oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?

Olen. Tosi uskomatonta.

Yleensä kyse on saituudesta.

Mun kotona ollaan vieraanvaraisia.

Ei luulisi olevan vaikea kysyä, onko teillä

nälkä, mitä saisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä mutta anteeksi, pakko sanoa tämä tähän kun on hyvä tilaisuus. Minut on kutsuttu monesti saunaan 

ja tämä saunan lämmittäminen on kestänyt rehdit kolmatta tuntia. Ihan tavallinen puulämmitteinen sauna ulkorakennuksessa, jonne tulee kylmä vesi ulkohanasta ja kuuma vesi lämpiää padassa, jonka alla tuli.

Joissain paikoissa on ollut myös kuuma vesi hanasta. 

 Ainoat kerrat kun olen päässyt saunaan ajoissa, on ollut erään miehen  savusauna ja hän kantaa kaikki vedet joesta sankoilla. Ei ole muuripataakaan vaan lämpimät vedet lämpiää lauteilla metalliastioissa.

Onkohan tässä myös kyse kyläilykulttuurieroista, toiset olettavat vieraiden viihtyvän pitkään ja toiset haluavat vain lyhyitä tunnin vierailuja? Jäin miettimään, mitä tarkoittaa "päästä ajoissa saunaan". Onko itselläsi jokin tietty saunomisaika? Mihin aikaan itse kutsujat saunovat yleensä? Pitäisikö saunan olla lämmin jo silloin kun tulet paikan päälle ja kuinka kauan vierailusi kestää siinä tapauksessa?

Ihan olen savolainen itse ja myös nämä myöhään ja kauan lämmitettävät saunat myös. Olen aina ajatellut että saunaan meneminen ajoittuisi siihen  kl 20-22- aikaan kuitenkin ennen puoltayötä. Ja minut on yleensä kutsuttu jo kl 19:sta. Kotiin on melko pitkä ajomatka.

 Olen yleensäkin ruvennut, iltauninen kun olen, haukottelemaan siinä yhdeksän maissa ja lähtenytkin kotiin. Kylässä ollessani, ilman saunaa, tai saunoessani en viivy kun parisen tuntia. Siinäkin on jo tunti liikaa.

 Ihmettelen vain sitä kun kyläpaikassa rupeavat sitä saunaa touhuamaan siinä kl.20 jälkeen ja sauna on valmis suurinpiirtein puolenyön maissa. Heillä oli silloin koulu-ikäisiä lapsia, luulisi että heidänkin pitäisi päästä ajoissa saunaan ja nukkumaan, kun on jo puoli seitsemältä aika nousta kouluun syrjäkylällä.

Ihannetilanne, siellä savusauna-miehellä on ollut kun olemme tulleet paikan päälle, hän käskee heti vieraat saunaan. Ja se passaa, kerkiää tukkakin kuivua (jos on talvi ja kylmään autoon meneminen).

Mutta eipä tuosta nyt haittaa ole ollut.  Voihan olla, että olen ottanut tosissani saunaan kutsun ja isäntäväki minun huomatessaan oikeasti tulevan, rupeavat vitkuttelemaan saunanlämmityksen kanssa.  

Jos olen jäänyt yökylään, käyn sitten aamulla saunassa, onhan siellä muuripadassa yleensä vielä lämmintä vettä.

Kyllä monet kerrat. Anoppilassa ja mummilassa.

Up

Lapsena kaverin synttärit. Meidät jaettiin pieniin ryhmiin ja jokainen ryhmä sai pienen kipon jossa sipsiä. Sitten kaverin äiti jakoi jokaiselle pussista kaksi karkkia. Näiden lisäksi oli kakkua, joka oli Hylaa ja maistui todella pahalle (ainakin silloin 90-luvulla). Limsaa sai yhden mukillisen, sen jälkeen vettä.

Kaverin äiti oli yh ja todella tarkka, ettei lapsiin kulu rahaa. Myös hän pelkäsi tyttärensä lihomista hysteerisesti,joten aina karkkipäivinäkin kaverini sai joko karkkiaskin tai tikkarin. Ja tästä tytöstä tuli aikuisena täys karkkiaddikti.

En jaksanut lukea kaikkea, mutta onko täällä yhtään nälkäistä, joka olisi lähtiessään kyläpaikasta antanut kunnolla palautetta, siis suomeksi haukkunut emännän/isännän pystyyn? Tyyliin ”jumalauta, että oli surkeat tarjottavat, me kuollaan nälkään, ja lähdetään nyt syömään!”

