Oudot/kamalat/erikoiset juhlakokemukset -peukutusketju
Kesän hääsesonki, ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset lähestyvät. Listataan oudoimpia, kamalia ja erikoisia juhlakokemuksia. Kokemus voi olla vieraan tai juhlan järjestäjän näkökulmasta. Yksi juhlakokemus per viesti. Peukku ylös = minustakin tämä on outoa/kamalaa/erikoista. Peukku alas = en ymmärrä, miksi tämä on outoa/kamalaa/erikoista, ihan normaalia minusta. Ap aloittaa:
Eräissä häissä vieraat oli plaseerattu isoon juhlatilaan täysin sekaisin. Kukaan ei siis istunut omien perheenjäsenten tai sukulaisten kanssa, vaan kaikki oli tutustumisen takia laitettu istumaan aivan vieraiden ihmisten kanssa. Oli kaltaiseni introvertin painajainen ja ilta tuntui todella pitkältä. :D
Ap
Kommentit (134)
ihmiset, jotka kerta toisensa jälkeen ovat aiemmin kieltäytyneet juhlakutsuistasi (synttärit, tuparit yms) ja sitten kun tulee esim. häät, etkä kutsukaan mukaan, niin ihmetellään, että miksi kutsua ei nyt tullut. ei huvita maksaa kallista hääateriaa ihmiselle, joka todennäköisesti jättää tulematta ja aterian hinta veloitettaisiin minulta silti.
Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.
Mua jaksaa aina hämmästyttää pitopalvelut yms, joiden työntekijät eivät ollenkaan osaa kertoa, mitä heidän ruokansa sisältävät. Ei toki kaikki työntekijät tiedä, mutta olisi kiva, jos joku heistä osaisi kertoa, sisältääkö ruoka jotain allergiselle sopimatonta.
Allergisena tämä on osunut kohdalleni monta kertaa.
Kärsin koirakammosta.
Istuin juhlissa muutaman vieraan kanssa sohvalla syömässä kakkua. Yhtäkkiä perheen koira hyppäsi syliini ja työnsi kirjaimellisesti kielensä suuhuni. Minä olin kauhuissaan, mutta koirasta mansikkakakku taisi olla hyvää.
purskahdin nauruun nimiäisissä, koska päivänsankarille annettu nimi oli mielestäni niin outo. muita ei naurattanut.
Yhtenä vuonna piti mennä "kauheaan" ravintolaan Treella (huono ja niukka ruokalista) lähisukulaisen tasavuosisynttäreille. Ulkona lähisukulaisen vanhempi naisserkku tuli yhtäkkiä halaamaan (olen itsekin nainen) ja vartalot osuivat kiusallisesti yhteen alhaalta +keskeltä vaikka piti ylhäältä hartioista, lisäksi kädessä oleva kassi heilahti oudosti hänen takapuoleen, samoin toinen käsi meni vahingossa vyötärölle koska kassi painoi. Vahingossa vedin vielä itseä kohti, suuntavaisto sekaisin. Se oli todella todella kiusallista (kamalaa) ja se sukulainen ei ole sen jälkeen tullut tapaamiseen, paitsi lähisukulaisen kanssa, en toisaalta itsekään haluaisi ehkä nähdä. Lisäksi hän harrastaa kirkkoasioita ja on miltei nunna. Kyllä hävetti, hyvällä tuurilla kukaan ei ihmetellyt miksi sähelletään.
Järjestettiin aikoinaan lapselle kastejuhla ja oltiin tuohon aikaan tosi väsyneitä miehen kans. Lapsella oli koliikki, paljon allergioita ja oltiin molemmat vanhemmat tosi väsyneitä. Oltiinkin lykätty ristiäisiä mahdollisimman pitkälle, mutta ei auttanut tilannetta.
Juhlien päätteeksi auttamaan lupautuneet isovanhemmat päättivätkin lähteä kotiin ja jäimme tiskaamaan ja siivoamaan isoa juhlatilaa kahdestaan miehen kanssa samalla siinä karjuvaa vauvaa hoitaen. Muuten kiva juhlapäivä, mutta siivoamisessa meni iltaan asti ja oltaisiin todella kaivattu apua väsyneenä. Harmitti, että lupauksista huolimatta isovanhemmat lähtivät kotiin.
