Oudot/kamalat/erikoiset juhlakokemukset -peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.

Mitäs jos äiti oli siellä vieraana, ei piikana?

Jos tytär oli kutsunut ristiäisiin niin paljon ihmisiä, ettei ehtinyt niitä sitten kestitä, eikä myöskään ollut tajunnut palkata apuväkeä, niin aika kiltistihän äiti teki kun kaateli kahvia ihmisille.

Voi olla, että äidin sijasta olisin keksinyt äkillisen menon ja toivottanut porukalle hauskaa juhlan jatkoa. Olisittehan te ystävätkin voineet vähän lukea miten juhlat sujuvat ja vaikka autella.

Eri, mut miks juhlissa pitää kaadella kahvia? Mä käyn tarjoilupöydästä hakemassa ihan itse. Niin suurin osa tekee.

Jos juhlan emäntä on keksinyt laittaa tarjoilupöytään pumpputermoksen tai vastaavan, niin toki noin voi tehdä.

Tuossa tapauksessa äitimuori tuskin olisi häärinyt kahvia kaatelemassa. 

Emme halunneet miehen kanssa mitään suuria hääjuhlia, vaan halusimme mennä naimisiin ihan vain lähimpien läsnäollessa. Emme kertoneet kihlautumisestakaan muille, kuin noille muutamalle läheiselle. Halusimme mennä naimisiin rauhassa ilman hössötystä.

Eiköhän häiden jälkeen useampikin kaveri tullut kyselemään, että koskas järkkäät bileet meille. Eivät hoksanneet, että juuri siksi menimme naimisiin "salassa", että ei tarvitse järjestää mitään bileitä. :D

Miehen ystäväpariskunta oli menossa naimisiin. Postissa tuli hääkutsu, mutta vain mieheni kutsuttiin häihin. Koin tuon kurjaksi, sillä olimme olleet mieheni kanssa jo vuosia yhdessä, olemme naimisissa ja olen tavannutkin muutaman kerran tuon miehen ystäväpariskunnan. Koen, että kuuluu hyviin käytöstapoihin kutsua tuollaisiin juhliin vakiintuneet pariskunnat yhdessä.

Mies jätti lopulta menemättä häihin, koska yksin meneminen ei houkutellut. Mies ei tuntenut muita häistä kuin hääparin.

mikä ihme kahvipannutermarikinastelu tästä nyt tuli, palataan ketjun aiheeseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.

Mitäs jos äiti oli siellä vieraana, ei piikana?

Jos tytär oli kutsunut ristiäisiin niin paljon ihmisiä, ettei ehtinyt niitä sitten kestitä, eikä myöskään ollut tajunnut palkata apuväkeä, niin aika kiltistihän äiti teki kun kaateli kahvia ihmisille.

Voi olla, että äidin sijasta olisin keksinyt äkillisen menon ja toivottanut porukalle hauskaa juhlan jatkoa. Olisittehan te ystävätkin voineet vähän lukea miten juhlat sujuvat ja vaikka autella.

Eri, mut miks juhlissa pitää kaadella kahvia? Mä käyn tarjoilupöydästä hakemassa ihan itse. Niin suurin osa tekee.

Juhlissa tarjoillaan tarjottavat. Valitettavasti juhliinkin on tullut buffet - meininki. Hienoissa juhlissa tarjoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheen, jossa nuori reputti yo-kirjoitukset keväällä. Järjestivät silti juhlat keväällä, kun kutsutkin oli lähetetty. Nuori ei mennyt koululle, mutta oli lakki päässä juhlimassa. Nuori sai kirjoitukset tehtyä vasta seuraavana syksynä.

Miten tuo onnistu koska todistus on noissa juhlissa aina esillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.

Mitäs jos äiti oli siellä vieraana, ei piikana?

Jos tytär oli kutsunut ristiäisiin niin paljon ihmisiä, ettei ehtinyt niitä sitten kestitä, eikä myöskään ollut tajunnut palkata apuväkeä, niin aika kiltistihän äiti teki kun kaateli kahvia ihmisille.

