käyttämäsi sana oli).
Tytön luokalla oli naapurin poika, joka oli yhden vuoden aikana 7 tai 8 kertaa jälki-istunnossa. Miten se auttaa ketään? Wilma täynnä punaisia merkintöjä, ei mitään positiivista. Hänen äitinsä sanoi, että lopulta hänen oli pakko lopettaa wilman lukeminen, koska sieltä välittyi kuva, että poika on kelpaamaton hylkiö, oikein rikollinen. Olen ymmärtänyt, että kuitenkin nyt on valmistunut ammattiin ja sai suoraan työpaikan.
No ei kai tuollainen jälki-istunto toimikaan.
Aikanaan oli jälki-istunnot niin, että ryhdissä istuttiin joko 60min tai 120min putkeen kädet pöydällä ja katse suunnattuna taululle. Jos aiheutti ongelmaa, napsahti lisää. Kukaan ei aiheuttanut. Jälki-istuntoa inhottiin ja sitä välteltiin.
Ja jälki-istuntoa oli joka iltapäivä. Aina sinne 500 oppilaan koulusta joku onnistui pääsemään, mutta yli neljää ei ollut ikinä kuulemma kerrallaan.
Mites nykyään niissä toimitaan? Saa lettuja ja silittelyä? Terapiaa vähän perään, ettei jäänyt traumaa?
Nykyisin jälki-istunto on 45 min. ja edelleen siellä istutaan tekemättä mitään. Ei se mikään läksykerho ole. Tuo kuvaa hyvin, että vielä edelleen käytetään konstia, joka on vuosikymmeniä vanha ja jolla ei ole todettu olevan käyttäytymiseen positiivista vaikutusta. Jälki-istuntoon joutuvat joidenkin kyselyiden perusteella samat oppilaat uudestaan ja uudestaan. Jos keino toimisi, näin ei tapahtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä ”järeitä keinoja” kannata pelätä. Teet tän hektisellä toiminnallasi karhunpalveluksen lapsellesi. Ei ole sellaista, joka myöhemmin vaikuttaisi negatiivisesti elämään, anna koulun auttaa.
Sanoo ihminen, jolla ei ole kokemusta. Sosiaalihuollon tukitoimista jää merkinnät. Auttavatko lastensuojelun tarjoamat keinot oikeasti vai onko se loputonta palavereissa istumista? Ei koulussa mitään järeitä keinoja ole eli automaattisesti mukaan astuu lastensuojelu.
Totuus on, että osa vanhemmista ovat persoonallisuushäiriöisiä ja toteuttavat sadismiaan 'rajojen laittamisen' varjolla.
Positiivinen kannuste toimii usein parhaiten. Avoimen suhteen luominen lapseen. Lapsen ja nuoren kuunteleminen. Keskustelu, 15-vuotias on jo sen ikäinen, että syvällinen pohdiskelu onnistuu.
Rajoja pitää olla, mutta niitä ei laiteta huutamalla, pelottelulla, kiroilemalla, syyllistämällä, nimittelyllä, pakottamalla. Jatkuva huutaminen tuhoaa lapsen psyykeen ja mielen. Tätä tulevat moni selittelemään, että ei lapsi niin pienestä rikki mene. Kyllä menee. Vanhemman kasvatus on hukassa jos ei muu toimi.
Olet Ap hyvä vanhempi, koska olet huolissasi nuoresta ja kykenet joustamaan nuoren kasvun eri vaiheissa, myötäelämään.
