Lue keskustelun säännöt.
Olen joutunut tahtomattani tilanteeseen, jossa kuljetan 15-vuotiasta joka aamu koululle
16.02.2022 |
Hankala murrosikä menossa. Pienempänä oli kiltti ja lähti mielellään kouluun. Viime lukukaudella alkoi myöhästelyt ja muut häiriöt lisääntyä. Ei viitsi nousta aamuisin ajoissa. Koulussa häiritsee oppitunneilla. Kaveriporukan kanssa hölmöilee. Myös kesken koulupäivän on muutaman kerran poistunut kioskille. Kun ollaan istuttu kotona puhumassa, syyksi sanoo, että koulussa on niin pahaa ruokaa, että jää nälkä. Minä tietysti sanoin, että säännöt on säännöt ja niitä on niin koulussa kuin työelämässäkin. Tästä on monta keskustelua väännetty ja meidän vanhempien keinot on vähissä.
Kuraattorin luona käydessämme todettiin yhteisesti, että jos myöhästelyt vielä jatkuu, tarvitaan järeämpiä väliin tulon keinoja. Minä en missään nimessä halua mitään sellaista, josta voi tulla pysyviä seurauksia elämään jatkossa. Onhan tämä älytön homma, että joudun joka aamu viemään koululle autolla. Meillä töissä päällikkö tietää todellisen syyn, miksi aloitan työpäivät joinakin päivinä myöhemmin, mutta häpeä estää kertomasta kollegoille. Yksikin kollega on aina kehumassa, miten heidän poika on saanut stipendin ja tytär pääsi syksyllä valtiotieteitä opiskelemaan jne. Vähän vaikea siihen on mennä järkyttämään hänen täydellistä elämäänsä, että kiva sulle, mutta meidän nuori ei osaa edes kouluun lähteä ajoissa, joten äiti vie.
Tänä aamuna autossa istuessani ja nuorta kyytiin odottaessani ajattelin, että tätäkö on elämä, kunnes hän täyttää 18 (oppivelvollisuuden ikäraja).
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Karhunpalveluksen teet. Lapsen pitää ottaa vastaan seuraukset. Osaa lähteä kouluun, jos haluaa.
Mutta kun ei halua ! Ei ole vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että voi tulla raskaaksi. Oma lapseni on saanut stipendiä ja huomionosoituksia jos jonkinmoista. Osaksi siksi, että on jo ennen kouluikää saanut tietyn kaveripiirin, jossa on hienoa, että opiskellaan. Jos olisi päätynyt toiseen kaveruryhmään, niin tilanne olisi paljon haastavampi.
Kollegoille ei tarvitse kertoa kaikkea. Tuskin heidänkään lapsensa elämää täyttää pelkästään ne onnistumiset.
Mielestäni ainakin sinä olet todella onnistunut vanhempi: Joka aamu löydät itsestäsi aikuisen, joka suostuttelee, raahaa, kuskaa lapsensa kouluun. Keskustelet ja näytät omalta osaltasi, että velvollisuudet ne ikävätkin ( Kuten lapsen keskustelu kouluun.) pitää hoitaa. Olethan siis ylpeä itsestäsi!
En ole tämän tekstin kirjoittaja, mutta ihmettelen että mitä syytä tätäkin on jollain ollut alapeukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että voi tulla raskaaksi. Oma lapseni on saanut stipendiä ja huomionosoituksia jos jonkinmoista. Osaksi siksi, että on jo ennen kouluikää saanut tietyn kaveripiirin, jossa on hienoa, että opiskellaan. Jos olisi päätynyt toiseen kaveruryhmään, niin tilanne olisi paljon haastavampi.
Kollegoille ei tarvitse kertoa kaikkea. Tuskin heidänkään lapsensa elämää täyttää pelkästään ne onnistumiset.
Mielestäni ainakin sinä olet todella onnistunut vanhempi: Joka aamu löydät itsestäsi aikuisen, joka suostuttelee, raahaa, kuskaa lapsensa kouluun. Keskustelet ja näytät omalta osaltasi, että velvollisuudet ne ikävätkin ( Kuten lapsen keskustelu kouluun.) pitää hoitaa. Olethan siis ylpeä itsestäsi!
Kiitos kauniista sanoistasi! Liikutuin. En osaa olla ylpeä itsestäni, vaikka tiedän, että parhaani mukaan yritän olla aikuinen, näyttää esimerkkiä ja olla antamatta periksi. Kukaan ei kertonut silloin kun olin itse nuori, että vanhemmuus voi olla tällaistakin, eikä sitä osannut edes omalle kohdalle odottaa. Kiitos, että ymmärrät myös tätä puolta, ettei kaikilla nuorilla ole helppoa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei mene kouluun niin mitä tekee kotona koko päivän? Et kai anna mahdollisuutta olla puhelimella tai pelata pleikkaa yms? Kotona oleminen kannattaa tehdä sen verran tylsäksi että menee mieluummin kouluun.
