oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut parikymppisenä niin outo emäntä, etten tarjonnut vieraalleni ruokaa. Sanoin etten itse ole nälkäinen ja kysyin halusiko hän jotain. Hän sanoi ettei halua ja en sitten tarjonnut ruokaa. Jälkikäteen tajusin, että oli hän varmasti nälkäinen. Minulla siis oli syömishäiriötaustaa ja söin yleensäkin vain yhden aterian päivässä, lisäksi aamu- ja iltapalan. Jotenkin en siis ymmärtänyt, että ihmisillä on tapana syödä useammin. Opin sen vasta työelämään siirryttyäni, että useimmat syövät lounaan ja päivällisen sekä jatkuvasti välipaloja.

Mulla ei ole syömyshäiriötausta, vaikka syön pelkästään yhden aterian päivässä ja iltapalan. Vierailleni kuitenkin valmistan aina kunnon tarjoilua oliko kyseessä kahvittelua tai lounasta.

Opiskuaikana kun mentiin yhden opiskelijakaverin luokse kylään hän tarjosi kahvia ja Saarioisten roiskeläppäpitsan jaettuna neljään osaan neljälle henkilölle....juu, rahat on opiskelijoilla vähissä, mutta mies oli ihan hyvätuloinen ja baarissa ja pikaruokaloissa tämä mimmi kävi usein

Paras oli yksi opiskeluaikainen kaveri, joka piti tuparit.Boolia vähän ja jotain kuppasta pikkupurtavaa.Parasta tässä oli se, että syömiset piti tuoda itse, siis tuparit oli nyyttärit, mikä on ihan ymmärrettävää, mutta tuparilahja olisi pitänyt kuitenkin viedä, ja tämän lahjan sai valita listasta, joka käsitti astiaston, jota tämä mimmi keräsi.Minimi oli vähintään neljä lautasta.

Joskus on tullut eteen tilanne, jossa ruokaa on valmistettu vain esim. 3 nakkia ja 3 perunaa kummallekin.

Tajuan sen, että isännällä tai emännällä saattaa nälkä lähteä tuolla määrällä, ja varmasti monellakin, mutta olisi kohteliaampaa että saa itse ottaa ruokaa, ja että ruokaa on niin paljon että sitä jää yli.

Meitä kun on moneksi, niin kuin ruokahalujakin. Laihat saattaa syödä paljon enemmän kuin luulisi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut parikymppisenä niin outo emäntä, etten tarjonnut vieraalleni ruokaa. Sanoin etten itse ole nälkäinen ja kysyin halusiko hän jotain. Hän sanoi ettei halua ja en sitten tarjonnut ruokaa. Jälkikäteen tajusin, että oli hän varmasti nälkäinen. Minulla siis oli syömishäiriötaustaa ja söin yleensäkin vain yhden aterian päivässä, lisäksi aamu- ja iltapalan. Jotenkin en siis ymmärtänyt, että ihmisillä on tapana syödä useammin. Opin sen vasta työelämään siirryttyäni, että useimmat syövät lounaan ja päivällisen sekä jatkuvasti välipaloja.

Tuo on niin hankalaa jos ei itse tunne nälkää niin helposti kuin muut. Pitää vaan tiedostaa asia ja kysyä muilta että haluaako jo syödä.

Otan eväitä laukkuun.

Minulla on keliakia ja kaikki tarjottava ruoka myös vieraille gluteeniton. Tosin teen itse enkä osta valmista. Kaikille on kelvannut loistavasti jos ei hirmu ennakkoluuloinen kääpä. 30 v sitten kun keliakia löytyi joka kylä paikassa tarjottiin vaan riisikakkuja joten on tuota nälkää nähty. Kuivat suolattomat versiot ei oikein uppoa...

lapsena kärsin nälästä aina isäni luona kun uusi avovaimo ei tykännyt jakaa omia ruokiaan. En kehdannut syödä muuta kuin aamupalan ja päivällisen jos se syötiin yhdessä. Onneksi vietin siellä vain jokatoisen viikonlopun ja vanhetessani aloin ottamaan omia eväitä mukaan. Kaupassa käydessämme jouduin myös maksamaan itse omat juttuni jos jotain halusin. 

Luen tätä ketjua tyrmistyneenä. Vaikka olen persaukinen  adhd jolla usein  sosiaalinen etiketti vähän hukassa, silti minulle  on selvää että jos joko tulee pidemmästä matkasta kylään teen esim. pitsan, toki kysyen ensin suunnitelmista että käyvätkö jonkun muun luona syömässä ja sitten tulevat kahville.

