Pienin asia, mistä kumppanisi/eksäsi on hermostunut?
Itse eksä sai joskus raivarin kun leikkasin tiskirätti-rullasta niin, etten leikannut sen viivan mukaan. Heitti rätin roskikseen ja käski minun mennä johonkin kodinhoitokouluun :D rosimme myöhemmin muista syistä.
Kommentit (930)
Yhteinen laihdutus+elintapojen korjaus, minä laihduin ja muutenkin tuli parempi olo yms, toinen ei, ja siitä suuttui että se on minun syytä kun hän ei jaksa tätä ...
Vierailija kirjoitti:
Ex sai aina raivarin jos oli ottanut alkoholia ja halusi valvoa, enkä minä jaksanut pitää hänelle seuraa. Pari kertaa hän kävi repimässä minut sängystä ja veti turpaan. Jatkossa sitten istuin hänen seuranaan kuuntelemassa hänen valitsemaansa musiikkia vaikka mulla olisi ollut töitä seuraavana päivänä.
Tästä tulin surulliseksi. Olen niin pahoillani :, (
Vierailija kirjoitti:
Se, kun pelasin videopelejä. Narsisti ei kestänyt sitä, kun minulla oli 1) harrastuksia 2) elämää muijan ulkopuolelta 3) naispuolisia ystäviä. Videopeleissä nämä kaikki kolme yhdistyi ja se ei sopinut narsistille akalle.
Tästä syntyy helposti sellanen mielikuva, että mies on ottanut naisen äidin korvikkeeksi, ei kumppaniksi, ja ihmettelee sitten kun naiselle ei olekaan yhtä ok kuin äidille vain olla siinä miehen satunnaisia tarpeita varten samalla kun mies "elää elämäänsä" pelimaailmassa :D Naisparka.
Vierailija kirjoitti:
Suuttui aurinkolaseista. Ei sietänyt aurinkolasien käyttöä, koska sitten silmiä ei näy ja voisin hänen huomaamattaan katsella esimerkiksi toisia miehiä. Uhkasi heittää lasini Aurajokeen :D
Ruskean talon touhuja.
Vierailija kirjoitti:
Suuttui kun ulkona kahvilassa silitin ihanaa koiranpentua, oli siis omistajille ok. Kuulemma olisi voinut purra emmekä olisi päässyt asuntonäyttöön jonka alkua odottelimme. Hämmennyin todella kun korotti ääntään minulle varsin törkeästi tossa tilanteessa kaikkien kuullen, ei ole siis eksä mutta erikoista kontrolloivaa ja negatiivissävytteistä käytöstä on alkanut ilmetä.
Jos ei ole vielä nimet paperissa niin jarrua ja jatka tarkkailua! Mun eksä muuttui täysin yhteisen asunnon myötä. En kestänyt sitä touhua kuin alle vuoden.
Minun exä oli kaikkien muiden seurassa hurmaava, hauska ja hyväntuulinen, mutta kun jäimme kahden kesken niin hällä kai jotenkin loppui paukut ja luonne muuttui täysin. Muistan hänen raivostuneen mm. siitä, kun hän aamulla nousi töihin ja laittoi kahvit kiehumaan ja suodatinpussin reuna oli kaatunut. Huusi niin että talo raikasi, heitti märän suodatinpussin puruineen seinään ja lähti ovet paukkuen töihin. Kyllä säikähdin kun sellaseen heräsin. (Ja juu, minä sen sotkun siivosin, ei olisi pitänyt)
Toisella kerralla siivosi piharakennuksen ullakkoa, ei ilmeisesti tykännyt siitä. Kun menin katsomaan mitä touhuaa niin alkoi raivota ja kirota ja heitti minua moottorisahalla (ei osunut). Ei siis suuttunut ymmärtääkseni minulle, mutta tarvitsi kai yleisön raivolleen ennen kuin pystyi päästelemään ulos. Näitä oli ihan jatkuvasti. Se oli niin hämmentävää niitä rauvokohtauksia todistaa. Kaipa kertyy patoutumia kun on muualla elämässä sitten niin mielinkielin 🤔 Omaan, itse valitsemaansa lähisuhteeseen sitten laskee kaiken negatiivisen, mutta ulkopuolisia miellyttää viimeiseen saakka. Niin epäloogista ja nurinkurista 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen tyttökaveri heräsi keskellä yötä eikä vissiin saanut enää nukahdettua. Suuttui siitä ja herätti minut läimäisemällä kasvoille. Olin ihan sekaisin ja hoomoilasena, että mitä tässä juuri tapahtui. Ex huusi ja kiljui ja haistatteli minulle, koska aiheutin hänelle tahallani pahaa oloa. Jäi epäselväksi, että mitä minä siinä tilanteessa tein, mutta viddu että tuo akka oli hullu.
