Olen 44-v ja koen että olen tipahtamaisillani nykyajasta

Olen pian 48 ja todellakin aallonharjalla, opettelen tietoisesti kaiken uuden. Menee loistokkaasti työuralla (ylintä johtoa) eikä merkkiäkään väsymisestä tai kognitiivisten taitojen hiipumisesta. Meitä on moneen junaan.

56 ja pihan ihalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 57, enkä todellakaan ole pudonnut kyydistä. Olisipa tosi pelottavaa jos nelikymppisenä jo tuntuisi siltä ettei selviä yhteiskunnassa. Miten meinaatte pärjätä seuraavat 40 vuotta, jos ette vaivaudu pysymään ajan tasalla kehityksessä?

En nyt ala vastakkain asettelemaan, mutta totean että miksi vaivautuisi pysymään ajan tasalla "kehityksessä", jos se ei tarjoa yhtään mitään kunnollista? Mitä tämä moderni maailma tarjoaa sellaista, että se olisi sen arvoista olla kyydissä? Mietin tätä ihan tosissaan. Minulle mikään ajan tasalla oleva ei tuota teknisesti ongelmia, olen asunut useissa maissa ja käynyt paljon "korkeaa koulutusta". Olen ollut työelämässä luomassa ja hölmösti sanottuna integroimassa trendejä. Ja se kaikki on sanalla sanoen yhtä tyhjänpäivästä paskaa. Siksi vaihdoin alaa jo kauan sitten fyysiseen työhön, jossa varhaiset taustani ovat. Tuntuu myös siltä, että nämä kehittäjät ja henkilöt, jotka näiden upeiden ja innovoivien ilmiöiden parissa ovat, pöhisevät väkisin energisinä ja yrittävät myydä meille tätä kehitystä. Jos se olisi luonnollista, niin ei sitä tarvitsisi yrittää pakottaa tällä tavalla kaikille.

Sen takia olisi vauvauduttava pysymään kehityksessä, että saa asiansa hoidettua - laskut maksettua, hankittua ruokaa, käytettyä terveyspalveluita. Jopa bussin ja junan käyttö on hankaloitunut, varsinkin jos ei halua tietoturvasyistä pankkitoiminta puhelimeensa. Mitä jos puhelin menee rikki tai katoaa? Sitten ei saa uuttakaan junalippua. Mitä kun joku laite hajoaa ja pitäisi hankkia uusi? Asentaa kaikki uudelleen. Pitäisi muistaa salasanat kaikkeen ja saada Whatsappikin uuteen puhelimeen. Sen kautta moni virallinen tieto kulkee, ainakin harrastusten tieto. Miksi on pakko sallia Google hallinnoimaan joka laitteeseen, en tykkää.

Minusta on aika teoreettista pelätä, että tietojani käytettäisiin johonkin oikeasti haitalliseen. En ainakaan itse ole huomannut, että mitään kamalaa olisi tapahtunut, kun olen antanut tietojani virallisiin paikkoihin. 

Salasanat voi kirjoittaa Exceliin vaikkapa, sieltä löytyy aina tarvittaessa kaikki mitä tarvitset kulloinkin. Tuota junan ja bussin käytön vaikeutta on moni tuskaillut, mikä on minusta hyvin outoa. Lataat vain HSL:n appin (jos siis asut tällä alueella) ja sitten ostat sieltä haluamasi matkalipun. Tarvittaessa kysyt neuvoa henkilökunnalta. Itse olen aina saanut apua, kun olen sitä tarvinnut, toki jääräpäisenä ihmispelkääjänä yritän usein aina ensin itse pitkään ratkaista ongelmaa, etten vaikuttaisi ihan uusavuttomalta :)

Siitä olen samaa mieltä, että uudistuksia tehdään aivan liikaa sen vuoksi, että vain pitää uudistaa. Ei mietitä yhtään, tarvitsemmeko me tätä uudistusta, tehdään silti.

Meistä kerätään paljon tietoa, mutta ei sitä kai mihinkään käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Olen pian 48 ja todellakin aallonharjalla, opettelen tietoisesti kaiken uuden. Menee loistokkaasti työuralla (ylintä johtoa) eikä merkkiäkään väsymisestä tai kognitiivisten taitojen hiipumisesta. Meitä on moneen junaan.

