Lue keskustelun säännöt.
oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Miehen veljen vaimo tarjosi yhden sipuliperunasekoituspussin kokoisen ´laatikon´ yhteensä 8 hengelle. Muutama pala leipää oli tarjolla. Kahvia keittäessään kysyi tarkasti aikuisilta, montako kuppia aikoo juoda. Keitti sitten vajaan pannun, kun vastasimme hämillämme, että pari kuppia, kai. Ne olivat niitä 1,5 DL kuppeja.
Mikään ei ole niin noloa kuin pihistellä ruokatarjoilussa.
Itse varaan ruokaa aina paljon, eikä kukaan jää nälkäiseksi.No ilmeisesti selvisitte riipin raapin hengissä tästä koetelemuksesta? Ette kuitenkaan saaneet suuta auki, kun hiuka iski? Jos on tarve ruokailla kahden tunnin välein, ei ehkä kannata "vastata hämillään"?.
Hieman vaikea ymmärtää tätä kommenttia. Pihit väärin ruoan tarpeen tyhmyyttään arvioivat isännät tässä ilmeisesti olivat aiheena. Mutta näköjään niitä on muitakin tällä palstallakin.
Ei mulla muuta ko että yrittäkää ny v_ttu pysyä hengissä, ihan vaikka 24 h ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Miehen veljen vaimo tarjosi yhden sipuliperunasekoituspussin kokoisen ´laatikon´ yhteensä 8 hengelle. Muutama pala leipää oli tarjolla. Kahvia keittäessään kysyi tarkasti aikuisilta, montako kuppia aikoo juoda. Keitti sitten vajaan pannun, kun vastasimme hämillämme, että pari kuppia, kai. Ne olivat niitä 1,5 DL kuppeja.
Mikään ei ole niin noloa kuin pihistellä ruokatarjoilussa.
Itse varaan ruokaa aina paljon, eikä kukaan jää nälkäiseksi.No ilmeisesti selvisitte riipin raapin hengissä tästä koetelemuksesta? Ette kuitenkaan saaneet suuta auki, kun hiuka iski? Jos on tarve ruokailla kahden tunnin välein, ei ehkä kannata "vastata hämillään"?.
Ei mulla muuta ko että yrittäkää ny v_ttu pysyä hengissä, ihan vaikka 24 h ajan.
:D
Olen. Ei riitä, että se on minusta ylipäätään käsittämätöntä, mutta kun kyseinen majoittaja sattuu olemaan kokki!! Ei edes kahvikupillista tarjonnut, piti itse ostaa kahvilassa aamiaista jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen! Olimme 2 yötä tuttavaperheen luona. Veimme tuliaisia noin satasella, mutta emme varsinaisesti ruokaa. Kyselin etukäteen jos voisin tuoda jotain ruokaa, mutta siitä kieltäydyttiin, niinpä veimme kahvia, jotain herkkuja, sekä yhden hintavamman lahjan.
Eka päivä meni ok, koska olimme pysähtyneet syömään menomatkalla, kyläpaikkaan saavuimme pitkän ajomatkan jälkeen puolen päivän jälkeen.
Päivällisaikaan oli jokaisella hyvin pienin kalapala, sekä 1-2 perunaa + salaattia. Muuta ruokaa ei ollut. Iltapalaksi 2-7v lapset saivat yhdet hedelmäsoseet. Aikuiset eivät syöneet.
Toisena päivänä aamiaisen leipäviipaleen ja aamupäivän ulkoilun jälkeen olin niin nääntynyt nälästä, että en oikein muista ruokia. Päivä lipui ohi ja yritin vaan miettiä miten saadaan ruokaa. Lapsille kehtasin pyytää lisää syötävää. Sen muistan, että toisena yönä en juuri saanut nukuttua nälän takia.
Molemmat perheet ovat tosi liikunnallisia ja meidän perhe syö hyvin paljon enemmän kuin tuttavaperhe.
