Lue keskustelun säännöt.
Perheellinen mies rakastui
26.06.2015 |
Olen n. 40v mies ja minulla on vaimo ja lapsia. Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa. N. viikko sitten kaverini järjesti illanvieton. Olen ollut naimisissa vuosia, enkä koskaan ole ihastunut kehenkään. Kaverillani oli naispuolinen ystävä, johon ihastuin. Hän teki itse aloitteen ja tuli heti kertomaan, että olisin hänelle täydellinen. Ihastuin silmittömästi.
Tämän jälkeen olemme soitelleet pari kertaa ja nähneetkin vähän. Olemme molemmat varattuja, mutta tämä tuntuu oikeammalta kuin mikään koskaan aikaisemmin. Olen umpirakastunut. Edes syöminen ja nukkuminen eivät juuri onnistu. Minulla ei koskaan ole ollut läheskään vastaavaa olotilaa eläessäni.
Tietysti rakastan lapsiani yhä enemmän kuin mitään muut, enkä koskaan halua elää ilman heitä. Mitä minun tulisi tehdä?
Kommentit (131)
Sepä se. Joku lpoukkaantuu varmasti. Pitäisi vaan miettiä onko ihmisellä oikeus omaan onneen, vaikka jollekin saattaakin tulla paha mieli. Olen mitä vastuuntuntoisin isä ollut tähän asti, mutta tämä tuli täysin puun takaa. Siksi ihemettelenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun lapsilla on oikeus onneen. Et ollut onneton ennen tota.
Et sä mitään rakastunut ole, et sä edes tunne sitä naista. Kunhan olet ihastunut, kun suhun osoitetaan mielenkiintoa. Uutuudenviehätys sua vie. Vaan onko se sitten sen arvoista, että "menetät" lapsesi. Sillä niin siinä käy, näet heitä enää silloin ja joskus. Entäs jos se suuri rakkaus ei kestäkään? Paluuta entiseen ei ole. Harvemmin nuo pikasuhteet nimittäin kestää. Arki tulee vastaan ja ne suuret tunteet laantuu kun ei toinen ollutkaan sellainen kun kuvitteli. Eihän se silloin haittaa jos on sinkku, mutta sä et ole. Sä olet uhraamassa aika paljon liki tuntemattoman naisen takia. Mieti tarkkaan kannattaako? Kuten sanoin paluuta entiseen ei ole.
Taijat olla provo. Sano ny vielä, että salaa kirjotat vessasta kännyllä, ettei vaimo vaan huomaa mitään.
En koskaan jätä lapsiani! Ymmärrän oikein hyvin, että asiassa on hankaluuksia ja riskejä. Silti tekisi mieli uskoa, että ihmisellä on oikeus onneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi minun parisuhteestani kyse, puhuisin ihan heti vaimon kanssa. Ja siltä pohjalta, että et voi ymmärtää edes omia tunteitasi. Ja et sillä asenteella, että haluat heti erota.
Jos vaimosi tuntee sinut hyvin, hän on tämän jo aavistanut ja odottaa vain koska kerrot.
Mitä pidemmälle venytät kertomista, sen vaikeammaksi ja houkuttelevammaksi se tulee.
Vaimo ottaa ne kersat ja sä maksat elarit, jotka vie ison osan sun liksaa. Sitten sun uus vaimoke itkee kun jää niin vähän käteen perheen yhteisiin juttuihin kun on ne elarit. Etkä nää kersojas kun todella harvoin. Ne vihaa sua koska teet äidin surulliseks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 01:09"]
En koskaan jätä lapsiani! Ymmärrän oikein hyvin, että asiassa on hankaluuksia ja riskejä. Silti tekisi mieli uskoa, että ihmisellä on oikeus onneen.
[/quote]
Jätäthän sä, et sä niitä enää näe joka päivä. Viikko-viikko systeemilläkin olet niistä erossa aina joka toisen viikon. Tosin voi olla ettei lapset edes halua sun ja uuden naisen luo. Pahimmillaan katkaisevat välit kokonaan, jos ovat jo isompia ja ymmärtävät tilanteen. Yli 12v. kukaan ei pakota tapaamisiin.
Ja mieti nyt herranenaika niiden lasten surua, niillä menee ainakin pari vuotta päästä erostanne tolpilleen, silloinkin kun kaikki menee ok. Sä hajotat koko niiden elämän vain siksi että luulet olevasi rakastunut PARIN juttelukerran jälkeen ihmiseen jota et todellakaan tunne. Pika"rakastuminen", ette tunne toisianne, molemmilla lapsia. Tossa on sellaset ennusmerkit, että voi sanoa suoraan että eroatte 99% todennäköisyydellä. Että onnea vaan, sitä sä todella tarvitset.
Juu sulla on oikeus onneen, mutta onko oikeus murskata omien lastensa elämä, aiheuttaa heille suunnatonta surua ja tuskaa. Hanki se onnesi muuten kuin lastesi kustannuksella. Itseasiassa sullahan on se onni jo siellä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petturi on aina petturi, heikko moraali ei miksikään muutu, kun tämä unelmien tantta kyllästyy sinuun ja lapsiisi, sekä siihen että laitat mahdollisesti lapsesi hänen ja hänen lastensa edelle, ainakin taloudellisesti ja materiaalisesti niin kas kummaa täti onkin jo iskemässä uuttaa täydellistä sielunkumppaniaan joissain juhlissa, jos saa sut ihan ihanstumaan ja sekoamaan niin, että avioidutte niin viepä hän taas puolet omaisuudestasi, jos adoptoit aviossa hänen lapsensa niin maksat sitten elareita niistäkin.