Hääjuhla oli entisessä navetassa, joka oli sinänsä hieno, mutta vieraat kirjaimellisesti kahden kerroksen väkeä. Hääpari, tapahtumat ja tärkeät vieraat yläkerrassa, me muut alakerrassa ihmettelemässä, mitä nyt tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Vastaavanlainen oli hääjuhla, jossa oli käytössä kaksi erillistä huonetta. Taas toisessa huoneessa tapahtui kaikki ja toisessa ei tiedetty häissä olevammekaan.
Vierailija kirjoitti:
ihmiset, jotka kerta toisensa jälkeen ovat aiemmin kieltäytyneet juhlakutsuistasi (synttärit, tuparit yms) ja sitten kun tulee esim. häät, etkä kutsukaan mukaan, niin ihmetellään, että miksi kutsua ei nyt tullut. ei huvita maksaa kallista hääateriaa ihmiselle, joka todennäköisesti jättää tulematta ja aterian hinta veloitettaisiin minulta silti.
Minulla on tästä kokemusta monen vuoden ajalta. Kaikista kurjimpia oli nämä, missä sai viimeiseen asti kysellä, oletteko tulossa ja aina tuli jotkut kummin kissan kaiman ristiäiset siihen sinun juhliesi päälle. Tarjoilujen laittaminen oli supervaikeaa, kun ei edellisenäkään päivänä tiennyt, kuinka monta vierasta tulee. Kun mentiin naimisiin, niin mentiin vain todistajien läsnäollessa juuri tuosta syystä. Ei kiinnostanut jännittää hääpäivänä vierasmäärää.
Olin kerran käynyt treffeillä ystäväni miehen parhaan ystävän kanssa, mutta jutusta ei tullut mitään. En kokenut meidän sopivan toisillemme erilaisten elämänarvojen ja tulevaisuuden haaveiden takia. Sanoin tämän suoraan tuolle miehelle ja ystävälleni.
Sain muutamaa vuotta myöhemmin kutsun tuon ystäväni tupareihin ja kas kummaa, siellä oli tuo miehen paras ystäväkin. Olivat kutsuneet meidät molemmat, koska halusivat meidät yhteen. Ystäväni ja miehensä yrittivät parittaa meitä vielä tuolloinkin, vaikka ihan suoraan sanoin, että jutusta ei tule mitään. Hokivat, kuinka hyvä pari me oltaisiin ja voitaisiin käydä sitten yhdessä pariskuntana jossain.
Ilta oli tunnelmaltaan aika kamala, kun tuo parittaminen ahdisti ja se miehen paras ystävä joi itsensä niin humalaan, että särki yhden kalliin astian juhlissa. Emme onneksi ole enää noiden juhlien jälkeen nähneet tuon miehen kanssa.
Serkkuni rippijuhlat monen vuoden takaa. Oli niin noloa.
Juttelin pitkään sukulaisten kanssa, kun nähtiin pitkästä aikaa. Menin kesken juhlien vessaan, riisuin sukkahousuni ja minulla oli alkanut aivan odottamatta menkat. Ei siis mitään pientä tiputtelua, vaan reitenikin olivat aivan veressä. Myttäsin veriset sukkahousut roskiin ja kuljin loppuajan ilman sukkiksia. Nyrkkipyykkäsin likaisia pikkareita juhlapaikan vessassa ja kuivasin puhaltimen alla. Vessan taakse kertyi jonoa ja joku ehtikin jo koputella oveen tuon episodin aikana.
Onneksi mekko oli tumma ja oli kesä, niin sukkahousujen puuttuminen ei haitannut.
Olin häissä kuudennella kuulla raskaana. Oli ihan tietoinen päätös mennä raskausaikana naimisiin, siinä ei mitään ja jos joku naureskelee haulikkohäille, niin siitä vaan.
Se sen sijaan tuntui pahalta, että häissä useampikin vieras naureskeli ääneen vatsani kokoa ja pohti, olisiko siellä kuitenkin kaksoset tai kolmoset. Ei tuntunut kivalta. Mielestäni toisten vartaloita ei koskaan tulisi arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.
Mitäs jos äiti oli siellä vieraana, ei piikana?
Jos tytär oli kutsunut ristiäisiin niin paljon ihmisiä, ettei ehtinyt niitä sitten kestitä, eikä myöskään ollut tajunnut palkata apuväkeä, niin aika kiltistihän äiti teki kun kaateli kahvia ihmisille.
