Jos ei olisi rahasta kiinni, niin asuisitko omakotitalossa, rivitalossa, paritalossa, luhtitalossa vai kerrostalossa?

Omakotitalossa. Ei tarvitsisi olla iso, mutta lääniä ympärillä sitäkin enemmän, ettei tarvitse naapureista kärsiä.

Asuisin iglussa

Okt, yli 80v:nä ehkä yksitasoinen rivari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rivari olisi (oli) pahin painajainen. Yhtään ei tiedä, minkälaisia naapureita olisi ja niiden kanssa joutuisi enemmän tekemisiin kuin kt-asunnossa.

Kokemusta on ja kaikista vihelijäisin homma on tehdä sopimus, että asukkaat hoitavat lumityöt ja muut pihahommat.

Rivarissa nimenomaan ei joudu, on oma ovi, pihalla riittää moi, jos jonkun tapaa, harvemmin tapaa. Kerrostalossa asukkaita enemmän, rapussa/hississä aina joku. Ja se meteli, jos muuten äänieristys joten kuten toimii niin rapussa mekastetaan ja töminä kantautuu joka tapauksessa ja yölliset metelit. Ja ne hajut, samassa ilmanvaihdossa kaikki, hyi. Rivarissa oma ilmanvaihto jokaisella, vesimittaus oma, pihatyöt tekee yhtiö, omaa pihaa sopivasti, väliaidan takaa kukaan ei pihalleni näe.

Kerrostaloon minua ei saa millään, kaikki ystäväni jotka sellaisesta asuvat kiroilevat kun joutuvat siihen helvettiin.

Sano niille kavereillesi, että pistävät asunnot myyntiin ja ostavat omakotitalot jostain kauempaa. Hurjaa, että kaikilla on omistuskerrostaloon sattuneet noin huonot naapurit.

● opiskelijana kt-asunto

● pienenä perheenä rivari

● vähän isompana perheenä omakotitalo

● eronneena kaksi kotia

● mummona tai pappana toivottavasti joku hoitokoti

Vierailija kirjoitti:

Asuisin iglussa

https://cdn.elamyslahjat.fi/cache/images/fb0b7efc9946ae5458087fd03d52b8…

Omakotitalossa maaseudulla.

mummo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein vähiten haluaisin ok- tai rivitaloon.

Kerrostalo on minusta viihtyisin ja turvallisin asumismuoto ja naapureistakin on vähiten haittaa, eikä niihin tarvitse tutustua, silti tietää että koko talo on täynnä ihmisiä omissa puuhissaan.

Lempielokuvanikin on takaikkuna. 😍

Samaa mieltä. Kohdallani on ympyrä sulkeutunut. Oma opiskelija-asuntoni oli 60m² omistusasunto kerrostalossa ja nyt vanhemmiten asun taas kerrostalossa. Olen asunut jo 18 vuotta. Hiljainen talo eikä lapsiperheitä.

Mitä vikaa lapsiperheissä, lapset ei kuitenkaan bailaa öisin. Kuten jotkut teinit jotka vasta muuttanu äidin helmoista omillee, koettu. On normaalia, että lapsista lähtee päivisin ääntä. Eniten ärsyttää itsekkäät aikuiset ihmiset jotka metelöi öisin.

Nää Helsingin kerrostalo pellet on kyllä jotain niin huvittavia, ei paremmasta tietoa kun asuttu koko ikä kerrostalossa ja sitten kuvitellaan sen olevan oikea asumismuoto.

Kaikkia muita paitsi paritaloa on kokeiltu. Nyt asun omakotitalossa enkä pois vaihtaisi.

Mikä tahansa muu kuin kerrostalo, ei kiinnosta pätkääkään olla osallisena naapurin elämää ja kuunnella mekastusta, kusemista, huutopuhetta, kantapää jyskettä niin että patterit helisee, ja muusiikin soittoa.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa maaseudulla.

Ei nykyisillä polttoaine hinnnoilla, etenkään jos sähkölämmitys

Vierailija kirjoitti:

Nää Helsingin kerrostalo pellet on kyllä jotain niin huvittavia, ei paremmasta tietoa kun asuttu koko ikä kerrostalossa ja sitten kuvitellaan sen olevan oikea asumismuoto.

