Lue keskustelun säännöt.
En tule koskaan ymmärtämään tämän palstan totaalista vihaa sitä kohtaan jos mies toivoo naisen joka tykkää laittaa ruokaa ja hoitaa kotia
12.02.2022 |
Heti ollaan sanomassa että kyökkipiikaa, äidinkorviketta ja s*ksi*rjaa vain himoitsee tuollainen sika ja että itse laiskottelee tai huvittelee kun toinen raataa eikä osallistu mitenkään.
Kommentit (1292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki yleistykset, joita naisiin liität, ovat vähättelyä. Draamailu. Jonkun todelliset, kipeät tunteet, joita on ihan oikeasti olemassa, etenkin usein sellaisilla friikeillä, joita tapailet. Ei, huvikseen vaan draamailevat, koska naisilla on sellainen tarve. Sanot, että otat tosissasi, kun on oikeasti aihetta. Kuka määrittelee, milloin on oikeasti aihetta, milloin se on vain draamailua, sinäkö? Millä auktoriteetilla?
Prinsessa-käsite on enemmistölle naisista täällä todella negatiivinen, sen myös tietänet. Kun sanot prinsessojen aikuisia naisia, se tuntuu provoamiselta. Siis kiusaamiselta.
Kaikkein pahinta on tuo ylimielinen yleistys, ja kuvitelma, että olet joku "naisten tuntija".
Tässä nyt jotakin. Sinulle on vähän raskasta vastata, koska tuo loukkaavuus ilmeisesti täytyisi avata niin perinpohjaisesti, ja se voi hyvin olla ihan ajanhukkaa. Jos asenne on jo valmiiksi, että akkojen draamailua. Mikä siis on sekin loukkaavaa.
Henkkoht itse siedän kyllä melko vanhakantaisia, vahingossa sovinistisia asenteita, tai huoletonta äijähuumoria, mutta vain koska lähipiirini miehet ovat liian kilttejä pyrkiäkseen alistamaan, ja ajattelevia ja kuuntelevia juuttuakseen noin stereotyyppiseen naiskäsitykseen, mitä teksteissäsi tuot ilmi. Isäni ei olisi ikinä läpsinyt äitiäni takapuolelle ja vähän jotain rauhoitellut isällisesti, kun äiti oli suuttunut, ja homma muka sillä selvä. Ja sota-ajalla syntyneitä. Mies yritti vähän sellaista roolia ottaa, mutta ei onnistunut. Oppi kyllä, itsellään oli vähän tuo vähättelevä miehen malli.
-Eri
Arvostan että jaksoit vastata ja selittää.
- Yleistämisestä. Olen huomannut tässä eron miehen ja naisen välillä. En kerta kaikkiaan ajattele, että joka lauseeseen pitäisi laittaa "eivät kaikki naiset". Kun puhutaan yleisellä tasolla, tarkoitetaan että yleisesti ottaen, totta kai sinne mahtuu poikkeuksia, joskus enemmänkin. Mutta en myöskään päästäni keksi näitä asioita vaan ne liittyvät lukuisiin tutkimuksiin ja vuosien kokemuksiin hyvin erilaisten naisten kanssa olemisesta, intiimisti.
- Draamailusta. Usko pois, tiedän kyllä satavarmasti milloin kyseessä on oikea kipupiste tai joku todellinen ongelma, ja milloin vaan sellainen saippuaoopperadraama, mikä ei varsinaisesti liity minnekään ja minkä selvittämiseenkin menee vain vähän aikaa. En vähättele, mutta osaan tulkita kyllä tilanteen vakavuuden milloin on tosi kyseessä ja milloin draamailu. Ja voi jos tietäisit miten esim. latinalaisten naisten arkeen kuuluu draama. Ei se ole sen vakavampaa, se vaan on intohimoista suhtautumista elämään.
- Mikä tuossa prinsessa käsitteessä on negatiivista naisille (täällä)? Haluaisin oikeasti tietää. Olen elänyt siinä uskossa, että monet naiset haluavat vähän tulla kohdelluksi kuin prinsessat. Varsinkin niiden häissä, huh huh.
Siinä muutamia kommentteja, jos yhtään auttoi ymmärtämään näkemyksiä ja yleistyksiä paremmin :)
Taidat käyttää sanaa draama, silloin kun puhut yksinkertaisesti huonosta käytöksestä. Kaikenlainen ylimääräinen riehuminen, johon ihminen antaa itselleen luvan, on puhtaasti huonoa käytöstä, eikä liity mitenkään sukupuoleen.