Yövieraiden kanssa ostetaan syötävät puoliksi.

Olimme eksän kanssa joskus menossa ulkomaille ja päätimme yöpyä tämän sisaren luona meno- ja tulomatkalla, jotta meidän ei tarvinnut ottaa hotellia tai lentoparkkia. 

No tuo sisko oli kyllä tehnyt ruokaa, mutta ei ollut ollenkaan kysellyt meiltä allergioista tai muusta. 

Kun kesä oli, niin oli suunnitellut grilliruoat kun saavuimme. Tarjoilla oli kanavartaita, ribsejä, naudan pihvejä, uusia perunoita, maissia, pekoniin käärittyjä herkkusieniä, grillattua kevätsipulia ja fetasalaattia ja kaalisalaattia.

Ainoat ruoat joita itse pystyin siis vegaanina syömään olivat perunat,kevätsipuli ja maissi. 

Jouduin olemaan koko illan hirveässä nälässä ja tulin todella humalaan kun jouduin juomaan viiniä lähes tyhjään vatsaan.

Seuraavana aamuna ruokana oli kahvia/teetä, leipää ja kroisantteja, leikkeleitä, juustoja, tomaatti-,kurkku-ja paprikasiivuja ja munakasta. Jouduin selittämään etten syö eläinkunnan tuotteita ja sain hedelmiä leipien lisäksi vaikka edessä oli pitkä lento. Jouduttiin käydä helsinki-vantaalla erikseen syömässä.

Takaisin tullessamme mieheni sisko ei ollut tehnyt mitään ruokaa, vaan ehdotti ruoan tilaamista. Jääkaappiin oli ostanut ylimääräiseksi muutaman vege-eineslaatikon. Aamupalalla oli vain juomat, leipiä ja samat vihannekset kuin ennenkin. V* tutti kyllä rankasti ja lähdimme heti aamusta ajamaan nälkäisinä kotiin päin.

Vierailija kirjoitti:

Olimme eksän kanssa joskus menossa ulkomaille ja päätimme yöpyä tämän sisaren luona meno- ja tulomatkalla, jotta meidän ei tarvinnut ottaa hotellia tai lentoparkkia. 

No tuo sisko oli kyllä tehnyt ruokaa, mutta ei ollut ollenkaan kysellyt meiltä allergioista tai muusta. 

Kun kesä oli, niin oli suunnitellut grilliruoat kun saavuimme. Tarjoilla oli kanavartaita, ribsejä, naudan pihvejä, uusia perunoita, maissia, pekoniin käärittyjä herkkusieniä, grillattua kevätsipulia ja fetasalaattia ja kaalisalaattia.

Ainoat ruoat joita itse pystyin siis vegaanina syömään olivat perunat,kevätsipuli ja maissi. 

Jouduin olemaan koko illan hirveässä nälässä ja tulin todella humalaan kun jouduin juomaan viiniä lähes tyhjään vatsaan.

Seuraavana aamuna ruokana oli kahvia/teetä, leipää ja kroisantteja, leikkeleitä, juustoja, tomaatti-,kurkku-ja paprikasiivuja ja munakasta. Jouduin selittämään etten syö eläinkunnan tuotteita ja sain hedelmiä leipien lisäksi vaikka edessä oli pitkä lento. Jouduttiin käydä helsinki-vantaalla erikseen syömässä.

Takaisin tullessamme mieheni sisko ei ollut tehnyt mitään ruokaa, vaan ehdotti ruoan tilaamista. Jääkaappiin oli ostanut ylimääräiseksi muutaman vege-eineslaatikon. Aamupalalla oli vain juomat, leipiä ja samat vihannekset kuin ennenkin. V* tutti kyllä rankasti ja lähdimme heti aamusta ajamaan nälkäisinä kotiin päin.

Juuuu ihan vissiin olet vegaani. KUKAAN vegaani ei oleta, että kyläpaikassa on ruokaa tarjolla, varsinkaan jos ruokavalioasioita ei ole etukäteen kysytty. Mut kiva trolli, hermanni!

Vierailija kirjoitti:

Olimme eksän kanssa joskus menossa ulkomaille ja päätimme yöpyä tämän sisaren luona meno- ja tulomatkalla, jotta meidän ei tarvinnut ottaa hotellia tai lentoparkkia. 

No tuo sisko oli kyllä tehnyt ruokaa, mutta ei ollut ollenkaan kysellyt meiltä allergioista tai muusta. 

