Pienin asia, mistä kumppanisi/eksäsi on hermostunut?
Itse eksä sai joskus raivarin kun leikkasin tiskirätti-rullasta niin, etten leikannut sen viivan mukaan. Heitti rätin roskikseen ja käski minun mennä johonkin kodinhoitokouluun :D rosimme myöhemmin muista syistä.
Kommentit (930)
Eka kommentti vuosiin kirjoitti:
Tutut voi tunnistaa, mutta jotenkin pakko kirjoittaa...
Mun exä on syystä exä. Suuttui mm.
- kun kävin mainostauolla vessassa ja jäin oikomaan selkääni sohvan reunalle ennen kuin ohjelma oli edes ennättänyt alkaa sen sijaan, että olisin heti mennyt takaisin kainaloon. "Voit mennä eri huoneeseenkin, jos mieluummin haluat olla yksin."
- kun en heti sänkyyn mentyäni siirtynyt kainaloon. "Olisit sanonut, että nukut mieluummin yksin, niin en olisi tullut tänne ollenkaan." Olimme käymässä vanhempieni luona ja mies tuli sinne junalla perässä, koska itse olin lomalla pidempään ja hän tuli vain viikonlopuksi tapaamaan vanhempiani ensimmäistä kertaa.
- jos katsoin puhelinta, kun se soi. "Vastaa vain, jos mieluummin haluat olla jonkun muun kanssa nyt."
- kun kerroin, että kaksi parasta ystävääni toivovat naisteniltaa, kun emme ole istuneet iltaa aikoihin. "Jos niiden seura on tärkeämpää kuin mun niin... Ootko muuten varma, että haluat seurustella, vai olisitko mieluummin sinkku?"
- kun oksensin yöllä kylppärissä muutaman vuoden ikäisen lapsen kanssa ja miehen huutaessa alakerrasta, mitä juotavaa hän tuo (luulen, että kysyi kahdesta vaihtoehdosta) vastasin, että mitä vaan. Hän ei kuullut, kun makasin vessan lattialla ja ääni oli mennyt käheäksi oksentamisesta ja huusi, että kumpaa. Huusin, että ihan sama. Hän toi juotavat ja sanoi, että lähtee kotiinsa, kun häntä ei kerran kaivata. Kello oli jotain kolmen ja neljän välillä, eikä hänellä ollut autoa ja asui naapuripaikkakunnalla.
- kun töistä lähtiessä soitin, että olen tulossa, mutta tankkaan ensin. Hän pyysi, että soitan tankkaamisen jälkeen. Sanoin, että jutellaan mieluummin vartin päästä, kun nähdään. Matkalla ystäväni soitti ja mies näki ajettuani parkkipaikalle, että olen puhelimessa. "Muiden kanssa voit puhua ajaessa, mutta et minun."
- kun en halunnut pubi-illan jälkeen seksiä, koska olin väsynyt ja särki pää. Em. syistä mies ehdotti, että lähdetään kotiin ja alunperinkin tarkoitus oli vain käydä yhdellä.
- kun mies seksin jälkeen kysyi, haluanko vielä uusinnan (hän halusi) ja halusin
- jne.
Suhdetta kesti kai 3-4kk, jonka jälkeen suunnittelun eron niin, että haen miehen työpäivän aikana tavarani ja kerron erosta parkki paikalla, kun ensin haen hänet töistä kuten oli sovittu ja vien kotiin. Mies kuitenkin suuttui, kun lapseni sairastui, enkä halunnutkaan mennä miehen luokse iltavuorosta, vaan halusin mennä kotiin, jotta olen siellä aamulla seitsemältä pirteänä, kun lapsen isä tuo lapsen kotiin. Lopetin suhteen puhelimessa ja ajoin iltavuoron jälkeen hakemaan tavarani miehen parkkipaikalta, koska en uskaltanut mennä hänen kotiinsa ja halusin avaimeni pois. Mies uhkasi hävittää kaiken, jos en hae niitä heti.