Eivätkä aikuiset naiset halua mitään prinsessakohtelua, vaan arvostusta, kunnioitusta ja tasa-arvoista kohtelua. Naiset ovat ihmisiä, eivät satuprinsessoja.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
Eri
Ei hemmetti, juurin kun luulin että päästiin palstalla lähemmäs toisia, niin sitten mennään kaksi askelta taaksepäin. Minä olen helvetti 10 vuotta kuullut tätä samaa jargonia "persoonista" ja "henkilöistä" ja "yksilöistä". Tämä on suora tulos siitä kun suomalaisille on saatu uskoteltua tämä yltiöindividualismi. En haluaisi mitään muuta niin paljon kun kuulla naisen sanovan ylpeästi että Minä olen Nainen! Kukaan ei ota vakavasti mitään yksilöjargonia. Jo lapsikin ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä. Mutta he myös edustavat jotain. En ole tavannut yhtäkään naista joka olisi yksilö mutta ei nainen! Mistä sinä luulet, että stereotypiat tulevat, häh? Ei kukaan mieskään kuvittele että häntä puhutellaan tai hänet käsitetään jonain abstraktina olomuotona. Tätä tarkoitan kun olen kirjoittanut, että naiset ovat vapautuneet kaikesta, myös naisellisuudesta. Miksi ette voi syleillä naiseuttanne (oli se sitten millaista tahansa, ei minun määrittelemää), sen kanssa pääsette elämässä pidemmälle kuin minkään abstraktin binäärikoodinumeron. En edes kehtaa sanoa miten paljon olen ollut elämässä erilaisten naisten kanssa tekemisissä ja pelottavinta siinä on se, miten paljon samankaltaisuutta heissä on! Noin, vituttaako tuo tiedostaa, että naisissa on älyttömän paljon samankaltaisuutta monissa asioissa, aivan kuten miehissäkin. Kalliossakin asui kolme naista aivan lähellä toisiaan, he olivat niin samankaltaisia keskenään eivätkä tunteneet toisiaan, mutta jokainen oli oman elämänsä hippinaisia ja halusivat olla niiiin yksilöitä ja individualisteja mutta eivät edes tajunneet kuinka massaa olivat. Ja tästä on jo ties kuinka kauan aikaa... Ei siinä massana olemisessa ole oikeasti mitään pahaa, päinvastoin!
Jatkan vielä tuota aiempaa. Kaikki ihmiset määrittävät todellisuuden todella nopeasti, perustuen siihen miltä ihminen näyttää ja kuulostaa. Vastasyntyneet tunnistavat naisen ja miehen sekä eri rodut. Siihen todellisuus perustuu, sitä ei voi paeta ja siitä ei voi vapautua vaikka miten haluaa. Lisäksi tarvitsemme kategoriat, rajat ja kielen jotta voimme millään tasolla puhutella todellisuutta. Ei kukaan voi odottaa, että häntä puhutellaan ja kategorisoidaan oman viiteryhmänsä ja identiteettinsä ulkopuolisena irrallisena olentona. Siksi maailma pirstaloituu ja menee niin pimeäksi kun kaikki identiteetit pyritään purkamaan. Mutta se ei onnistu, eikä se ole edes hyvä idea. Identiteetti on se mikä pitää ihmisen ja yhteiskunnan sekä kulttuurin koossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
EriEi hemmetti, juurin kun luulin että päästiin palstalla lähemmäs toisia, niin sitten mennään kaksi askelta taaksepäin. Minä olen helvetti 10 vuotta kuullut tätä samaa jargonia "persoonista" ja "henkilöistä" ja "yksilöistä". Tämä on suora tulos siitä kun suomalaisille on saatu uskoteltua tämä yltiöindividualismi. En haluaisi mitään muuta niin paljon kun kuulla naisen sanovan ylpeästi että Minä olen Nainen! Kukaan ei ota vakavasti mitään yksilöjargonia. Jo lapsikin ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä. Mutta he myös edustavat jotain. En ole tavannut yhtäkään naista joka olisi yksilö mutta ei nainen! Mistä sinä luulet, että stereotypiat tulevat, häh? Ei kukaan mieskään kuvittele että häntä puhutellaan tai hänet käsitetään jonain abstraktina olomuotona. Tätä tarkoitan kun olen kirjoittanut, että naiset ovat vapautuneet kaikesta, myös naisellisuudesta. Miksi ette voi syleillä naiseuttanne (oli se sitten millaista tahansa, ei minun määrittelemää), sen kanssa pääsette elämässä pidemmälle kuin minkään abstraktin binäärikoodinumeron. En edes kehtaa sanoa miten paljon olen ollut elämässä erilaisten naisten kanssa tekemisissä ja pelottavinta siinä on se, miten paljon samankaltaisuutta heissä on! Noin, vituttaako tuo tiedostaa, että naisissa on älyttömän paljon samankaltaisuutta monissa asioissa, aivan kuten miehissäkin. Kalliossakin asui kolme naista aivan lähellä toisiaan, he olivat niin samankaltaisia keskenään eivätkä tunteneet toisiaan, mutta jokainen oli oman elämänsä hippinaisia ja halusivat olla niiiin yksilöitä ja individualisteja mutta eivät edes tajunneet kuinka massaa olivat. Ja tästä on jo ties kuinka kauan aikaa... Ei siinä massana olemisessa ole oikeasti mitään pahaa, päinvastoin!