Voi olla, että äidin sijasta olisin keksinyt äkillisen menon ja toivottanut porukalle hauskaa juhlan jatkoa. Olisittehan te ystävätkin voineet vähän lukea miten juhlat sujuvat ja vaikka autella.
Noin 35v pikkuserkkuni kuoli yksissä ristiäisissä kahvikupin ääreen. Aivan yhtäkkiä lakkasi vain hengittämästä ja kuoli siihen paikkaan.
Teen töitä nuorten kanssa. Olin aloittanut uudessa työpaikassa keväällä ja joutunut heti alusta asti kiusatuksi työpaikalla. Älyttömin ilkkumisen aihe oli, kun yksi nuori kutsui muutaman työntekijän valmistujaisiinsa oltuani tuossa työpaikassa muutaman kuukauden. Nuo työntekijät sitten monta kertaa ennen juhlia irvailivat ääneen toimistolla, että "eikö se Mikko kutsunut sua juhliinsa? ei taida nuoret susta tykätä."
Älytöntä, sillä hädin tuskin tunsin Mikkoa ja olin ollut töissä niin vähän aikaa, että oli musta ihan luonnollista, että Mikko kutsui vain vuosia tuntemansa työntekijät. Silti tuolla asialla jaksettiin irvailla viikkotolkulla ennen ja jälkeen juhlien. Onnittelin Mikkoa ohimennen, kun hänet satuin valmistujaisten tienoilla näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.
Mitäs jos äiti oli siellä vieraana, ei piikana?
Jos tytär oli kutsunut ristiäisiin niin paljon ihmisiä, ettei ehtinyt niitä sitten kestitä, eikä myöskään ollut tajunnut palkata apuväkeä, niin aika kiltistihän äiti teki kun kaateli kahvia ihmisille.
Voi olla, että äidin sijasta olisin keksinyt äkillisen menon ja toivottanut porukalle hauskaa juhlan jatkoa. Olisittehan te ystävätkin voineet vähän lukea miten juhlat sujuvat ja vaikka autella.
Eri, mut miks juhlissa pitää kaadella kahvia? Mä käyn tarjoilupöydästä hakemassa ihan itse. Niin suurin osa tekee.
Minut kutsuttiin kummilapseni synttäreille. Vaihdoin lapsen äidin kanssa useamman viestin, joissa tuli varmistus, että vain minut on kutsuttu, eikä puolisoani. Menin synttäreille, ja siellä ihmeteltiin (jopa lapsen äiti), missä puolisoni on. Totesin, että viesteissä ei puhuttu puolisostani mitään, vaan puhuttiin "minusta", ei "meistä".
Seurasin vierestä erään +40 ikäisen naisen hääsäätöä nyt korona-aikana. Nainen siirsi häitään 4 kertaa, koska halusi järjestää kunnon isot juhlat läheisilleen. Samaan aikaan oli kuitenkin hysteerinen koronasta ja pelkäsi saavansa tartunnan. Pieniä häitä ei suostunut järjestämään, koska halusi mennä naimisiin isosti. Häitä lykättiin yli 1,5 vuotta ja lopulta menivät naimisiin keskikokoisissa häissä. Ehkä olen jotenkin outo, mutta en ymmärrä, mikseivät menneet naimisiin vaikka maistraatissa ja myöhemmin koronan mentyä ohi olisivat järkänneet isot juhlat.
Kaikilla ei ole termospulloja tarjoilupöydillä.
Ja jonkun pitää jatkuvasti keittää sitä kahvia niihin termoksiinkin.
Ja vanhemmat ihmiset eivät jaksa kävellä hakemaan lisää kahvia.
Joten heille aina kuljetaan kahvipannun / kahvikannun kanssa kuljetaan kaatamassa lisää sitä.
On erilaisia tarjoilutapoja eri juhlissa ja erilaisia tapoja asettaa tarjottavat esille.
Ei ole olemassa niihin mitään yhtä ainoaa, oikeaa tapaa ja mallia.
Tiedän perheen, jossa nuori reputti yo-kirjoitukset keväällä. Järjestivät silti juhlat keväällä, kun kutsutkin oli lähetetty. Nuori ei mennyt koululle, mutta oli lakki päässä juhlimassa. Nuori sai kirjoitukset tehtyä vasta seuraavana syksynä.