Miksi sinkkumiehelle ei kelpaa naisen ystävyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman seksiä, ystävyyssuhde muuttuu miehen hyväksikäytöksi. Kokemuksia on.

Höpö höpö. Tyhmää aina hyväksikäytetään, mutta on myös ihan mahdollista sanoa EI. Ellei ole ihan nössö.

Ei hyväksikäyttösuhde ole mikään ystävyyssuhde ylipäätään.

Tulisiko kaverinainen siivoamaan miehen asunnon säännöllisesti vastapalveluksesi siitä, että mies uhrautuu naisen kaveriksi?

Sulla ei taida olla yhtään kaveria ylipäätään, sen verran creepy olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?

Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?

Ei tarvitse olla mies, mutta itse tulen paremmin juttuun miesten kanssa. Naisiin on ihan sairaan vaikeaa tutustua ainakin pk-seudulla. Naisiin ei saa nainenkaan oikein mitään kontaktia ja he ovat jotenkin todella kiireisiä, eikä jututkaan oikein natsaa, kun itseäni ei kiinnosta jauhaa mistään parisuhdeasioista tai juoruista tai tunteista ym.

T. Ap

Mistä tää oikeesti johtuu, että aika monikin nainen väittää tulevansa paremmin juttuun miesten kanssa.

Ehkä se paremmin miesten kanssa juttuun tuleminen johtuu siitä, koska miehillä on ne taka-ajatukset ja ovat sen takia kiinnostuneempia olemaan tekemisissä. Tikanpoikaa ajetaan kovasti puuhun ja sitärataa.

Osut mielestäni napakymppiin kommentillasi.

M38

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?

Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?

Koska nekin ovat ihmisiä, ja niillä voi olla ihan mielenkiintoisia ajatuksia ja usein vähän erilainen tapa ajatella (kun se kasvutarina on erilainen).

Kummallinen sinun ajatuksesi, että vain seksin vuoksi miehet ja naiset olisivat kavereita. Kovin on kapeaa ajattelusi.  

Vierailija kirjoitti:

Ilman seksiä, ystävyyssuhde muuttuu miehen hyväksikäytöksi. Kokemuksia on.[/quote

Pitäisikö minusta tuntua nyt erinomaisen pahakata kun en heteromeiehenä normaalin libidon omaavana eläessäni ollut naisen kanssa parisuhteessa, enkä harrastanut seksiä mutta ikää minulla on jo noin 40 vuotta. Ja itselläni on ja on ollut vuosia korjaan vuosikymmeniä naisia niin kavereina kuin ystävinä. 

Jos he ovat hyötyneet minusta niin fine. Hyvin paljon minäkin koen ja tunnen saaneeni myös heiltä. Totta kai joskus on käynyt mielessä, että olisi ollut enemmän kuin mukavaa saada mahdollisuus harrastaa seksiä. Mutta sen jälkeen kun on käynyt selväksi, että meidän on parempi jatkaa teitämme ilman, että muodostamme parisuhdetta tai niin että olemme kavereita tai ystäviä, niin en tapaa ajatella tai suunnitella, että joku hetki vielä harrastaisimme yhdessä seksiä.

Nais(t)en kanssa kun voi tehdä ja toimia eri tavoin muutoinkin. 

Ehkä tämä on myös osittain omaa sinisilmäisyyttäni ja omaa kömpelyyttäni. En harrasta yhden yönjuttuja, enkä syty ajatuksesta, että ostaisin seksiä joltain "alan ammattialiseta" tai keneltäkään muultakaan. En myöskään ole ollut valmis mihinkään säätöön tai viritelmään.

Olen vain hyväuskosiesti aatellut, että harrastan seksiä sitten kun se luontevimmin tapahtuu ja rakentuu meidän (naisen ja minun) yhteisestä suunnilleen samansuuntaisesta ymmärryksestä. 

Kyllä välillä on syyhynnyt ja kutissut aika pahasti mutta aikaa myöten olen myös olen ollut hahmottavinani myös, että toiveet ja halut seksitä kulkevat aalloissa; välillä haluttaa vimmatusti sitten on taas päiviä, jolloin koko asia tuskin käy edes meiessäni. - Kovin yksinkertaisina pidän heitä, joille naisen ja miehen välinen suhteessa mies haluaisi aina enemmän tai vähemmän seksiä. Ja ellei haluaisi, niin heteromies ei olisi terve; tai omaisi ainakin hyvin kyseenalaisen vakaumuksen tai liian suuret ja epärealtiset kuvitelmat ja luulot omasta "tasostaan",- Ja ta ai vastaavasti naisessa olisi jotain huomattavaa vikaa ja luotaan-työntävää.  