Minä olen Nainen. Ja rakastan elämääni naisena. Rakastan sitä, että tänään pitkän työpäivän jälkeen voin turvallisesti kotonani neuloa pipoa ja katsella puolison kanssa A-studiota (samalla välillä kännykällä surffaillen); sitä, että tuossa vieressä kuorsaa rakas koiramme; että voimme elää mukavaa keskiluokkaista elämää, johon kuuluu esimerkiksi se, että söimme uutisia katsoessamme eilisten pizzojen puolikkaat; että kohta pääsen nukkumaan rakkaani viereen; että huomenna on normaalipituinen työpäivä (toisin kuin ke + to, kun on kokouksia noin klo 21 saakka); että huomenna on palkkapäivä ja tilille kolahtaa taas mediaanipalkan verran ihan omaa rahaa (josta siirrän taloustilille sen summan, mikä todennäköisesti riittää seuraavan kuukauden asumis-, ruoka- ja yhteisen auton kuluihin + maksan omat henkilökohtaiset laskuni + mm. kuukausittaisen lahjoituksen eläinsuojeluun)... Kyllä, mielelläni syleilen naiseuttani, ylpeästi olen nainen 2020-luvulla. Ja todellakin arvostan sitä, että voin elää länsimaassa, missä tällaiset asiat (mukavuus, vapaus, palveluiden ostaminen jne) ovat itsestäänselvyys.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
EriEi hemmetti, juurin kun luulin että päästiin palstalla lähemmäs toisia, niin sitten mennään kaksi askelta taaksepäin. Minä olen helvetti 10 vuotta kuullut tätä samaa jargonia "persoonista" ja "henkilöistä" ja "yksilöistä". Tämä on suora tulos siitä kun suomalaisille on saatu uskoteltua tämä yltiöindividualismi. En haluaisi mitään muuta niin paljon kun kuulla naisen sanovan ylpeästi että Minä olen Nainen! Kukaan ei ota vakavasti mitään yksilöjargonia. Jo lapsikin ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä. Mutta he myös edustavat jotain. En ole tavannut yhtäkään naista joka olisi yksilö mutta ei nainen! Mistä sinä luulet, että stereotypiat tulevat, häh? Ei kukaan mieskään kuvittele että häntä puhutellaan tai hänet käsitetään jonain abstraktina olomuotona. Tätä tarkoitan kun olen kirjoittanut, että naiset ovat vapautuneet kaikesta, myös naisellisuudesta. Miksi ette voi syleillä naiseuttanne (oli se sitten millaista tahansa, ei minun määrittelemää), sen kanssa pääsette elämässä pidemmälle kuin minkään abstraktin binäärikoodinumeron. En edes kehtaa sanoa miten paljon olen ollut elämässä erilaisten naisten kanssa tekemisissä ja pelottavinta siinä on se, miten paljon samankaltaisuutta heissä on! Noin, vituttaako tuo tiedostaa, että naisissa on älyttömän paljon samankaltaisuutta monissa asioissa, aivan kuten miehissäkin. Kalliossakin asui kolme naista aivan lähellä toisiaan, he olivat niin samankaltaisia keskenään eivätkä tunteneet toisiaan, mutta jokainen oli oman elämänsä hippinaisia ja halusivat olla niiiin yksilöitä ja individualisteja mutta eivät edes tajunneet kuinka massaa olivat. Ja tästä on jo ties kuinka kauan aikaa... Ei siinä massana olemisessa ole oikeasti mitään pahaa, päinvastoin!
Kymmenen vuotta jo, etkä vieläkään ole sisäistänyt, ettei yksikään nainen kaipaa miesselitystä siitä, mikä on naisena olemista.
Voitko kuvitella, on täysin mahdollista, että jokainen tapaamasi nainen "syleilee naiseuttaan", mutta koska he tosiaan ovat naisia, se on yhtä luontaista kuin hengittäminen. Ei muitakaan ominaisuuksia tarvitse jatkuvasti tuoda esiin. Olen vasenkätinenkin, mutten koe maailmaa vasenkätisyyden kautta, saati kaipaa oikeakätistä kertomaan millaisia vasenkätiset ovat. Jeesus.
Teet asioista hirveän monimutkaisia. Eivät ne ole. Sukupuoli on vain yksi ihmisyyden alamääre, ei sitä tarvitse jatkuvasti erikseen työstää, ajatella, ilmentää tai olla kokemassa, edes nykyaikana, kun kaikki mielellään nähdään sukupuolilinssin läpi. Mene ja elä elämääsi, niin ne naisetkin tekevät, kukin tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten itsetunto ei kestä sitä, jos mies kelpuuttaa vain ne naiset, jotka osaavat PERUS elämänhallintataidot.
Se on kova paikka naiselle, jos mies pitää parempaa huolta asuntonsa siisteydestä kuin nainen. Puhumattakaan siitä, jos mies käy naista useammin suihkussa...
Itsetunto.
Miehet ovat yleensä huonoja mielikuvitusleikeissä, mutta:
Kun naisella on pakko-oireista siivoamista ja nainen lopettaa avoliitossa siivoamisen täysin ja odottaa, että mies tästä lähtien siivoaa pakko-oireisesti naisen puolesta naisen asettamien pakko-oireiden mukaisten kriteerien mukaan.
Avautuuko miehille yhtään? Luultavasti ei.
Koettakaa nyt miehet sitä syvällistä ajattelua :D
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Nainen. Ja rakastan elämääni naisena. Rakastan sitä, että tänään pitkän työpäivän jälkeen voin turvallisesti kotonani neuloa pipoa ja katsella puolison kanssa A-studiota (samalla välillä kännykällä surffaillen); sitä, että tuossa vieressä kuorsaa rakas koiramme; että voimme elää mukavaa keskiluokkaista elämää, johon kuuluu esimerkiksi se, että söimme uutisia katsoessamme eilisten pizzojen puolikkaat; että kohta pääsen nukkumaan rakkaani viereen; että huomenna on normaalipituinen työpäivä (toisin kuin ke + to, kun on kokouksia noin klo 21 saakka); että huomenna on palkkapäivä ja tilille kolahtaa taas mediaanipalkan verran ihan omaa rahaa (josta siirrän taloustilille sen summan, mikä todennäköisesti riittää seuraavan kuukauden asumis-, ruoka- ja yhteisen auton kuluihin + maksan omat henkilökohtaiset laskuni + mm. kuukausittaisen lahjoituksen eläinsuojeluun)... Kyllä, mielelläni syleilen naiseuttani, ylpeästi olen nainen 2020-luvulla. Ja todellakin arvostan sitä, että voin elää länsimaassa, missä tällaiset asiat (mukavuus, vapaus, palveluiden ostaminen jne) ovat itsestäänselvyys.
eri
Kyllähän naisella pitää oma auto olla! Sellainen pieni ja punainen saksalainen mielellään. Jos on kaksi tienaamassa. Muuten kuulostaa hyvältä elämältä, onnea! Edustatte pienen pientä murto-osaa maailman ihmisistä ketkä tuohon pystyvät :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten hupia on keksiä täysin id. io ottimaisia teorioita, joiden tarkoitus on ainoastaan aiheuttaa lisää vahinkoa naissukupuolelle. Miehet kykenevät tasan vaginansyvyiseen keskusteluun myös miesten kanssa. Yhtään syvällistä keskustelua miehiltä ei ole tähän päivään mennessä irronnut. Mukana koko historia.