Lähdimme kotiin sovittua aikaisemmin ja suuntasimme suoraan läheiseen ruokapaikkaan :D
Kouluteinit vois mennä kylään jossa ei saa ruokaa 2:een päivään koska kun ne on ruokalassa koulussa niin ne valittä kato mitä vittua tää on kato nyt ja joku toinen hyi mikä tää on jauhettu rotta vai? miten joku voi sanoo noin ja kouluruokahan on niin hyvää tiiän oon kai ainut joka tykkää kouluruuasta kyllä ruoka maistuis teineille 2 päivän jälkeen ja nii törkeää sanoo ruuasta noin kun lapsia mailmassa KUOLEE nälkään itkee äiti halun ruokaa tiedän poika meillä ei varaa ei täällä oo ruokaa no kuolemme nälkään kohta mutta se on parempi kuolla kun kärsiä siks laitan aina välillä unicefiin ja punaiseen ristiin rahaa että enemmän lapsia sais ainakin ruokaa ajatelkaa sitä
Käyttäjä26563 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen! Olimme 2 yötä tuttavaperheen luona. Veimme tuliaisia noin satasella, mutta emme varsinaisesti ruokaa. Kyselin etukäteen jos voisin tuoda jotain ruokaa, mutta siitä kieltäydyttiin, niinpä veimme kahvia, jotain herkkuja, sekä yhden hintavamman lahjan.
Eka päivä meni ok, koska olimme pysähtyneet syömään menomatkalla, kyläpaikkaan saavuimme pitkän ajomatkan jälkeen puolen päivän jälkeen.
Päivällisaikaan oli jokaisella hyvin pienin kalapala, sekä 1-2 perunaa + salaattia. Muuta ruokaa ei ollut. Iltapalaksi 2-7v lapset saivat yhdet hedelmäsoseet. Aikuiset eivät syöneet.
Toisena päivänä aamiaisen leipäviipaleen ja aamupäivän ulkoilun jälkeen olin niin nääntynyt nälästä, että en oikein muista ruokia. Päivä lipui ohi ja yritin vaan miettiä miten saadaan ruokaa. Lapsille kehtasin pyytää lisää syötävää. Sen muistan, että toisena yönä en juuri saanut nukuttua nälän takia.
Molemmat perheet ovat tosi liikunnallisia ja meidän perhe syö hyvin paljon enemmän kuin tuttavaperhe.
Lähdimme kotiin sovittua aikaisemmin ja suuntasimme suoraan läheiseen ruokapaikkaan :D
Kouluteinit vois mennä kylään jossa ei saa ruokaa 2:een päivään koska kun ne on ruokalassa koulussa niin ne valittä kato mitä vittua tää on kato nyt ja joku toinen hyi mikä tää on jauhettu rotta vai? miten joku voi sanoo noin ja kouluruokahan on niin hyvää tiiän oon kai ainut joka tykkää kouluruuasta kyllä ruoka maistuis teineille 2 päivän jälkeen ja nii törkeää sanoo ruuasta noin kun lapsia mailmassa KUOLEE nälkään itkee äiti halun ruokaa tiedän poika meillä ei varaa ei täällä oo ruokaa no kuolemme nälkään kohta mutta se on parempi kuolla kun kärsiä siks laitan aina välillä unicefiin ja punaiseen ristiin rahaa että enemmän lapsia sais ainakin ruokaa ajatelkaa sitä
Oon 25v työtön mutta kyllä on kuitenkin vähän rahaa laittaa sinne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla tulis kylässä nälkä, lähtisin kyllä hakemaan ruokaa jostain.
Mulle on käynyt näin. Kaverini oli kutsunut illanistujaisiin paljon porukkaa. Tarjottavana oli vain nakkipiiloja, ja määrästä näin, että eivät tule riittämään kaikille. Ryntäsin kauppaan ja toin pari muovikassillista ruokaa, kuten salaatteja, leipää ja juustoja.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Joskus äitini kutsuu meidän perheen syömään. Ennen matkaa (60 km) kannattaa syödä, sillä hän on maailman hitain ruuanlaittaja ja aloittelee sitten vasta kun olemme perillä. Olen päätellyt että näin saa meidät viipymään pidempään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä joskus, en nyt muista niin tarkkaan, mutta minulla on tapana viedä mukanani jotain syötävää, joten ainakin sitä voi hyvillä mielin syödä ihan oma-aloitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kerran tuttujen mökillä juhannuksena. Vietiin runsaasti grillattavaa ja aamupalatarpeita mukanamme. Emäntä jemmasi ruuat jonnekin. Illalla kymmenen aikoihin alkoi isäntäväki miettiä, kumman pitäisi siivota grilli talven jäljiltä. Siinä vaiheessa olimme olleet paikalla 8 tuntia emmekä olleet syöneet mitään. Kotoa lähdimme aamupalan jälkeen, eli oli reilu 12 h edellisestä syömisestä, matkalla oletimme että kai me joku välipala tai kahvi juodaan kun perille saavutaan. Mutta ei.