MInä haluasin löytää naisen ihan oikeaan parisuhteeseen. Niinkuin tuolla joku jo totesi vapaa-aika on rajallista. Siitä syystä en käytä vähäistä vapaa-aikaani  paljonkaan tapailuun, josta ei ole toivoa syntyä mitään sen enempää.

Lisäksi kokemus on opettanut, että naiset suhtautuvat epäilevästi miehen naispuolisiin ystäviin. Havainto naisystävästä saattaa jopa olla esteenä parisuhde mielessä tutustumiselle.

Kun mies saa seksiä muutenkin, niin ei tarvitse arpoa haluaako naista kaveriksi. Jos seura on hyvää, niin nainen sopii hyvin kaveriksi, muuten taas ei ole mitenkään järkeä.

Älkää naiset ottako pillunkipeitä miehiä kavereiksi, muuten elämään tulee aivan tarpeetonta draamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat sinkut hakevat tai toivovat parisuhdetta. Uusista tuttavuuksista harvemmin syntyy oikeita kaverisuhteita, vaan monella ne kaverit ovat vuosien tuntemisen tulos. Kun vielä sinkulla vapaa-aika usein tiukassa, niin haluanko käyttää sitä jonkun uuden kanssa, josta ei tule kumppania ja jos olisin parisuhteessa, niin vastakkaista sukupuolta olevat kaverit monelle mustasukkaisuutta ruokkiva juttu.

Onhan se niinkin, että ei kavereiden ja ystävien kohdalla ole olennaisinta heidän lukumäärä, vaan laatu. - Ja kun oma elämä on verraten vakiintunutta, niin aika moni uudempi tuttavuus kuihtuu ja sammuu ennenkuin kaveruutta saati ystävyyttä pääsee edes kunnolla kehittymään ja muodostumaan.

Toisaalta kun sinkkuna kaipaa ja toivoo löytävänsä sen yhden ja erityisen, niin mikä olisi vaihtoehto?

En minä ikisninkkuna noin 40 vuotiaana miehenä haaveksi tai unelmoi saati suunnittele ja raknetele ajatuskai, että joku päivä olen jonkun nykyisistä kavereitani tai ystävistäni kanssa vielä parisuhteessa.

Myönnän toki, että joihinkin heistä olen saattanut olla joskus ihastunut ellen peräti hivenen rakastunutkin. Mutta sen jälkeen kun omn käynyt selväksi, ettei minusta ja hänestä ole etenemään yhdessä, niin että olisimme edenneet ja muodostaneet yhdessä parisuhteen keskenämme, niin osan en kaikkien mutta osan kanssa olen voinut jatkaa ja nyt enemmän ja vähemmän aikaa myöhemmin huomata olevani kavereita ja tai jopa ystäviä. Joidenkin kanssa tämä on sujunut luontevammin ja mutkattomammin. Kaikkia heistä en luultavsti enää edes muista.

Osa tällaisista suhteista tai tuttavuuksista on saattanut vuosien kuluessa jo kuihtuakin vaikka olisivat kestäneet sitä ennen pidempäänkin. Toisaalta osa on kestänyt jo vuosia tai oikeammin jo vuosikymmeniä. I

tseäni ei lakkaa hämmästyttämästä sekään, miten osan kanssa yhteinen sävel ja samalle aaltopituudelle pääseminen saattaa viedä korkeintaan joitain tunteja kun taas toisetn kanssa se ei oikein luonnistu tai suju, vaikka toisen olisi tiennyt useita vuosiakin.

Elämäntilanteiden muokkautuessa ja vaihtuessa kaveruudet ja ystävyydet elävät osakis omaa elämäänsä Osa syvenee ja vahvistuu. Tosiet kuihtuu ja lakastuu ja saattaa jäädä taakse. - Toisinaan ihan ilman sen kummempaa draamaa tai erimielisyyttä.   

Silti toisinaan itseäni vaivaa riittämättömyyden ja tyhjyyden tunne; miksi kuitenkin aina olen ja olen sinkku, enkä koskaan ole päässyt etenemään ja muodostamaan sen yhden ja erityisen kanssa parisuhdetta.

OT. Kirjoitat tosi hyvin ja vaikutat fiksulta! Jo noitten tekstien perusteella moni palstan naisista olisi susta kiinnostunut. Mäkin, mutta olen jo liian vanha sulle.