Pakko sanoa että tuo kirjoituksesi on kyllä hirveää paskaa. Kyllä, miehet puhuvat perseistä ja naisista, mutta miehillä on tarve selittää maailmaa, seikkailla jne. He puhuvat paljon erittäin syvällisistä asioista, metafysiikasta, ihmissuhteista, koneista, urheilusta, ihmisyydestä jne jne. Tunnen paljon miehiä ja erityisesti nuo duunaripuolen tai amk miehet ovat usein syvällisempiä kuin yliopiston käyneet. Ehkä yliopistoissa sitten on vähän enemmän suhteessa nörttejä ja autisteja...
Tässä ketjussa ei ole yhtään miehen kirjoittamaa syvällistä kommenttia. Sen sijaan muutama syntymäu. rpo pyytää selittämään auki itsestäänselvyyksiä. Kun heillä meni jo yli hilseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki yleistykset, joita naisiin liität, ovat vähättelyä. Draamailu. Jonkun todelliset, kipeät tunteet, joita on ihan oikeasti olemassa, etenkin usein sellaisilla friikeillä, joita tapailet. Ei, huvikseen vaan draamailevat, koska naisilla on sellainen tarve. Sanot, että otat tosissasi, kun on oikeasti aihetta. Kuka määrittelee, milloin on oikeasti aihetta, milloin se on vain draamailua, sinäkö? Millä auktoriteetilla?
Prinsessa-käsite on enemmistölle naisista täällä todella negatiivinen, sen myös tietänet. Kun sanot prinsessojen aikuisia naisia, se tuntuu provoamiselta. Siis kiusaamiselta.
Kaikkein pahinta on tuo ylimielinen yleistys, ja kuvitelma, että olet joku "naisten tuntija".
Tässä nyt jotakin. Sinulle on vähän raskasta vastata, koska tuo loukkaavuus ilmeisesti täytyisi avata niin perinpohjaisesti, ja se voi hyvin olla ihan ajanhukkaa. Jos asenne on jo valmiiksi, että akkojen draamailua. Mikä siis on sekin loukkaavaa.
Henkkoht itse siedän kyllä melko vanhakantaisia, vahingossa sovinistisia asenteita, tai huoletonta äijähuumoria, mutta vain koska lähipiirini miehet ovat liian kilttejä pyrkiäkseen alistamaan, ja ajattelevia ja kuuntelevia juuttuakseen noin stereotyyppiseen naiskäsitykseen, mitä teksteissäsi tuot ilmi. Isäni ei olisi ikinä läpsinyt äitiäni takapuolelle ja vähän jotain rauhoitellut isällisesti, kun äiti oli suuttunut, ja homma muka sillä selvä. Ja sota-ajalla syntyneitä. Mies yritti vähän sellaista roolia ottaa, mutta ei onnistunut. Oppi kyllä, itsellään oli vähän tuo vähättelevä miehen malli.
-Eri
Arvostan että jaksoit vastata ja selittää.
- Yleistämisestä. Olen huomannut tässä eron miehen ja naisen välillä. En kerta kaikkiaan ajattele, että joka lauseeseen pitäisi laittaa "eivät kaikki naiset". Kun puhutaan yleisellä tasolla, tarkoitetaan että yleisesti ottaen, totta kai sinne mahtuu poikkeuksia, joskus enemmänkin. Mutta en myöskään päästäni keksi näitä asioita vaan ne liittyvät lukuisiin tutkimuksiin ja vuosien kokemuksiin hyvin erilaisten naisten kanssa olemisesta, intiimisti.
- Draamailusta. Usko pois, tiedän kyllä satavarmasti milloin kyseessä on oikea kipupiste tai joku todellinen ongelma, ja milloin vaan sellainen saippuaoopperadraama, mikä ei varsinaisesti liity minnekään ja minkä selvittämiseenkin menee vain vähän aikaa. En vähättele, mutta osaan tulkita kyllä tilanteen vakavuuden milloin on tosi kyseessä ja milloin draamailu. Ja voi jos tietäisit miten esim. latinalaisten naisten arkeen kuuluu draama. Ei se ole sen vakavampaa, se vaan on intohimoista suhtautumista elämään.
- Mikä tuossa prinsessa käsitteessä on negatiivista naisille (täällä)? Haluaisin oikeasti tietää. Olen elänyt siinä uskossa, että monet naiset haluavat vähän tulla kohdelluksi kuin prinsessat. Varsinkin niiden häissä, huh huh.
Siinä muutamia kommentteja, jos yhtään auttoi ymmärtämään näkemyksiä ja yleistyksiä paremmin :)
Taidat käyttää sanaa draama, silloin kun puhut yksinkertaisesti huonosta käytöksestä. Kaikenlainen ylimääräinen riehuminen, johon ihminen antaa itselleen luvan, on puhtaasti huonoa käytöstä, eikä liity mitenkään sukupuoleen.
