Mummot ja papat joita ei kiinnosta oma lapsenlapsi
Ollaan miehen kanssa oltu tosi hämmästyneitä, että isovanhempia ei kiinnosta oma lapsenlapsi. On lähes ainut lapsenlapsi molempien sukujen puolella.
Isovanhempia ei näy, eikä kuulu. Samaan aikaan kuulee kaveriperheiltä osallistuvista isovanhemmista, jotka kysyvät kuulumisia, tulevat käymään, mahdollisesti jopa haluavat viettää aikaa lapsenlapsen kanssa ja parhaimmat ottavat oikein yökylään.
Välillä nämä meidän lapsen ”isovanhemmat” haluavat kuvia ja videoita näytettäväksi kavereilleen, mutta mitään muuta kiinnostusta lasta kohtaan ei ilmene.
Mistä voi johtua tällainen välinpitämättömyys omaa lapsenlasta kohtaan? Onko se tämä itsekkäiden sukupolvi? Itselläni on läheinen suhde omaan mummooni, koska olen lapsena ollut siellä useasti hoidossa ja yökylässä. Tuntuu kuin äitini olisi ottanut kaikki kermat kakun päältä, eikä itse ole valmis edes tutustumaan omaan lapsenlapseensa. Terveitä ovat kaikki ja työssä tai eläkkeellä.
Kommentit (24)
Työkaverini eivät tiedä, että olen isoäiti. En koskaan puhu lapsenlapsista, en esittele heistä kuvia, en väitä hoitavani. Silti miniä valittaa kavereilleen, että "mummi vaatii kuvia lapsenlapsesta ja sitten väittää töissäkin, että muka on hoitovastuussa".
Siksi työkaveri oli ihmeissään, kun kuuli, että äitikahvilatuttunsa on miniäni, siis se, jonka mukaan kerään ylimääräistä gloriaa muka-lastenhoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini eivät tiedä, että olen isoäiti. En koskaan puhu lapsenlapsista, en esittele heistä kuvia, en väitä hoitavani. Silti miniä valittaa kavereilleen, että "mummi vaatii kuvia lapsenlapsesta ja sitten väittää töissäkin, että muka on hoitovastuussa".
Siksi työkaveri oli ihmeissään, kun kuuli, että äitikahvilatuttunsa on miniäni, siis se, jonka mukaan kerään ylimääräistä gloriaa muka-lastenhoitajana.
Vau, onnea sulle.
Itse aion ainakin olla rakastava ja välittävä mummo, jos lapsenlapsia joskus siunaantuu.
Oikeastiko? Ennen isovanhemmat asuivat lastensa perheiden kanssa samassa taloudessa, hoitivat lapsenlapsia ja aikanaan saivat apua, kun eivät itse jaksaneet vaikka ruokaa laittaa. Moniko nuori perhe suostuisi siihen, että jaetaan keittiö vanhempien/appivanhempien kanssa, sisustuksesta päättää äiti tai anoppi, mutta onpa aina joku, jolla on aikaa lapsille.
Kun oma lapsi ilmoittaa, että meille tulee vauva, niin samantien pitää todeta, että hienoa, minä muutakin teille ennen sitä, jotta olen avuksi. Jos tämä kielletään, pitää kysyä, että haluatteko, että olen täyspainoisesti lapsenlapsen elämässä vai ainoastaan silloin, kun se teille sopii. Estättekö minua luomasta suhdetta lapsenlapseen ja joudun rakentamaan ensiarvoisen tärkeän suhteen teidän määräystenne mukaisesti?
Sen jälkeen voikin todeta, että olisin halunnut olla läheinen aikuinen, mutta se ei sopinut lapselle ja puolisolleen, he halusivat vain ilmaisen piian.