Miksi helvetissä joku haluaa omakotitalo nimisen työleirin?
Lunta tulee, joten raskaan työvuoron jälkeen taas kotia raatamaan. Vapaillakaan et saa ottaa rennosti, vaan aina se työleiri kutsuu lumikolan, ruohonleikkurin, pensassaksien, haravan, trimmerin, plus miljoonan muun asian muodossa. Lisäksi asuminen on hemmetin kallista. En voi kuin ihmetellä niitä, jotka haluaa moisessa kalliskustanteisessa raadanan oravanpyörässä elää elämänsä.
Kommentit (455)
Kerrostalossa ei todellakaan ole naapureista riesaa! Enemmän niistä on okt:ssa riesaa, kun joutuu kiistelemään postilaatikkojen sijainnista tai pensasaidan leikkaamisesta ja naapuri laittaa taatusti ruohonleikkurin käyntiin just kun ajattelit ottaa päikkärit. Ja lisäksi naapurin Makella on taas uusi auto ja rakastajatar. En kestäisi jos tietäisin naapureiden asiat liian hyvin.
Siitähän saa just sellaisen työleirin kuin itse tekee. Esimerkiksi haravointi on turhaa, trimmeröinti on turhaa, leikattavaa nurmikkoa ei tarvitse olla ollenkaan, muotoonleikattavia pensasaitoja ei tarvitse olla ollenkaan. Lumen aurauksen voi ottaa kuntoilusta tai maksaa aurauksesta, samoin ne muut pihatyöt, mitä tykkää tehdä.
Mutta onneksi on vaihtoehtoja, sopiva kullekin. Itsehän rentoudun fyysisessä rasituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Siitähän saa just sellaisen työleirin kuin itse tekee. Esimerkiksi haravointi on turhaa, trimmeröinti on turhaa, leikattavaa nurmikkoa ei tarvitse olla ollenkaan, muotoonleikattavia pensasaitoja ei tarvitse olla ollenkaan. Lumen aurauksen voi ottaa kuntoilusta tai maksaa aurauksesta, samoin ne muut pihatyöt, mitä tykkää tehdä.
Mutta onneksi on vaihtoehtoja, sopiva kullekin. Itsehän rentoudun fyysisessä rasituksessa.
Minusta taas mikään ei ole niin helppo kuin leikattava nurtsi. Sen kun päältäajettavalla leikkurilla huristelee. Kaikki kukkapenkit ollaan hävitetty kun ei viitsitty hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Hirveintä mitä tiedän ja olen kokenut, on ollut asua kerrostalossa.
Ei ikinä sellaiseen kolhoosiin, kyttääjien paratiisiin ja hullujen taloon!
joo hyi helvetti.kerran pääsin pois ni toivottavasti en enää joudu kerrostalo luukuun ikinä.hyvin nää kela spedet puolustelee sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun saa olla rauhassa. Ei naapurien äänet häiritse.
Mitä sä sillä rauhalla teet kun koko ajan pitää tehdä jotain; siivota, laittaa pihaa, nikkaroida, kolata lunta yms. Ei pysty istumaan töiden jälkeen ennen kuin menee nukkumaan.
Siivotaanko teillä? Niinpä...
Pihan laitto on harrastus siinä missä toisella pleikan pelaaminen tai salillakäynti. Ongelma?
Nikkarointi?? 28v omakotitalossa enkä vielä ole nikkaroinut. 34v sitten rivarissa päällystin sohvan uudelleen, lasketaanko se nikkaroinniksi?
Kolata lunta? 6x viimetalvena, 0 nyt - säästin salimaksun ja sain raitista ilmaa. Ongelma? Laskennallisesti tähän menee siis max 6/8760h vuodessa. Hyvin ehdin makoilemaan sohvalla
Kai se on kohta lumityöt tehtävä kun kone on lämmin. Samalla teen naapurin vanhuksillekin.
Kerrostalo on kyllä vähän kuin joku hullujen huone. Seinän takana aina joku viereisen pakkosellin potilas huutelee.