isäntäväki vänkkäsi ja jankkasi grillin pesemisestä. Emäntä kiukutteli ryppyisen pöytäliinan kanssa. Olin jo niin nälkäinen ja väsynyt, että ilmoitin meneväni nukkumaan. Meni niin yli koko touhu. Heräsin yöllä ja kävin vessassa, näin kun emäntä istui keittiön lattialla ja syötti heidän jättimäiselle sekarotuiselle koiralle aamupalalle ostamamme leikkeleet ja juustot. Leipää taisi sentään jäädä. Lähdimme nopsasti kotiin heti aamukahvin jälkeen, sellaisen keitimme itse. Grillisapuskamme he ehkä söivät joskus yöllä, ei tarkempaa tietoa niiden kohtalosta.
Sanoimme useamman kerran illan aikana, että pitäiskös jo alkaa grillaamaan ja voisimmekos vaikka pestä perunat, mutta isäntäväki halusi ensin pelata jotain Mölkkyjään, saunapuiden kanssa touhuttiin toista tuntia, jotain ihmeellistä puuhaa koko ajan löytyi lisää ja lisää. Ja mielellään autettiinkin, olisi vaan ollut kivempaa kylläisenä.
Itse ainakin olisin jossakin vaiheessa marssinut jääkaapille, putsannut grillin ja alkanut hommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en syö leipää eikä oikeastaan ikinä ole mitään herkkuja kaapissa. Vihanneksia ja hedelmiä kyllä löytyy ja niitä olen pistänyt yllätysvieraille pöytään. Tämän jälkeen mämä yllätyspiipahtajat ovatkin aina tuoneet jotain pullaa tms mukanaan, ihan kiva. Mummo aikoinaan opetti että aina pitää olla vieraille pullaa pakkasessa, voi voi ;)
Mites mummo olisi reagoinut kun tulee vegaani tai keliaakikko.. aika isot pakastintilat saa olla... :)
Itse oon keliaakikko ja aina ilmoitan etukäteen tämän kun menen kylään. Monenlaista kokemusta tullut, monesti kyllä ihan okei tarjoamiset mutta niitä nälkäkeikkojakin on nähty. Pizzan tilaaminen lähikebabbilasta nimittäin ei keliaakikkoa täytä. Kotipizzasta saa gluteenitonta mutta noista turkkilaisten paikoista ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Tuparit alkoivat klo 17. Tarjolla erittäin runsaasti viinaa. Sekä sipsejä.
Samanlainen kokemus. Mentiin tuttavien luo syntymäpäiväjuhliin, ensimmäistä kertaa heidän asunnossaan. Mieheni sanoi, että synttärisankari on ammatiltaan kokki, että ei syödä hirveästi ennen sinnen menoa, koska siellä kuitenkin tarjoillaan hyvät sapuskat.
Paitsi että ruokaa ei ollut. Ainoastaan runsaasti viinaa laidasta laitaan ja sipsejä.
Juhlista poistuttiin ajoissa ja mentiin kotiin nakkikioskin kautta.
Tämän jälkeen menen joka paikkaan niin, että syön ensin. Ellei sitten etukäteen ole sanottu, että tervetuloa rapukutsuille tai muuten mainittu etukäteen, että mitä ruokaa on tarjolla, eikä vain kakkua ja pullaa.
Näin aikuisena myös ollut 50 juhlissa missä vain sipsit ja karkit. Plus viinaa ja kahvia. Viety kuitenkin kunnon lahjat. Vähän sapetti...
Ujona teinityttönä näitä dieettiviikonloppuja poikakamulla. Olivat tupakalla, kahvilla ja oluella toimivia heppuja. Ujona en ottanut puheeksi koskaan ruokaa. Okei joskus oli nakit ja ranskalaiset... säilyi mitat kohdillaan tuolloin. Mutta sitä ei tullut vastaan, kyten ketjussakin joillain, että jäpä syö lihapiirakkaa tyttiksen katsellessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Miehen veljen vaimo tarjosi yhden sipuliperunasekoituspussin kokoisen ´laatikon´ yhteensä 8 hengelle. Muutama pala leipää oli tarjolla. Kahvia keittäessään kysyi tarkasti aikuisilta, montako kuppia aikoo juoda. Keitti sitten vajaan pannun, kun vastasimme hämillämme, että pari kuppia, kai. Ne olivat niitä 1,5 DL kuppeja.