Eivätkä aikuiset naiset halua mitään prinsessakohtelua, vaan arvostusta, kunnioitusta ja tasa-arvoista kohtelua. Naiset ovat ihmisiä, eivät satuprinsessoja.
-eri
Minä taas en pidä prinsessakohteluna sitä, että mies olettaisi minun hoitavan kaikki ne kotityöt, joita Hänen Tärkeytensä ei katso miesten hommiksi.
Prinsessana kohtelu ei minulle tarkoita miehen pyykkihuoltajan ja henkilökohtaisen siivoojan tehtävää.
Tämä on taas muutenkin sitä, että miesselitetään sitä, mitä naiset haluavat ilman että tulisi mieleen kuunnella, mitä nainen haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Nainen. Ja rakastan elämääni naisena. Rakastan sitä, että tänään pitkän työpäivän jälkeen voin turvallisesti kotonani neuloa pipoa ja katsella puolison kanssa A-studiota (samalla välillä kännykällä surffaillen); sitä, että tuossa vieressä kuorsaa rakas koiramme; että voimme elää mukavaa keskiluokkaista elämää, johon kuuluu esimerkiksi se, että söimme uutisia katsoessamme eilisten pizzojen puolikkaat; että kohta pääsen nukkumaan rakkaani viereen; että huomenna on normaalipituinen työpäivä (toisin kuin ke + to, kun on kokouksia noin klo 21 saakka); että huomenna on palkkapäivä ja tilille kolahtaa taas mediaanipalkan verran ihan omaa rahaa (josta siirrän taloustilille sen summan, mikä todennäköisesti riittää seuraavan kuukauden asumis-, ruoka- ja yhteisen auton kuluihin + maksan omat henkilökohtaiset laskuni + mm. kuukausittaisen lahjoituksen eläinsuojeluun)... Kyllä, mielelläni syleilen naiseuttani, ylpeästi olen nainen 2020-luvulla. Ja todellakin arvostan sitä, että voin elää länsimaassa, missä tällaiset asiat (mukavuus, vapaus, palveluiden ostaminen jne) ovat itsestäänselvyys.
eri
Kyllähän naisella pitää oma auto olla! Sellainen pieni ja punainen saksalainen mielellään. Jos on kaksi tienaamassa. Muuten kuulostaa hyvältä elämältä, onnea! Edustatte pienen pientä murto-osaa maailman ihmisistä ketkä tuohon pystyvät :)
Ajan pienellä japanilaisella. Yhteinen auto on hybridi, sen kerroin jo eilen. Haaveissa on vaihtaa se oma japanilainenkin hybridiin, mutta katsotaan nyt. Vaihtoehtona on 250 cc skootteri nykyisen pienempikuutioisen tilalle. Auton vaihtaminen olisi järkevämpää, mutta kesää kohti mennessä järkevämpi vaihtoehto ei aina voita.
Vierailija kirjoitti:
Ajan pienellä japanilaisella. Yhteinen auto on hybridi, sen kerroin jo eilen. Haaveissa on vaihtaa se oma japanilainenkin hybridiin, mutta katsotaan nyt. Vaihtoehtona on 250 cc skootteri nykyisen pienempikuutioisen tilalle. Auton vaihtaminen olisi järkevämpää, mutta kesää kohti mennessä järkevämpi vaihtoehto ei aina voita.
Tämä menee nyt jo off-topiciin, mutta miksi ihmeessä olisitte vaihtamassa autojanne hybridiin?? Kysyn vilpittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan pienellä japanilaisella. Yhteinen auto on hybridi, sen kerroin jo eilen. Haaveissa on vaihtaa se oma japanilainenkin hybridiin, mutta katsotaan nyt. Vaihtoehtona on 250 cc skootteri nykyisen pienempikuutioisen tilalle. Auton vaihtaminen olisi järkevämpää, mutta kesää kohti mennessä järkevämpi vaihtoehto ei aina voita.
Tämä menee nyt jo off-topiciin, mutta miksi ihmeessä olisitte vaihtamassa autojanne hybridiin?? Kysyn vilpittömästi.
Miksi teitittelet, kun puhun omasta henkilökohtaisesta autostani? Se yhteinen auto on jo hybridi.
Ja kuten itsekin toteat, kysymyksesi on off topic, keskustellaan autoista muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
EriEi hemmetti, juurin kun luulin että päästiin palstalla lähemmäs toisia, niin sitten mennään kaksi askelta taaksepäin. Minä olen helvetti 10 vuotta kuullut tätä samaa jargonia "persoonista" ja "henkilöistä" ja "yksilöistä". Tämä on suora tulos siitä kun suomalaisille on saatu uskoteltua tämä yltiöindividualismi. En haluaisi mitään muuta niin paljon kun kuulla naisen sanovan ylpeästi että Minä olen Nainen! Kukaan ei ota vakavasti mitään yksilöjargonia. Jo lapsikin ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä. Mutta he myös edustavat jotain. En ole tavannut yhtäkään naista joka olisi yksilö mutta ei nainen! Mistä sinä luulet, että stereotypiat tulevat, häh? Ei kukaan mieskään kuvittele että häntä puhutellaan tai hänet käsitetään jonain abstraktina olomuotona. Tätä tarkoitan kun olen kirjoittanut, että naiset ovat vapautuneet kaikesta, myös naisellisuudesta. Miksi ette voi syleillä naiseuttanne (oli se sitten millaista tahansa, ei minun määrittelemää), sen kanssa pääsette elämässä pidemmälle kuin minkään abstraktin binäärikoodinumeron. En edes kehtaa sanoa miten paljon olen ollut elämässä erilaisten naisten kanssa tekemisissä ja pelottavinta siinä on se, miten paljon samankaltaisuutta heissä on! Noin, vituttaako tuo tiedostaa, että naisissa on älyttömän paljon samankaltaisuutta monissa asioissa, aivan kuten miehissäkin. Kalliossakin asui kolme naista aivan lähellä toisiaan, he olivat niin samankaltaisia keskenään eivätkä tunteneet toisiaan, mutta jokainen oli oman elämänsä hippinaisia ja halusivat olla niiiin yksilöitä ja individualisteja mutta eivät edes tajunneet kuinka massaa olivat. Ja tästä on jo ties kuinka kauan aikaa... Ei siinä massana olemisessa ole oikeasti mitään pahaa, päinvastoin!