Vierailija kirjoitti:
Kuuleppas sinä letkuvinkkeli. Omakotitaloon ei tosiaankaan kannata muuttaa, jos ei halua tehdä aika ajoin jotain sen hyväksi. Makaa sinä vain siellä koppisi sohvalla ja mene juhannusaattona taloyhtiön grillille paistamaan kabanossisi. Muista maksaa yhtiövastikkeesi yhteydessä taloyhtiön pihatyöt, rappukäytävän siivoukset, korjaukset, maalaukset, ruohonleikkuut ym. miljoonat rahareiät. Asuminen omakotitalossa voi joskus olla ällistyttävän halpaa. Meillä vuoden asumiskulut ovat kuukautta kohden noin 180 euroa. Miten sinun vuokrasi. Oliko se 850 euroa/kuukausi. Ai niin, mutta sinähän saat asumistukea, joten sinähän maksat vain 550 euroa/kuukausi.
Varmaan tuo pieni summa kuussa, kun ei mitään korjattavaa tai hankittavaa löydy. Lasketko tuntipalkkaa sille, kun kirjoittelet kirjeitä vakuutusyhtiöillesi korjauksista? - kerran omakotiasumista kokeillut - riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia, että kerrostalossa ja rivitalossa on suuri riski, että joutuu asumaan metelöivän lapsiperheen naapurissa. Ja se on pahin painajainen. Mieluummin nautiskelen ja puuhailen omalla pihalla rauhassa ja saan vielä hyötyliikuntaa. Lapsiperheen naapurissa se vapaa- aika olisi vaan stressaavaa ja menisi piloille.
Se oman pihan rauha on kyllä kukkua, jos se metelöivä lapsiperhe asuu viereisessä talossa. Kakarat kirkuu trampoliineilla yötä päivää, tissuttelevat naapurit toisella puolella pitää joka viikonloppu kaksipäiväisiä grillibileitä, ja mopojonnet huudattavat ajokkejaan huhtikuusta lokakuuhun.
En ole tuo kenen tekstiä kommentoit, mutta vastaan kuitenkin.
Mielikuvasi pätee ehkä joissan paikoissa, muttei kaikissa. Asun haja-asutusalueella, mutta taajamaan ja sen palveluihin ei ole pitkä matka. Wolt tuo tarvittaessa ruokaa ja Salen robotti ostokset. Hypermarketteihin on 3 km matkaa. Tämä vain taustaksi sen verran että tulee esiin että ihan hirmuisessa korvessa ei asuta, syrjässä kylläkin.
Omakotitalomme on tien päässä viimeisenä. Ei ole läpikulkuliikennettä eikä mopojonneja. Pari naapuria on, mutta koska haja-asutusalueen tontit on isoja, ei naapurit edes näy. Naapurien lapset on jo muuttaneet omilleen, mutta kun olivat pieniä, ei niiden trampoliintouhuista kuulunut mitään. Naapurien mahdollisista tissutteluista ja gribbileistä en ole koskaan tiennyt mitään, ei näy eikä kuulu.
Oma rauha se olla pitää. On pihaa ja läänia missä touhuta. Kasvihuone ja puutarha tuottaa herkkuja, ja 40 neliön lasitetulla terassilla voi jatkaa kesää niin että se kestää 7-8 kuukautta. On grillejä useampaa laatua ja pizzauuni. Talvella on kiva tulistella kodassa ja vaikka loimuttaa lohta. Saunassa voin valita, haluaisinko saunoa nopeasti sähkökiukaalla, vai lämmittöisinkö puilla kertalämmitteisen Atio-kiukaan ja naatiskelisin sen taivaallisen pehmeistä löylyistä. Saunasta pääsee ulos paljuun tai hankeen pyörimään, jos on lunta.
Niin ja jos alkaa rosvopaistia tekemään mieli, siihenkin löytyy tiilillä vuorattu kuoppa valmiina. Eikun tekemään vaan silloin mieli tekee ja sää ja maastopalovaroitus sallii.