Eli sulla menee elämässä kaikki aidosti tärkeä vähän ohi kun huseeraat niiden sovellustesi kanssa tuntikausia. Mutta meitä on moneen junaan.

Tee mitä huvittaa kirjoitti:

Olen mies 53 vuotta. Työelämässä olen ollut jotakuinkin 30 vuotta. Seuraan maailman uutisia, en somea. On puoliso ja pari hyvää kaveria. Ei maailma eivätkä ihmiset ole juurikaan muuttuneet elinaikanani. Edelleen ollaan ahneita ja itsekkäitä, omanedun maksimoijia.

Jos tuntuu ettei ole aallonharjalla, ei sillä ole väliä, mikäli ei siellä halua olla.

Kuten suuri ajattelija M.Manner aikanaan sanoi: Pillua ja Perunavoita, mitäs sitä mies muuta tarvitsee.

Hyi mikä sanonta, oikein erityisen juntti

Vierailija kirjoitti:

Miksi "ajan hermolla oleminen" tarkoittaa monelle keski-ikäiselle(kin) nuorison juttuja? Nuorten someja, musiikkia, vaatteita jne. Itse olen kohta 40 ja ihan pihalla noista jutuista, mutta silti koen seuraavani hyvin tarkasti aikaa mitä elämme. Sitä mitä tieteessä, taiteessa ja politiikassa tapahtuu. Monet nuoret ovat näistä ihan pihalla. 

Nykyään infotulva on niin massiivinen että siitä pitää tosiaan karsia vain itselle merkitykselliset asiat, eli noin kaksi uutista päivässä.

50+, en olis ehkä tipahtava, mut ei jaksa kiinnostaa. Ei tarvi enää mitäön uraa. Tarvii vaan terveyttä.

Mutta perustavalla tavalla niin tosi.

Taitaa olla vaan useimmilla muutosvastaisuus syynä näihin ongelmiin. Maailma muuttuu mutta minä en -asenne sekä loputon nostalgian kaipuu saavat ihmisen vain negatiiviseksi. Helpommalla pääsette kun mukaudutte ja nostalgiaakin voi nauttia tilkkasen kerrallaan.

Tämä iljettävä setä on 49v, seuraan muka aikaani, 2 korkeakoulututkintoa takana ja kolmas suunnitelmissa. Ura on ollut nousujohteinen, joskaan ei ongelmaton. Maksan vain kännykällä enkä ole käyttänyt käteistä rahaa 20 vuoteen ellei ole pakko. Käteinen raha on vain varakäytäntö ja muutenkin harmaan talouden tukipilari. Somen jätin pääosin pois jo vuosia sitten, pääosin sen mieltä myrkyttävän luonteen vuoksi. Ei setä jaksanut.

Pahin rikkeeni taitaa olla se, että pidän t-paitaa kauluspaidan alla, joka lienee nykyään 80-luvun tennissukkien tasoinen tyylimoka nykyään.

Mutta, elämän paras aika on juuri nyt!

Se on ihan ok tipahtaa kelkasta. Kun tarkemmin funtsii niin aika painajaistahan se olisi ollut viettää oma nuoruutensa tässä kilpailuhenkisessä ja raadollisessa ajassa someineen ja muine kilkkeineen. Ihmisiä kiusataan ja näiden elämiään ruoditaan netin välityksellä, huumeita saa nappia painamalla ja rakkaussuhteetkin valitaan puhelimen näytöltä kuin nakkimakkarat. Joka paikka tuuttaa kaikenlaista törkyä ja siitä kisataan, kuka pystyy olemaan tunkion suurin kukko. Minun osakseni jääkin sitten vain omien teinivuosieni muistelu ja siihen eivät nykynuoret pysty. Esimerkiksi 90-luvun ankeat lamavuodet onnenpyörineen ja topless-baareineen, loistava brittirokkibuumi ja se, että ihmiset olivat enemmän läsnä eivätkä naama kiinni älylaitteissaan. Annan ihan vapaasti nuorten porskuttaa ja ottaa tämän ajan haltuun, näin sen kuuluu mennäkin. Uuden sukupolven on aina oltava vanhaa fiksumpi, eihän tästä muuten mitään tulisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koe olevani tippunut ajasta. Päinvastoin minusta nykynuorten ajattelu on aika surkeaa ja kestävyys heikkoa ja keskittymiskyky heillä aika surkea. He tippuvat heti kelkasta, kun jotain vähänkin vaativaa ja kestävyyttä tarvitsevaa ilmaantuu. Kovat luulot heillä kyllä on itsestään. Tiedän kyllä näistä woketrendeistä, mutta ei tulisi kuuloonkaan, että alkaisin seuraamaan niitä.