Kun kaikki täällä näyttävät vaan kituvan nälissään ja hiippailevat sitten mölyt mahassaan Mäkkärille....

Eihän ne urpot ruuan pihtaajat ikinä opi, jos ei niille sano suorat sanat! Jos loukkaantuvat, niin sittenhän loukkaantuvat.

Vierailija kirjoitti:

MIten joku ei kestä muutamaa tuntia tai yhtä yötä pientä näläntunnetta?

Takuulla kaikki tän ketjun valittajat naisia, niillä verensokeri tippuu vartissa ilman välipalaa.

Nää on niin nähty nää näläntunnetta kestävät äijät.

Näillä ei ole mitään kykyä havainnoida omaa vointia, ja niin vaan saadaan syvästi rationaaliset kiistat pystyyn kun alkaa ei-tietenkään-mikään-nälkäkiukku yltyä.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkea, mutta onko täällä yhtään nälkäistä, joka olisi lähtiessään kyläpaikasta antanut kunnolla palautetta, siis suomeksi haukkunut emännän/isännän pystyyn? Tyyliin ”jumalauta, että oli surkeat tarjottavat, me kuollaan nälkään, ja lähdetään nyt syömään!”

Kun kaikki täällä näyttävät vaan kituvan nälissään ja hiippailevat sitten mölyt mahassaan Mäkkärille....

Eihän ne urpot ruuan pihtaajat ikinä opi, jos ei niille sano suorat sanat! Jos loukkaantuvat, niin sittenhän loukkaantuvat.

Useimmat ihmiset eivät halua rikkoa sosiaalisia normeja ja vajota tällaiselle tasolle itse, vaikka isäntä tai emäntä olisikin toiminut tökerösti.

Mulla ei ole nyt tarjota kenellekään mitään. Olen opiskelija ja juuri juuri saan oman perheeni syötettyä. Mekin saadaan ruoka-apua toisinaan. Odotan aikaa että saan vieraille tarjota muutakin kuin teetä tai lantrattua mehua. 

Käyn kylässä lähinnä ystävillä ja perheenjäsenille, joille kehtaan sanoa, että nyt olisi nälkä, saanko ottaa jotain syötävää tai ilmoittaa että nyt on niin kova nälkä, että lähden hakemaan jotain murkinaa.

Jos joku tuttava pyytää kylään, niin usein kyläily ei niin montaa tuntia kestä, etteikö voisi olla ilman tarjoilujakin. En tosin muista yhtään tällaista vierailua, etten jotain olisi saanut. Yökylässä en käy muilla kuin tosi läheisillä ystävillä, sisaruksilla ja vanhemmilla (omilla tai miehen). Nämä kaikki on ihan normaalia, vieraanvaraista sakkia. Toki vien itsekin jotain, mutta aika paljon vieraillaan ristiin, joten vuoroin vieraissa meiningillä mennään. Koskaan ei ole tarvinnut nälässä olla. Mun mielestä yökyläily paikassa, jossa en voisi olla "kuin kotonani" tuntuu epämukavalta ajatukselta. En menisi yökylään/lomailemaan paikkaan, jossa pitäisi kärsiä nälkää/ei voisi suht omatoimisestikin aloittaa ruuanlaittoa.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin tuossa vähän aikaa sitten muuttamassa kaveripariskuntaa. Korona-aika, mutta pitäähän sitä auttaa. Lupasivat sitten pizzapalkan. Tehtiin hiki hatussa töitä, vaikka toinen pariskunnasta ei oikein jaksanut osallistua, vaan vahti autoa tai joi vissyä jossain sivummalla. Kun pizzapalkan aika tuli, ojennettiin jotain pirkka-kaljaa käteen, jota en voinut juoda, kun olin autolla. Tämä, joka ei jaksanut kovasti osallistua omien kamojensa raijaamiseen kertoi, että ovat lähdössä kahdestaan kebabille lähiravintolaan (takeaway), kun me lähdetään. Kiitos, lupaan muistaa vieraanvaraisuutenne.

"Ai ku ihanaa,me tullaa mukaan kebabille. Onkin ravitsevampaa kuin lupaamanne pitsa- kyl kebabinne hyvin passaa,kiitti vaa."

