Olen 44-v ja koen että olen tipahtamaisillani nykyajasta
En jaksa koko ajan opetella uutta, uusia nykyajan sanoja ja termejä. En jaksa työelämän vaatimuksia ja tuntuu että aika menee liian kovaa ohi ja mä haluaisin vain olla rauhassa ja hissutella eteenpäin omaan tahtiini.
Miten te muut mun ikäiset, jaksatteko pysyä "aallon harjalla"?
Kommentit (953)
En oo tipahtanut vielä ja saan apua pojalta kun tulee tenkkapoo.
Pöljintä on asiakaspalvelun chat robotit. Niistä ei ole mitään apua/hyötyä.
Itse olen vielä alle 30. Silti itse olen tipahtanut jo aikoja sitten nykyajasta. Ensimmäinen älypuhelin minulla oli jo vuonna 2014, mutta se oli huono ja netti pätki joten en käyttänyt sitä kuin viesteihin ja soittamiseen. Toinen kunnollinen älypuhelin tuli pari vuotta sitten. Se on ensimmäinen jonka kanssa "opettelin" esim nettiä käyttämään ja kuvia ottamaan kunnolla. Olin siis melkein koko nuoruuteni ilman älypuhelinta. En myöskään ole käyttänyt ikinä facea tai instaa ymd sovelluksia. En edes whatsappia. Ovat kaikki vieraita minulle. Mietin oikeasti jos nyt aloitan taas opiskelun niin olenko pihalla kaikesta jo ikäänikin nähden kun nuoremmilta odotetaan osaamista näissä jutuissa. Asiaan vaikuttaa se jos ei omaa ysräviä joten en tule somea käytettyä senkään vuoksi. En toisaalta tiedä onko se sitten pakko osata kaikkea. Tuntuu, että nykyaika nojaa liikaa teknologiaan. Kaikki on kohta digiä ja somea. Ei sekään hyvä juttu ole.
Älypuhelin on taskutietokone, joka toimii myös puhelimena jne, muttei lainkaan niin hyvin älyttömät. Mutta en suostu enää ilman olemaan. Voisko kääntöpuolella olla perinteinen näppäinpuhelin?
Työryhmälleni huomautettiin, 48v, vain 1 on teistä on ajan tasalla , enkä se ollut minä. Toisella ihan käytännön alalla huomasin sitten 54v että uusien ohjelmien yms.käyttö monimutkaistui, eikä kaikkea päässyt säätämään,vaikka kuulemma sopimuksessa niin sanottiin. Vähän luovutin sitten, mutta jatkoin vähän huijaten atk taidoissa eläkkeelle.
Taistelunsa on valittava jotta aika riittää. Nykyajan ilmiöistä iso osa näyttäisi tuottavan vain kuupan kuumenemista ja kulutuksen salakavalaa lisääntymistä. Ihan hyvin pysyn kärryillä, vaikka melkein kaiken voi ohittaa pelkällä havainnolla.
Olen 48v mies enkä milloinkaan ole ollut teknologiassa ensimmäisten joukossa, toki sen vuoksi että kaikki uusi on aina erittäin kallista enkä ole ollut milloinkaan riittävän varakas kyetäkseni hankkimaan uusimpia vimpaimia ensimmäisten joukossa. Ensimmäisen Windows PC:n nettiyhteydellä sain kotiin hommattua vasta 2001, ensimmäinen gsm kännykkä vuonna 2000, älypuhelin vuonna 2016, jne.
Sinänsä käyttö kyllä sujuu, toki en varmaan kaikkea tiedä mutta peruskäyttö ainakin että pärjäilee tässä yhteiskunnassa teknologiaosaamisen puolesta ainakin tällä hetkellä. Eihän sitä tiedä jos tulevaisuudessa ei enää opikaan uusia vehkeitä tai käyttötapoja tms., esim. kvanttitietokoneista ja kubiteista en nytkään tajua mitään vaikka olen koettanut lueskella niistä netistä. Semmoiseksi jos menee niin yli ymmärryksen menee tässä yhteiskunnassa selviytyminen.
Wokeja sun muuta vastaavaa pidän aivan täysin tyhjänpäiväisenä paskana josta en edes halua kuullakaan yhtään mitään >_<!!