Minä olen Pohjois-Suomesta, asunut parikymppiseksi asti omakotitalossa, mutta itse viihdyn paremmin kerrostalossa. Sain siitä omakotitaloihanuudesta tarpeekseni lapsuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää Helsingin kerrostalo pellet on kyllä jotain niin huvittavia, ei paremmasta tietoa kun asuttu koko ikä kerrostalossa ja sitten kuvitellaan sen olevan oikea asumismuoto.

Minä olen Pohjois-Suomesta, asunut parikymppiseksi asti omakotitalossa, mutta itse viihdyn paremmin kerrostalossa. Sain siitä omakotitaloihanuudesta tarpeekseni lapsuudessa.

Sama homma. Koko lapsuuden asunut omakotitalossa enkä siihen asumismuotoon enää kaipaa. 

Ulkomaisissa tv-sarjoissa poliisit hakee aina rikollisia tai rikosten uhreja luhtitaloista :)

Lapsuus omakotitalossa, 20 vuotiaana asuin kerrostalossa, nyt 30 vuotias ja nyt asun rivarissa. Haaveena omakotitalo jota etsin parhaillaan. Eli takaisin juurille niin sanotusti. Rivari asuntoni on itseasiassa lapsuuden maisemissa maaseudulla, vanhempieni asunto on 900 metrin päässä jossa vietin lapsuuteni. En vaihtaisi enään kerrostaloon, enkä muuttaisi keskustaan. 

Asuisin pakettiautossa joka on laitettu kodiksi, eikö näitä nykypäivänä ole aika paljon. Teen etätöitä, ja nautin reissaamisesta. Nytkin olen Lapissa, nautin!

Olen asunut kerrostalossa 19 vuotiaana jonkun kuukauden kunnes muutin pois, ihan kauhea. Naapureina opiskelijoita ja bailaajia.

Muutin takaisin omakotitaloon vanhemmile, paras asumismuoto.

Muutin 20 vuotiaana kerrostaloon, asuin vuoden ja se kerrostalo oli rauhallinen, uusi talo ja naapurit fiksuja. 

Muutin toiseen kerrostaloon, joka myös uusi, alkuun nuori pari aiheutta häiriötä mutta muuttivat pois, häiriö loppui noin 3 vuodeksi, sitten naapuriksi muutti taas nuorisoa ja aiheutti mekkalaa öisin, jota katsoin pari vuotta ja sain tarpeekseni, muutin itse pois. 

Muutin rivariin, rauhallinen maaseudulla, ei nuorisoa, perheitä ja yksin asuvia iäkkäämpiä ihmisiä, hienoa aluetta, uusi rivari ja pihatöistä huolehtii taloyhtiö, oma sauna ja piha, pieni k-kauppa 900 metrin päässä, isot kaupat 5 km päässä, hyvät pyörätiet keskustaan. Autokatos paikka löytyy myös. Nyt asun vieläkin tässä, mutta seuraava on omakotitalo.

Joskus nuorempana minulla on ollut myös kakkos asuntoja työn vuoksi toisella paikkakunnalla, kuten luhtitalo joka oli 2000 luvulla rakennettu, hienoa aluetta, rauhallista, asuin ylimmässä kerroksessa ja vieläpä kulmahuoneistossa, tykkäsin. Mutta se oli väliaikainen kakkos asunto keikkatyön vuoksi. Olen asunut myös 70 luvun kerrostalossa, aivan kauhea, kaikki äänet kuului. Kokemusta myös 50 luvun kerrostalosta, yllättävän rauhallinen vaikka päivisin joskus jotain ääniä kuului, mutta yllätyin positiivisesti kun odotin 50 luvun talon olevan kauhea etenkin äänieristyksen vuoksi. 

Kerrostalossa.

En missään noista, vaan hotellissa. Vuokralle jokin pikkukämppä, jossa voisi säilyttää tavaroitaan ja muuten välillä maata ja paikkakuntaa vaihdellen hotellihuoneessa.