Voi olla, että äidin sijasta olisin keksinyt äkillisen menon ja toivottanut porukalle hauskaa juhlan jatkoa. Olisittehan te ystävätkin voineet vähän lukea miten juhlat sujuvat ja vaikka autella.

Eri, mut miks juhlissa pitää kaadella kahvia? Mä käyn tarjoilupöydästä hakemassa ihan itse. Niin suurin osa tekee.

Mistä luit, että A) tarjoilupöytä oli olemassa ja b) keijut keittivät kahvin ja toivat sen tarjoilupöytään. Katsos kun se kahvi ei itsestään kehity. Eikö olekin hauskaa.

Siitähän varmasti oli kyse, äiti huomasi, että tytär piti äitiä piikana.

Vierailija kirjoitti:

Osallistuttiin nyt korona-aikana ystäväni lapsen ristiäisiin. Ystäväni äiti suuttui juhlissa tyttärelleen, kun tyttärensä näki ensimmäistä kertaa vuoteen kauempana asuneita ystäviään ja tytär halusi vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan kaikessa rauhassa. Äidin mielestä tyttärensä olisi pitänyt kaataa vieraille kahvia ja äiti olisi halunnut seurustella tyttärensä ystävien kanssa. Juhlissa tuo ystävän äiti kierteli vihaisen oloisena kaatamassa kahvia. Mielestäni tuo oli aivan älytöntä – en tajua miksei tuo äiti tajunnut, että me ystävätkin haluamme mieluummin seurustella ystävämme kuin hänen äitinsä kanssa. Tuli paha mieli ystäväni puolesta.

Normaali äiti kyllä tajuaisi tuollaisessa tilanteessa ajatella sitä omaa aikuista lastaan ja antaa hänen olla ystäviensä kanssa. Ei ole iso vaiva kiertää välillä juhlissa ja kysyä, ottaako joku vielä kahvia. Tuskin on mitkään 200 vieraan ristiäiset olleet.

Muistan vajaan kymmenen vuoden takaa omista häistä sen, että emme saaneet loppuja ruokia mukaan. Olimme siis tilanneet juhlapalvelusta X määrän ruokaa ja ruokaa jäi paljon yli. Sen ymmärrän hyvin, että eivät voineet hygieniasyistä antaa pöydässä tarjolla olleita ruokia mukaan, mutta jääkaapissa koskemattomana olleita ruokiakaan emme saaneet mukaan, vaikka kysyimme. Eikä siis ollut mikään halpa juhlapalvelu, vaan ruoat maksoivat useamman tonnin.

Kummityttöni täytti vuosia ja perhe pyysi minut synttärijuhliin. Sanoin, että minulla on juuri tuona viikonloppuna töitä, enkä valitettavasti pääse. Perhe pyysi, että voisinko seuraavalla viikolla tulla kuitenkin käymään, kun kummitytölle olisi tärkeää päästä juhlistamaan synttäreitä myös minun kanssa.

Menin paikalle ja vein kummitytölle lahjan. Mitään synttärijuttuja ei kuitenkaan ollut, kahvin kanssa tarjottiin yksi fasupala. Oli vähän outo tilanne. Ei siis tietenkään mitään isoa tarvinnut olla, mutta tuo yksi fasupala oli jo vähän koominen!

Yks kaverini loukkaantui, kun en kutsunut häntä lapseni ristiäisiin.

Kyseli moneen kertaan, onko ristiäispäivä päätetty ja kummit valittu. Lopulta täytyi sanoa, että on päätetty ja isovanhemmat ja kummit on kutsuttu ristiäisiin. Pahastui tuosta ja ei onnitellut, kun laitoin ristiäispäivän jälkeen kuvan juhlista.

En ymmärrä, miksi hän oletti saavansa kutsun, koska en ollut pyytänyt häntä lapsen kummiksi. Kyseinen kaveri ei ole itse kutsunut minua juhliinsa (pyöreät synttärit, polttarit jne), joten ihmetytti tuo kutsun odottaminen.