Kymmenen vuotta jo, etkä vieläkään ole sisäistänyt, ettei yksikään nainen kaipaa miesselitystä siitä, mikä on naisena olemista.
Voitko kuvitella, on täysin mahdollista, että jokainen tapaamasi nainen "syleilee naiseuttaan", mutta koska he tosiaan ovat naisia, se on yhtä luontaista kuin hengittäminen. Ei muitakaan ominaisuuksia tarvitse jatkuvasti tuoda esiin. Olen vasenkätinenkin, mutten koe maailmaa vasenkätisyyden kautta, saati kaipaa oikeakätistä kertomaan millaisia vasenkätiset ovat. Jeesus.Teet asioista hirveän monimutkaisia. Eivät ne ole. Sukupuoli on vain yksi ihmisyyden alamääre, ei sitä tarvitse jatkuvasti erikseen työstää, ajatella, ilmentää tai olla kokemassa, edes nykyaikana, kun kaikki mielellään nähdään sukupuolilinssin läpi. Mene ja elä elämääsi, niin ne naisetkin tekevät, kukin tavallaan.
Juuri näin. Nainen on nainen, ei hänen sitä asiaa tarvitse sen enempää miettiä (poikkeusyksilöitä lukuunottamatta). Naiseus tulee naiselta automaattisesti, millainen nainen kukakin nyt sattuu olemaan. Enemmän tulee mietittyä millainen ihminen sitä on ja miten on tullut muututtua vuosien mittaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
EriEi hemmetti, juurin kun luulin että päästiin palstalla lähemmäs toisia, niin sitten mennään kaksi askelta taaksepäin. Minä olen helvetti 10 vuotta kuullut tätä samaa jargonia "persoonista" ja "henkilöistä" ja "yksilöistä". Tämä on suora tulos siitä kun suomalaisille on saatu uskoteltua tämä yltiöindividualismi. En haluaisi mitään muuta niin paljon kun kuulla naisen sanovan ylpeästi että Minä olen Nainen! Kukaan ei ota vakavasti mitään yksilöjargonia. Jo lapsikin ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä. Mutta he myös edustavat jotain. En ole tavannut yhtäkään naista joka olisi yksilö mutta ei nainen! Mistä sinä luulet, että stereotypiat tulevat, häh? Ei kukaan mieskään kuvittele että häntä puhutellaan tai hänet käsitetään jonain abstraktina olomuotona. Tätä tarkoitan kun olen kirjoittanut, että naiset ovat vapautuneet kaikesta, myös naisellisuudesta. Miksi ette voi syleillä naiseuttanne (oli se sitten millaista tahansa, ei minun määrittelemää), sen kanssa pääsette elämässä pidemmälle kuin minkään abstraktin binäärikoodinumeron. En edes kehtaa sanoa miten paljon olen ollut elämässä erilaisten naisten kanssa tekemisissä ja pelottavinta siinä on se, miten paljon samankaltaisuutta heissä on! Noin, vituttaako tuo tiedostaa, että naisissa on älyttömän paljon samankaltaisuutta monissa asioissa, aivan kuten miehissäkin. Kalliossakin asui kolme naista aivan lähellä toisiaan, he olivat niin samankaltaisia keskenään eivätkä tunteneet toisiaan, mutta jokainen oli oman elämänsä hippinaisia ja halusivat olla niiiin yksilöitä ja individualisteja mutta eivät edes tajunneet kuinka massaa olivat. Ja tästä on jo ties kuinka kauan aikaa... Ei siinä massana olemisessa ole oikeasti mitään pahaa, päinvastoin!
Syleilen Naiseuttani erityisesti silloin kun nikkaroin, on upeaa ihailla naisellista kädenjälkeäni kun olen luonut täysin tyhjästä pöydän tai portin. Syleilen naiseuttani kun ammun ilmakolla kymppejä. Siinä naisellinen käden ja silmän yhteistyötaito korostuu kaikessa tarkkuudessaan. Syleilen naiseuttani kun pyörittelen palavia poi-palleroita käsissäni. Pehmeää ja naisellista liikettä. Tosi hienoa, että tunnet paljon kaltaisiani naisellisia naisia. Laittaisitko parin tuttusi yhteystiedot, niin voisimme järjestää vaikka yhteisen naistenillan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki yleistykset, joita naisiin liität, ovat vähättelyä. Draamailu. Jonkun todelliset, kipeät tunteet, joita on ihan oikeasti olemassa, etenkin usein sellaisilla friikeillä, joita tapailet. Ei, huvikseen vaan draamailevat, koska naisilla on sellainen tarve. Sanot, että otat tosissasi, kun on oikeasti aihetta. Kuka määrittelee, milloin on oikeasti aihetta, milloin se on vain draamailua, sinäkö? Millä auktoriteetilla?