Dokasitko rahasi ja riekuit kylillä aamuöitä myöten?
En, vaan olin ihan normaali työssäkäyvä ihminen, joka ei alkoholia paljon kuluta ja rahani hyvin pitkälti laitan asioihin, joita oikeasti haluan ja tarvitsen. Tuo muija ei tarvinnut kuin liian äänekkään aivastuksen, kun repesi liitoksistaan. Tuon yön episodin jälkeen löi minua vielä kerran, jonka jälkeen näytin lopullisesti ovea.
Ootteko ajatelleet että se pienin asia voi olla vaan se viimeinen tippa lasimaljakossa joka vuotaa yli? Ennen toisten haukkumista narskuksi kannattaa miettii vähän omaa käytöstä ja tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, kun pelasin videopelejä. Narsisti ei kestänyt sitä, kun minulla oli 1) harrastuksia 2) elämää muijan ulkopuolelta 3) naispuolisia ystäviä. Videopeleissä nämä kaikki kolme yhdistyi ja se ei sopinut narsistille akalle.
Kaiken muun ymmärrän, mutta en mäkään tykkäisi jos miehelläni olisi naispuolisia kavereita joiden kanssa pelaisi videopelejä. Onneksi mun mies pelaa vaan mies kavereittensa kanssa
Toinen mustasukkainen narsisti...
Olen kyllä terveessä pitkäaikaisessa suhteessa. Eri ihmisillä on parisuhteissaan eri rajat, ja tärkeä olla sellaiset rajat mitkä on kummallekin ok. Mulla ja mun miehellä ei ole kummallakaan läheisiä vastakkaista sukupuolta olevia kavereita, ja meistä molemmista se olisi outoa ja jotenkin seksuaalista jos olisi. Jotkut tykkää olla polyamorisissakin suhteissa, mutta kaikille se ei sovi. Joillekkin on ok että kumppani pettää seläntakana ja toisille ei. Joillekkin se on ok että kumppani halailee ja koskettelee vastakkaisen sukupuolen edustaja kavereita ja toiselle ei. Se että on uskollinen yhdelle kumppanille, ei ole mitenkään huonompaa, tärkeintä että molemmat kumppanit ovat tyytyväisiä ja molemmilla on samat arvot asiasta.
Kaipa sitten jonkun ajatusmaailmassa tietokonepelin pelaaminen on vähän niinku seksiä, silleen tavallaan.
Ei tietokone pelit tähän liity 😅 lähinnä me miehen kanssa ajatellaan silleen "kumpi on tärkeämpää meidän parisuhde, vai se että olisin kaveri tämän randomin naisen/miehen kanssa?" Ja valitaan aina että meidän parisuhde ja kumppanin hyvinvointi on tärkeämpi.
Mutta kummallakaan meistä ei ennenkään parisuhdetta ollut läheisiä kavereita jotka olisi vastakkaista sukupuolta, ollaan molemmat aina viihdytty paremmin omaa sukupuolta olevien kaverien kanssa, koska niihin samaistuu paremmin.