Onneksi erosin ennenkuin asiat meni fyysiseksi väkivallaksi. Olen jälkikäteen hämmästellyt sitä, miten en huomannut asioiden liukuneen tuollaiseksi. Mikä oli se ensimmäinen kerta henkistä väkuvaltaa, jota en huomannut ja josta "tottuminen" tuohon käyttäytymiseen alkoi..? Huh. Ahdistaa vieläkin yli kymmenen vuoden jälkeen!
No nyt on jo melko ahdistava ukko 😳
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se kun tein abortin. Kerroin raskaudesta vasta koko episodin jälkeen. Ukko veti ihan uskomattomat kilarit!
Ihan oikein että suuttui,abortti on murha!
Kun nauroin ja olin iloinen, olin turhanpäiväinen ja vammainen räkättäjä, jos taas en ollut iloinen ja hymyillyt vaan surullinen,apaattinen yms niin olin negatiivinen ärhentelijä Jonka naama "aina" norsunv"tulla! Joo,mun ilmeet ja eleet ei koskaan ollut hyviä!
M_47 kirjoitti:
10cm pitkä pippeli... Jostain syystä exä hermostui siitä..... Tai sitten se johtuu siitä kun sanoin että siskollas on tiukempi pillu....
Meillä taas kävi vähän samalla lailla, sanoin ex-vaimolle, kun hän v…tuili kaluni koosta, ettei minulla ole pieni, vaan sinulla on väljä, itseasiassa toiseksi väljin anopin jälkeen mitä olen pannut, taitaa olla sukuvika.
Kerran ex-poikaystävä kysyi minne mentäisiin syömään, vastasin etten tiedä. Sain nyrkistä kasvoille.
Siitä kun kerroin että minun SISKO saa lapsen! :D
Ei ole sitten enää tarpeeksi aikaa hänelle, kun hoitaisin vain nuoren siskoni lasta :) :D
Vierailija kirjoitti:
Kerran ex-poikaystävä kysyi minne mentäisiin syömään, vastasin etten tiedä. Sain nyrkistä kasvoille.
Ihanaa oikea jännä mies:3
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla mun exillä on ollut isommat tissit kuin sulla. Niillä kaikilla oli valtavat tissit.
Naiseni pahoitti mielensä tuosta ja kertoi itsetuntonsa romuttuneen. Hänen itkiessä sanoin vielä että hänen pienet tissit ovat ihan hyvät, mutta nainen ei uskonut sitä.
Kaikenlaisesta turhasta sitä voikin mielensä pahoittaa.
M44
Toivottavasti hänkin on nyt ex.
Voit seuraville tuleville exillesi muistaa mainita, että "Kaikilla mun exillä on ollut isommat tissit kuin sulla" - paitsi yhdellä oli pienemmät...
Vierailija kirjoitti:
Paistoin jauhelihaa väärällä tavalla exän mielestä. Kaappasi paistinlastan kädestäni ja sysäsi syrjään hellan edestä ja alkoi raivokkaasti sekoittamaan lihoja pannulla. Sanoi vielä, että kyllä se äiti on näin opettanut jauhelihaa paistamaan eikä vaan vähän pyörittelemään ympäriinsä.
Anoppi etänä teidän keittiössä.
Miehet, jotka valehtelevat ja pettävät narsisteja. He myyvät perheen kodin maksaakseen kullankaivajansa.