Minua ahdistaa eniten se, että ennen epänormaalista on väkisin rakennettu uusi normaali. Moraali on tipotiessään ja ihmiset erittäin itsekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vielä alle 30. Silti itse olen tipahtanut jo aikoja sitten nykyajasta. Ensimmäinen älypuhelin minulla oli jo vuonna 2014, mutta se oli huono ja netti pätki joten en käyttänyt sitä kuin viesteihin ja soittamiseen. Toinen kunnollinen älypuhelin tuli pari vuotta sitten. Se on ensimmäinen jonka kanssa "opettelin" esim nettiä käyttämään ja kuvia ottamaan kunnolla. Olin siis melkein koko nuoruuteni ilman älypuhelinta. En myöskään ole käyttänyt ikinä facea tai instaa ymd sovelluksia. En edes whatsappia. Ovat kaikki vieraita minulle. Mietin oikeasti jos nyt aloitan taas opiskelun niin olenko pihalla kaikesta jo ikäänikin nähden kun nuoremmilta odotetaan osaamista näissä jutuissa. Asiaan vaikuttaa se jos ei omaa ysräviä joten en tule somea käytettyä senkään vuoksi. En toisaalta tiedä onko se sitten pakko osata kaikkea. Tuntuu, että nykyaika nojaa liikaa teknologiaan. Kaikki on kohta digiä ja somea. Ei sekään hyvä juttu ole.
Jatkan vielä tähän, että kyllä minusta some lisää yksinäisyyttä. Itse tosin en haluaisi olla ilman nettiä, mutta muuten koen somen eri palveluiden tavallaan jättävän yksinäisen "syrjään" kaikesta. Samalla jos nuo palvelut ovat vieraita niin jo niiden käyttämättömyys tavallaan paljastaa sinut ja muut voivat ihmetellä miksi et käytä niitä. Kun olin nuorempi niin face alkoi vasta vähitellen tulla käyttöön. Muuten ei käytetty vielä mitään muita. Silti koin jo facesta pois olon erottavana juttuna. Eräs opettaja kysyi erästä koulujuttuja varten ketkä eivät ole facessa. Taisin olla ainoa joka luokasta nosti käden pystyyn. Kyllä siinäkin jo mietin, että nyt erotun muista. Oikeastaan jos elämäni olisi erilaista ja olisi ysräviä niin ehkä opettelisin suomen käyttöä edes vähän. Nuorempanakin yksinäisyys oli ikävää, mutta ilman somea ehkä se kaikki ei tullut niin silmille. Näin itse mietin. Sitä harmittelen tosin joskus, että koirani kanssa ollessa olisi ollut hyvä ottaa älypuhelin jo käyttöön aiemmin. Olisin voinut kuvata sitä ja tehdä videoita tai muuten olla ulkona sen kanssa vielä enemmän. Tuli istuttua koneella iltaisin. Puhelin olisi mahdollistanut netissä olon myös ulkona. Toisaalta olin kyllä paljon koirani kanssa silti. Nyt kun sitä ei ole niin mietin vaan kaikkea miten olisin voinut viettää sen kanssa vielä enemmän aikaa ja olisin voinut olla netissä myös pihassa ollessa. Ehkä vähän outoa, mutta tuli nyt tämänkin mieleen.
Olen 60. Ollessani 44 en mitenkään kokenut olevani pudonnut miltään kärryiltä, mutta olin kyllä myös irtautunut nuorison ja nuorten aikuisten identiteetistä kauan aiemmin. Ei tullut mieleenkään verrata itseäni heihin. Myöhemmin eli ehkäpä työelämässä viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana taas juuri diginatiivien tai melkein sellaisten työtovereiden suhteen olen huomannut maailmojen eroa, jota täytyy hieman työstää. Tämä ei siis ehkä ole niinkään ikäkysymys kuin kulttuurikysymys. Itselläni nykyään se voi olla jo myös ikäkysymys, eli huomattava eri-ikäisyys tai sen sijoittuminen tähän ikävaiheeseen olisi haaste digimaailman vaikutuksesta riippumatta.
No, olen IT-alalla töissä, joten pakko pysyä ajan tasalla. Ja sen olen huomannut, että samoille asioille löytyy aina uusia termejä (digitalisointi, robotiikka, analytiikka...) ja loppujen lopuksi kyse on aina ns. aateekoosta, on vain kumma tarve keksiä uudempia termejä. Siinä sitten maallikko putoaa kärryiltä. Tekniikat toki vaihtuu ja uudistuu, mutta perusajatus siinä atk:ssa aina sama pistää järjestelmät tekemään erilaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyvät asiakkaat, palvelemme teitä myös itsepalvelukassoilla".