Vaatetrendit nyt ovat mitä ovat ja on kertakaikkiaan jokaisessa porukassa joku oma juttu. Joka välillä on siistiä ja välillä noloa. Tiedän kyllä mitkä merkkituotteet on in ja mitkä värit Ainakin niissä tyyliryhmissä, joita minä seuraan ja joskus ostan niitä, joskus en.

Mitä tekniikkaan tulee, niin kuka niitä kaikkia viitsii edes opetella? Ei edes teinit hallitse niitä kaikkia. Kohta suurin osa niistä on kuitenkin vanhoja. Opettelen vain jos tarvitsen.

Ruuan suhteen en seuraa yhtään ajanhengeä. Syön vaan mistä pidän, koska jos lihon, haluan ainakin olla sen takia lihonnut, että söin ruokaa josta pidin.

Mitä sanoihin tulee, niin en törmää tuohon usein, joten ne muutamat sanat ei ole ongelma.

Minusta ajatus nuorison kartalla olemisesta ja diginatiiviudesta on ehkä universumin suurin vitsi. Se, että he käyttävät koulutehtävien tekemiseen ja palautukseen jotain softaa, ei tarkoita, että he ymmärtäisivät mitä ovat tekemässä. Me 80-luvun lapset, jotka latasimme lerpuilta pelejä tietokoneella ja koodasimme niitä itse ohjeen mukaan ja tietokone hoki syntax erroria, tiedämme paljon paremmin mitä sen koneen sisuksissa tapahtuu.

Graafiset käyttöliittymät ovat saaneet ihmisiltä jotenkin hämärtymään sen, että siellä taustalla tapahtuu edelleen niitä samoja asioita kuin syntax errorin aikoina. Välissä on vain helvetisti koodia, joka saa homman näyttämään ja tuntumaan helpommalta kuin sen, että kirjoitat run:<disk, vai miten se meni.

Se, että osaa sujuvasti kuvata itsestään perseenpyöritysvideon tiktokiin ei oikeastaan ole minkäänlaista osaamista. Valtaosa apinoista luultavasti oppisi sen, jos annettaisiin riittävästi herkkuja -ja bordercollieista, jos olisi tassuille sopivammat ohjaimet.

Itse olin nuorempana äärettömän tiede- ja tekniikkauskovainen, mutta se usko on hiipunut. Mitään todellisia läpimurtoja tekniikan saralla ei ole tullut vuosikymmeniin, vaikka tietokoneiden laskentaho tuplaantuu neljän vuoden välein. Silti energiaa tehdään enimmäkseen samoilla menetelmillä kuin 60-luvulla, ehkä vähän paremmalla hyötysuhteella ja puhtaammin, mutta en olisi ysärillä uskonut, että vuonna 2020 joudutaan vielä keskutelemaan energian säästämisestä.

Tuntuu että ihmiskunnan tekninen kehitys on saavuttanut sen pisteen, jossa saadaan lisää ja nopeammin pornoa ja kissavideoita, mutta ei enää mitään mullistavaa uutta tekniikkaa. Paraskin tietokone on vain niin hyvä kuin siihen koodatut ohjelmat, ja ilmeisesti on saavutettu ihmisten koodauskyvyn lakipiste. Sama juttu kaiken tekniikan kanssa. Tottakai uutta tulee, mutta ne ovat vain vanhojen tekniikoiden sovelluksia, ei mitään oikeasti uutta, mitään esim. ydinvoiman keksimiseen verratavaa.

Siis kyllähän sitä suunnitellaan kaivostoimintaa asteroidivyöhykkeelle -samalla tekniikalla, joka on ollut olemassa vuosikymmeniä. Ideoita on, mutta innovaatiot puuttuvat, siis sellaiset todella ihmiskuntaa mullistavat kuten lennätin aikoinaan.