Prinsessa-käsite on enemmistölle naisista täällä todella negatiivinen, sen myös tietänet. Kun sanot prinsessojen aikuisia naisia, se tuntuu provoamiselta. Siis kiusaamiselta.
Kaikkein pahinta on tuo ylimielinen yleistys, ja kuvitelma, että olet joku "naisten tuntija".
Tässä nyt jotakin. Sinulle on vähän raskasta vastata, koska tuo loukkaavuus ilmeisesti täytyisi avata niin perinpohjaisesti, ja se voi hyvin olla ihan ajanhukkaa. Jos asenne on jo valmiiksi, että akkojen draamailua. Mikä siis on sekin loukkaavaa.
Henkkoht itse siedän kyllä melko vanhakantaisia, vahingossa sovinistisia asenteita, tai huoletonta äijähuumoria, mutta vain koska lähipiirini miehet ovat liian kilttejä pyrkiäkseen alistamaan, ja ajattelevia ja kuuntelevia juuttuakseen noin stereotyyppiseen naiskäsitykseen, mitä teksteissäsi tuot ilmi. Isäni ei olisi ikinä läpsinyt äitiäni takapuolelle ja vähän jotain rauhoitellut isällisesti, kun äiti oli suuttunut, ja homma muka sillä selvä. Ja sota-ajalla syntyneitä. Mies yritti vähän sellaista roolia ottaa, mutta ei onnistunut. Oppi kyllä, itsellään oli vähän tuo vähättelevä miehen malli.
-Eri
Arvostan että jaksoit vastata ja selittää.
- Yleistämisestä. Olen huomannut tässä eron miehen ja naisen välillä. En kerta kaikkiaan ajattele, että joka lauseeseen pitäisi laittaa "eivät kaikki naiset". Kun puhutaan yleisellä tasolla, tarkoitetaan että yleisesti ottaen, totta kai sinne mahtuu poikkeuksia, joskus enemmänkin. Mutta en myöskään päästäni keksi näitä asioita vaan ne liittyvät lukuisiin tutkimuksiin ja vuosien kokemuksiin hyvin erilaisten naisten kanssa olemisesta, intiimisti.
- Draamailusta. Usko pois, tiedän kyllä satavarmasti milloin kyseessä on oikea kipupiste tai joku todellinen ongelma, ja milloin vaan sellainen saippuaoopperadraama, mikä ei varsinaisesti liity minnekään ja minkä selvittämiseenkin menee vain vähän aikaa. En vähättele, mutta osaan tulkita kyllä tilanteen vakavuuden milloin on tosi kyseessä ja milloin draamailu. Ja voi jos tietäisit miten esim. latinalaisten naisten arkeen kuuluu draama. Ei se ole sen vakavampaa, se vaan on intohimoista suhtautumista elämään.
- Mikä tuossa prinsessa käsitteessä on negatiivista naisille (täällä)? Haluaisin oikeasti tietää. Olen elänyt siinä uskossa, että monet naiset haluavat vähän tulla kohdelluksi kuin prinsessat. Varsinkin niiden häissä, huh huh.
Siinä muutamia kommentteja, jos yhtään auttoi ymmärtämään näkemyksiä ja yleistyksiä paremmin :)
Taidat käyttää sanaa draama, silloin kun puhut yksinkertaisesti huonosta käytöksestä. Kaikenlainen ylimääräinen riehuminen, johon ihminen antaa itselleen luvan, on puhtaasti huonoa käytöstä, eikä liity mitenkään sukupuoleen.
Eivätkä aikuiset naiset halua mitään prinsessakohtelua, vaan arvostusta, kunnioitusta ja tasa-arvoista kohtelua. Naiset ovat ihmisiä, eivät satuprinsessoja.
-eri
Minä taas en pidä prinsessakohteluna sitä, että mies olettaisi minun hoitavan kaikki ne kotityöt, joita Hänen Tärkeytensä ei katso miesten hommiksi.
Prinsessana kohtelu ei minulle tarkoita miehen pyykkihuoltajan ja henkilökohtaisen siivoojan tehtävää.
Tämä on taas muutenkin sitä, että miesselitetään sitä, mitä naiset haluavat ilman että tulisi mieleen kuunnella, mitä nainen haluaa.
Tuhkimooooo! Silitä kaulahuivini, pyykkää mekkoni, kiillota kenkäni
Tuhkimoooooo! Luuttua lattiat, pese seinät, hakkaa halot!
Tuhkimooooooooo! Tuo kahvia, leivo pullaa, syötä kakkua sänkyyn!
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Nainen on nainen, ei hänen sitä asiaa tarvitse sen enempää miettiä (poikkeusyksilöitä lukuunottamatta). Naiseus tulee naiselta automaattisesti, millainen nainen kukakin nyt sattuu olemaan. Enemmän tulee mietittyä millainen ihminen sitä on ja miten on tullut muututtua vuosien mittaan.
No päättäkää nyt onko se nainen nainen, vai onko hän yksilö persoona :D? Eiköhän tämä tilanne ole mennyt monimutkaiseksi tässä viimeisen 20 vuoden aikana! On tullut kaiken maailman uusiomääritelmiä miljoonia eri käsityksiä ja näkemyksiä. Kumma miten miehet ja naiset ovat voineet elää niin onnellisina aina 90-luvun lopulle asti ilman vihaa, angstia sun muuta määrittelyongelmaa...Kai te nyt alatte pikkuhiljaa uskoa, että tässä ollaan ulkoa ohjatun agendan uhreja. Ei kukaan teistä olisi tällaisia "määritelmä-ongelmia" kehittänyt itse jos niitä ei olisi työnnetty kaiken maailman turhien medioiden kautta...