Kun kesä oli, niin oli suunnitellut grilliruoat kun saavuimme. Tarjoilla oli kanavartaita, ribsejä, naudan pihvejä, uusia perunoita, maissia, pekoniin käärittyjä herkkusieniä, grillattua kevätsipulia ja fetasalaattia ja kaalisalaattia.

Ainoat ruoat joita itse pystyin siis vegaanina syömään olivat perunat,kevätsipuli ja maissi. 

Jouduin olemaan koko illan hirveässä nälässä ja tulin todella humalaan kun jouduin juomaan viiniä lähes tyhjään vatsaan.

Seuraavana aamuna ruokana oli kahvia/teetä, leipää ja kroisantteja, leikkeleitä, juustoja, tomaatti-,kurkku-ja paprikasiivuja ja munakasta. Jouduin selittämään etten syö eläinkunnan tuotteita ja sain hedelmiä leipien lisäksi vaikka edessä oli pitkä lento. Jouduttiin käydä helsinki-vantaalla erikseen syömässä.

Takaisin tullessamme mieheni sisko ei ollut tehnyt mitään ruokaa, vaan ehdotti ruoan tilaamista. Jääkaappiin oli ostanut ylimääräiseksi muutaman vege-eineslaatikon. Aamupalalla oli vain juomat, leipiä ja samat vihannekset kuin ennenkin. V* tutti kyllä rankasti ja lähdimme heti aamusta ajamaan nälkäisinä kotiin päin.

Näin toisena vegaanina kyllä ihmettelen, että miten sinä oletit, että sisko alkaa automaattisesti kyselemään teidän ruokatavoista? Onhan se kohteliasta kysyä Joo mutta mielestäni vierailijalla on kuitenkin se suurempi vastuu kertoa allergioistaan ja dieeteistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin raskaana lukioaikana ja menin yökylään ystäväni luokse. Hän tiesi raskaudestani. Illalla katsottiin elokuvaa ja syötiin ranskalaisia, joita oli yksi pienehkö lautasellinen. Tämä jaettiin ystäväni ja hänen pikkuveljensä kanssa. No, illalla se tuntui vielä ihan riittävältä, vaikka olikin niukka määrä. Seuraus näkyi sitten vasta aamulla kun nousimme sängystä ja minulla musteni ihan täysin silmissä ja kaikki äänet kuuluivat sellaisina kaukaisina ja kaikuvina ääninä. En siis pyörtynyt, mutta pakko oli mennä maaten, että tämä heikotus meni ohi. Voihan se olla, että tämä kohtaus olisi tullut runsaasta iltapalasta huolimatta, mutta olen aika varma, että tuosta se johtui. En kuitenkaan ole mitenkään katkera, vaikka nyt aikuisiällä olemme etääntyneet, niin muistelen tätä ystävää aina lämmöllä.

Siis onko tämä vitsi? :D

"Ystävä tarjosi aterian, joka tuntui ihan riittävältä, mutta minulla olisi hyvä syy olla hänelle katkera, koska aamulla minua vähän heikotti, vaikkei se todennäköisesti johtunutkaan mitenkään ystävästäni. Olen kuitenkin jalomielinen ja muistelen ystävää kaikesta huolimatta hyvällä!"

Miksi tuo olisi vitsi? Tarjotaan raskaana olevalle todella epäterveellistä ruokaa ja sitäkin erittäin vähän, vaikka toinen syö kahden edestä. Seuraavana päivänä raskaana oleva lähes pyörtyy aliravitsemuksen vuoksi, riskinä mm. keskenmeno. Mutta eihän siinä mitään?

No en minä ainakaan olisi tiennyt, että keskenmenon saa heti, jos yhden kerran syö iltapalan, joka ei ole täydellisen terveellinen ja ravitseva. Mutta jos sinä kerran tiesit, niin miksi et varannut itsellesi evästä? Jos asia on tosiaan noin tärkeä, niin ei luulisi laittavan kaikkea kaverin tarjoilujen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuli tämä juttu mieleen tuosta yhdestä kertomuksesta, jossa jouduttiin mökillä elämään pelkillä sipseillä... Exäni vei minut ensimmäistä kertaa tapaamaan vanhempiaan, jotka asuivat ihan keskellä ei mitään, ja siellä oli tarkoitus viipyä viikonloppu. Nämä vanhemmat hakivat meidät rautatieasemalta ja matkalla kävimme kaupassa, mistä he ostivat pussikaupalla sipsejä ja pinon isoja suklaalevyjä. Perillä kävi ilmi, että kaikki nämä sipsit ja suklaat oli tarkoitettu minulle ja exälleni, ja ihmettelin että miten he kuvittelevat meidän voivan kahdestaan syödä niitä noin järkyttävät määrät. Itse en pysty syömään kumpaakaan paljoa, koska tulee huono olo, joten naureskellen sanoin exälleni, että hänellä on ainakin viikonlopuksi mielin määrin herkkuja.