Olet vain höyrähtänyt (keski-iän kriisi), kyllä se siitä viimeistään pappa-iässä. Nyt malttia ja mene vaikkapa nikkaroimaan uusi laituri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että tuolla tuntemisella kyse on tasan himosta, ei mistään muusta. Mieti jos se nainen onkin tajuttoman huono sängyssä. Tai jos vaatteiden alta paljastuu tosi ruma vartalo. Tai jos sen henki haisee kuvottavalta lähempää eikä se käy suihkussa. Ei ole mitään järkeä pilata jonkun kymmenen ihmisen elämää siksi, että sinua vähään panetti.
Aika epävakaa taidat olla. Sait kehunut naiseltaheti olet ihan rakastunut. Tasit vaan saada pitkään kaipaamaasi huomiota. Et edes tunne naista eikä hän sua
eikä hän sua. Nnnnnnnn
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tutustuit aikanaan vaimoosi? Päätittekö muka vain rationaalisesti perustaa perheen, kun niin kuuluu tehdä? Mikä teitä aikoinaan veti yhteen? Mieti sitä.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 01:01"]
Sepä se. Joku lpoukkaantuu varmasti. Pitäisi vaan miettiä onko ihmisellä oikeus omaan onneen, vaikka jollekin saattaakin tulla paha mieli. Olen mitä vastuuntuntoisin isä ollut tähän asti, mutta tämä tuli täysin puun takaa. Siksi ihemettelenkin.
[/quote]
Lue Annikki Kaikkosen kirjoitus pettämisen vaikutuksista ja erokriisistä ennen kuin teet yhtään mitään. Mieti sen jälkeen kannattaako. "Paha mieli" on rankasti alakanttiin.
Ennen kuin teet mitään, lue nämä:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/uskottomuus/
http://rinsessallista.blogspot.fi/2015/05/sama-aika.html?m=1
Kaikkea hyvää elämääsi!
No siitä vaan, sen kun ihastuilet ja rakastuilet vaikka joka viikko, jos et muuta kerran voi.
Mutta älä riko perhettäsi, tai tee lapsistasi ns. kahden kodin lapsia, jotka vain vierailevat luonasi silloin, kun et muutakaan tekemistä keksi.
Sen nyt vaan olet velkaa sille ihanalle perheellesi.
Hyvinhän teillä vaimon kanssa on mennyt, ellei ihmeempiä ihastumisia ole ennen tullut. Tarinasi on aivan tavallisista tavallisin. Niin tavallinen, että ihme, ettei ole ennen sulle tullut. Näitä tulee jokaiselle ennemmin tai myöhemmin. Kestävät noin kuukauden ja sitten hiipuvat pois. Ellet siis itse lisää vettä myllyyn. Nyt vaan kaikki yhteydenotot poikki ainakin kuukaudeksi, jonka jälkeen huomaat ihmetteleväsi mikä sinuun oikein iski. Usko nyt vaan, anna olla ja ota enemmän kahdenkeskistä aikaa vaimosi kanssa.
Toinen toistakymmentä vuotta naimisissa oleva
Ihastuneena haaveilee ja kuvittelee, että kaikki on mahdollista ja tässä on se suuri, elämäni rakkaus. Ja saattahan se olla, että se kohde onkin elämäsi rakkaus. Mutta tuollaisissa pikaihastumisissa riskit ovat todella suuret siihen, että mahdollinen suhde tulee kaatumaan. Sitä luo ehkä enemmin sellaisen haavekuvan toisesta ja tietenkin silloin kuvittelee, ettei ole olemassa mitään parempaa. Kun se päähän rakennettu kuva toisesta särkyykin ja tulee arki vastaan, tunteet saattavat lakata yhtä nopeasti. En väitä, etteikö tuolla tavalla voisi löytää kestävän rakkauden, mutta todennäköisyys sellaisen suhteen kaatumiselle on kuitenkin suurempi ja sinulla on vielä vaakakupissa oma vaimosi ja perheesi. Kannattaa tarkoin harkita, ennen kuin riskeeraat oman perheesi naisen takia, jota et edes tunne. Jos kuitenkin päätät tehdä sen, muista, että paluuta entiseen ei välttämättä ole ja asioiden korjaaminen voi viedä monia vuosia aikaa. Saatat todella katua sitä myöhemmin. Suosittelen, että odotat vielä ainakin vuoden. Pitkissä suhteissa saattaa helposti ihastua jossain vaiheessa johonkin toiseen, mutta sillekin voi usein tehdä jotain ja sen takia ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Jos kuitenkin vuoden tai muutaman päästä olet edelleen korviasi myöten ihastunut tähän naiseen ja olet tutustunut häneen paremmin, niin sitten voi harkita mahdollista suhdetta. Mutta, tee erosi vaimoon ensin, jos aiot edetä tuon naisen kanssa pidemmälle. Älä sorru pettämiseen, se jättää todella syvät jäljet. Harkitse tarkkaan ja älä anna ihastuneen "hän on varmasti elämäni rakkaus ja me emme eroa koskaan" -ajattelulle liikaa valtaa, koska perheen rikkominen ei ole mikään pikkujuttu.
Kumpi on tärkeämpää sulle: oma (hetken?) onni vai sun perheen? Jos petät ja jätät se vaikuttaa lapsiin koko heidän loppuelämänsä. Tollasten tunteiden vaikutuksesta unohtaa helposti miten iso meekity omilla teoilla on ja miten suuren vastuun kantaa perheellinen.
Olet valintasi jo tehnyt ja jos liitto on onnellienen niin älä riko rakkaidesi elämää oman ihastumisen tuumasi takia. Älä ainakaan hätiköi - odota edes vuosi tai pari ennen suhteen (tapailun ja yhteydenpidon jatkamista - lasten takia.. odottaa se toinen nainenkin jos oikeesti kannattaa.