Aikoinaan Amerikassa asuessani olin kutsuttuna äitinä pikkutaaperon syntymäpäivillä. Lapsi ja "ystävät" olivat vielä pieniä, siksi vanhemmat olivat mukana juhlissa. Lapsille tarjottiin synttäriherkut, vanhemmille ei. Sitten jossain vaiheessa, paljon myöhemmin, emäntä sanoi että voittehan tekin jotain ottaa jos haluatte. Pöytä oli yhä täynnä tarjottavaa eli kyse ei ollut siitä etteikö olisi riittänyt. Kukaan ei kehdannut ottaa kun tokaisi niin ohimennen.

Teini-iässä perheemme kutsuttiin sukulaisen rippijuhliin. Tämä sukulainen oikein vaati, että pitää tulla jo kirkkoon. Lähdettiin sitten aamupalan jälkeen ajamaan klo 7 sinne hevonkuuseen, että ollaan klo 10 kirkonpenkissä. Kaksi tuntia kesti konfirmaatio ja klo 12 päästiin juhlapaikalle eli tämän sukulaisen kotiin. Tarjoiluna oli täytekakkua ja keksiä sekä kuivakakkua. Ei muuta. Eikä oltu ainoat sukulaiset, jotka oli vaatimalla vaadittu pitkien matkojen takaa näille kekkereille. Isäni totesi noin klo 13, että aletaan lähteä. Tämä sukulainen kovin ihmeteli, että mihin nyt lähdette näin kiireellä. Isä totesi, että "lapsilla on nälkä ja pitää poiketa syömään ennen kotimatkaa". Tähän lähti pari muuta sukulaismiestä mukaan kyselemään, että missäs on lähin grilli, kun lapset ja itselläkin on nälkä.

Minusta käsittämätöntä kutsua vieraita noin kaukaa tuolle tarjoilulle. Olisi piru soikoon tarjonnut ruuan tai edes todella tukevat suolaiset palat. Ei ne isot juhlat edes oleet, varmaan 20 ihmistä. Kyse oli varakkaasta ihmisestä, joka voi käyttää pitopalveluakin, jos ei itse viitsi laittaa.

Sanomattakin selvää, että lahjatoive oli rahaa...

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole nyt tarjota kenellekään mitään. Olen opiskelija ja juuri juuri saan oman perheeni syötettyä. Mekin saadaan ruoka-apua toisinaan. Odotan aikaa että saan vieraille tarjota muutakin kuin teetä tai lantrattua mehua. 

Voi kulta ❤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän ketjuun tulee aina kahdenlaisia kommentoijia. Ensimmäinen tyyppi on se selkeästi syömishäiriöinen neurootikko joka ei millään voi ymmärtää että miten muut voivat syödä jopa neljä kertaa päivässä ja että ei ihme että suomalaiset ovat läskejä kun ovat koko ajan mässyttämässä ruokaa, hän pärjää ilman aamiaista ja lounaaksi riittää vesilasi.

Toinen tyyppi on se joka alkaa viisastelemaan ja nälvimään että miksi ette saaneet suutanne auki, ihan oma vika kun ette marssineet tyhjentämään puolitutun jääkaappia. Se tilanne jossa tajuaa että ei hitto, isäntäväki aikoo pitää meidät ilman ruokaa koko viikonlopun, on niin absurdi ettei tajua kuin vasta jälkikäteen. Suurin osa näistä kommentoijista ei varmasti itse olisi uskaltanut mitään sanoa ja loput varmaan ovat niitä raivohulluja tyranneja jotka heittelevät pöytiä sillä sekunnilla kun asiat eivät mene mielen mukaan, välittämättä sosiaalisista etiketeistä. Vaikka isäntäväki olisi täynnä urpoja jotka nassuttavat ruokaansa vieraiden naaman edessä tarjoamatta näille mitään tai pöytään on katettu vain yksi herne per naama, on ihan yhtä moukkamaista mennä mielenosoituksellisesti varastamaan sapuskaa jääkaapista tai aloittaa jättiriita. Helpointa on vain antaa olla ja ottaa opiksi seuraavaa kertaa varten tai poistua saman tien jos tilanne sallii. Useimmissa kertomuksissa ei edes ole ruokaa saatavilla koko taloudessa ja kauppaan ei ole mahdollista lähteä lätkimään.