Ei ole yhtään poissaoloa, vaan myöhästelyä. Mitäpä hän tekee. Torkuttaa herätystä aamuisin, istuu vessassa 20 min., istuu kahvimuki kädessä. Sitten kun olisi pitänyt jo olla matkalla, vielä oli kirjat laittamatta reppuun. Monesti olin jo työpaikalla, kun hänen piti yksin suoriutua lähtemään kävellen koululle, eikä se usein onnistunut. Nyt kun pitää ehtiä autokyytiin, hoputan vieressä.
-ap
Aamuja voisi helpottaa laittamalla repun illalla valmiiksi ja katsomalla sopivat vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Näillä työkavereiden täydellisillä nuorilla on vielä omat haasteensa ja kriisinsä edessä. Tsemppiä! Itse olen se stipendinuori ja omat lapset kaikkea tältä väliltä. Täydellisistä suorittajista tulee täydellisiä suorittajia. Moni rämpivä löytää se oman juttunsa sitten joskus ja pärjää kyllä vielä suorittajiakin paremmin.
Minä olin se täydellinen nuori, kävin kouluni kunnolla ja opiskelin tosissani. Nyt on hyvä ammatti, hyväpalkkainen työ, mukava puoliso, pari lasta, kiva elämä ja joskus pohdin, että missä ne erityiset haasteet ja kriisit lymyilevät. Elän siis varmaan kulissielämää kun en hoksaa, että tämä on ihan paskaa verrattuna Citymarketin hyllyttäjän elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin huolestunut jos et veisi ja Auttaisi.
Sitä se vanhemmuus on, välittämistä ja oman elämän uhraamista.
Nyt lapselle ja muisti ja mielikuva että välitit ja rakastit. Toisin kuin sille lapselle joka jltetään yksin kotiin tai kenties annetaan tukkapöllyä … se on vanhanaikaista se.
Mitähän nuo järeämmät keinot nykyään on? Kun kaikkea on niin paljon rajoitettu.
Itse myöhästelin jatkuvasti yläasteella ja sen seurauksena olin usein jälki-istunnossa. Muuten olin hyvä ja rauhallinen oppilas, keskiarvona yhdeksän. En oikein osaa sanoa miksi myöhästelin. Ainakaan minulla ei ollut kovin paljoa kavereita, joiden seura olisi kouluun vetänyt. Murrosikä varmaan vaikutti myös, ja perhe-elämässä oli joitakin muutoksia. Kunnollinen minusta tuli kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vissiin oo lapsella ollut rajoja lapsena?
Luulisi teiniä hävettävän kun mamman/papan autokyydissä kuljetetaan kouluun ja kaverit näkee.
Mutta omapa on asiasi. Se on sitä hyysäysvanhemmuutta ja mä en sitä käsitä eikä onneksi tarviikaan.
Osaako poika jo pyllynsä pyyhkiä vai menetkö apuun jos vikisee että nyt ei huvita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota se pentu kyytiin ja aja autolla kunnon kierros erilaisissa asuinpaikoissa, missä on varakkaita ja toinen missä on köyhiä ja kaupungin vuokra-asuntoja.
Kerro samalla että onko mukavampaa olla kunnon töissä vai notkua jossain pätkäduuneissa, jossa sattuu kouluttamattomana jotain saamaan. Vie sitten mäkkärille tai heselle ja sano että mitä luulet heidän tienaavan ja että elätkö sillä. Etkä osta mitään ateriaa kun sanot että ei sinun palkoilla, siis sen jätkän palkoilla semmoisia tulevaisuudessa ostella, niin ei nytkään.
Ja sanot selkeästi että kun on täyttänyt 18 niin on omillaan jos ei tyyli muutu ja avustuksia ei tipu.
Rupee pallinaama miettimään että onko parempi totella vanhempiaan vai lorvia huvikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä työkavereiden täydellisillä nuorilla on vielä omat haasteensa ja kriisinsä edessä. Tsemppiä! Itse olen se stipendinuori ja omat lapset kaikkea tältä väliltä. Täydellisistä suorittajista tulee täydellisiä suorittajia. Moni rämpivä löytää se oman juttunsa sitten joskus ja pärjää kyllä vielä suorittajiakin paremmin.