Siis mitä??? Selittäkää.
En käytä koskaan itsepalvelukassoja. Siinäpähän "palvelevat" (sairasta)!
Oon huomannut, että sen jälkeen kun itsepalvelukassat tuli, jonojen annetaan kasvaa törkeän pitkiksi. Eli ihmisiä pyritään tällä tavalla pakottamaan käyttämään niitä. Olen kokeillut pari kertaa, osaan kyllä. Mutta en halua käyttää niitä. Vanhaa jäärää ei höynäytetä. Tässä käy taas ihan samalla tavalla kuin kaikessa muussakin, että ihmiseltä saatavaa palvelua ei pian enää saa ollenkaan ja silti hinnat vain nousee.
Ei kai tuossa ole mitään höynäyttämistä tai salaista agendaa. 😃 Suuntaus vaan on, että ihmiskassoja vähennetään ja myöhemmin niistä hankkiudutaan eroon. Itsepalvelukassat ja skannerit ovat täällä, vähän myöhemmin tulee kassat jotka osaavat veloittaa kaikki mukaan kerätyt tuotteet ilman skannaustakin, jolloin ei tarvitse muuta kuin maksaa kassalle. Ja siitäkin lopulta hankkiudutaan eroon, kun systeemi veloittaa automaattisesti korttia.
Teknologia tulee joissain jutuissa vähentämään ihmistyövoimaa. Näin se on aina ollut, ennen maksettiin laskutkin pankin kassalla eikä sekään aika enää palaa. Ajassamme on monta huonoa asiaa, mutta teknologian tuottama apu on niitä aikamme hyviä puolia.
Kyllä mä käytän mieluusti verkkopankkia, ollut mulla jo 2001 asti. Olen nyt 66. Ostin tietskan tuolloin myös.
Facessa en ole. Whatsappi on kätevä yhteydenpitoon. Instaa en käytä, vailka mulla on tili sinne. Tajusin vasta hetken päästä, että en halua muiden tiirailevan mua enkä itse ole kiinnostunut kuin hetkittäin muiden jutuista.
Jos mut guuglaa, ei löydä kuin yhden mun kirjoittaman jutun erääseen lehteen. Naamakuvaa ei löydy. Whatsapin tunnuskuvana on mun jalat rantasandaaleissa.
Nämä asiakaspalvelun numeroidut kysymyspiinapenkit vituttaa. Ohjataan aivan yksinkertaisten asioiden hoitoon. Jos mun pitää todella selvittää jokin asia, soitan. Tämä taas johtaa siihen, että asiakaspalvelijamme ovat varattuja. Joissain joskus on takaisinsoittomahku, joka toimii. Olen joutunut hoitamaan esim kuolinpesien asioita, ei niihin ole yksiselitteistä ohjetta. Riippuu tapauksesta. Mä haluan tehdä oikein eikä vain jotain sinne päin.
Totuudellisuus ja rehellisyys pitäisi heittää roskiin ja kuunnella kaikkea paskaa, jolla toinen ihminen pelastaa itseään slarvailtuaan.
Sovelluksiin kirjautumista inhoan. Joks hommaan pitää kirjautua, vaikks tiedän etten tarvitse asiaa kuin yhden kerran. Annan siis pakosta arvokasta tietoa itsestäni, jota en halua antaa.
Älypuhelin on pakko olla, en ole mikään Doro-tyyppi ja onhan siitä apuakin aika paljon.
EI PYÖRÄÄ TARVITSE KEKSIÄ UUDELLEEN EIKÄ SITÄ TARVITSE KEHITTÄÄ KEHITTÄMISEN VUOKSI.
Olen tuo 66-vuotias.
Onhan esim pdf:t tosi kätsiä saa lankoja pitkin yhtä ja toista. Samoin linkitykset ok. On tässä jotain hyvääkin nykyajassa. Nuo ylläolevat lojui ennen Postin säkeissä ja kopiokoneilla tehtiin duplikaatteh.
Mutta silti mun arvosana nykyajalle on 7,5.