Ja tietty tää on meidän kahden tyyli toimia ja siksi sovitaan yhteen. Mutta jos sulle naiskaverit ovat tärkeitä, niin tietty kannattaa sitten löytää kumppani jolle mieskaverit ovat tärkeitä, niin olette samalla aaltopituudella asiasta.Jokaisessa parisuhteessa, kumppanit yhdessä päättävät parisuhteen rajat, ja meillä rajat menevät näin. Mutta tietty sun suhteissa rajat voi mennä toisella tavalla, kunhan löydät kumppanin joka on samaa mieltä sun kanssa rajoista. Eikä hänelle tule suhteesta oloa että tallot hänen rajojaan, koska silloin ette ole yhteensopivia.
Millä tavalla kaveruus poissulkee onnellisen parisuhteen? En vain ymmärrä teidän mustasukkaisuuteen taipuvaisten ihmisten ajatuksenjuoksua yhtään. Mun kumppanilla saa ola kavereita ihan kummasta sukupuolesta vain, kunhan eivät aja/yllytä häntä typeryyksiin ja vaikeuksiin.
Kumppanin pettämisiä ei voi ennaltaehkäistä minkään maailman mustasukkaisuudella tai kontrolloinnilla. Kontrollointi ei kuulu edes millään tavalla terveeseen suhteeseen, eikä se ole rakkautta. Jos kumppani on pettääkseen, niin hän kyllä pettää vaikka miten sitä yrität valvoa. Silloin laitetaan kumppani vaihtoon eikä selitellä "mutku mutku mutku". Riski tulla petetyksi on osa parisuhdetta ja tottakai se loukkaa, jos toinen tuhoaa luottamuksen kevein ottein, mutta silloin jätetään kumppani kasvamaan aikuiseksi tai yksinäiseksi ja siirrytään itse eteenpäin omassa elämässä.
En rajoita kumppanini elämää, eikä hän rajoita minun elämääni. En katselisi kontrollointiyrityksiä hetkeäkään. Jos jokin huolestuttaa, niin kumppanini on hyvä ja avaa suunsa ja sitten asiasta keskustellaan rakentavasti, että mikä siinä niin huolestuttaa. Kumppanillani ei ole minkäänlaista määräysvaltaa minuun, eikä minulla häneen. Olemme toisistamme itsenäisiä ihmisiä, jotka ovat päättäneet elää yhdessä toisiaan rakastaen ja kunnioittaen. Emme ole päättäneet elää toisillemme, vaan olemme päättäneet elää toistemme kanssa. SIllä on suuri ero.
Kasvakaa ensin itsenäiseksi ihmiseksi, ennenkuin harkitsettekaan parisuhteita. Jos kykenet seisomaan omillasi, on helpompaa pysyä turvassa hulluilta kumppaneilta.
Vierailija kirjoitti:
Ex kilahti siitä, ettei veljeni puhelinnumero ollut tallennettuna muotoon "Veljeni Jesse" tai "Jesse-veli" tms. Pelkkä Jesse kun oli aivan liian epäilyttävää, eikä kuulema kukaan nimeä sisaruksiaan etunimellä omaan puhelimeensa..
Mies oli käymässä luonani. Aiemmin oli ollut puhetta, että menen samana iltana käymään veljeni luona. Laitoin veljelle whatsapissa ääniviestin, että tulen klo xx. Laitoin puhelimen pöydälle, menin vessaan, ja kohta mies alkaakin hakata täysillä vessan ovea, että kuka v*ttu on Jesse ja ootko menossa panemaan sitä?! Avasin vessan oven, ja samalla sekunnilla mies alkaa puhua puhelimeen, minun puhelimeeni. Tai oikeammin huutaa, että kuka v*ttu siellä on ja miks vokottelet mun muijaa jne. Veli oli siis vastannut viestiini yksinkertaisesti "Ok", mies oli nähnyt viestin, ja kun lähettäjänä totta tosiaan oli Jesse, eikä velipoika, se riitti räjäyttämään pankin. Vastaus viestiini oli tullut niin nopeasti, ettei puhelimen näyttö ollut ehtinyt mennä lukkoon, joten tämä riemuidioottihan toki päätti soittaa tälle "toiselle miehelle jota pyöritän."
