Kertokaa te kenellä on hyvä mies, minkälainen mies on?
Mietin että onko hyviä miehiä olemassa… Olen ollut nykyisen kanssa melkein 15v yhdessä, mutta miettinyt aika ajoin eroa, koska mies pohjimmiltaan tosi ilkeä ja tunnekylmä.
Mietinpä vaan, että onko muunlaisia miehiä olemassa… Vaadinko liikaa? En edes ole kiinnostunut löytämään ketään uutta, mutta mietinpähän vaan…
Kommentit (98)
Miksi tyydytte huonoihin? Toki hyviä miehiä on siinä missä hyviä naisiakin.
Arvostan ja rakastan suunnattomasti ihanaa miestäni. Osaan arvostaa hänen ennalta-arvattavuuttaan ja tasaista luonnettaan, voin aina luottaa siihen että mies on tyynellä tai neutraalilla tuulella. Hän ei raivoa.
Uskaltaa olla haavoittuva ja näyttää tunteensa. Näyttää ja kertoo että rakastaa, ottaa syliin. Ennen kavahdin läheisyyttä (olin ennen kylmän miehen kanssa) mutta vasta nyt uskallan itsekin näyttää tarvitsevuuteni ja läheisyydenkaipuuni. En tiedä mitään ihanampaa kuin iso, miehekäs mies joka uskaltaa kertoa naiselleen miten paljon tätä tarvitsee, ikävöi ja rakastaa.
Olen niin kiitollinen hänestä. Pyysin elämältä saada arvostavan parisuhteen missä voin antaa ja saada osakseni rakastavaa kohtelua, ja puolen vuoden toimitusajalla minä sitten sen sain. Uskon ihmeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni ei ajattele koskaan automaattisesti, että en osaisi jotain koska olen nainen. Hän auttaa pyynteettömästi, ei sovinistisesti. Hän ei koskaan ilmoita, että ei halua tehdä jotain koska se on naisten hommaa, eikä hän räpäytä edes silmiään jos kauppalistassa lukee tampooneja.
Hän ei juo humalahakuisesti, vaan pieni olut tai lasi viiniä riittää. Hän syö enemmän kasvispainotteista ruokaa kuin minä. Hän pelaa kavereidensa kanssa jalkapalloa kesät talvet, käy joskus saunailloissa, mutta ei sielläkään rymyä ja rellestä.
Isänä hän on loistava, vaikka ei tietenkään täydellinen. Hänelle on itsestäänselvyys, että myös minä voin lähteä käymään illalla vaikka kirjastossa ja kahvilla ihan wx tempore, eikä hän ala valittaa että ei voisi olla lasten kanssa tasa-arvoisena vanhempana sen aikaa. Hänelle minun haaveeni jatkokoulutuksesta oli ylpeyden aihe, ja saimme sovittua raha-asiat ja ajankäytön ilman sen kummempia muttia. Nyt on minun vuoroni tukea häntä DI-opinnoissa.
Kaikki tuo yllä siis sen lisäksi, että mieheni on komea ja itsestään huolehtiva, hän on siis hyvä puoliso, loistava rakastaja, hyvä isä ja hyvä ystävä, vävy, poika ja veli. Hän ei siis ole rakettitieteilijä-miesmalli-ridgeforrester-pelimies vaan minun silmissäni normaali mies.
Tämä kuulosti melkoisen normaalilta. Siis varmasti ihan hyvä mies kyllä, mutta itsestään selviä asioita. Eli ei tuossa mitään ns. extraa ollut aikaan lueteltu.
eikö sen noin pitäisi ollakin, että "hyvä mies" tarkoittaa aika perusasioita eikä vaadi mitään sirkustemppuja? Se "extra" ei ulkopuoliselle yleensä edes näyttäydy, se on sitä kahden henkilön välistä kemiaa...
Vierailija kirjoitti:
Miksi tyydytte huonoihin? Toki hyviä miehiä on siinä missä hyviä naisiakin.
Sama vika kuin miehillä. Ei kyetä asettamaan rajoja ja huolitaan kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Arvostan ja rakastan suunnattomasti ihanaa miestäni. Osaan arvostaa hänen ennalta-arvattavuuttaan ja tasaista luonnettaan, voin aina luottaa siihen että mies on tyynellä tai neutraalilla tuulella. Hän ei raivoa.