Olen _todella_ kiinnostunut nimien tutkimuksesta ja nimien etymologiasta. Aika monessa tilanteessa olen arvannut ystävien lapsille tulevan etunimen sen perusteella, millaisista nimistä/asioista vanhemmat pitävät. Jos perheessä on ennestään lapsia, niin se on antanut osviittaa monesti pienemmän sisaruksen nimestä. Eräissä ristiäisissä äiti pahastui, kun olin arvannut kuopuksen nimen oikein. En ymmärrä, miksi tuosta piti pahastua ja heidän valintansa oli heidät tuntien "ilmiselvä" ja nimi oli oikein sopiva sisarussarjan jatkoksi. :)

teininä olin järkyttynyt, kun isovanhempani muistotilaisuudessa sukulaiset vaihtoivat pitkästä aikaa kuulumisia ja saattoivat vitsaillakin. teiniangstissani ajattelin, että koko ajan olisi pitänyt itkeä ja olla surullinen. nyt aikuisena ymmärrän hyvin, että asia ei ollut noin mustavalkoinen kuin teininä ajattelin.

Morsian ei osannut vielä hääpäivänäkään päättää, ottaako miehen sukunimen, yhdysnimen vai pitääkö omansa. Istuttiin sitten kirkon penkissä odottamassa ja vihkimisen alku venyi. Päätyi pitämään oman nimensä. Ehkä ihan fiksua tuossa tilanteessa, jos ei osannut päättää. Nykyään taitaa olla niin, että sukunimi pitää päättää jo aiemmin?

Menin naimisiin kertomatta asiasta etukäteen sukulaisille ja ystäville. Naimisiin menon jälkeen ystävä kysyi, voitaisiinko kahdestaan juhlistaa naimisiin menemistäni. Siis että ystävä ja minä, mieheni ei olisi saanut tulla mukaan. :D

Olen niin kyllästynyt häihin, joihin minut on kutsuttu yksin ja olen joutunut vielä istumaan ihmisten kanssa, joita en tunne. Ystäväni laittoi minut häissään istumaan pöytään, jossa istui lisäksi vain yksi perhe (isä, äiti ja pieni lapsi). Oli tosi vaivaannuttavaa, kun juhla kesti tuntikausia ja piti koittaa keksiä jotain jutunjuurta. Muita pöydässä olevia ei kiinnostanut kysellä mitään minulta, joten oli aikamoista yksinpuhelua.

Opiskelija-aikoina vuosikurssilaisemme järjesti kotibileet vuosikurssilaisilleen kotipaikkakunnallaan ja kutsui meidät yöpymään isoon lapsuuskotiinsa. Meitä opiskelijoita matkusti isompi porukka tuolle paikkakunnalle junalla. Myöhään yöllä osa porukasta oli jo bileiden jälkeen nukkumassa, kun juhlien järjestäjällä tuli riitaa yhden juhlavieraan kanssa. Juhlien järjestäjä herätti kaikki nukkumassa olleet ja heitti koko porukan ulos talostaan keskellä yötä. Oli aikamoista päästä yöllä juna-asemalle ja hytisten odottaa aamun ensimmäistä junaa, jolla päästiin takaisin opiskelupaikkakunnalle.😁

Kaksiosaiset juhlat, joissa on osalle kutsutuista ruokailu ja sen jälkeiset after partyt kaikille kutsutuille. Useammat tällaiset häät ollut. En koskaan mene, jos kutsu on tuollainen puolikas. Ei huvita odotella jossain mäkkärissä, kun ykkösluokan kutsutut syö viiden ruokalajin illallistaan. Jos ei oo varaa kutsua enempää porukkaa, niin kannattaa pitää pienemmän juhlat.

Törmäsin toisella puolella Suomea järjestetyissä pikkujouluissa entiseen koulukaveriini pikkupaikkakunnalta. Pikkujoulut oli tosi pienet ja satuttiin sattumalta molemmat niihin.

Järjestin syntymäpäiväjuhlat. Yksikään kutsuttu ei tullut.