Luulen, että joko me degeneroidumme kissavideoidemme äärellä kuten antiikin Rooma, tai sitten tekoäly tekee Skynetit. Jos nyt ikinä saamme tekoälyä tarpeeksi fiksuksi, ihmisen koodamiskyvystähän siinäkin on alkuun kyse, kunnes se alkaa oppia itse. Ja pystyykö se koskaan olemaan niin fiksu, että lukee omaa koodiaan ja korjaa ihmisten sinne tekevät rajoittavat virheet -tai tarkoitukselliset rajoittimet?

--------

Anyway olen siis tavallaan tahallani pudottautunut kelkasta, koska ei ole mitään järkeä pysyä kelkassa, joka kiitää täyttä vauhtia kohti jyrkännettä tai suonsilmäkettä. Kuten joku jo totesi, ei tekniikka siihen omaan arkeen ja vapaa-aikaan tuo oikeastaan mitään lisäarvoa. Lisäarvo olisi siinä, että meidän ei enää tarvitsisi tehdä työtä.

--------

Niin joo, ja kaikki tämä tekniikka tyhmentää meitä. Ihmisten hippokampukset kutistuvat, koska kukaan ei enää opettele reittejä edes omassa kotikaupungissaan, kun google maps ohjaa. Emme siis ole "kartalla".

Koen, että kaikki tämä nykyajan helppous ja mukavuus tekee meistä pehmeitä ja tyhmiä. Vähän kuin alienien lihakarjaa (Muistatteko scifisarjan V, jossa oli niitä liskoihmisiä, alunperin kasarilta, kymmenkunta vuotta sitten tuli repro).

Amen. Koen hyvin samoin. Ei minulla ole ollut ikinä mitään ongelmaa oppia nopeasti mitä hyvänsä uutta softaa tai appia. Ongelma on, että minua ei kiinnosta oppia koko ajan uusia softia ja appeja, joita ei oikeasti tarvita mihinkään.

Esim. Teams ei ole loppujen lopuksi tehnyt mitään muuta kuin tuottanut lisää turhia palavereita, joissa ei edes saada pullaa.

Tai kaikki ajanseurausohjelmat. Ennen riitti, että tulit töihin siinä kahdeksan maissa ja lähdit neljän maissa. Koira ei perään haukkunut niin kauan kun työn jälki oli hyvää. Nykyään pitää kirjata itsensä töihin (ja miksi tämä ei tapahdu automaattisesti kun koneen avaan, kysyn vaan?) ja vielä sekin, mitä tekee. Vitunmoista kyttäystä. Toki työajanseuranta teki aikanaan se, että huomasin tekeväni viikossa pari tuntia ylitöitä huomaamatta, kun olin aina ajoissa paikalla enkä voinut lähteä ennen neljää puhelimen takia.

Anyway inhoan tuota kyttäämismentaliteettia, minusta työnantajalle kuuluu tasan se työni lopputulos, montako minuuttia mitäkin olen tehnyt mihin aikaan työpäivästä on minun asiani. Sama asiakkaiden kanssa: minä määritän montako tuntia työhön menee ja asiakas hyväksyy lopputuloksen tai ei hyväksy. Ei minun tarvitse sille joka minuutista tiliä tehdä, lopputuloksesta se viime kädessä maksaa.

Inhoan myös kaikenlaisia turhanaikaisia appeja, shakkipeli ehkä poislaskettuna. Ja karttaohjelmia, erityisesti jos se on auki autossa. On niin paljon helpompaa vilkaista kotona reitti ja painaa se mieleensä, ei tarvitse kuunnella ajaessa jotain typerää ämmää joka käskee valitsemaan kiertoliittymän toisen erkanemiskaistan kun on tarkoitus ajaa suoraan.

Inhoan ekirjoja ja äänikirjoja ja ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kirjojen arvoa fyysisenä esineenä. Inhoan nykykirjallisuuttakin, en lue juuri mitään mikä olisi painettu ennen vuotta 1980. Ennen kyllä seurasin aikaani ja luin kaikki kohutut uutuudet, mutta en enää jaksa. Erityisesti jännitysromaaneissa on ihan järjetön tempo ja elokuvat ovat samanlaisia, en kestä sellaista. Katselen enintään jotain Hercule Poirotia tai isä Brownia, missä edetään verkkaisesti, tai luen P.D. Jamesia, jonka kirjat ovat melko viipyileviä nekin.

