Lue keskustelun säännöt.
Olen 44-v ja koen että olen tipahtamaisillani nykyajasta
En jaksa koko ajan opetella uutta, uusia nykyajan sanoja ja termejä. En jaksa työelämän vaatimuksia ja tuntuu että aika menee liian kovaa ohi ja mä haluaisin vain olla rauhassa ja hissutella eteenpäin omaan tahtiini.
Miten te muut mun ikäiset, jaksatteko pysyä "aallon harjalla"?
Kommentit (953)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mä oon ihan out
En yhtään ihmettele tuota, samaa mieltä. Noilla ilmaisuilla yritetään ampua ulos kaikesta tavanomaisesta ja järkeenkäyvästä kultuurisesta tavastamme ilmaista asiat selvästi ja selkeästi. Luulempa että meidän Suomalaisten kieliasumme on parasta antia maailmalla. Toisin kuin akateemisen terminologian ilmaisut. Yrittävät näyttää osaavansa mikä menee meiltä muilta yli lipan. En kadehdi sitä. Luin vastikään että osa nuorista haluaa opiskella Karjalan murresanastoa ja muitakin maamme murteita. Hienoa edistystä huomata kuinka arvokasta se lopulta onkaan. Se avaa uuden kielen ja maailman ja kulttuurimme elää sen myötä. Rakastakaa omaa kulttuurianne. Tsemppiä Suomalaiset!
Nuo -mukahienot- ns. "sivistys" sanat ovat vain hämäyksen vuoksi, sellaiset epäkäytännölliset teoriapellet puhuvat noilla sanoilla peittääkseen sitä etteivät todellisuudessa konkreettisesti ymmärrä mistään mitään.
Se joka oikeasti ymmärtää asian, kykenee selittämään sen ihan normaaleilla ihmisten käyttämillä sanoillakin ja yleensä sellainen on se käytännön tason puurtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahtoisin, että olisi vaihtoehtoja: jos halutaan jonottaa pankissa, kelassa, verotoimistossa jne
se pitäisi suoda. Veloituksetta, varsinkin jos pankista noutaa OMIA rahojaan. Ken tahtoo sähköiset palvelut, ne hälle suotakoon.
Ken maksaa käteisellä - ok. Ken kortilla, puhelimella, sormuksella, älykellolla - ok.
Kaikenmaailman mullistavat uutuudet vois tulla vähän hitaammin. Luen paperista kirjaa ja sanomalehteä... niin kauan kuin niitä saan käsiini
Eipä tämä ole pelkästään ikäkysymys. Monet ikäihmiset intoilee tietsikkakursseillaan, kun taas moni nuori haaveilee maalla asumisesta ja lähes omavaraistaloudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mä oon ihan out
En yhtään ihmettele tuota, samaa mieltä. Noilla ilmaisuilla yritetään ampua ulos kaikesta tavanomaisesta ja järkeenkäyvästä kultuurisesta tavastamme ilmaista asiat selvästi ja selkeästi. Luulempa että meidän Suomalaisten kieliasumme on parasta antia maailmalla. Toisin kuin akateemisen terminologian ilmaisut. Yrittävät näyttää osaavansa mikä menee meiltä muilta yli lipan. En kadehdi sitä. Luin vastikään että osa nuorista haluaa opiskella Karjalan murresanastoa ja muitakin maamme murteita. Hienoa edistystä huomata kuinka arvokasta se lopulta onkaan. Se avaa uuden kielen ja maailman ja kulttuurimme elää sen myötä. Rakastakaa omaa kulttuurianne. Tsemppiä Suomalaiset!
Nuo -mukahienot- ns. "sivistys" sanat ovat vain hämäyksen vuoksi, sellaiset epäkäytännölliset teoriapellet puhuvat noilla sanoilla peittääkseen sitä etteivät todellisuudessa konkreettisesti ymmärrä mistään mitään.
Se joka oikeasti ymmärtää asian, kykenee selittämään sen ihan normaaleilla ihmisten käyttämillä sanoillakin ja yleensä sellainen on se käytännön tason puurtaja.
Sanat valitaan yleisön mukaisesti.
1) Kun vaikkapa tutkija kertoo jostain asiasta maallikoille, käytetään suomenkielisiä sanoja ja kerrotaan asiasta yleisellä tasolle menemättä yksityiskohtiin.
2) Kun sama tutkija kertoo asiasta toisille vastaavan tasoisen koulutuksen saaneille, jotka eivät kuitenkaan ole samalla alalla, käytetään kohtuudella yleisesti tunnettuja sivistyssanoja ja kerrotaan asiasta tarkemmin, mutta jätetään silti tekniset yksityiskohdat väliin.