Mun eka poikaystävä oli äitinsä pilalle lellimä poika, jonka ensimmäinen tyttöystävä mä olin. Nuorena ei oikeasti ymmärtänyt sitä, että mustasukkaisuus ei ollut tervettä, piti ihan normaalina. Mutta silloin mulla keitti yli kun lukiokavereiden kanssa lähdettiin juhlimaan lakkeja päättäjäisiltana. Ensinnäkin tunki mukaan ravintolaan vaikka periaatteessa olimme päättäneet mennä omalla porukalla ensin syömään ja vasta illalla tyttö- ja poikaystävät mukaan. Hiukan hävetti kun tämä tuijotteli sitten sieltä ravintolannurkasta meidän syömistä. Mutta illalla sitten hermostui kun juttelin ja tanssin kavereiden kanssa. Tämä meni nurkkaan itkemään kun hän on niin unohdettu enkä yhtään tykkää hänestä jne. En edes osaa kuvailla sitä tilannetta kun 25-vuotias mies itkee kuin taapero, joka ei saa tahtoaan läpi (silleen dramaattisesti että KOSKAAN tai IKINÄ). Hetken yritin häntä rauhoitella kunnes sanoin, että nämä on mun juhlat ja juhlin niiden kanssa, joiden kanssa olen sen kolme vuotta ollut ja nyt porukkaa hajoaa. Että jos et sitä kestä, niin antaa mennä sitten. Erottiin lopullisesti kesän päätyttyä.
Vierailija kirjoitti:
Mun eka poikaystävä oli äitinsä pilalle lellimä poika, jonka ensimmäinen tyttöystävä mä olin. Nuorena ei oikeasti ymmärtänyt sitä, että mustasukkaisuus ei ollut tervettä, piti ihan normaalina. Mutta silloin mulla keitti yli kun lukiokavereiden kanssa lähdettiin juhlimaan lakkeja päättäjäisiltana. Ensinnäkin tunki mukaan ravintolaan vaikka periaatteessa olimme päättäneet mennä omalla porukalla ensin syömään ja vasta illalla tyttö- ja poikaystävät mukaan. Hiukan hävetti kun tämä tuijotteli sitten sieltä ravintolannurkasta meidän syömistä. Mutta illalla sitten hermostui kun juttelin ja tanssin kavereiden kanssa. Tämä meni nurkkaan itkemään kun hän on niin unohdettu enkä yhtään tykkää hänestä jne. En edes osaa kuvailla sitä tilannetta kun 25-vuotias mies itkee kuin taapero, joka ei saa tahtoaan läpi (silleen dramaattisesti että KOSKAAN tai IKINÄ). Hetken yritin häntä rauhoitella kunnes sanoin, että nämä on mun juhlat ja juhlin niiden kanssa, joiden kanssa olen sen kolme vuotta ollut ja nyt porukkaa hajoaa. Että jos et sitä kestä, niin antaa mennä sitten. Erottiin lopullisesti kesän päätyttyä.
mitäs valkkasit noin vanhan miehen..
Paiskoi kirjoilla ja karjui että tappaa mut,syy: olin käyttäytynyt hänen kavereiden seurassa "lutkamaisesti"( eli nauroin,olin ystävällinen ja kikatin 2 viinilasillinen jälkeen, en iskenyt kerään) , pakenin yön aikana kaverini luokse ja aamulla huusin puhelimessa sille että tää on loppu,ei enää kirjoilla yms tavaroilla heittely ja nyt meen tekee rikosilmoituksen susta,,olin kaverilla niin kauan että menin sit hakemaan kaveriporukalla mun tavarat sieltä kämpästä,jätin avaimet, laitoin estolle kaikista paikoista puhelimesta yms ja muutin 150 kissan päähän,kämppä oli valmiiksi vuokrattu etukäteen,kuukautta ennen kuin tuli lopullinen ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, kun pelasin videopelejä. Narsisti ei kestänyt sitä, kun minulla oli 1) harrastuksia 2) elämää muijan ulkopuolelta 3) naispuolisia ystäviä. Videopeleissä nämä kaikki kolme yhdistyi ja se ei sopinut narsistille akalle.
1. Harrastukset: postimerkkien kerääminen tuskin oli harrastuksesi, sillä se harvoin harmittaa kumppania. Veikkaankin että sinun "harrastuksesi" olivat sellaisia kuin biljardi tai muu baariin ja huvitteluun keskittyvä toiminta, jossa kumppani odottaa kotona kun sinä suoritat nautintojasi. Herää.