Uskaltaa olla haavoittuva ja näyttää tunteensa. Näyttää ja kertoo että rakastaa, ottaa syliin. Ennen kavahdin läheisyyttä (olin ennen kylmän miehen kanssa) mutta vasta nyt uskallan itsekin näyttää tarvitsevuuteni ja läheisyydenkaipuuni. En tiedä mitään ihanampaa kuin iso, miehekäs mies joka uskaltaa kertoa naiselleen miten paljon tätä tarvitsee, ikävöi ja rakastaa.
Olen niin kiitollinen hänestä. Pyysin elämältä saada arvostavan parisuhteen missä voin antaa ja saada osakseni rakastavaa kohtelua, ja puolen vuoden toimitusajalla minä sitten sen sain. Uskon ihmeisiin.
Ihana tarina. Olen onnellinen puolestasi. Varmasti osaat myös arvostaa miestäsi vielä paremmin sen jälkeen kun olet joutunut elämään tunnekylmässä liitossa. Tämä ja muutkin vastaukset antavat minullekin ajateltavaa. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on oikeasti heikko kyky tunnistaa hyviä miehiä ja sen takia päätyvät huonoihin suhteisiin. Pystyn (olen mies) viiden minuutin keskustelun perusteella sanomaan onko mies huomaavainen tai kusipää, mutta jostain syystä mini nainen pysty tähän. Ehkä syynä on se päänsekoittava kemia, mutta jos naisilla olisi parempi kusipää-antenni, niin näitä avauksia ei olisi niin usein.
Ja vaikka täällä provotaan usein, niin oikeasti on olemassa ns hyviä kilttimiehiä, joiden kanssa naisilla olisi parempi suhde. Tunnen lukuisan määrän ystävällisiä miehiä, jotka eivät koskaan puhu pahaa muista ihmisistä ja kohtelevat muita aina kunnioituksella, mutta yksikään nainen ei ole ole ollut heistä kiinnostuneita. Jostain syystä useat naiset vain suhtautuvat jopa vihamielisen aggressiivisesti kiltti-miehiin.
Ja nyt en kirjoita itsestäni, olen aika kaukana klassisesta kiltti-miehestä, eikä minulla koskaa ole ollut ongelmia naisten saamisen suhteen. Mutta usein ihmettelen, miksi moni oikeasti hyvä mies on naista vailla.
Sinä et vain ymmärrä että seksuaalista vetovoimaa tarvitaan aivan välttämättä. Et ymmärrä ettei se riitä eikä edes vaikuta että mies on ok luonteeltaan, jos hänessä ei ole vetovoimaa. Monesti miehet kehuvat jotain kaveriaan ja ihmettelevät kun ei ole naista. Vilkaisen miestä kerran ja tiedän syyn.
Mun mies on minulle ihan täydellinen: älykäs, huumorintajuinen, saa mut nauramaan ja piristää kaikilla kivoilla tavoilla (mun lempileivonnaisella, pikku lahjalla tai muulla), jos huomaa, että olen jostain syystä alakuloinen. Hän on hyvin lojaali ja uskollinen, puhuu minusta aina kauniisti kaikille, arvostaa, on todella hyvä kokki ja tekee lähes aina ruoat meillä, siivoaa siinä missä minäkin (eli yhtä vähän - meillä käy siivooja, koska kummallakaan ei oman yrityksen pyörittämisen ohessa ole aikaa eikä energiaa siivoushommiin), ymmärtää oman yrityksensä ansiosta myös minun työtäni ja mahdottomia työaikojani, kehittää itseään opiskelemalla aina uutta ja on mahtava keskustelukumppani mistä asiasta tahansa, huomaavainen ja taitava sängyssä. Hän on myös minulle sopivan temperamenttinen, eli välillä pimahdetaan ja riidellään ja sitten taas keskustellaan - olemme opetelleet rakentavan riitelyn taitoa yhdessä nyt 20 vuoden ajan, ja yhdessä ollaan kehitytty. Hän ei ole ikinä aggressiivinen minua tai muita kohtaan, eikä mustasukkainen, kannustaa minua työssäni, omissa touhuissani ja tavoitteissani. Käy salilla pysyäkseen timminä minua