Minä olin se täydellinen nuori, kävin kouluni kunnolla ja opiskelin tosissani. Nyt on hyvä ammatti, hyväpalkkainen työ, mukava puoliso, pari lasta, kiva elämä ja joskus pohdin, että missä ne erityiset haasteet ja kriisit lymyilevät. Elän siis varmaan kulissielämää kun en hoksaa, että tämä on ihan paskaa verrattuna Citymarketin hyllyttäjän elämään.
Minä taas tunnen kaksi menestyjää. Nyt kummatkin narkkaa ja on mielenterveysongelmia ja työttömiä. Olivat kumpikaan n hymytyttö patsaan saajia ja stipendityttöjä hyvistä ja varakkaista perheistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan jätä lastasi yksin. Ehkä voisi selvittää, millä hänen motivaationsa saisi korjattua. Lisäksi olisi hyvä tutustua kavereihin ja katsoa ovatko he kunnollista seuraa, vai vetävätkö he mukaan ainoastaan typeriin touhuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei mene kouluun niin mitä tekee kotona koko päivän? Et kai anna mahdollisuutta olla puhelimella tai pelata pleikkaa yms? Kotona oleminen kannattaa tehdä sen verran tylsäksi että menee mieluummin kouluun.
Ei ole yhtään poissaoloa, vaan myöhästelyä. Mitäpä hän tekee. Torkuttaa herätystä aamuisin, istuu vessassa 20 min., istuu kahvimuki kädessä. Sitten kun olisi pitänyt jo olla matkalla, vielä oli kirjat laittamatta reppuun. Monesti olin jo työpaikalla, kun hänen piti yksin suoriutua lähtemään kävellen koululle, eikä se usein onnistunut. Nyt kun pitää ehtiä autokyytiin, hoputan vieressä.
-ap
Pyydäppä neuropsykiatriset testit. Voi olla nepsytapaus eli ADD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, teineillä voi olla vaihteita. Kuskaa kouluun ja tsemppaa. Tiedän yhden, joka olisi poikana mieluummin laskenut mäkeä kuin käynyt koulua ja sai monena vuonna ehdotkin (joo ei tällä vuosituhannella). Äitinsä pakotti käymään lukion. Nykyään poika on emeritusprofessori. No ei kaikista tule tohtoreita, mutta toivoa silti on kun tsemppaat ja tuet. Ei ole väärin kuskata kouluun, se osoittaa että välität.
Vierailija kirjoitti:
Onko taitava englannin kielessä? "Future Authoring Program" jota Jordan Peterson mainostaa saattaisi sopia nuorelle. Nuoret miehet voivat lähtökohtaisesti olla niin itsepäisiä että eivät tee mitään miellyttääkseen muita - ja silloin motivaation täytyy tulla sisältä. Yleensä se, että kirkastaa mitä haluaa elämältä parin vuoden tai viiden vuoden sisällä auttaa. Minusta tuntuu, ettei nuoresi ole varmaan ollenkaan suunnitellut tulevaisuuttaan tai sitä, että miten saa haluamansa? Ja sitä ei lasketa jos vanhempi tai opettajat "kertovat" mitä pitäisi tehdä tai tavoitella.
Toinen vaihtoehto on se, että nuorellasi on oikeasti kurjaa koulussa. Onko kavereita? Kiusattu?
Joo, Jordan Peterson-aivopesuhan on juuri se mitä joku teini-ikäinen tarvitsee. Mene muualle mainostamaan idoliasi.
Oletko tosissasi? Oletko ikinä edes ollut teini-ikäisen kanssa tekemisissä? Noilla neuvoin teini heittää peruspuhelimen ekana aamuna roskiin ja ottaa hatkat. Lopulta sinusta tehdään lasu.
Vierailija kirjoitti:
Peruspuhelin käyttöön ja älylaitteet ja netti pois, unirytmi, säännällinen liikunta ja dieetti kuntoon.
Vaadi että aamulla pitää tulla soitto siitä peruspuhelimesta että hän on ajoissa koulussa.Jos puhelua ei tule niin hän on kotiarestissa viikon jonka aikana herätys on kuudelta, hän tekee kaikille aamupalan valmiiksi joka aamu ja muutenkin hoitaa kaikki kotityöt.
Kotiarestin aikana ei katsota mitään ruutuja ei katsota, TV mukaanlukien, ja luetaan vain kirjoja sekä läksyjä. Kaikki kotitehtävät pitää tehdä valmiiksi sinä päivänä kun ne on saatu ja näyttää vanhemille.
Sama rumba uudestaan seuraavalla viikolla jne. niin kauan kuin alkaa onnistumaan.Kun tuo toimii, niin netti takaisin tunniksi päivässä, kavereita saa tulla vai kotiin kylään ja koulusta pitää olla takaisin kotona viimeistään tunti koulun loppumisen jälkeen. Jos tästä lipsuu niin sitten siirrytään takaisin kotiaresti vaiheeseen.