2. "Elämää muijan ulkopuolella": vahvistaa edellisen spekulaation. Parisuhteessa jaetaan elämä, kuulostaa että et ole henkisesti valmis tähän.
3. Naispuolisia ystäviä. Jos parisuhteessa miehen "useat naispuoliset" ystävät ovat ongelma, niin lähes poikkeuksetta kyseessa on pikkupoika, joka jälleen haluaa pitaa ja syödä kakun. Ja peleissa on varamuijia odottamassa.
Sinulla ei ole naiselle mitään sellaista tarjottavaa, minka takia kannattaisia yrittää, hyvä että naisesi tajusi tämän.
Olet videopelejä pelaava vauva. Taidat kuitenkin olla komea, en muuten keksi miksi kukaan haluaisi kanssasi suhdetta, sillä viestisi saavat sinut vaikuttamaan henkisesti noin 8-vuotiaalta, aggressiiviselta, itsekkäältä, hedonistiselta ja kuin et tuntisi osaisi tuntea empatiaa.
Jännä että eksasi oli kuitenkin se narsisti.. Kuka teki diagnoosin, sinä vai äiti?
Sinussa on jotakin perustavanlaatuisesti vialla, jos sinun on pönkitettävä itsetuntoasi oksentamalla pahaa oloasi anonyymilla nettipalstalla sellaisten ihmisten päälle, jotka avautuvat ikävistä henkilökohtaisista kokemuksistaan.
exä kysyi noin vuonna 2000, kuka tv-henkilö on mielestäni miellyttävä. Vastasin, että sunnuntaiaamun vaalea sympaattinen nainen (ohjelma oli sellainen, että mm. Juha Vakkuri haastatteli työparinsa kanssa ihmisiä, joilla oli vaikeuksia elämässä) nimeä en enää muista.
Tästä naisesta exä veti herneet nenään ja sai silmittömän raivokohtauksen. Tästä tapahtumasta alkoi myös exääntymisprosessi.
Kaipa sitä tulee puolin ja toisin joskus hermostuttua ja purettua ärsyyntymistä toiseen. Hyvässä suhteessa sitten pyydetään anteeksi, jutellaan ja päästään yli ja asiaa ei tarvitse muistella.
En siis muista mitään esimerkkiä.
Näitä esimerkkejä olisi vaikka millä mitalla, mutta kerran ex suuttui siitä, että ajoin autolla liian hitaasti. Ensin hän oli siis pakottanut minut autonsa rattiin ja suuttui sitten siitä, että halusin ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Hän alkoi ajaessani painaa kädellään kaasulla olevaa jalkaani, jotta ajaisin kovempaa. No, tietty pysäytin auton, jolloin hän hyppäsi ulos autosta. Maanittelin hänet sitten takaisin kyytiin, jolloin hän kieltäytyi marttyyrimäisesti kiinnittämästä turvavyötään. Samaisella reissulla uimarannalle hän uhkasi myös tappaa minut ja tehdä elämästäni helvettiä. Olin viimeisilläni raskaana. Sitä helvettiä on tässä nyt eletty jo toista vuotta, mutta jokainen päivä ilman häntä on kyllä yhtä juhlaa.
Ex ei tykännyt, kun istuttiin sohvalla telkkarin äärellä ja luin siinä istuessa kirjaa. Olisi pitänyt katsoa ohjelmaa kuten hän. Yleensäkin kaikki, mikä ei liittynyt suoraan häneen, oli epäilyttävää.
Talouteen hommattiin eka tietokone (90-luvun loppua). Virittelin sen toimintakuntoon sillaikaa kun vauva oli päikkäreillä. Ex kävi ovella mutisemassa, että älä nyt unohda että sulla on lapsi. Siis… aagh, nyt kun tuon kirjoitan niin tuntuu ihan uskomattomalta. Että jälleen asia joka ei suoraan liittynyt häneen oli niin epäilyttävää, että siitä piti jotenkin kuitata ja syyllistää.