3) Kun asiasta kerrotaan saman alan ammattilaisille, voidaan käyttää kyseisen alan ammattisanastoa ja kerrotaan ne tekniset yksityiskohdatkin. Usein kieli pitää vaihtaa englanniksi, koska vähintään osa yleisöstä ei osaa suomea.
4) Kun asiasta jutellaan työkaverien kanssa, käytetään ammattislangia ja usein keskitytään pelkkiin teknisiin yksityiskohtiin. Kieli on suomea tai englantia työkaverista riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, olen juuri miettinyt että johtuuko iästä vai mistä (täytän 40) mutta jonkinlainen änkyrä minusta on alkanut kuoriutumaan. En tykkää ajatuksesta että kaikesta tulee digitaalista ja olen vähän pudonnut kärryiltä uusimmista jutuista. Ei jaksa kiinnostaa. Johtuuko ruuhkavuosista vai mistä mutta ei ole oikein aikaa seurata "aikaa". Töissä ei ole uusien toimintojen kanssa mitään ongelmaa mutta näkee, että ne ovat vain lisää shittiä joka hidastaa ja vähentää itse perustyöhön käytettävää aikaa. En myöskään tykkää tästä ajan hengestä enkä nykykielestä esittää asioita, kun asioille keksitään uusia hienoja nimiä tarkoituksena sumuttaa perimmäinen ajatus (esim "palveluverkkouudistus" tai "kiinteistöjen kehittäminen" = oikeasti aina joidenkin toimintojen lakkauttaminen). Haluaisin lisää aitoutta tähän maailmaan ja mieluummin eläisin jossain nykymenoon verrattuna luomulandiassa oikeiden asioiden ympäröimänä.
Ihana kommentti! Olet varmasti aito ihminen. Itse olen huomannut, että kun mainostetaan jotain tuttua tuotetta kuten ruokakaupassa "uusi maku" tai vaatekaupassa "uusi koko", niin se tarkoittaa aina huonompaa tuotetta. Äskettäin ostin samaa merkkiä olevan vaatteen, jota olin ostanut ennenkin. Pakkauksessa luki päällä "uusi koko". Siinä ei kerrottu onko uusi, siis muutettu koko, isompi vai pienempi kuin entiset, tutut kokomerkinnät. Jos elintarvikkeita mainostetaan uudistettuna, pyrin välttämään niiden ostamista. Aina seuraa pettymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Useimmin me yli 50+ ikäiset olemme ne, jotka havaitsemme kehitysideat ja -kohteet ja viat & puutteet em. järjestelmässä, vaikkei käyttökielikään ole se itselle kaikkein tutuin."
Jep, ja kun kerrot ne ideat sinun 25 vee pomolle niin saat katseita ja huokauksia. Seuraavalla viikolla toki asia esitetään omana ideana viikkopalaverissa.
Missä te olette töissä jos pomot on 25-vuotiaita? Jossain puhelinmyyntifirmassa?
Pankki, it, myynti/markkinointi, kiinteistöhuolto, tuonti/vienti, kuljetus jne. onhan näitä.
Niin, vanhemmat ja kokeneemmat työntekijät tekevät alempia töitä pienellä palkalla.
Saatanpi olla salaliittohörhöhtävä (?) mutta sitäkin on, että uusien hopusti tehtyjen ja tyrkytettyjen systeemien/laitteiden/sun muiden koekäyttäjä on sitten tavis. Ja jos jokin pamahtaa niin se on voivoi. Siksi myös ujostan uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mä oon ihan out
En yhtään ihmettele tuota, samaa mieltä. Noilla ilmaisuilla yritetään ampua ulos kaikesta tavanomaisesta ja järkeenkäyvästä kultuurisesta tavastamme ilmaista asiat selvästi ja selkeästi. Luulempa että meidän Suomalaisten kieliasumme on parasta antia maailmalla. Toisin kuin akateemisen terminologian ilmaisut. Yrittävät näyttää osaavansa mikä menee meiltä muilta yli lipan. En kadehdi sitä. Luin vastikään että osa nuorista haluaa opiskella Karjalan murresanastoa ja muitakin maamme murteita. Hienoa edistystä huomata kuinka arvokasta se lopulta onkaan. Se avaa uuden kielen ja maailman ja kulttuurimme elää sen myötä. Rakastakaa omaa kulttuurianne. Tsemppiä Suomalaiset!
Nuo -mukahienot- ns. "sivistys" sanat ovat vain hämäyksen vuoksi, sellaiset epäkäytännölliset teoriapellet puhuvat noilla sanoilla peittääkseen sitä etteivät todellisuudessa konkreettisesti ymmärrä mistään mitään.