varten (ja on tyytyväinen kun minä arvostan). Minusta hän on ihan kivan näköinen tavallinen mies, vaikka ei mikään pitkä tai erityisen komea, mutta ei sellaisella ole elämässä oikeasti väliä. Hän tuntee mut läpikotaisin ja on myös paras ystäväni, ja hän tykkää vielä 20 vuoden jälkeen viettää aikaa minun kanssa, muistaa merkkipäivät ja synttärit jne. ja pitää mua ihan maailman kauneimpana naisena :) Ja hän pysyy rinnallani, vaikka mikä olisi - sitä on jo testattu eri vaikeuksissa, mun terveysongelmissa ja muuten huonoina aikoina: voin aina luottaa häneen ja saada häneltä apua ja tukea. Meillä on samanlaiset arvot, mielenkiinnonkohteet ja kivoja yhteisiä harrastuksia. Toisaalta hän ei ikinä löydä tavaroita kotona ja kuorsaa ihan järkyttävästi (nukumme siksi eri huoneissa), ja hänellä ei ole minkäänlaista suunta- tai kartanlukutaitoa, mutta en minäkään täydellinen ole. Me sovitaan oikein hyvin yhteen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on oikeasti heikko kyky tunnistaa hyviä miehiä ja sen takia päätyvät huonoihin suhteisiin. Pystyn (olen mies) viiden minuutin keskustelun perusteella sanomaan onko mies huomaavainen tai kusipää, mutta jostain syystä mini nainen pysty tähän. Ehkä syynä on se päänsekoittava kemia, mutta jos naisilla olisi parempi kusipää-antenni, niin näitä avauksia ei olisi niin usein.
Ja vaikka täällä provotaan usein, niin oikeasti on olemassa ns hyviä kilttimiehiä, joiden kanssa naisilla olisi parempi suhde. Tunnen lukuisan määrän ystävällisiä miehiä, jotka eivät koskaan puhu pahaa muista ihmisistä ja kohtelevat muita aina kunnioituksella, mutta yksikään nainen ei ole ole ollut heistä kiinnostuneita. Jostain syystä useat naiset vain suhtautuvat jopa vihamielisen aggressiivisesti kiltti-miehiin.
Ja nyt en kirjoita itsestäni, olen aika kaukana klassisesta kiltti-miehestä, eikä minulla koskaa ole ollut ongelmia naisten saamisen suhteen. Mutta usein ihmettelen, miksi moni oikeasti hyvä mies on naista vailla.
Sinä et vain ymmärrä että seksuaalista vetovoimaa tarvitaan aivan välttämättä. Et ymmärrä ettei se riitä eikä edes vaikuta että mies on ok luonteeltaan, jos hänessä ei ole vetovoimaa. Monesti miehet kehuvat jotain kaveriaan ja ihmettelevät kun ei ole naista. Vilkaisen miestä kerran ja tiedän syyn.
😂😂 Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni ei ajattele koskaan automaattisesti, että en osaisi jotain koska olen nainen. Hän auttaa pyynteettömästi, ei sovinistisesti. Hän ei koskaan ilmoita, että ei halua tehdä jotain koska se on naisten hommaa, eikä hän räpäytä edes silmiään jos kauppalistassa lukee tampooneja.
Hän ei juo humalahakuisesti, vaan pieni olut tai lasi viiniä riittää. Hän syö enemmän kasvispainotteista ruokaa kuin minä. Hän pelaa kavereidensa kanssa jalkapalloa kesät talvet, käy joskus saunailloissa, mutta ei sielläkään rymyä ja rellestä.
Isänä hän on loistava, vaikka ei tietenkään täydellinen. Hänelle on itsestäänselvyys, että myös minä voin lähteä käymään illalla vaikka kirjastossa ja kahvilla ihan wx tempore, eikä hän ala valittaa että ei voisi olla lasten kanssa tasa-arvoisena vanhempana sen aikaa. Hänelle minun haaveeni jatkokoulutuksesta oli ylpeyden aihe, ja saimme sovittua raha-asiat ja ajankäytön ilman sen kummempia muttia. Nyt on minun vuoroni tukea häntä DI-opinnoissa.