Naiset ei jotenkin tykkää siitä, että heistä tehdään oletuksia tai vaatimuksia.
Oli minullakin tyttöystävä, joka suuttui kun sanoin että hän voisi naisena paketoida yhden lahjan, koska naiset osaa nää hommat. No, minä paketoin sen sitten itse. Ei mennyt tuntia kun tyttöystävä repi paketin ja teki uuden kauniisti :D Mutta muistutti kyllä, ettei hän ole mikään perinteinen nainen, joka lahjapaketteja tekee :DD
Mikä nuista tietää. Parempi kun ei liikoja ihmettele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
EriEi hemmetti, juurin kun luulin että päästiin palstalla lähemmäs toisia, niin sitten mennään kaksi askelta taaksepäin. Minä olen helvetti 10 vuotta kuullut tätä samaa jargonia "persoonista" ja "henkilöistä" ja "yksilöistä". Tämä on suora tulos siitä kun suomalaisille on saatu uskoteltua tämä yltiöindividualismi. En haluaisi mitään muuta niin paljon kun kuulla naisen sanovan ylpeästi että Minä olen Nainen! Kukaan ei ota vakavasti mitään yksilöjargonia. Jo lapsikin ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä. Mutta he myös edustavat jotain. En ole tavannut yhtäkään naista joka olisi yksilö mutta ei nainen! Mistä sinä luulet, että stereotypiat tulevat, häh? Ei kukaan mieskään kuvittele että häntä puhutellaan tai hänet käsitetään jonain abstraktina olomuotona. Tätä tarkoitan kun olen kirjoittanut, että naiset ovat vapautuneet kaikesta, myös naisellisuudesta. Miksi ette voi syleillä naiseuttanne (oli se sitten millaista tahansa, ei minun määrittelemää), sen kanssa pääsette elämässä pidemmälle kuin minkään abstraktin binäärikoodinumeron. En edes kehtaa sanoa miten paljon olen ollut elämässä erilaisten naisten kanssa tekemisissä ja pelottavinta siinä on se, miten paljon samankaltaisuutta heissä on! Noin, vituttaako tuo tiedostaa, että naisissa on älyttömän paljon samankaltaisuutta monissa asioissa, aivan kuten miehissäkin. Kalliossakin asui kolme naista aivan lähellä toisiaan, he olivat niin samankaltaisia keskenään eivätkä tunteneet toisiaan, mutta jokainen oli oman elämänsä hippinaisia ja halusivat olla niiiin yksilöitä ja individualisteja mutta eivät edes tajunneet kuinka massaa olivat. Ja tästä on jo ties kuinka kauan aikaa... Ei siinä massana olemisessa ole oikeasti mitään pahaa, päinvastoin!
Sanalla tavalla sinäkin kuulut siihen miesten massaan joka kuvittelee tavanneensa a. Paljon naisia vaikka väestön mittakaavassa yksi keskiverto pena ei tapaa edes paljon ihmisiä elämänsä aikana ja b. Vielä teet johtopäätöksiä koko naissukupuolesta tapaamiesi naisten perusteella. Tiedoksesi että jokainen on individualistinen yksilö vaikka sinä puusilmä et pystykään naisissa näkemään eroja et sitten mitenkään päin. Veikkaan että jos nainen olisi tavannut nämä tapaamasi naiset, hän huomaisi kyllä että ovat ihan eri persoonia jokainen, omia yksilöitään. Sinä listasit että asuvat kalliossa ja ovat hippejä, näin 3 tapauksessa joten kaikkien naisten on oltava samanlaisia. Luoja että voi ihmislapsi olla tyhmä. Mutta yleistää nyt oma kokemus koskemaan ihan kaikkia muita, tyhmyyden huippu.
Vierailija kirjoitti:
Syleilen Naiseuttani erityisesti silloin kun nikkaroin, on upeaa ihailla naisellista kädenjälkeäni kun olen luonut täysin tyhjästä pöydän tai portin. Syleilen naiseuttani kun ammun ilmakolla kymppejä. Siinä naisellinen käden ja silmän yhteistyötaito korostuu kaikessa tarkkuudessaan. Syleilen naiseuttani kun pyörittelen palavia poi-palleroita käsissäni. Pehmeää ja naisellista liikettä. Tosi hienoa, että tunnet paljon kaltaisiani naisellisia naisia. Laittaisitko parin tuttusi yhteystiedot, niin voisimme järjestää vaikka yhteisen naistenillan :)
Tiedätkö mikä on surullista? Se, että tuo määritelmäsi on vähän sama kun kysyy suomalaisilta että mitä suomalaisuus on. Vastaukset ovat juuri tätä saunaa, salmiakkia, jääkiekkoa ja sisua. Nuo sinun vastaukset ovat yhtä pinnallisia, on suorastaan sääli jos et pysty tuntemaan itsessäsi naiseutta muuten kuten tuollaisilla geneerisillä asioilla, jotka ovat aivan helposti yhdistettävissä mieheen ja naiseen. Toki vähemmistö naisista nikkaroi ja harrastaa ilmakolla ampumista, mutta silti...
Naiset, yleistäen, haluavat tulla kohdelluksi ensisijaisesti ihmisinä, henkilöinä ja persoonina, eivätkä sukupuolensa kautta määriteltyinä stereotypiakasoina, toisina, jotka eivät ihan ole defaultihmisiä ja joita ei koskaan voi täysin ymmärtää. Tuo on erittäin rasittavaa ajattelua. Hatunnosto niille naisille, jotka jaksavat olla kanssasi tekemisissä.
Eri