Mikään ei ole niin noloa kuin pihistellä ruokatarjoilussa.
Itse varaan ruokaa aina paljon, eikä kukaan jää nälkäiseksi.No ilmeisesti selvisitte riipin raapin hengissä tästä koetelemuksesta? Ette kuitenkaan saaneet suuta auki, kun hiuka iski? Jos on tarve ruokailla kahden tunnin välein, ei ehkä kannata "vastata hämillään"?.
Ei mulla muuta ko että yrittäkää ny v_ttu pysyä hengissä, ihan vaikka 24 h ajan.
Kuka tää tampio on, joka on selkeästi loukkaantunut tästä ketjusta? :D Tässä on puhuttu ihmisistä, jotka on itse kutsuttu kylään ja yöksikin, eikä tarjottu käytännössä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin raskaana lukioaikana ja menin yökylään ystäväni luokse. Hän tiesi raskaudestani. Illalla katsottiin elokuvaa ja syötiin ranskalaisia, joita oli yksi pienehkö lautasellinen. Tämä jaettiin ystäväni ja hänen pikkuveljensä kanssa. No, illalla se tuntui vielä ihan riittävältä, vaikka olikin niukka määrä. Seuraus näkyi sitten vasta aamulla kun nousimme sängystä ja minulla musteni ihan täysin silmissä ja kaikki äänet kuuluivat sellaisina kaukaisina ja kaikuvina ääninä. En siis pyörtynyt, mutta pakko oli mennä maaten, että tämä heikotus meni ohi. Voihan se olla, että tämä kohtaus olisi tullut runsaasta iltapalasta huolimatta, mutta olen aika varma, että tuosta se johtui. En kuitenkaan ole mitenkään katkera, vaikka nyt aikuisiällä olemme etääntyneet, niin muistelen tätä ystävää aina lämmöllä.
Siis onko tämä vitsi? :D
"Ystävä tarjosi aterian, joka tuntui ihan riittävältä, mutta minulla olisi hyvä syy olla hänelle katkera, koska aamulla minua vähän heikotti, vaikkei se todennäköisesti johtunutkaan mitenkään ystävästäni. Olen kuitenkin jalomielinen ja muistelen ystävää kaikesta huolimatta hyvällä!"
Miksi tuo olisi vitsi? Tarjotaan raskaana olevalle todella epäterveellistä ruokaa ja sitäkin erittäin vähän, vaikka toinen syö kahden edestä. Seuraavana päivänä raskaana oleva lähes pyörtyy aliravitsemuksen vuoksi, riskinä mm. keskenmeno. Mutta eihän siinä mitään?
No en minä ainakaan olisi tiennyt, että keskenmenon saa heti, jos yhden kerran syö iltapalan, joka ei ole täydellisen terveellinen ja ravitseva. Mutta jos sinä kerran tiesit, niin miksi et varannut itsellesi evästä? Jos asia on tosiaan noin tärkeä, niin ei luulisi laittavan kaikkea kaverin tarjoilujen varaan.
Todellakaan yhden päivän huonosta syömisestä tule mitään keskenmenoa! Suomessa ei olisi yhtään ihmistä, jos niin olisi - vanhemmat ikäpolvet, sodan aikaiset ja katovuosia kärsineet, ovat nähneet todellista nälkää ja saaneet niukasti ravintoa ja silti on lapset syntyneet ja raskaudet jatkuneet.
Onhan sitä ennen selvitty vaikka hyväksikäytöstä, kun niistä ei saanut puhua. Voidaan jatkaa samalla asenteella. En todellakaan kehtaisi jättää raskaana olevaa ystävääni nälkään. Jos ei olisi varaa en kutsuisi kylään. Enkä ole se alkuperäinen kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä matkustan työkseni paljon, ja eri kulttuureissa. Usein käy niin, että lähden kotoa klo 05, pääsen kohteeseen klo 10 ja lähden sieltä klo 16. Ja paikalliset menevät syömään vasta silloin. Eli saan ruokaa vasta kentällä klo 17-18, jos silloinkaan ehdin jotain sämpylää jostain hakemaan. Kotona klo 22.
Nykyään otan mukaani jonkun Elovena-patukan, jonka syön salaa vessassa. Siistiä tämä työssä matkustaminen, eikö?