Kaikki tuo yllä siis sen lisäksi, että mieheni on komea ja itsestään huolehtiva, hän on siis hyvä puoliso, loistava rakastaja, hyvä isä ja hyvä ystävä, vävy, poika ja veli. Hän ei siis ole rakettitieteilijä-miesmalli-ridgeforrester-pelimies vaan minun silmissäni normaali mies.
Tämä kuulosti melkoisen normaalilta. Siis varmasti ihan hyvä mies kyllä, mutta itsestään selviä asioita. Eli ei tuossa mitään ns. extraa ollut aikaan lueteltu.
eikö sen noin pitäisi ollakin, että "hyvä mies" tarkoittaa aika perusasioita eikä vaadi mitään sirkustemppuja? Se "extra" ei ulkopuoliselle yleensä edes näyttäydy, se on sitä kahden henkilön välistä kemiaa...
Okei, muotoilen uudestaan. Eli siis mielestäni tuo taso on minimi, että arki toimii ja suhdetta voi ylipäänsä jatkaa. En näe hehkutettavaa siinä että mies ei ole sovinisti, ei vedä räkäkännejä ja suostuu olemaan valittamatta lasten kanssa. Ai niin ja syö kasviksia. Tekstistä saa kuvan että kirjoittaja tyytyy ihan hyvään, koska ei tiedä paremmasta.
Tämä ketjuhan kertoo että ne hyvät ovat varattuina. Ei tarvitse ihmetellä miksei löydy hyvää vapaista, keski-ikäisistä varsinkaan.
t. Taas pahoinpidelty
Mulla on ihana mies. Rehellisyys ja luotettavuus on parhaat piirteet hänessä. On myös todella huolehtivainen, hyväkäytöksinen ja empaattinen. Toisaalta hän ei mielistele ketään vaan seisoo tiukasti omilla jaloillaan. Tää on mulle todella tärkeä piirre, koska exäni tuntuivat ns. perässävedettäviltä.
Tärkeintä on kuitenkin meidän luonteiden ja arvojen yhteensopivuus. Me esim. ”vittuillaan” toisillemme lempeästi, eikä se onnistuisi ilman samanlaista aaltopituutta.
On pääosin helppoa olla ihana puolisolleen, kun sitä vaan rakastaa niin tolkuttoman paljon. Ei halua satuttaa millään tavalla. Kumpikin yrittää olla mahdollisimman hyvä toiselle pitämättä kirjaa siitä, onko tilit tasan vai ei.
Mulla on hyvä mies. Luotettava,jalat maassa,terve itsetunto,ei mikään perässä vedettävä. Tunnen oloni turvalliseksi hänen kanssaan.Hän osaa puhua. Jaetaan kotityöt ja talous,ollaan tasavertaisia kunppaneita ja myös kavereita keskenämme. Meillä on samanlaiset arvot,samanlainen huumori. Meillä on samoja mielenkiinnon kohteita, mutta myös omia kiinnostuksia ja menoja.
Ihanaa kuulla et niin monilla on hyvät miehet!
Vierailija kirjoitti:
Ap vaikuttaa itse tosi raskaalta tyypiltä.
Tulisitkohan itsekin raskasmieliseksi, jos olisit väärän kumppanin kanssa, itsekään, ilkeän ja muita miettimättömän, jne.
Vierailija kirjoitti:
Kai tuota omaa voi hyväksi sanoa, ei enää hakkaa ainakaan nyrkillä ja ryyppäämistäkin on vähentänyt. Vielä kun yötä päivää pelaamisen lopettaisi ja löytäisi työpaikan.
Voi luoja...
Minun mieheni on todella hyvä mies, puoliso ja isä eikä minun tuttavapiirissäni edes poikkeus. Isäni on hyvä mies, samoin tyttäreni poikaystävä ja hänen isänsä. Suomalainen mies on luotettava, rehellinen, aikaansaava, tasainen, sivistynyt, naista kunnioittava ja perhettään arvostava - muunlaiset ovat minun maailmassani poikkeuksia säännöstä.
= sugarbeibi