Inhoan kaikkia viestiappeja, erityisen erityisesti WA:ta. Vielä enemmän inhoan sitä, että kaikilla on koko ajan videokamera mukana. Vanhoina Hyvinä Aikoina ei olisi joutunut näkemään videoita kavereiden kakaroiden treeneistä.

Itse olen ottanut sen linjan, että en viestitä mitään, mitä en kirjoittaisi kirjeeseen/korttiin. Entivanhaanhan ihmiset saattoivat sopia tapaamisestakin postikortilla! Kaikkien tällaisten viehättävien tapojen takia tykkään vanhoista kirjoista. On ihana lukea, miten ihmiset pärjäsi ihan hyvin, vaikka ne eivät tekstanneet "olen 3 min myöhässä".

Inhoan myös sitä, että ruoka ei ole enää ruokaa vaan imagonrakennusta. Oli tosi vapauttavaa kesällä, kun olin mökillä, ja päätin olla sen ajan "Anni Polva" -dieetillä. Niissä kirjoissa nimittäin syödään aika usein. Ihmiset ilmeisesti onnistuivat aivan mainiosti pysymään hengissä voileivillä, puurolla, viilillä, makkaralla, pullalla, satunnaisella hernekeitolla ja tolkuttomalla kahvinjuonnilla. Vain kahdessa kirjassa syödään kasviksia -niissä kun ollaan jossain terveyshotellissa laihduttamassa! Oli muuten rennoin mökkireissu ikinä. Tosin kahvinjuontia vähän himmailin.

Kyse ei siis ole siitä, että olisin tipahtanut nykyajasta, vaan siitä, että olen hypännyt kyydistä ja lyönyt pääni kiveen.

P.S. Vihaan muuten hymiöitäkin. Jos ette osaa ilmaista tunteitanne sanoitta, olkaa ilmaisematta. Kuten Wittgenstein sanoi: Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Ja pärjättiin sitä ennenkin ilman jatkuvaa tunneilmaisua.

Olen 52-vuotias ja ei mitään ongelmaa oppia uutta tai omaksua uusia tapoja työelämässä.

Faija 89- vee ja käyttää sujuvasti älypuhelinta ja padia. Hoitaa asiat pankin mobiiliapilla.

A ja O on halu oppia uutta.

Kaikkien ei ole pakko toikia näin, mutta jos 45-vuotiaan heittää pyyhkeen kehään, niin melkoisen kuutamolla lienee sitten eläkeiässä.

Toinen juttu on tietty työn mielekkyys; jos työpaikalla eletään 70-lukua ja käytetään kellokortteja ja lasketaan minuutteja, niin neuvoisin vaihtamaan työnantajaa.

M. O. T. kirjoitti:

Käteinen raha on mielestäni aivan nerokas langaton ja tietoturvallinen maksutapa! Uskomatonta.

Eikä siinä vielä kaikki, käteinen toimii aina, jopa ilman sähköjä!

Juuri näistä syistä sitä ollaan valitettavasti ajamassa alas!

Toinen juttu on tietty työn mielekkyys; jos työpaikalla eletään 70-lukua ja käytetään kellokortteja ja lasketaan minuutteja, niin neuvoisin vaihtamaan työnantajaa.[/quote]

Työpaikalla eletään 2020 -lukua, kellokortti on mobiilisovellus ja minuutteja sanotaan liukumaksi tai saldoksi. Ja kyllä, työnantajan vaihto on käynyt mielessä.

Ketä kiinnostaa nykyajan meno ei ainakaan parempaan suuntaan mene

Oikeasti kukaan ei halua dynaamista pöhinää, mutta kaikki esittävät pöhisevää osaajaa koska kaikki muutkin esittävät.

Kotona sitten hissutellaan ja juodaan teetä.

Vierailija kirjoitti:

... Maksan vain kännykällä enkä ole käyttänyt käteistä rahaa 20 vuoteen ellei ole pakko. Käteinen raha on vain varakäytäntö ja muutenkin harmaan talouden tukipilari. ..."