Se joka oikeasti ymmärtää asian, kykenee selittämään sen ihan normaaleilla ihmisten käyttämillä sanoillakin ja yleensä sellainen on se käytännön tason puurtaja.
En muuten pidä tavastasi erotella "epäkäytännölliset teoriapellet" ja "käytännön tason puurtajat". Se puurtaja voi hyvinkin osata asiansa käytännön tasolla, mutta siihen se sitten jääkin. Asian ymmärrys saattaa olla pelkällä nyrkkisääntötasolla. Se "teoriapelle" taas saattaa ymmärtää asian niin syvällisesti, että keksii jotain uutta, jonka seurauksena puurtajan työ muuttuu perusteellisesti. Tai katoaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Oon 46 ja tehokkaassa elämänvaiheessa nyt eli voin käyttää aikaa extratöihin eikä terveyshuolia vielä suuremmin ole. Työvuoron aloittaminen on välillä hankalaa kun ei pää riitä joka firman käyttäjätunnuksiin ja salasanoihin missä teen töitä. Siviilielämän puolellakin on ongelmaa salassanojen pelaamisen kanssa. Kultaisia oli ajat vuosituhannen vaihteessa kun samalla muutamakirjaimisella salasanalla porskutettiin kaikissa käänteissä eikä tarvittu mitään kommervinkkejä kuten numeroita ja erikoismerkkejä rikastuttamaan salasanaa. Olen ihan hukassa salasanaviidakossa ja kohta mun on oikeesti hommattava vihko mihin "tietoturvaturvallisesti" kirjaan kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat ylös joka firman ja sovelluksen osalta. Olisin ekana jonossa jos voisin saada itseeni jonkun sirun että tää sekoilu loppuisi.
Sinut voitaisiin aseella tai väkivallalla uhaten pakottaa päästämään ulkopuolisia ihmisiä sisään rakennukseen tai it-systeemiin, jos sinulla olisi ihon alla ehdottamasi siru .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 47v ja ratsastan aallonharjalla. Myyn omia nettikurssejani ja saan itse määrätä tahdin ja sen milloin teen tai en tee töitä. Pariin kuukauteen en tehnyt mitään, mutta pankkitili alkoi tyhjentyä huolestuttavasti, niin myin taas yhden uudistetun kurssin. Sen ensimmäisen myyntiviikon tuloilla pärjää taas pari kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Meistä kerätään paljon tietoa, mutta ei sitä kai mihinkään käytetä.
Niinhän sitä voisi luulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oxygen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe olevani tippunut ajasta. Päinvastoin minusta nykynuorten ajattelu on aika surkeaa ja kestävyys heikkoa ja keskittymiskyky heillä aika surkea. He tippuvat heti kelkasta, kun jotain vähänkin vaativaa ja kestävyyttä tarvitsevaa ilmaantuu. Kovat luulot heillä kyllä on itsestään. Tiedän kyllä näistä woketrendeistä, mutta ei tulisi kuuloonkaan, että alkaisin seuraamaan niitä.
Vaatetrendit nyt ovat mitä ovat ja on kertakaikkiaan jokaisessa porukassa joku oma juttu. Joka välillä on siistiä ja välillä noloa. Tiedän kyllä mitkä merkkituotteet on in ja mitkä värit Ainakin niissä tyyliryhmissä, joita minä seuraan ja joskus ostan niitä, joskus en.
Mitä tekniikkaan tulee, niin kuka niitä kaikkia viitsii edes opetella? Ei edes teinit hallitse niitä kaikkia. Kohta suurin osa niistä on kuitenkin vanhoja. Opettelen vain jos tarvitsen.
Ruuan suhteen en seuraa yhtään ajanhengeä. Syön vaan mistä pidän, koska jos lihon, haluan ainakin olla sen takia lihonnut, että söin ruokaa josta pidin.
Mitä sanoihin tulee, niin en törmää tuohon usein, joten ne muutamat sanat ei ole ongelma.Minusta ajatus nuorison kartalla olemisesta ja diginatiiviudesta on ehkä universumin suurin vitsi. Se, että he käyttävät koulutehtävien tekemiseen ja palautukseen jotain softaa, ei tarkoita, että he ymmärtäisivät mitä ovat tekemässä. Me 80-luvun lapset, jotka latasimme lerpuilta pelejä tietokoneella ja koodasimme niitä itse ohjeen mukaan ja tietokone hoki syntax erroria, tiedämme paljon paremmin mitä sen koneen sisuksissa tapahtuu.