Tutut voi tunnistaa, mutta jotenkin pakko kirjoittaa...
Mun exä on syystä exä. Suuttui mm.
- kun kävin mainostauolla vessassa ja jäin oikomaan selkääni sohvan reunalle ennen kuin ohjelma oli edes ennättänyt alkaa sen sijaan, että olisin heti mennyt takaisin kainaloon. "Voit mennä eri huoneeseenkin, jos mieluummin haluat olla yksin."
- kun en heti sänkyyn mentyäni siirtynyt kainaloon. "Olisit sanonut, että nukut mieluummin yksin, niin en olisi tullut tänne ollenkaan." Olimme käymässä vanhempieni luona ja mies tuli sinne junalla perässä, koska itse olin lomalla pidempään ja hän tuli vain viikonlopuksi tapaamaan vanhempiani ensimmäistä kertaa.
- jos katsoin puhelinta, kun se soi. "Vastaa vain, jos mieluummin haluat olla jonkun muun kanssa nyt."
- kun kerroin, että kaksi parasta ystävääni toivovat naisteniltaa, kun emme ole istuneet iltaa aikoihin. "Jos niiden seura on tärkeämpää kuin mun niin... Ootko muuten varma, että haluat seurustella, vai olisitko mieluummin sinkku?"
- kun oksensin yöllä kylppärissä muutaman vuoden ikäisen lapsen kanssa ja miehen huutaessa alakerrasta, mitä juotavaa hän tuo (luulen, että kysyi kahdesta vaihtoehdosta) vastasin, että mitä vaan. Hän ei kuullut, kun makasin vessan lattialla ja ääni oli mennyt käheäksi oksentamisesta ja huusi, että kumpaa. Huusin, että ihan sama. Hän toi juotavat ja sanoi, että lähtee kotiinsa, kun häntä ei kerran kaivata. Kello oli jotain kolmen ja neljän välillä, eikä hänellä ollut autoa ja asui naapuripaikkakunnalla.
- kun töistä lähtiessä soitin, että olen tulossa, mutta tankkaan ensin. Hän pyysi, että soitan tankkaamisen jälkeen. Sanoin, että jutellaan mieluummin vartin päästä, kun nähdään. Matkalla ystäväni soitti ja mies näki ajettuani parkkipaikalle, että olen puhelimessa. "Muiden kanssa voit puhua ajaessa, mutta et minun."
- kun en halunnut pubi-illan jälkeen seksiä, koska olin väsynyt ja särki pää. Em. syistä mies ehdotti, että lähdetään kotiin ja alunperinkin tarkoitus oli vain käydä yhdellä.
- kun mies seksin jälkeen kysyi, haluanko vielä uusinnan (hän halusi) ja halusin
- jne.
Suhdetta kesti kai 3-4kk, jonka jälkeen suunnittelun eron niin, että haen miehen työpäivän aikana tavarani ja kerron erosta parkki paikalla, kun ensin haen hänet töistä kuten oli sovittu ja vien kotiin. Mies kuitenkin suuttui, kun lapseni sairastui, enkä halunnutkaan mennä miehen luokse iltavuorosta, vaan halusin mennä kotiin, jotta olen siellä aamulla seitsemältä pirteänä, kun lapsen isä tuo lapsen kotiin. Lopetin suhteen puhelimessa ja ajoin iltavuoron jälkeen hakemaan tavarani miehen parkkipaikalta, koska en uskaltanut mennä hänen kotiinsa ja halusin avaimeni pois. Mies uhkasi hävittää kaiken, jos en hae niitä heti.
Onneksi erosin ennenkuin asiat meni fyysiseksi väkivallaksi. Olen jälkikäteen hämmästellyt sitä, miten en huomannut asioiden liukuneen tuollaiseksi. Mikä oli se ensimmäinen kerta henkistä väkuvaltaa, jota en huomannut ja josta "tottuminen" tuohon käyttäytymiseen alkoi..? Huh. Ahdistaa vieläkin yli kymmenen vuoden jälkeen!