Kolmen kuukauden päästä voit taas hiukan höllätä aikarajoja mutta ne pitää säilyttää siihen asti kunnes nuori omatoimisesti suoriutuu rutiineistaaan.
Kurinpidon lisäksi kannattaa keskustella siitä mitä nuori tulevaisuudeltaan haluaa ja auttaa häntä suunnittelemaan eteenpäin seuraavaksi viideksi vuodeksi ja rohkaista nuorta siihen että hän onnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa. Jos et itse osaa projektinhallintaa niin opettele sen alkeet jotta voit tarjota mielekästä apua nuorelle. Tässä projektissa vanhempi on projektipäällikkö ja nuori, opettajat ja kuraattori ovat niitä jotka suorittavat projektin onnistumisen kannalta olennaiset tehtävät.
Lisäksi kannattaa selkeästi tehdä selväksi se että kouluttamattoman ihmisen elämä on kurjaa ja köyhää ja että nykyiset kaverit häipyvät elämästä muutaman vuoden sisään eikä heidän mahdollista huonoa käytöstään todellakaan kannata kopioida.
Minä kuljetin lastani kouluun pari vuotta. Halusin teoillani osoittaa, että koulunkäynti on tärkeää ja kannan siitä huolta.
Ei se huuto mitään auta. Ja kaikilla on kivempaa kun etsitään ratkaisua eikä rangaistuksia. Eikä ne autossa vietetyt aamut silkkaa kurjuutta olleet.
Nuori aikuinen omaa nykyään oikein vastuuntuntoisen asenteen työelämää kohtaan.
Ap, etähali sinulle! Joillakin lapsilla murrosikä on hankalampi ja älä välitä muista. Itse kuskasin lastani koko yläkoulun aamuisin, pomo tiesi asian ja muut ajatteli mitä ajatteli. Kaunein kiitos tuli kun lapsi vanhempana sanoi ”kiitos äiti, kiitos että ymmärsit ja tuit”. Ja se tuli aivan vilpittömästi.
Lähiympäristössäni näin myös näitä ”tough love”- vanhempia ja ei lopputulokset kauheen hyviltä näytä. Minulle avartavaa oli kuin luin esim mll:n sivuilta murrosiästä ja aivomyrskystä ja tajusin että eihän lapsi tietoisesti tee aamuistaan hankalia.
Ja se että kuskaa lastaan kouluun niin ei tarkoita sitä että kaikki asiat tehdään hänen puolestaan! Herkällä korvalla tilanteet huomioiden, pakottamalla harvemmin tulee mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei mene kouluun niin mitä tekee kotona koko päivän? Et kai anna mahdollisuutta olla puhelimella tai pelata pleikkaa yms? Kotona oleminen kannattaa tehdä sen verran tylsäksi että menee mieluummin kouluun.
Ei ole yhtään poissaoloa, vaan myöhästelyä. Mitäpä hän tekee. Torkuttaa herätystä aamuisin, istuu vessassa 20 min., istuu kahvimuki kädessä. Sitten kun olisi pitänyt jo olla matkalla, vielä oli kirjat laittamatta reppuun. Monesti olin jo työpaikalla, kun hänen piti yksin suoriutua lähtemään kävellen koululle, eikä se usein onnistunut. Nyt kun pitää ehtiä autokyytiin, hoputan vieressä.
-ap
Aamuja voisi helpottaa laittamalla repun illalla valmiiksi ja katsomalla sopivat vaatteet.
Miten hyvin tuo sinun keinosi toimii 15-vuotiaalla nuorella, jota ei voisi vähempää kiinnostaa? Kai nyt kaikki ihmiset vaatteet laittaako aamuksi valmiiksi, tai ainakin suurin osa tuntemistani. En tiedä, mitä lisähyötyä tuo 2 minuutin homma, että tunkee illalla reppuunsa kirjat eikä vasta aamulla. Kukin tyylillään. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka lataavat kahvinkeittimenkin valmiiksi aamuksi. Heille se muutaman minuutin ajan säästö kahvin keitossa on tärkeämpi kuin keittää kahvi raikkaaseen veteen.
Minunkin teinillä oli vaikeuksia kouluun lähdön kanssa ja pysyminen siellä koulussa,me saatiin tukihenkilö joka joka aamu kävi teinin hakemassa ja viemässä..tässä kävi niin että teinin mielestä se oli aivan äärettömän noloa ja pyysi että lopetan ja vanno menevänsä itse kouluun ja pysyä siellä..näin kävi ja nyt opiskelee amistossa operaattoriksi ja käy työn ohella myös töissä