Samana päivänä miehestä tuli ex. En edes halua ajatella miten pahaksi tilanne olisi voinut edetä. Epäonninen veljeni ei onneksi saanut pahemmin traumoja :D
Hyvä kuulla välillä näitä välittömiä valaistumisia, että älyää erota heti samana päivänä, kun kumppani näyttää hullunpiirteensä. Niin montaa väkivaltaista suhdetta sivusta seuranneena haluan nostaa sinulle hattua! On inhottavaa, kun läheinen ei älyä kumppaninsa myrkyllistä käytöstä, vaikka sitä miten yrittää hänelle näyttää.
Sanoin että dvd-laitteen luukku ei sulkeudu vaikka vaihdoin patterit, ex kiivastui ja repi kaukosäätimen kädestäni sanoen että eihän se toimi kun sä idi ootti tähtäät ikkunaa! No eipä se toiminut vaikka miten sihtaili eri suunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex kilahti siitä, ettei veljeni puhelinnumero ollut tallennettuna muotoon "Veljeni Jesse" tai "Jesse-veli" tms. Pelkkä Jesse kun oli aivan liian epäilyttävää, eikä kuulema kukaan nimeä sisaruksiaan etunimellä omaan puhelimeensa..
Mies oli käymässä luonani. Aiemmin oli ollut puhetta, että menen samana iltana käymään veljeni luona. Laitoin veljelle whatsapissa ääniviestin, että tulen klo xx. Laitoin puhelimen pöydälle, menin vessaan, ja kohta mies alkaakin hakata täysillä vessan ovea, että kuka v*ttu on Jesse ja ootko menossa panemaan sitä?! Avasin vessan oven, ja samalla sekunnilla mies alkaa puhua puhelimeen, minun puhelimeeni. Tai oikeammin huutaa, että kuka v*ttu siellä on ja miks vokottelet mun muijaa jne. Veli oli siis vastannut viestiini yksinkertaisesti "Ok", mies oli nähnyt viestin, ja kun lähettäjänä totta tosiaan oli Jesse, eikä velipoika, se riitti räjäyttämään pankin. Vastaus viestiini oli tullut niin nopeasti, ettei puhelimen näyttö ollut ehtinyt mennä lukkoon, joten tämä riemuidioottihan toki päätti soittaa tälle "toiselle miehelle jota pyöritän."
Samana päivänä miehestä tuli ex. En edes halua ajatella miten pahaksi tilanne olisi voinut edetä. Epäonninen veljeni ei onneksi saanut pahemmin traumoja :D
Hyvä kuulla välillä näitä välittömiä valaistumisia, että älyää erota heti samana päivänä, kun kumppani näyttää hullunpiirteensä. Niin montaa väkivaltaista suhdetta sivusta seuranneena haluan nostaa sinulle hattua! On inhottavaa, kun läheinen ei älyä kumppaninsa myrkyllistä käytöstä, vaikka sitä miten yrittää hänelle näyttää.
Siinä on se ongelma, että useimmiten väkivaltainen käytös alkaa pikkuhiljaa ja salakavalasti, etenkin jos kumppanilla on narsistisia piirteitä. Tällöin menee pitkään ennen kuin uhri edes tajuaa kumppaninsa olevan väkivaltainen, ja siinä vaiheessa hän on yleensä niin henkisesti alistettu ja muserrettu ja traumasiteen suhteeseen sitoma, että poislähteminen on todella ison työn takana.