No, koitti ruoka-aika ja koin pienen järkytyksen, kun ruokana oli jokaiselle yksi pieni peruna ja yksi uunissa paistettu grillitassu, sekä neljälle hengelle jaettavaksi sellainen kaupan rasia punajuurisalaattia. En ole suuriruokainen, joten tässä vaiheessa en ollut huolissani, ihmettelin vain ankeaa "ateriaa", mutta sitten kävi ilmi, ettei heillä syöty tuon päiväaterian lisäksi mitään muuta kuin aamupala, jolloin tarjolla oli yksi viipale leipää jokaiselle. Ilmeisesti nämä vanhemmat olivat tosi pieniruokaisia, ja meidän oli tarkoitus syödä lisäkkeeksi niitä sipsejä ja suklaata. Varsinaisesti en siis joutunut olemaan nälässä, mutta olin koko viikonlopun tosi huonovointinen syötyäni nälkääni näitä herkkuja. Exä sen sijaan mussutti niitä tyytyväisenä eikä kommentoinut asiaa mitenkään, joten tuo oli ilmeisesti heillä kotona ihan normaalia.

Itse en kehtaisi mennä mökille ilman että veisin kassillisen ruokaa mukanani. Eri asia toki jos olitte alaikäisiä. 

Yksi sukulaisperhe on todella ylipainoista ja syömishäiriöistä porukkaa koko sakki. On jo melkein painajainen kun he tulevat useammaksi päiväksi kylään, niin et millään pysty varaamaan niin paljoa ruokaa ettei se loppuisi kesken.

Kaikki pyörii heillä ruuan ympärillä. Ihmisistäkin puhutaan lähinnä siitä näkökulmasta, tarjosivatko ne heille hyvää ruokaa ja ennen kaikkea oliko sitä saavillisittain tarjolla.

Varmaan he meilläkin ovat lopulta nälkää nähneet, vaikka ruokaa on mennyt monta kiloa/nuppi päivässä.

En oikein jaksa enää heidän vierailuitaan, vaikka muuten ihan mukavia ovatkin. Minusta poikkeukselliset suursyömärit voisivat oikeastikin kylään mennessään varata mukaansa vähän privaattiakin ruokaa, jota sitten ahmisivat normaaliaterioiden välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tämä juttu mieleen tuosta yhdestä kertomuksesta, jossa jouduttiin mökillä elämään pelkillä sipseillä... Exäni vei minut ensimmäistä kertaa tapaamaan vanhempiaan, jotka asuivat ihan keskellä ei mitään, ja siellä oli tarkoitus viipyä viikonloppu. Nämä vanhemmat hakivat meidät rautatieasemalta ja matkalla kävimme kaupassa, mistä he ostivat pussikaupalla sipsejä ja pinon isoja suklaalevyjä. Perillä kävi ilmi, että kaikki nämä sipsit ja suklaat oli tarkoitettu minulle ja exälleni, ja ihmettelin että miten he kuvittelevat meidän voivan kahdestaan syödä niitä noin järkyttävät määrät. Itse en pysty syömään kumpaakaan paljoa, koska tulee huono olo, joten naureskellen sanoin exälleni, että hänellä on ainakin viikonlopuksi mielin määrin herkkuja.

No, koitti ruoka-aika ja koin pienen järkytyksen, kun ruokana oli jokaiselle yksi pieni peruna ja yksi uunissa paistettu grillitassu, sekä neljälle hengelle jaettavaksi sellainen kaupan rasia punajuurisalaattia. En ole suuriruokainen, joten tässä vaiheessa en ollut huolissani, ihmettelin vain ankeaa "ateriaa", mutta sitten kävi ilmi, ettei heillä syöty tuon päiväaterian lisäksi mitään muuta kuin aamupala, jolloin tarjolla oli yksi viipale leipää jokaiselle. Ilmeisesti nämä vanhemmat olivat tosi pieniruokaisia, ja meidän oli tarkoitus syödä lisäkkeeksi niitä sipsejä ja suklaata. Varsinaisesti en siis joutunut olemaan nälässä, mutta olin koko viikonlopun tosi huonovointinen syötyäni nälkääni näitä herkkuja. Exä sen sijaan mussutti niitä tyytyväisenä eikä kommentoinut asiaa mitenkään, joten tuo oli ilmeisesti heillä kotona ihan normaalia.