Mitä vielä... mustikkaa ja puolukkaa löytyy ihan omalta tontilta. Samoin esim. kantarelleja, mustatorvisieniä ja suppilovahveroita. Ja jos oman tontin sato ei riitä, metsää jatkuu vähintään riittävästi.
Tilaa on talossa kieltämättä hieman niukasti, muutamalle harrastehuoneelle olisi vielä käyttöä. Mutta sopu sijaa antaa, kyllä 2 henkeä 200 neliössä mahtuu juuri ja juuri asumaan.
Joo, hommaa on, mutta se pitää toimistotyöläisen mielen virkeänä ja kropan kunnossa. Ja itse voi päättää haluaako tehdä vai maksaa tekemisestä jollekin toiselle.
Onko kallista? Kiinteät asumiskulut (sähkö, jäte, vesi, verot, vakuutus, netti) on keskimäärin reilut 300€/kk. Lisäksi sitten se mitä remointointiin ym. panostaa.
Että minäkö kerrostaloon? Ei ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Koska omistaa pari rakkia ja niiden kanssa ei voi asua kerrostalossa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo on kyllä vähän kuin joku hullujen huone. Seinän takana aina joku viereisen pakkosellin potilas huutelee.
Missäs sellainen osoite oikein on?
Kaupunki, taloyhtiö, osoite, porras?
puutarhanhoito on rentouttavaa ja lumien kolaaminenkin on minusta ihan kivaa. Remontoidessa itse ok-taloa, näkee oman käden jäljen, kokemusta ja taitoa karttuu niistä hommista ja sitä voi tehdä niin hitaasti tai nopeasti kuin haluaa tai voi. Samalla se kasvattaa kuntoa ja pitää mielenkin kunnossa ja tutustuu naapurehinkin usein ja saa heiltä hyödyllisiä vinkkejä vaikka tietämästään parhaasta sähkömiehestä tai putkimiehestä. Mnulla oli haaveissa vielä löytää kumppani, joka olisi kaltaiseni omakotitaloasuja, voisimme ostaa pientä remppaa tarvitsevan ok-talon kivalta paikalta ja tehdä siitä näköisemme. minusta tuollainen on hyvää ajanvietettä ja voittaa mennen tullen jotkut mukahauskat pikkujoulut tai tyky-päivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun saa olla rauhassa. Ei naapurien äänet häiritse.
Mitä sä sillä rauhalla teet kun koko ajan pitää tehdä jotain; siivota, laittaa pihaa, nikkaroida, kolata lunta yms. Ei pysty istumaan töiden jälkeen ennen kuin menee nukkumaan.
Ei tarvitse tehdä mitään, jollei halua. Siivous kerran viikossa, pihassa ei ole mitään laittamista, en harrasta nikkarointia eikä ole remonttitarvetta, lumilinko hoitaa homman 15 minuutissakäytännössä tekemistä ei ole sen enempää kuin aikaisemmin rivarissa asuessani. Puuttuvat vain ne kyyläävät naapurit, koska lähin naapuri asuu kilometrin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Omistaminen on kuitenki aina vuokraamista järkevämpää pitkällä tähtäimellä. Kerryttää sitä omaisuutta samalla.
Aina? Esim. ostaa omakotitalo perähikiältä synkästä muuttotappiokunnasta? Ei ainakaan arvo nouse...
Vierailija kirjoitti:
Mnulla oli haaveissa vielä löytää kumppani, joka olisi kaltaiseni omakotitaloasuja, voisimme ostaa pientä remppaa tarvitsevan ok-talon kivalta paikalta ja tehdä siitä näköisemme. minusta tuollainen on hyvää ajanvietettä ja voittaa mennen tullen jotkut mukahauskat pikkujoulut tai tyky-päivät.