Vaikka uhri ymmärtäisi tilanteen ja haluaisi lähteä, hän ei välttämättä uskalla lähteä. Lisäksi häiriintynyt vagushermon toiminta tekee lähtemisen lähes mahdottomaksi ihan fysiologisesti, sillä se saa uhrin lamaantumaan normaalin taistele tai pakene -reaktion sijaan.
Ja jos lähipiiristä tai viralliselta taholta tai mistä lie tulee vielä painostusta eroon, se vain pitkittää ja vaikeuttaa uhrin lähtemistä, koska hän häpeää tilannetta jo muutenkin niin paljon, ja painostus vain pahentaa tätä häpeää.
Nimim. Been there, done that. Pääsin irti mutta pitkään se otti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex kilahti siitä, ettei veljeni puhelinnumero ollut tallennettuna muotoon "Veljeni Jesse" tai "Jesse-veli" tms. Pelkkä Jesse kun oli aivan liian epäilyttävää, eikä kuulema kukaan nimeä sisaruksiaan etunimellä omaan puhelimeensa..
Mies oli käymässä luonani. Aiemmin oli ollut puhetta, että menen samana iltana käymään veljeni luona. Laitoin veljelle whatsapissa ääniviestin, että tulen klo xx. Laitoin puhelimen pöydälle, menin vessaan, ja kohta mies alkaakin hakata täysillä vessan ovea, että kuka v*ttu on Jesse ja ootko menossa panemaan sitä?! Avasin vessan oven, ja samalla sekunnilla mies alkaa puhua puhelimeen, minun puhelimeeni. Tai oikeammin huutaa, että kuka v*ttu siellä on ja miks vokottelet mun muijaa jne. Veli oli siis vastannut viestiini yksinkertaisesti "Ok", mies oli nähnyt viestin, ja kun lähettäjänä totta tosiaan oli Jesse, eikä velipoika, se riitti räjäyttämään pankin. Vastaus viestiini oli tullut niin nopeasti, ettei puhelimen näyttö ollut ehtinyt mennä lukkoon, joten tämä riemuidioottihan toki päätti soittaa tälle "toiselle miehelle jota pyöritän."
Samana päivänä miehestä tuli ex. En edes halua ajatella miten pahaksi tilanne olisi voinut edetä. Epäonninen veljeni ei onneksi saanut pahemmin traumoja :D
Hyvä kuulla välillä näitä välittömiä valaistumisia, että älyää erota heti samana päivänä, kun kumppani näyttää hullunpiirteensä. Niin montaa väkivaltaista suhdetta sivusta seuranneena haluan nostaa sinulle hattua! On inhottavaa, kun läheinen ei älyä kumppaninsa myrkyllistä käytöstä, vaikka sitä miten yrittää hänelle näyttää.
Siinä on se ongelma, että useimmiten väkivaltainen käytös alkaa pikkuhiljaa ja salakavalasti, etenkin jos kumppanilla on narsistisia piirteitä. Tällöin menee pitkään ennen kuin uhri edes tajuaa kumppaninsa olevan väkivaltainen, ja siinä vaiheessa hän on yleensä niin henkisesti alistettu ja muserrettu ja traumasiteen suhteeseen sitoma, että poislähteminen on todella ison työn takana.
Vaikka uhri ymmärtäisi tilanteen ja haluaisi lähteä, hän ei välttämättä uskalla lähteä. Lisäksi häiriintynyt vagushermon toiminta tekee lähtemisen lähes mahdottomaksi ihan fysiologisesti, sillä se saa uhrin lamaantumaan normaalin taistele tai pakene -reaktion sijaan.
Ja jos lähipiiristä tai viralliselta taholta tai mistä lie tulee vielä painostusta eroon, se vain pitkittää ja vaikeuttaa uhrin lähtemistä, koska hän häpeää tilannetta jo muutenkin niin paljon, ja painostus vain pahentaa tätä häpeää.