Itse en kehtaisi mennä mökille ilman että veisin kassillisen ruokaa mukanani. Eri asia toki jos olitte alaikäisiä. 

Kyseessä ei ollut mökki vaan exäni lapsuudenkoti. Junamatkaa oli tuntikaupalla, joten mukana ei oikein voinut tuoda ruokaa. Kauppaan yritin kyllä mennä mukaan aikeenani maksaa osa ostoksista, mutta exäni hermostui tästä ja vaati minua jäämään kanssaan autoon odottamaan. Alaikäisiä emme tuolloin olleet, mutta hyvin nuoria kuitenkin, juuri 20 täyttäneitä.

En mä kylään menekään syömään, eipä silti. Mutta on tullut jossain paikassa nälkä, kun en ole tottunut elämään kahvilla ja tupakilla ja aamupalan lisäksi syömään vaan yhden aterian.

Jos mulla tulis kylässä nälkä, lähtisin kyllä hakemaan ruokaa jostain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme eksän kanssa joskus menossa ulkomaille ja päätimme yöpyä tämän sisaren luona meno- ja tulomatkalla, jotta meidän ei tarvinnut ottaa hotellia tai lentoparkkia. 

No tuo sisko oli kyllä tehnyt ruokaa, mutta ei ollut ollenkaan kysellyt meiltä allergioista tai muusta. 

Kun kesä oli, niin oli suunnitellut grilliruoat kun saavuimme. Tarjoilla oli kanavartaita, ribsejä, naudan pihvejä, uusia perunoita, maissia, pekoniin käärittyjä herkkusieniä, grillattua kevätsipulia ja fetasalaattia ja kaalisalaattia.

Ainoat ruoat joita itse pystyin siis vegaanina syömään olivat perunat,kevätsipuli ja maissi. 

Jouduin olemaan koko illan hirveässä nälässä ja tulin todella humalaan kun jouduin juomaan viiniä lähes tyhjään vatsaan.

Seuraavana aamuna ruokana oli kahvia/teetä, leipää ja kroisantteja, leikkeleitä, juustoja, tomaatti-,kurkku-ja paprikasiivuja ja munakasta. Jouduin selittämään etten syö eläinkunnan tuotteita ja sain hedelmiä leipien lisäksi vaikka edessä oli pitkä lento. Jouduttiin käydä helsinki-vantaalla erikseen syömässä.

Takaisin tullessamme mieheni sisko ei ollut tehnyt mitään ruokaa, vaan ehdotti ruoan tilaamista. Jääkaappiin oli ostanut ylimääräiseksi muutaman vege-eineslaatikon. Aamupalalla oli vain juomat, leipiä ja samat vihannekset kuin ennenkin. V* tutti kyllä rankasti ja lähdimme heti aamusta ajamaan nälkäisinä kotiin päin.

Juuuu ihan vissiin olet vegaani. KUKAAN vegaani ei oleta, että kyläpaikassa on ruokaa tarjolla, varsinkaan jos ruokavalioasioita ei ole etukäteen kysytty. Mut kiva trolli, hermanni!

Olin nähnyt tuon siskon useamman kerran aiemminkin silloisen miehen suvun juhlissa, ja heillä oli aina ollut kasvis-vaihtoehtoja tarjolla ja aiemmin siskolla kyläillessä oli myös ollut minulle sopivia ruokia. Olimme myös miehen kanssa olleet yhdessä tuohon aikaan melkein kaksi vuotta, joten vaikea uskoa ettei tiennyt minun olevan kasvissyöjä.

Miehen veljen huushollissa joutuu aina odottelemaan kahvipöytään kutsua tuntikausia siitä, kun on sinne saavuttu, ruoasta nyt puhumattakaan, matkaa on reilut 400 km. Nykyisin (toki käydään max kerran vuodessa eikä edes yövytä siellä) käydään jossain matkan varrella syömässä kunnolla ennen sinne menoa. Tämä, vaikka on ollut puhe, että "syödään sitten kun tulette". Ja täysin mahdoton on myös löytää kaupasta mitään laktoositonta tarjottavaa :D Kiva ensin odotella ruokaa/kahvia jopa 4 tuntia, ja sitten todeta, ettei voi syödä mitään...