Se harmaa talous kitketään panostamalla liikkeenharjoittajien kassa- ja tavarakirjanpidon pitävään kontrolliin. Yksityishenkilöiden rahankäytön kaikenkattavalle pysyvälle seurannalle ja tietojen yhdistämiselle kaikkien muiden ihmisistä kerättyjen tietojen kanssa tuo "harmaa talous" on ainoastaan huono tekosyy, jonka puolesta vouhkaavat vain ne, jotka joko eivät näe totalitaarisen valvontayhteiskunnan vaaroja tai sitten ovat harvojen siitä hyötyvien maksamia trolleja.

Asialliset asiat tehdään ja muuten ollaan kuin ellun kanat. Tämä on oma ohjenuorani teknologian suhteen. Eli käytän appeja ja sovelluksia siihen mihin niitä on pakosti käytettävä tai missä ne oikeasti helpottavat elämää ja muut jätän elämästäni pois. Some on minulle täysi turhake, en ole siellä missään, kun ei jaksa kiinnostaa. Sen sijaan on paljon muuta minkä teknologia on mahdollistanut, ja joka on mielestäni upeaa. Esim se että voin Skypen kautta tehdä virtuaalivierailuja perheen luona koti-Suomessa ja vielä ilmaiseksi. Samoin netin kautta ostosten ja kaikenlaisten tapahtumien lippujen ja lentolippujen tilaaminen on ihan huippua.  Myös se on kivaa että voin kuunnella suomalaista radiota suorana, katsoa televisio-ohjelmia ja uutisia, lukea lehtiä ja  katsoa Youtubesta kaikenlaisia mielenkiintoisia videoita.

Ja joku mainitsi virtuaaliset lääkärikäynnit - tuohan on ihan henkireikä pienille syrjäseudun yhteisöille varsinkin täällä suurten välimatkojen maassa jossa saattaa olla vain pieni terveysasema ja yksi sairaanhoitaja koko paikkakunnalla.  Sehän voi mahdollistaa monen sairauden toteamisen ja hoidon satojen kilometrien välimatkasta huolimatta. Miten tuosta ei voisi iloita?

Ikää on jo 60-plus. Tähän mennessä on oppinut karsimaan ne ei-pakolliset aktiviteetit pois elämästään jotka aiheuttavat vaan ajanhukkaa ja vatutusta. Kaikkea teknologiaakaan ei tarvitse käyttää vain koska se on olemassa. Käyttäkää vapauttanne valita aina kun analogisiakin vaihtoehtoja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Useimmin me yli 50+ ikäiset olemme ne, jotka havaitsemme kehitysideat ja -kohteet ja viat & puutteet em. järjestelmässä, vaikkei käyttökielikään ole se itselle kaikkein tutuin."

Jep, ja kun kerrot ne ideat sinun 25 vee pomolle niin saat katseita ja huokauksia. Seuraavalla viikolla toki asia esitetään omana ideana viikkopalaverissa.

Missä te olette töissä jos pomot on 25-vuotiaita? Jossain puhelinmyyntifirmassa?

Pankki, it, myynti/markkinointi, kiinteistöhuolto, tuonti/vienti, kuljetus jne. onhan näitä. 

Vähän asian vierestä, mutta vein iäkästä äitiäni lääkäriin. Huoneeseen meni etukäteen lukiolaisen näköinen hupparipää ja ajattelin, että varmaan on it- tuesta ja menee ehkä tsekkaamaan lekurin konetta. No samainen kaveri avasi oven valkoinen takki päällä ja kutsui sisään. Mulla jotenkin heitti ajatus, että voiko toi lapsi olla lääkäri. Pakko oli jälkikäteen katsoa netistä heidän opiskeluaikojaan ja taisin löytää tiedon kuuden vuoden koulutuksesta. Jos 18- vuotiaana pääsee lääkikseen, niin 24- vuotiaana kai sitten voi jo ammattia harjoittaa. Oli muuten erittäin pätevä ja kiva lääkäri. Mä olen näköjään vanha.

Vierailija kirjoitti:

Meistä kerätään paljon tietoa, mutta ei sitä kai mihinkään käytetä.

Annoin ylänuolen, koska ymmärsin sarkasmin!