Nimim. Been there, done that. Pääsin irti mutta pitkään se otti.
Kiitos tästä viestistä! Häiriintynyt vagushermo selittää niiin monta tilannetta. Voisitko kertoa keinoja, millä pääsit irti tilanteesta ja lamaantumisesta?
Oltiin tapailtu eksän kanssa vasta vähän aikaa ja oltiin ensimmäistä kertaa kaupassa yhdessä. Eksän maksaessa ajattelin tehdä oman osani ja pakkasin ostokset sillä välin. Kaupasta ulos päästessä eksä alkoi raivoamaan miten pakkaaminen olisi ollut hänen homma. Ok... Ei kyllä kauaa deittailtu, tämä oli vain yksi hermostumisen kohteista.
Vierailija kirjoitti:
Kävelin seksin jälkeen alasti pissalle. Omassa kodissani. Oli eka ja vika seksikerta sen miehen kanssa,suhde oli sitten siinä.
Olisiko sinun pitänyt pukeuta tai jotain? Melkoista porukkaa sitä onkin.
Silloin kun vaimo oli raskaana, niin tein ihan kaiken väärin. En edes aavistanut, että tiskikoneen voi täyttää niin päin hlvettiä, että siitä voi pitää vartin huutosaarnan. Ymmärrän toki, että hormoonit heitteleee, mutta joku raja siinäkin riehumisessa pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Ootteko ajatelleet että se pienin asia voi olla vaan se viimeinen tippa lasimaljakossa joka vuotaa yli? Ennen toisten haukkumista narskuksi kannattaa miettii vähän omaa käytöstä ja tekemistä.
Jos on parisuhteessa noin repeämispisteessä, niin eikö kannattaisi erota hyvän sään aikaan?
Toinen sohvapsykologi kirjoitti:
Nojatuolipsykologi kirjoitti:
Ketjun läpikäytyä nämä suuttumiset voidaan jakaa kolmeen kategoriaan.
1. Sairaalloinen mustasukkaisuus. Kumppani on niin mustasukkainen ja epävarma suhteesta, että näkee kaikki muut uhkina tai merkkinä erosta. Itsetunto on niin huono, että ei pystytä toimimaan normaalisti vaan mustasukkaisuus ottaa vallan.2. Narsismi, autismi ja asperger. Henkilö haluaa, että kumppani toimii juuri hänen toimintatapojensa mukaan. Kassalla ostokset väärin hihnalla koska vain hänen tapansa on oikea ja muu on hölmöyttä. Tämä näkyy kaikessa elämässä koska henkilö pitää itseään parempana kuin muut ja omia tapojaan tehdä asioita parhaina.
3. Ihmiset jotka eivät oikeasti ole parisuhteessa oikeiden syiden takia. Todennäköisesti ollaan yhdessä koska yksin pelottaa ja siksi kelpaa kuka tahansa siihen vierelle. Kun syyt ovat tällaisia niin henkilöiden vikoja ei nähdä minään muuna kuin vikoina. Se toinen ihminen ärsyttää ja sitten tiuskitaan koska ei uskalleta myöntää, että ei pitäisi edes olla yhdessä.
Kokisin, että epävakaa persoonallisuus ilmenee myös tällä tavalla epävaakana käytöksenä. Joskus kaikki menee hyvin, toisinaan kaikki mitä teet on väärin. Raivarit ja mökötys eivät ole tästä maailmasta. Tästä käytösmallista voi kuitenkin päästä eroon - jos raivoaja näin oikeasti haluaa.
Lisäys, neljäs. Vallanhaluinen kusipää, joka nauttii kun saa pilkattua ja alistettua toista, tuotettua mielipahaa tai kipua. Samaan luokkaan kuuluu sadistit, narsistit, psykopaatit.
Dokasitko rahasi ja riekuit kylillä aamuöitä myöten?