Ja sitten vielä lisäksi ne jotka alkavat kaakattamaan siitä miten loisvieraat tulevat syömään murutkin köyhän pesästä, vaikka tarinassa erikseen painotetaan että isäntäväellä ei ole rahasta puutetta vaan kyse on pelkästä ajattelemattomuudesta tai pihiydestä.

Ja sitten vielä lisäksi nämä teidänkaltaiset roskapalstan besserwisserit.

Ja se älähtävä koira, johon kalikka kalahti 😂

Kamalia tarinoita. Suomalaisilta ei emännöinti ja isännöinti näköjään onnistu. Jos kutsuu vieraita niin on itsestäänselvää, että pitkänmatkalaisille tarjotaan kunnon ruokaa, aamupalaa laitetaan tarjolle jne.

Vierailija kirjoitti:

En nyt jaksanut koko vanhaa kerjua selata läpi, että olinko jo kommentoinut tästä. Meillä miehen siskon perheen meillä vieraillessa on aina tarjolla laktoosittomat ja gluteenittomat ruoat. Me olemme tottuneet käymään huoltoasemalla syömässä ennen heille menimistä, koska siellä yleensä ei ole mitään ruokaa tarjolla. Tai jos onkin rapuaikaan, tarjotaan rapuja, ja meidän kolmihenkisestä perheestä kaksi on äyriäisallergisia. No syödään sitten sitä paahtoleipää.

Laktoositon on hyvä laktoosi-intolerantille ja gluteeniton keliaakikolle.

Mahtaako vieraillanne olla kumpaakaan näistä vaivoista.

Tämä on varmaan nyt tarpeeton kommentti, mutta teidän jutut on ihan käsittämättömiä mun kokemuspohjalta.

Onko kaikilla teidän tuttavilla ihan liian iso asuntolaina, kun väitätte heitä rikkaiksi eikä rahaa kuitenkaan ole edes ruokaan?

Mietin vain, että mistä te heidän raha-asiansa (rikkautensa) tiedätte kun edes ruuasta ette pysty puhumaan. Kallis uusi talohan tarkoittaa yleensä satojen tuhansien velkaa.

Nuoruuden ystävä kutsui vanhan kaveriporukan kylään. Tulimme ympäri Suomea 100 - 300 km päästä. Söin aamulla tukevan aamiaisen ja kävin huoltiskalla kahvilla. Lounasta en syönyt, sillä emäntä oli luvannut hoitaa ruokapuolen. En siksi vienyt ruokaa tuliaisiksi, vaan kukkia ja saunatarvikkeita mökille. Yövyin hotellissa, onneksi.

Heti kyläilyn alkaessa selvisi, että tarjolla oli ainoastaan naposteltavaa: sipsejä, viinirypäleitä, keksejä ja juomana pelkkää alkoholia. Jossain vaiheessa iltaa emäntä meni jääkaapille ja teki kasan voileipiä - itselleen. Lopulta sanoin että minun on pakko lähteä, koska sain hirveän päänsäryn. Osaltani vierailu loppui siihen. Hotellin ravintolan keittiö oli vielä onneksi auki, ettei tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan.

Mieheni työkaveri kutsui juhlimaan 40v synttäreitään. Juhlat alkoivat klo 16. Juhliin oli kutsuttu kolme pariskuntaa eli meitä oli yht kahdeksan aikuista. Puoli kuudelta oli kahvit ja kaupan pieni sacher kakku sekä keksiä. Sen jälkeen oli tarjolla sipsiä ja omat juomat (mitä en ollut ymmärtänyt ottaa mukaan. Limpparia oli kuitenkin pari pulloa tarjolla. Kysyivät ottaako porukat skumppaa, sanoin ottavani toisen henkilön kanssa mutta eivät avanneetkaan kun oli vain kaksi juojaa.. iltakymmeneltä oli tarjolla pussillinen pakaste cocktailpiirakoita margariinin kanssa kahdeksalle hengelle, ei ollut montaa per henkilö. Lähdimme niitten jälkeen kotiin grillin kautta.

jotenkin olin ajatellut että kun kutsutaan juhliin jo klo 16 niin on tarjolla ruoka. Mutta ei näköjään pitäisi olettaa mitään. Kyseessä kuitenkin hyvin tienaava pariskunta, mutta säästyihän nekin rahat :)