Hyvä toi edellisen sivun kamerajuttu. Kuka tosiaan ihailee erilaisia kahvilakuviaan vuosikymmenten päästä. Kerran kuvasin ihan piruuttani Tallinnassa jonkun ruoka-annoksen ja lähetin kuvan lapsilleni. Olen siis matkaillut paljon pitkin maailmaa.
Itse kuvaan ehkä 30 kuvaa vuodessa. Lenkille lähden AINA ilman kännykkää ihan vain kävelylle. Ei ole tarvetta metsästää jotain ihmevalokuvaa.
Lapseni (alle 30). käyttävät Snapchattia, minä en. Tiktokista pysyn kaukana.
Persettäni en ole kuvannut. Siis belfietä. Selfieitä otan pari joskus.
Tietokoneet ym. kyllä hallitsen mutta kaiken mahdollisen tunkeminen kännykkään ärsyttää suunnattomasti. Pian ilman sitä ei saa mitään asioita hoidettua.
Tietokoneisiin tutustuin ja käytin jo 80-luvulla.
En ole missään somessa. Minulla on ainoastaan sähköposti. Siksi ei ole mitään stressiä otsikon aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 57, enkä todellakaan ole pudonnut kyydistä. Olisipa tosi pelottavaa jos nelikymppisenä jo tuntuisi siltä ettei selviä yhteiskunnassa. Miten meinaatte pärjätä seuraavat 40 vuotta, jos ette vaivaudu pysymään ajan tasalla kehityksessä?
Yhteiskunnassa pärjää ihan hyvin ilman kaikenlaista ylimääräistä sovellusroskaa. Pitää osata karsia minimiin kaikki ja käyttää vaan ihan pakollisia juttuja.
Ihmiset hukkaa käsittämättömän määrän aikaa somepaskaan!
Jep, kaikki muu pitäisi kieltää paitsi vauva-palsta : )
Olen 72 ja yritän pysyä jos nyt en ihan aallon harjalla, niin ainakin jonkinlaisessa imussa.
Raivostuttaa vain tämä digimaailman toimimattomuus, tuulimyllyjä vastaan taistelulta välillä tuntuu.
Todella usein joutuu tappelemaan vääriä vastauksia ja hölynpölynpäätöksiä vastaan. Copypastatut tai jollain googlekääntäjällä tehdyt robottien vastaukset saavat kyllä savun nousemaan korvista.
Eikös tämän digitalisaation tarkoitus ollut tehdä ihmisten elämästä helpompaa, nyt jäykät systeemit eivät taivu mihinkään poikkeuksiin ja jos jotain prosessissa menee pieleen, sittenhän vasta suossa ollaan. Tappele siinä näiden bottien kanssa sitten. Puhelimessa saat maksua vastaan kuunnella jotain panhuilumusiikkia, turha luulo, että niihin niihin kukaan enää vastaa. Itse saat hoitaa kaiken ja korjata systeemien tekemät virheet, siitä työstä ei palkkaa saa, vaan itse saadaan vielä maksaakin siitä ilosta.
Aaarggghhh. Ei nyt kaikki ollut ennen paremmin, mutta moni asia tuli huomattavasti nopeammin hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen koululaitos tuhottiin sillä, että mentiin hitaimpien mukaan.
Miksi yhteiskunnan pitäisi jarruttaa kehitystä, jos yksinkertaisimmat eivät tajua.
Luonto on kova, evoluutio kovempi.
No mihin ne ihmiset laitetaan, jotka ei pysy muiden perässä? Uuniin?
Poistuvat luonnollisesti.
Saman ikäinen ja opiskelen, tykkään oppia uusia asioita ja taitoja edelleen. Olen suht kartalla mitä maailmassa ja muutenkin tapahtuu. Käytän someja ym. Oma persoonallinen tyyli, en koskaan ole muodin mukana kulkenut. Vanhaa käytän ja kierrätän, mikä on yhä suositumpaa ja se on hyvä asia.
Mielestäni ei tarvitsekaan olla samanlainen tai pukeutua/käyttäytyä samoin kuin. teinit ja nuoret. Se on vaan vähän noloa, mutta maailmassa voi pysyä mukana omalla tavallaan.
Nykypäivän monet ilmiöt, kuten onlyfansissä seksin myyminen ja kaikesta mielensä pahoittaminen, polyamoria ym. menee taas itsellä jo vähän yli ymmärryksen. Ei ole tarvetta lähteä noihin mukaan tai normalisoida niitä.