Graafiset käyttöliittymät ovat saaneet ihmisiltä jotenkin hämärtymään sen, että siellä taustalla tapahtuu edelleen niitä samoja asioita kuin syntax errorin aikoina. Välissä on vain helvetisti koodia, joka saa homman näyttämään ja tuntumaan helpommalta kuin sen, että kirjoitat run:<disk, vai miten se meni.
Se, että osaa sujuvasti kuvata itsestään perseenpyöritysvideon tiktokiin ei oikeastaan ole minkäänlaista osaamista. Valtaosa apinoista luultavasti oppisi sen, jos annettaisiin riittävästi herkkuja -ja bordercollieista, jos olisi tassuille sopivammat ohjaimet.
Itse olin nuorempana äärettömän tiede- ja tekniikkauskovainen, mutta se usko on hiipunut. Mitään todellisia läpimurtoja tekniikan saralla ei ole tullut vuosikymmeniin, vaikka tietokoneiden laskentaho tuplaantuu neljän vuoden välein. Silti energiaa tehdään enimmäkseen samoilla menetelmillä kuin 60-luvulla, ehkä vähän paremmalla hyötysuhteella ja puhtaammin, mutta en olisi ysärillä uskonut, että vuonna 2020 joudutaan vielä keskutelemaan energian säästämisestä.
Tuntuu että ihmiskunnan tekninen kehitys on saavuttanut sen pisteen, jossa saadaan lisää ja nopeammin pornoa ja kissavideoita, mutta ei enää mitään mullistavaa uutta tekniikkaa. Paraskin tietokone on vain niin hyvä kuin siihen koodatut ohjelmat, ja ilmeisesti on saavutettu ihmisten koodauskyvyn lakipiste. Sama juttu kaiken tekniikan kanssa. Tottakai uutta tulee, mutta ne ovat vain vanhojen tekniikoiden sovelluksia, ei mitään oikeasti uutta, mitään esim. ydinvoiman keksimiseen verratavaa.
Siis kyllähän sitä suunnitellaan kaivostoimintaa asteroidivyöhykkeelle -samalla tekniikalla, joka on ollut olemassa vuosikymmeniä. Ideoita on, mutta innovaatiot puuttuvat, siis sellaiset todella ihmiskuntaa mullistavat kuten lennätin aikoinaan.
Luulen, että joko me degeneroidumme kissavideoidemme äärellä kuten antiikin Rooma, tai sitten tekoäly tekee Skynetit. Jos nyt ikinä saamme tekoälyä tarpeeksi fiksuksi, ihmisen koodamiskyvystähän siinäkin on alkuun kyse, kunnes se alkaa oppia itse. Ja pystyykö se koskaan olemaan niin fiksu, että lukee omaa koodiaan ja korjaa ihmisten sinne tekevät rajoittavat virheet -tai tarkoitukselliset rajoittimet?
--------
Anyway olen siis tavallaan tahallani pudottautunut kelkasta, koska ei ole mitään järkeä pysyä kelkassa, joka kiitää täyttä vauhtia kohti jyrkännettä tai suonsilmäkettä. Kuten joku jo totesi, ei tekniikka siihen omaan arkeen ja vapaa-aikaan tuo oikeastaan mitään lisäarvoa. Lisäarvo olisi siinä, että meidän ei enää tarvitsisi tehdä työtä.
--------
Niin joo, ja kaikki tämä tekniikka tyhmentää meitä. Ihmisten hippokampukset kutistuvat, koska kukaan ei enää opettele reittejä edes omassa kotikaupungissaan, kun google maps ohjaa. Emme siis ole "kartalla".
Koen, että kaikki tämä nykyajan helppous ja mukavuus tekee meistä pehmeitä ja tyhmiä. Vähän kuin alienien lihakarjaa (Muistatteko scifisarjan V, jossa oli niitä liskoihmisiä, alunperin kasarilta, kymmenkunta vuotta sitten tuli repro).
Amen. Koen hyvin samoin. Ei minulla ole ollut ikinä mitään ongelmaa oppia nopeasti mitä hyvänsä uutta softaa tai appia. Ongelma on, että minua ei kiinnosta oppia koko ajan uusia softia ja appeja, joita ei oikeasti tarvita mihinkään.
Esim. Teams ei ole loppujen lopuksi tehnyt mitään muuta kuin tuottanut lisää turhia palavereita, joissa ei edes saada pullaa.