Mulla sama vähän sama tilanne: Velaton okt rantatontilla löytyy, mutta vielä on löytämättä sellainen nainen, jonka kanssa kipinöisi niin, että haluttaisiin elää yhdessä.
Yleensä nämä asiat menevät kai päinvastaisessa järjestyksessä.
Kerrostalossa ei ole mitään asiaa mitä ei voisi omakotitalossa tehdä. Kerrostalossa ihmisellä ei ole mitään oikeuksia, et voi päättää edes lämpötilasta. Kesällä helvetin kuuma, talvella pattereista ei saa lämpöä tarpeeksi. On koettu. Ei voi metelöidä kun joku valittaa heti ja pitää kuunnella kun yläkerran naapuri kusee pönttöön ja lapsi rääkyy seinän takana. Vklpuna jossain rapussa tapellaan ja rikkotaan ikkunoita. Yhdellä parvekkeella asusti joku alaston pervo. Autoa et voi ajaa oman ovesi eteen vaan kannat kasseja jostain kilometrin päästä hissiin. Pihalla et voi tehdä mitään, ottaa aurinkoa tai korjata autoa. Tämmöstä on Kerrostalossa asuminen. Sama tietty jos ei tee muuta kuin makaa ja vahtaa somea. Itse en ikinä muuttaisi enää kerrostaloon. Omakotitalo on paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mnulla oli haaveissa vielä löytää kumppani, joka olisi kaltaiseni omakotitaloasuja, voisimme ostaa pientä remppaa tarvitsevan ok-talon kivalta paikalta ja tehdä siitä näköisemme. minusta tuollainen on hyvää ajanvietettä ja voittaa mennen tullen jotkut mukahauskat pikkujoulut tai tyky-päivät.
Mulla sama vähän sama tilanne: Velaton okt rantatontilla löytyy, mutta vielä on löytämättä sellainen nainen, jonka kanssa kipinöisi niin, että haluttaisiin elää yhdessä.
Yleensä nämä asiat menevät kai päinvastaisessa järjestyksessä.
Se vaatii kyllä hiukan aktiivisemman luonteen, eikä nykyihminen oikein enää jaksa mitään ok-taloasumista, saatika mökkiasumista työleireineen. SIlti, kun on kerran ok-talossa asunut ja ehkä myös kerrosalossa, niin sitä helposti arvostaa omakotitalon rauhaa ja tilaa paljon enemmän. Ainakin itse arvostan. Ja pelkkä ajatus siitä, että kesäaamuna voi mennä takaovelle ja kävellä siitä sammalpeitteiselle nurtsille paljain jaloin kohti marjapensasta ja syödä aamiainen siellä suoraan pensaasta. Ei voi parempaa olla.
minä tajusin tämän omakotiasujanpuolen itsessäni, kun seurustelin tovin miehen kanssa, jolle luontokokemukseksi riitti se, että nukkui ikkuna auki. Totesin itsekseni, että ei ole minun tuleva elämä tällainen.
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun saa olla rauhassa. Ei naapurien äänet häiritse.
Kukaan ei myöskään kuule sinua, jos satut loukkaantumaan ulkona ja huudat apua etkä pääse puhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Oma reviiri pitää olla, ja muut kaukana. Alkaa vituttaa, jos saman katon alla asuu vierasta porukkaa.
En tykkää jakaa mitään, kaiken pitää olla omaa. Minun tontti, minun talo, minun säännöt!
Talon ja pihan hoitaminen on pieni hinta tästä omasta valtakunnasta.
Asuin aikoinaan exän kanssa vuokralla kahdessa eri omakotitalossa. Miehelle tuli joka kerta päänsärky ja ties mikä vaiva, kun oli satanut lunta ja olisi pitänyt mennä ulos lapion kanssa. Ei ikinä enää.
Mitä sä sillä rauhalla teet kun koko ajan pitää tehdä jotain; siivota, laittaa pihaa, nikkaroida, kolata lunta yms. Ei pysty istumaan töiden jälkeen ennen kuin menee nukkumaan.