Ilman aitoa fyysistä vetoa. Tuo kertoo kaiken. Useinmiten se kaveruus ja mohdollinen ystävyyskin kaatuu tuohon. Mikäli naista lähestyy kaveruuden merkeissä, niin katsotaan onko miesmateriaalia ja mikäli ei ole, ei kyllä kelpaa muuhunkaan.

Ei ainoastaan oma mielipiteeni. Kyseisestä asiasta on keskusteltu lukuisten ystävien kesken. Ottaakaapa kantaa.

Minä puolestaan haluaisin olla naisen kanssa pelkkä kaveri, en ole koskaan kaivannut parisuhdetta tai seksikaveria. Ennen koronaa meilla olikin vanhoista työkavereista koostuva porukkaa, jossa oli sekä varattuja että sinkkuja sekaisin ja sen porukan kanssa oli helppoa käydä viettämässä aikaa kun kaikille oli selvää että porukan tarkoitus oli vain viettää vapaa-aikaa yhdesssä. Valitettavasti kaikki aktiviteetti loppui koronaan.

Ap frigidi?

Vierailija kirjoitti:

Ap frigidi?

Miksi olisi? - Ei kai se, että haluaa olla miehen/ miesten (tai omalla kohdallani naisten) kanssa "vain" kaveri tai mahd. ystävä kenestäåkään mitenkään erityisen kylmää tai sukupuolisesti halutonta. - Kyllä ainakin itse tarvitsen (ns) syttyäkseni muutakin kuin sen että toinen vastakkaista sukupuolta kuin, mitä itse heteromiehenä olen...

Vierailija kirjoitti:

Ilman seksiä, ystävyyssuhde muuttuu miehen hyväksikäytöksi. Kokemuksia on.

Niin sehän on aina parempi käyttää naista hyväksi ystävyyden hntana. Onhan se nyt niin paljon pahempaa että mies ei pääse panemaan naista joka ei ole miehestä seksuaalisesti kiinnostunut.

Tää on kieltämättä ongelma. Itse olen ratkaissut asian niin, että ennen kahville tms. menoa olen sanonut, että ihan kaveripohjalta. He eivät loukkaannu tästä. Miehet käsittävät tosi helposti, että tapaamisissa on kyse aina treffeistä.

Vierailija kirjoitti:

MInä haluasin löytää naisen ihan oikeaan parisuhteeseen. Niinkuin tuolla joku jo totesi vapaa-aika on rajallista. Siitä syystä en käytä vähäistä vapaa-aikaani  paljonkaan tapailuun, josta ei ole toivoa syntyä mitään sen enempää.

Lisäksi kokemus on opettanut, että naiset suhtautuvat epäilevästi miehen naispuolisiin ystäviin. Havainto naisystävästä saattaa jopa olla esteenä parisuhde mielessä tutustumiselle.

Olet oikeassa että miehen naispuolinen ystävä karkottaa mahdolliset kiinnostuneet naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInä haluasin löytää naisen ihan oikeaan parisuhteeseen. Niinkuin tuolla joku jo totesi vapaa-aika on rajallista. Siitä syystä en käytä vähäistä vapaa-aikaani  paljonkaan tapailuun, josta ei ole toivoa syntyä mitään sen enempää.

Lisäksi kokemus on opettanut, että naiset suhtautuvat epäilevästi miehen naispuolisiin ystäviin. Havainto naisystävästä saattaa jopa olla esteenä parisuhde mielessä tutustumiselle.

Olet oikeassa että miehen naispuolinen ystävä karkottaa mahdolliset kiinnostuneet naiset.

Jännäää. - Täällä kun turhauttavankin usein törmää edelleen sellaiseenkin typeryyteen, jossa yksioikoisesti annetaan ymmärtää, että miehen arvo nousee, jos uskotaan, että hänellä on tai on ollut useita naiskumppaneita tai mahd. seksipartnereita; ellei mies nyt ihan kylytymätön ole ja kumppaneiden määrä kipuaa yli pedon luvun (666) Kun taas naisten arvolle käy välittömästi päinvastoin.

Oma lukuisia ivallisia ja halveksivia ilmaisuja joita saatetaan käyttää silloin otaksutaan naisella olleen useampi kumppania ja tau seksipartneri. Ei nyt ehkä vielä yhdestä tai muutamasta mutta jos menee yli kuuden niin luonnehdinnat ja ylläpidetyt mielikuvat on jo ihan toiseyt kuin vastaavaan määrään yltäneillä miehillä. 