Tai kaikki ajanseurausohjelmat. Ennen riitti, että tulit töihin siinä kahdeksan maissa ja lähdit neljän maissa. Koira ei perään haukkunut niin kauan kun työn jälki oli hyvää. Nykyään pitää kirjata itsensä töihin (ja miksi tämä ei tapahdu automaattisesti kun koneen avaan, kysyn vaan?) ja vielä sekin, mitä tekee. Vitunmoista kyttäystä. Toki työajanseuranta teki aikanaan se, että huomasin tekeväni viikossa pari tuntia ylitöitä huomaamatta, kun olin aina ajoissa paikalla enkä voinut lähteä ennen neljää puhelimen takia.
Anyway inhoan tuota kyttäämismentaliteettia, minusta työnantajalle kuuluu tasan se työni lopputulos, montako minuuttia mitäkin olen tehnyt mihin aikaan työpäivästä on minun asiani. Sama asiakkaiden kanssa: minä määritän montako tuntia työhön menee ja asiakas hyväksyy lopputuloksen tai ei hyväksy. Ei minun tarvitse sille joka minuutista tiliä tehdä, lopputuloksesta se viime kädessä maksaa.
Inhoan myös kaikenlaisia turhanaikaisia appeja, shakkipeli ehkä poislaskettuna. Ja karttaohjelmia, erityisesti jos se on auki autossa. On niin paljon helpompaa vilkaista kotona reitti ja painaa se mieleensä, ei tarvitse kuunnella ajaessa jotain typerää ämmää joka käskee valitsemaan kiertoliittymän toisen erkanemiskaistan kun on tarkoitus ajaa suoraan.
Inhoan ekirjoja ja äänikirjoja ja ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kirjojen arvoa fyysisenä esineenä. Inhoan nykykirjallisuuttakin, en lue juuri mitään mikä olisi painettu ennen vuotta 1980. Ennen kyllä seurasin aikaani ja luin kaikki kohutut uutuudet, mutta en enää jaksa. Erityisesti jännitysromaaneissa on ihan järjetön tempo ja elokuvat ovat samanlaisia, en kestä sellaista. Katselen enintään jotain Hercule Poirotia tai isä Brownia, missä edetään verkkaisesti, tai luen P.D. Jamesia, jonka kirjat ovat melko viipyileviä nekin.
Inhoan kaikkia viestiappeja, erityisen erityisesti WA:ta. Vielä enemmän inhoan sitä, että kaikilla on koko ajan videokamera mukana. Vanhoina Hyvinä Aikoina ei olisi joutunut näkemään videoita kavereiden kakaroiden treeneistä.
Itse olen ottanut sen linjan, että en viestitä mitään, mitä en kirjoittaisi kirjeeseen/korttiin. Entivanhaanhan ihmiset saattoivat sopia tapaamisestakin postikortilla! Kaikkien tällaisten viehättävien tapojen takia tykkään vanhoista kirjoista. On ihana lukea, miten ihmiset pärjäsi ihan hyvin, vaikka ne eivät tekstanneet "olen 3 min myöhässä".
Inhoan myös sitä, että ruoka ei ole enää ruokaa vaan imagonrakennusta. Oli tosi vapauttavaa kesällä, kun olin mökillä, ja päätin olla sen ajan "Anni Polva" -dieetillä. Niissä kirjoissa nimittäin syödään aika usein. Ihmiset ilmeisesti onnistuivat aivan mainiosti pysymään hengissä voileivillä, puurolla, viilillä, makkaralla, pullalla, satunnaisella hernekeitolla ja tolkuttomalla kahvinjuonnilla. Vain kahdessa kirjassa syödään kasviksia -niissä kun ollaan jossain terveyshotellissa laihduttamassa! Oli muuten rennoin mökkireissu ikinä. Tosin kahvinjuontia vähän himmailin.
Kyse ei siis ole siitä, että olisin tipahtanut nykyajasta, vaan siitä, että olen hypännyt kyydistä ja lyönyt pääni kiveen.
P.S. Vihaan muuten hymiöitäkin. Jos ette osaa ilmaista tunteitanne sanoitta, olkaa ilmaisematta. Kuten Wittgenstein sanoi: Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Ja pärjättiin sitä ennenkin ilman jatkuvaa tunneilmaisua.
Olen 52-vuotias ja ei mitään ongelmaa oppia uutta tai omaksua uusia tapoja työelämässä.
Faija 89- vee ja käyttää sujuvasti älypuhelinta ja padia. Hoitaa asiat pankin mobiiliapilla.
A ja O on halu oppia uutta.Kaikkien ei ole pakko toikia näin, mutta jos 45-vuotiaan heittää pyyhkeen kehään, niin melkoisen kuutamolla lienee sitten eläkeiässä.
Toinen juttu on tietty työn mielekkyys; jos työpaikalla eletään 70-lukua ja käytetään kellokortteja ja lasketaan minuutteja, niin neuvoisin vaihtamaan työnantajaa.