Itse myös matkustan työssäni paljon sekä kotimaassa että ulkomailla, eikä se minua ole estänyt syömästä. En pärjää ilman aamiaista -> pakkaan aamulennolle eväsleivät, ehkä noloa joidenkin mielestä mutta en välitä. Päivällä syön syön aina jotain, koska en pärjää ilman, joskus lounaan, joskus vähemmän. Kyllä siinä päivässä aina joku pikku tauko on, jolloin voi sitten vaikka kysyä että olisiko tässä lähellä jotain kahvilaa, mistä voi nopeasti hakea purtavaa. Tai jos nyt on sellainen työ missä ehdottomasti ei voi syödä siellä paikan päällä (suojavaatteissa 6h tai jotain vastaavaa), niin pakkaisin mukaan iltapäiväksikin eväitä ja söisin niitä sitten kun se työkeikka on loppu. Ei kai sitä eloveenaa tarvitse juuri vessassa syödä? Lentokenttien tarjonta on huonoa ja kallista, puhumattakaan lentokoneiden tarjonnasta, joka on vielä huonompaa ja vielä kalliimpaa.
Yksissä ristiäisissä. Mulla on maitoallergia, ei siis laktoosi-intoleranssi, vaan allergia maidolle. Hienosti oli kaikki laktoositonta, mutta ihan kaikessa tarjottavassa oikeasta ruuasta kakkuihin ja muihin juhlatarjottaviin oli maitoa jossain muodossa.
En kyllä muista koskaan kärsineeni nälkää kyläpaikassa, mutta lapsena meidän naapurissa asui persoonallisia ihmisiä.
Naapurin rouva saattoi yllättäen ilmestyä meille vieraittensa kanssa ja hehkuttaa äitini leipomuksia että nyt saattekin hyvää syödäksenne. Äitini sitten alkoi keitellä kahvia naapurille ja hänen vierailleen ja kaivella pakastinta ja ainahan siellä jotain oli hätävarana.
Tätä tapahtui muutaman kerran kunnes äiti sanoi naapurille, että jos teille tulee vieraita niin keitä niille kahvit kotonasi äläkä tuo niitä meille. Hyvä äiti!
Kiitos tästä ketjusta, on todella herätellyt ajattelemaan omaa käytöstäni. Olen jo muutenkin aikuisiällä tajunnut että normaali jakaminen on minulle haastavampaa kuin muille. Johtuu ehkä osittain kasvatuksestani, missä kaikille lapsille ostettiin aina esim omat herkut, eikä mitään muutakaan tarvinnut jakaa kenenkään kanssa, vaikka meitä olikin useampi lapsi. Äitini ei päästänyt kutsumiani kavereita ruokapöytään, vaan ruoka-ajan koittaessa kaveri odotti huoneessa, pihalla tms kunnes olin syönyt. Itse sain syödä kavereiden perheiden luona. Tajusin kyllä jo vähän vanhempana että ei ole ollut ok käytöstä äidiltäni.
Lapsuudessani kytättiin myös ruoka-annosten määriä, esim kaksi perunaa oli sopiva määrä jne. Ruokaa ei ikinä ollut niin paljon että sitä jäisi reilusti ylimääräistä, vaan kaikki oli mitoitettu. Ei kai sitä ottanut isompaa annosta jos ei ollut enempää.. Lämmin ruoka oli kerran päivässä ja ruokavälit venyivät pitkiksi. Iltaisin ahmimme sisarusten kanssa voileipiä, mistä äiti ja isä syyllistivät aina pahasti. Nykyään ärsyttää suunnatomasti kun muistelen perheemme ruokailutapoja! Tuolloin oli aina iltaisin sellainen ällöttävä olo mikä tulee jos ei syö tasaisesti, en osannut vain silloin yhdistää sitä siihen. Vanhempani olivat vielä olevinaan niin "terveellisiä". Nykyään kun käyn porukoilla, hoidan omatoimisesti itselleni toisen aterian. Vanhempani eivät välttämättä syö muuta kuin aamupalan, välipalan ja lämpimän ruoan (klo 16-17), sen jälkeen ei mitään, koska klo 18 jälkeen syöminen on epäterveellistä.