Eivät tietenkään kaikki ajattele ja kuvittele näin yksioikoisesti mutta edelleen tällaiseen törmää tälläkin palstalla iham liian usein. Kertooko tämä siitä, että me miehet emme kestä vertailua vai siitä, että naiset ovat avoimempia miehiä kojhtaan kuin miehet naisia kohtaan vai mistä, niin en tiedä,

Vierailija kirjoitti:

Ilman seksiä, ystävyyssuhde muuttuu miehen hyväksikäytöksi. Kokemuksia on.

Olin rakastunut naiseen, jonka miesystävät vaihtuivat suhteellisen taajaan (vasta viimeistä kertaa tavatessamme ymmärsin, että miehet, ei nainen, olivat yleensä katkaisseet suhteet). Aina tavatessamme hän toivoi, että keskustelisimme hänen suhteestaan kulloiseenkin miesystäväänsä. Hän ei millään ymmärtänyt sitä, että pidin sitä ahdistavana - minullakin oli häntä kohtaan tunteita, mutta niitä ei koskaan noteerattu.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kieltämättä ongelma. Itse olen ratkaissut asian niin, että ennen kahville tms. menoa olen sanonut, että ihan kaveripohjalta. He eivät loukkaannu tästä. Miehet käsittävät tosi helposti, että tapaamisissa on kyse aina treffeistä.

Itse en mene kahville naisen kanssa kaveripohjalta kuin siinä tapauksessa, että nainen on työkaverini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista miksi kahden vastakkaista sukupuolta olevan on vaikea säilyttää platonista ystävyyttä jos esim. nainen miellyttää sen kaverimiehen silmää myös siinä mielessä.

Mies tavallaan tekee kaiken työn turhaan, viettää aikaa naisen kanssa, käy kahvilla, kuuntelee ja keskustelee syvällisiä ja on tukena kun tai jos tukea tarvitaan.

Sitten joku kaunis päivä toinen mies hyppää kuvioon mukaan, vie naiselta jalat alta ja korjaa työn hedelmät talteen saamalla lopulta pillua.

Yksinkertaista, ei kukaan halua kylvää satoa vain jotta naapuri voi korjata sen elosuojaan nenäsi edestä.

En tajua yhtään tätä esimerkkiä. Eikö tuo kauniina päivänä ilmestyvä toinen mies tee ihan itse "työnsä", vai miten se naisen kaveruus Paavon kanssa mitenkään edistää sitä että Heikki pääsee sänkyyn?? Selittäkää nyt joku että mikä logiikka tässä oikein olevinaan on.

Älä vaivaa mieltäsi moisella höperöinnillä. K.o. Paavon mielestä naisen seurassa oleminen on rankkaa työtä sinällään. Ainoa motivaattori työhön on mahdollinen pesän saanti. Ei kukaan nainen halua tuollaista miestä! Tajuaisi nyt jo itsekin.

Ei se mies ääneen naiselle sitä toitota kuten luulette. Työ jatkuu.

Jos jonkun seura tuntuu työn teolta, hän ei ole oikea ihminen sinulle.

Ehkä ihmissuhteet eivät sovi sinulle ollenkaan.

Minä pidän keskusteluja naisen kanssa treffeillä naisen lämmittelynä, joka johtaa lähitulevaisuudessa suhteeseen tai ainakin seksuaaliseen toimintaan naisen kanssa. Jos en ole seksuaalisesti kiinnostunut naisesta, niin en lähde tällaisen naisen kanssa treffeille ollenkaan.

Vuosia sitten harrastin deittisivustoja ja niiden kautta kävin treffeillä varmaan usean kymmenen naisen kanssa. Treffeillä huomasin olevani seksuaalisesti kiinnostunut kahdesta tai kolmesta naisesta. En kokenut juuri ketään näistä älyllisesti kiinnostavana (useimmat olivat akateemisesti koulutettuja). En tosin katso, että pelkkä seksuaalinen kiinnostus olisi riittänyt perusteeksi suhteen kehittelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kieltämättä ongelma. Itse olen ratkaissut asian niin, että ennen kahville tms. menoa olen sanonut, että ihan kaveripohjalta. He eivät loukkaannu tästä. Miehet käsittävät tosi helposti, että tapaamisissa on kyse aina treffeistä.

Itse en mene kahville naisen kanssa kaveripohjalta kuin siinä tapauksessa, että nainen on työkaverini.

...tai opiskelukaverini.

Isommalla osalla kommentoijista on ihan hakusessa mitä ystävyys tarkoittaa 🙄