Useimmille ihmisille tapahtuu jonkinlaista hidastumista, taantumista vanhana. Heikompi näkö. Hitaampi reagointi, kun pitäisi klikata nopeasti jotakin digilaitetta. Kipeät, turvonneet tai muuten voimattomat sormet. Muisti heikkenee tai ainakin hidastuu. Näin tapahtuu niillekin, jotka tällä hetkellä kehuskelevat osaamisellaan ja taidoillaan. Joku voi joutua onnettomuuteen ja saada päävamman myös nuorena. Yhteiskunnan pitäisi olla siten järjestetty, että jokainen selviää täällä myös silloin. Virastoja ja pankkeja, joihin voi mennä asioimaan. Tämä koskee myös heitä, jotka ovat lievästi kehitysvammaisia tai jotka ovat voimakkaan lääkityksen takia tokkuraisen (hitaan) oloisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman mummoutumisen lähipiirissäni ja ihmetellyt sitä. Itse koen 45v olevani vielä suht nuori ja ajan tasalla. Seuraan aikaani joka alalla aktiivisesti ja ymmärrän jopa nuorison uusimmat sanonnat, vaikka en niitä toki itse hirveästi käytä, koska se olisi noloa. Vaatteeni ja hius- ja meikkaustyylini ovat samat mitä instagramissa, Eihän se persoonallista ole, mutta tykkään seurata trendejä. Kaupoista haluaisin ostaa vaan trendikkäimpiä vaatteita, jotka tietenkin ikäiselläni ovat joidenkin mielestä blääh.. Minusta on tosi mielenkiintoista tietää miten nuoremmat ihmiset ajattelevat ja olen valmis muuttamaan omaa ajatteluani jos olen joihinkin vanhoihin ajatusmalleihin kangistunut. Elämä on paljon mielenkiintoisempaa kun siihen osallstuu täysillä eikä ole joku sivustaseuraaja.
Tuosta tuli mieleen historianopettajani kommentti 70-luvulta. Hän sanoi, että ihmiset ovat sillä tavalla monipuolisia, että joku voi seurata uusinta vaate- ja meikkimuotia ja olla silti poliittisilta mielipiteiltään täysin vanhoillinen tai tietämätön esim. tieteen uusimmista saavutuksista, ja toisin päin. Ihminen yleensä seuraa aikaansa niillä alueilla, jotka kiinnostavat, ja sitten jokaisella on vielä omat mielipiteet.[/quote
Nykyään yritetään musta-valkoisesti lokeroida ihmiset ihan yhdenkin mielipiteen perusteella eikä ymmärretä/hyväksytä ollenkaan, että mielipide siitä yhdestä ainoasta asiasta ei kerro mitään siitä _ainakaan varmuudella_ mitä ihminen ajattelee toisesta, kolmannesta saati sitten jokaisesta muusta asiasta.
Todella monessa asiassa on viimeisen parin-kolmen vuoden aikana saatu aikaan ihmeellinen ja melko hurjalta (ja vaaralliseltakin) vaikuttava kahtiajako ja vastakkainasettelu suomalaisten välille. Ilmeisesti nämä äänekkäimmät muiden lokeroitsijat on itse ääriajattelijoita kuten kaverinsakin eivätkä ymmärrä, että enemmistö ihmisistä ei ole yhtä jyrkkiä kautta linjan vaan näkevät myös ne harmaan sävyt jotka näiltä öyhöiltä ja wouhoilta on täysin hukassa.
Lisäksi tuntuu olevan sellainen kuvitelma, että sillä on vaan väliä kuka jaksaa eniten kiljua ja väsymättä jankuttaa sitä omaa kuvitelmaansa/ajatustaan muille ja muiden puheen / ajatusten päälle niin sen parempi ja sen varmemmin se myös on ainoa totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman mummoutumisen lähipiirissäni ja ihmetellyt sitä. Itse koen 45v olevani vielä suht nuori ja ajan tasalla. Seuraan aikaani joka alalla aktiivisesti ja ymmärrän jopa nuorison uusimmat sanonnat, vaikka en niitä toki itse hirveästi käytä, koska se olisi noloa. Vaatteeni ja hius- ja meikkaustyylini ovat samat mitä instagramissa, Eihän se persoonallista ole, mutta tykkään seurata trendejä. Kaupoista haluaisin ostaa vaan trendikkäimpiä vaatteita, jotka tietenkin ikäiselläni ovat joidenkin mielestä blääh.. Minusta on tosi mielenkiintoista tietää miten nuoremmat ihmiset ajattelevat ja olen valmis muuttamaan omaa ajatteluani jos olen joihinkin vanhoihin ajatusmalleihin kangistunut. Elämä on paljon mielenkiintoisempaa kun siihen osallstuu täysillä eikä ole joku sivustaseuraaja.