Jotenkin kuva ettei kaikilla opettajillakaan ole asiat aina ihan ok ja purkavat omia juttujaan joskus oppilaisiin. Meillä paljon lapsia ja periaatteessa positiivisesti suhtautuvat kouluun mutta välillä joku aine alkaa oudosti tökkimään ja tulee vaikutelma että opettaja-oppilas kitkaa kyseessä. Vanhimmaiseni sai esim liikunnasta viitosem koska liikuntatunnit jatkuvaa poissaoloa syystä jolle en saanut lapselta mitään selitystä. laitoin opettalle viestiä (ekaa kertaa ikinä pitä kommunikoida mistään ongelmasta) ja sain todella itseriittoosta kuraa vastaukseksi. Päättelin että antaa olla. Ongelmia voi olla aidosti siellä opettajapäässäkin. Lapsi kisaa nykyisessä urheilulajissaan kansallisella tasolla, evvk asia enää. Oma näkemys että opettajilla liikaa valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kuva ettei kaikilla opettajillakaan ole asiat aina ihan ok ja purkavat omia juttujaan joskus oppilaisiin. Meillä paljon lapsia ja periaatteessa positiivisesti suhtautuvat kouluun mutta välillä joku aine alkaa oudosti tökkimään ja tulee vaikutelma että opettaja-oppilas kitkaa kyseessä. Vanhimmaiseni sai esim liikunnasta viitosem koska liikuntatunnit jatkuvaa poissaoloa syystä jolle en saanut lapselta mitään selitystä. laitoin opettalle viestiä (ekaa kertaa ikinä pitä kommunikoida mistään ongelmasta) ja sain todella itseriittoosta kuraa vastaukseksi. Päättelin että antaa olla. Ongelmia voi olla aidosti siellä opettajapäässäkin. Lapsi kisaa nykyisessä urheilulajissaan kansallisella tasolla, evvk asia enää. Oma näkemys että opettajilla liikaa valtaa.
Ihan sama millä tasolla kisaa, mutta vitosen arvoinen on suoritus koulussa, jos ei kiinnosta osallistua liikuntatunneille. Se on oikein ja kohtuullista, että jos nuori tulee tunnille ja yrittää tehdä jotain, saa seiskan, vaikkei osaisi mitään. Se joka pinnaa, ansaitsee vitosen.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi torkuttaa? Eli puhelin kellona?
Ratkaisu: Vanha herätyskello ja sille paikka muutaman metrin päähän sängystä. Kun se soi, niin rojahdat itse teinin sängylle ja alat kertoa, miten teillä aikanaan koulussa tai vaikka laulat - kovaa... Teini on aamupesulla ennätysajassa.
Puhelin illalla keittiöön klo. 21. Palautat sen koulun pihalla.
Jos ei toimi, koko automatkan kuuntelette säkkipillimusaa ja koululla hanat kaakkoon.
Ei enää ongelmaa.
Jatkossa annat sitten puhelimen, kun on itse ajoissa menossa kouluun.
15-v on käynyt koulua 7 VUODEN AJAN.
Eiköhän se ole jo oppinut käyttämään herätyskelloa.
Taivas mitä avuttomuutta!,🙄
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei mene kouluun niin mitä tekee kotona koko päivän? Et kai anna mahdollisuutta olla puhelimella tai pelata pleikkaa yms? Kotona oleminen kannattaa tehdä sen verran tylsäksi että menee mieluummin kouluun.
Nyt järeämmät keinot käyttöön ettei ole liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi torkuttaa? Eli puhelin kellona?
Ratkaisu: Vanha herätyskello ja sille paikka muutaman metrin päähän sängystä. Kun se soi, niin rojahdat itse teinin sängylle ja alat kertoa, miten teillä aikanaan koulussa tai vaikka laulat - kovaa... Teini on aamupesulla ennätysajassa.
Puhelin illalla keittiöön klo. 21. Palautat sen koulun pihalla.
Jos ei toimi, koko automatkan kuuntelette säkkipillimusaa ja koululla hanat kaakkoon.
Ei enää ongelmaa.
Jatkossa annat sitten puhelimen, kun on itse ajoissa menossa kouluun.
15-v on käynyt koulua 7 VUODEN AJAN.
Eiköhän se ole jo oppinut käyttämään herätyskelloa.
Taivas mitä avuttomuutta!,🙄
Taivas mitä ohjeita. Siihen on luultavasti jokin syy, ettei joku pysty nousemaan sängystä ajoissa. Avuttomuus on sitä, ettei osaa. Ihan eri asiat.
Sinä et syö ollenkaan, joten et oikeasti pysty sanomaan yhtään mitään asiasta. Minullakin oli alakoulussa ihanaa kouluruokaa, koska koululle tuli raaka-aineet läheltä ja siellä oli oma keittäjä. Ei vaan liity nykytilanteeseen enää mitenkään.