Mielestäni olen aina kestinnyt kavereitani ihan ok kun he tulevat kylään, tai sitten ilmoittanut etukäteen ettei ole nyt mitään ruokaa, eli jos on nälkäinen niin söisi ennen. Näitä lukiessa olen kuitenkin tajunnut että pitäisi panostaa paljon enemmän ja että taidan olla loppujen lopuksi epävieraanvarainen. Tajusin myös tästä ketjusta että yökyläreissulle pitäisi viedä jotain tuomisia vaikka isäntäväki kieltäisi. Tähän asti olen saattanut mennä tyhjin käsin jos sanovat ettei oikeastaan tarvitse mitään. Rahaakin olen välillä tarjonnut, mutten läheskään aina. Usein olen vielä itse ehdottanut yökyläilyä. :( Anteeksi kaikille ja lupaan parhaani mukaan parantaa tapani!
Ai niin, mieheni on minun vastakohtani, hän tulee kulttuurista missä vieraille tarjotaan yltäkylläisesti kaikkea. Häneltä olen oppinut paljon. Hänkään ei tosin tajua että vieraillessa pitäisi viedä jotain, vaan odottaa täyspalvelua, koska itse sellaisen hoitaa omille vierailleen.
Olimme menossa sukuloimaan monen tunnin ajomatkan päähän, pysähdyttiin siis ABC:llä syömässä, suunnilleen lounasajan kieppeillä. Olimme perillä myöhään iltapäivästä ja isäntäväki ole ehtinyt jo aiemmin syödä päivällisen, eivät siis kysyneet haluaisimmeko syömistä kun olettivat että matkalla olemme syönyt itsemme täyteen. Ei sitten kehdattu kysyä ruokaa ja oletin, että iltapala tarjotaan kumminkin. No eipä tarjottu - ei edes kahvia -
kun isäntäväki keskenään päiväili illan tullessa ettei kyllä jaksa syödä kun päivällinen oli niin tuhti annos. Meiltä ei edes kysytty, olisiko nälkä!
Nälkäisinä mentiin nukkumaan, oltiin viimeksi syöty siis siinä puolen päivän aikoja. Aikani pyörin sängyssä, mutta lopulta oli pakko olla röyhkeä ja hiippailla keittiöön tekemään voileivät mulle ja miehelleni isäntäväen kuorsatessa yläkerrassa. Saan nimittäin myös migreenin, jos olen pitkiä aikoja syömättä enkä halunnut sen kourissa yötä valvoa. Syötiin sitten leivät pienen maitolasin kera keskellä yötä huoneessamme.
Aamulla sentään aamupala saatiin, mutta sittenpä ei taas ruokaa ollut tarjolla. Lounasta ei normaalisti tämä pariskunta syö, ja päivällinen olisi kuulemma "joskus". Pakko oli miehen kanssa lähteä iltapäivällä "shoppailemaan" kun nälkä alkoi olla sietämätöntä. Seuraavana aamuna kotiin oli muutenkin tarkoitus suunnata.
Mielestäni tuo oli todella ajattelematonta ja tuli olo, ettei meidän tarpeista haluttaisiin täysin pitää huolta.
Ja huom! Tiedustelin menomatkalla josko olisimme tuoneet tullessamme jotakin, mutta siitä kieltäydyttiin täysin. Eikä meille missään vaiheessa sanottu, että käykää ottamassa kaapista itsenäisesti syömistä. Pakko oli kumminkin ensimmäisenä yönä käydä omatoimisesti kaapeilla. Sentään viimeisenä iltana oli pientä iltapalaa, vaikka oltiin kaupungilla ollessa varauduttu ettei mitään tarjota ja ostettiin banaania yms pientä.
Itse pidän aina huolen, ettei vieraila ole nälkä tai jano. Kysyn aina, haluaisiko vieras kahvia tai muuta juotavaa. Yövieraita kehotan myös ottamaan keittiöstä syömistä omatoimisesti jos sille tuntuu, ja ruoat teen heille.
Ex-anoppini osti (ostaa varmaan vieläkin) systemaattisesti liian vähän ruokaa. Joka IKINEN kerta sieltä lähtiessä oli nälkä jäänyt vaikka juuri noustu ruokapöydästä. Että jaksoi ärsyttää tämä. Onneksi ei enää tarvitse mennä sinne nälkiintymään!
No ilmeisesti selvisitte riipin raapin hengissä tästä koetelemuksesta? Ette kuitenkaan saaneet suuta auki, kun hiuka iski? Jos on tarve ruokailla kahden tunnin välein, ei ehkä kannata "vastata hämillään"?.
Ei mulla muuta ko että yrittäkää ny v_ttu pysyä hengissä, ihan vaikka 24 h ajan.