Tuosta tuli mieleen historianopettajani kommentti 70-luvulta. Hän sanoi, että ihmiset ovat sillä tavalla monipuolisia, että joku voi seurata uusinta vaate- ja meikkimuotia ja olla silti poliittisilta mielipiteiltään täysin vanhoillinen tai tietämätön esim. tieteen uusimmista saavutuksista, ja toisin päin. Ihminen yleensä seuraa aikaansa niillä alueilla, jotka kiinnostavat, ja sitten jokaisella on vielä omat mielipiteet.[/quote
Nykyään yritetään musta-valkoisesti lokeroida ihmiset ihan yhdenkin mielipiteen perusteella eikä ymmärretä/hyväksytä ollenkaan, että mielipide siitä yhdestä ainoasta asiasta ei kerro mitään siitä _ainakaan varmuudella_ mitä ihminen ajattelee toisesta, kolmannesta saati sitten jokaisesta muusta asiasta.
Todella monessa asiassa on viimeisen parin-kolmen vuoden aikana saatu aikaan ihmeellinen ja melko hurjalta (ja vaaralliseltakin) vaikuttava kahtiajako ja vastakkainasettelu suomalaisten välille. Ilmeisesti nämä äänekkäimmät muiden lokeroitsijat on itse ääriajattelijoita kuten kaverinsakin eivätkä ymmärrä, että enemmistö ihmisistä ei ole yhtä jyrkkiä kautta linjan vaan näkevät myös ne harmaan sävyt jotka näiltä öyhöiltä ja wouhoilta on täysin hukassa.
Lisäksi tuntuu olevan sellainen kuvitelma, että sillä on vaan väliä kuka jaksaa eniten kiljua ja väsymättä jankuttaa sitä omaa kuvitelmaansa/ajatustaan muille ja muiden puheen / ajatusten päälle niin sen parempi ja sen varmemmin se myös on ainoa totuus.
Tuo havaintosi on niin totta. Ihmiset voivat pitää yksittäistä henkilöä todella fiksuna, mutta yksi kommentti siirtää ihmisen "vihataan" kategoriaan. Tuon jälkeen henkilön näkemyksiä ei viitsitä enää edes kuunnella, mutta mollata jaksetaan.
Tuntuu kuin evoluutio menisi takaisin kohti apinoita huimalla vauhdilla.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tämä ole pelkästään ikäkysymys. Monet ikäihmiset intoilee tietsikkakursseillaan, kun taas moni nuori haaveilee maalla asumisesta ja lähes omavaraistaloudesta.
No sehän se ongelma onkin, että vaikka kuinka meuhkataan kun ollaan olevinaan niin suvaitsevia ja avarakatseisia että jokainen saa olla just sellainen kuin haluaa niin todellisuudessa ei kuitenkaan hyväksytä kuin tasan yksi tapa olla ja elää.
Ihmisiä yritetään änkeä väkisin siihen yhteen muottiin jossa kaikki asuu kaupungissa miniasunnossa ja hoitaa kaiken itse sähköisesti jotta tekemiset on helppoja seurata.
Nyt jo pk-seudulla on moni aiemmin miellyttävä kerrostaloaluekin ängetty niin täyteen uudisrakennusta, että ei siellä ole enää viihtyisää. Siksi sitten aiempaa useampi ahdistuu kun ei ole sitä entisenlaista väljyyttä, vihreyttä eikä vehreyttä talojen välissä ja haluaa pikkuhiljaa kokonaan pois ja maalle asumaan jotta näkee ikkunastaan muutakin kuin naapurin ikkunan.
Samaan aikaan ihmisistä on tullut aivan liian meluisia kerrostalossa asujiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman mummoutumisen lähipiirissäni ja ihmetellyt sitä. Itse koen 45v olevani vielä suht nuori ja ajan tasalla. Seuraan aikaani joka alalla aktiivisesti ja ymmärrän jopa nuorison uusimmat sanonnat, vaikka en niitä toki itse hirveästi käytä, koska se olisi noloa. Vaatteeni ja hius- ja meikkaustyylini ovat samat mitä instagramissa, Eihän se persoonallista ole, mutta tykkään seurata trendejä. Kaupoista haluaisin ostaa vaan trendikkäimpiä vaatteita, jotka tietenkin ikäiselläni ovat joidenkin mielestä blääh.. Minusta on tosi mielenkiintoista tietää miten nuoremmat ihmiset ajattelevat ja olen valmis muuttamaan omaa ajatteluani jos olen joihinkin vanhoihin ajatusmalleihin kangistunut. Elämä on paljon mielenkiintoisempaa kun siihen osallstuu täysillä eikä ole joku sivustaseuraaja.
Tuosta tuli mieleen historianopettajani kommentti 70-luvulta. Hän sanoi, että ihmiset ovat sillä tavalla monipuolisia, että joku voi seurata uusinta vaate- ja meikkimuotia ja olla silti poliittisilta mielipiteiltään täysin vanhoillinen tai tietämätön esim. tieteen uusimmista saavutuksista, ja toisin päin. Ihminen yleensä seuraa aikaansa niillä alueilla, jotka kiinnostavat, ja sitten jokaisella on vielä omat mielipiteet.[/quote
Nykyään yritetään musta-valkoisesti lokeroida ihmiset ihan yhdenkin mielipiteen perusteella eikä ymmärretä/hyväksytä ollenkaan, että mielipide siitä yhdestä ainoasta asiasta ei kerro mitään siitä _ainakaan varmuudella_ mitä ihminen ajattelee toisesta, kolmannesta saati sitten jokaisesta muusta asiasta.
Todella monessa asiassa on viimeisen parin-kolmen vuoden aikana saatu aikaan ihmeellinen ja melko hurjalta (ja vaaralliseltakin) vaikuttava kahtiajako ja vastakkainasettelu suomalaisten välille. Ilmeisesti nämä äänekkäimmät muiden lokeroitsijat on itse ääriajattelijoita kuten kaverinsakin eivätkä ymmärrä, että enemmistö ihmisistä ei ole yhtä jyrkkiä kautta linjan vaan näkevät myös ne harmaan sävyt jotka näiltä öyhöiltä ja wouhoilta on täysin hukassa.
Lisäksi tuntuu olevan sellainen kuvitelma, että sillä on vaan väliä kuka jaksaa eniten kiljua ja väsymättä jankuttaa sitä omaa kuvitelmaansa/ajatustaan muille ja muiden puheen / ajatusten päälle niin sen parempi ja sen varmemmin se myös on ainoa totuus.
Tuo havaintosi on niin totta. Ihmiset voivat pitää yksittäistä henkilöä todella fiksuna, mutta yksi kommentti siirtää ihmisen "vihataan" kategoriaan. Tuon jälkeen henkilön näkemyksiä ei viitsitä enää edes kuunnella, mutta mollata jaksetaan.
Tuntuu kuin evoluutio menisi takaisin kohti apinoita huimalla vauhdilla.
Ja pahimmassa tapauksessa tätä ihmistä vastaan vielä masinoidaan jokin somelynkkaus. Usein vielä on käynyt niin, että se "vihattu" mielipide/kommentti on käsitetty väärin ja/tai irrotettu asiayhteydestään jotta saadaan meuhkaamiselle syy.
Samaan aikaan sitten oikeasti rikoksia tekeviä ihmisiä paapotaan ja suojellaan julkisuudelta ja se rikoksen/rikoksentekijän saama julkisuus jopa pienentää tuomiota.
Kyllä tämä jostain taantumuksesta kertoo, että kuka vaan voidaan kivittää väärästä sanasta ja tietyllä tavalla roudata torille häpeäpaaluun ihmisten syljettäväksi, mutta samaan aikaan rakennetaan vankiloita joissa on kaikki herkut ja mukavuudet m*rhaajille ettei vaan se vankeus ainakaan liian ikävältä tuntuisi.
Mä oon 59 ja koodaan täysillä ja oon inessä.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 59 ja koodaan täysillä ja oon inessä.
Terve Marko!
En yhtään ihmettele tuota, samaa mieltä. Noilla ilmaisuilla yritetään ampua ulos kaikesta tavanomaisesta ja järkeenkäyvästä kultuurisesta tavastamme ilmaista asiat selvästi ja selkeästi. Luulempa että meidän Suomalaisten kieliasumme on parasta antia maailmalla. Toisin kuin akateemisen terminologian ilmaisut. Yrittävät näyttää osaavansa mikä menee meiltä muilta yli lipan. En kadehdi sitä. Luin vastikään että osa nuorista haluaa opiskella Karjalan murresanastoa ja muitakin maamme murteita. Hienoa edistystä huomata kuinka arvokasta se lopulta onkaan. Se avaa uuden kielen ja maailman ja kulttuurimme elää sen myötä. Rakastakaa omaa kulttuurianne. Tsemppiä Suomalaiset!