oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Oikeastaan joka kerta, vaikka on omia eväitä mukana. Mä en tykkää perinteisistä ruoista, koska niillä ei lähde nälkä. Tykkään enemmän pitsasta ja hampurilaisista ja jäätelöstä. Just toi jälkiruoan puuttuminen on yksi mistä en tykkää, kyllä ruoan päälle pitää vähän palkita itseään eikä mikään pieni pala jätskiä edes maistu miltään.
Toinen käytännön ongelma on kyläpaikoissa se, että mä herään öisin syömään yöpalan (samaa ruokaa ja jätskiä) ja muut eivät (en ymmärrä miten eivät herää nälkään). Ilman riittävää iltapalaa en edes saa unta.
En kyllä tykkää olla ulkonakaan tai liikkua, mutta rakastan tv:n katselua jos samalla saa jotain hyvää. :)
Kaikesta tästä johtuen välttelen kyläilyä mahdollisimman paljon.
Tunnen itseni epänormaaliksi.
kirjoitin siitä miten söin kotona jäisiä mustikoita nälkääni.
TV , leffat media hehkuttavat perhettä ja perheyhteyttä
En aina pysty nauttimaan kohtauksista joissa perhe pelastuu tai kohtaa vuosien jälkeen.
Suojelen itseäni pitämällä ystävyyssuhteet pinnallisina.
koen etten kuulu joukkoon
äiti elää..mutta en kaipaa..en välitä
kuka i.diootti lähtee yökylään muuta kuin omille vanhemmilleen?
jos siellä ei oo kuin jäisiä mustikoita ..niin säästyy bensarahat
pitäköön tunkkinsa
Vähän ohis mutta olin 18-v ja kävin tuoreen poikaystävän luona viikonloppuisin junalla toisessa kaupungissa ja hän asui silloin vielä porukoillaan. Hän kävi aina tasasin väliajoin "salaa" pupeltamassa leipää tms välipalaa keittiössä sanomatta mulle mitään. Esim aamulla oli aika tylsää jos oli nälkä enkä tiennyt että toinen kävi jo välissä syömässä enkä kehdannut jotenkin kysellä ruuan perään kun olin aika ujo. Poikaystävän äiti sitten kysyi multa että oonko saanut ruokaa ja kehotti ottamaan kaapista jos hiukoi. En muista tarkkaan miten hän ilmaisi asian mutta kundi oli ilmeisesti exienkin kanssa harrastanut samaa outoilua :D Muuten siellä tarjottavat oli kaikin puolin runsaat ja perhe oli ihana! Vieläkin muistelen heitä (exää lukuunottamatta) lämmöllä vaikka tästä on jo aikaa yli 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
kuka i.diootti lähtee yökylään muuta kuin omille vanhemmilleen?
jos siellä ei oo kuin jäisiä mustikoita ..niin säästyy bensarahat
pitäköön tunkkinsa
Empatiakyvyttömyys viittaa huonoon resilienssiin. Omaan tilanteeseesi vaikuttaa se, että sinulle saattaa olla haastavaa luoda positiivisia ihmissuhteita. Sitä helpottaa, kun puhuu muille nätimmin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen itseni epänormaaliksi.
kirjoitin siitä miten söin kotona jäisiä mustikoita nälkääni.
TV , leffat media hehkuttavat perhettä ja perheyhteyttä
En aina pysty nauttimaan kohtauksista joissa perhe pelastuu tai kohtaa vuosien jälkeen.
Suojelen itseäni pitämällä ystävyyssuhteet pinnallisina.
koen etten kuulu joukkoon
äiti elää..mutta en kaipaa..en välitä
Empatiakyvyttömyys viittaa huonoon resilienssiin. Omaan tilanteeseesi vaikuttaa se, että sinulle saattaa olla haastavaa luoda positiivisia ihmissuhteita. Sitä helpottaa, kun puhuu muille nätimmin.
Olen ollut nälässä, mutta en ole ollut kylässä vankina, vaan olen käynyt sitten kaupassa hakemassa omaa syötävää. Vähän kieroon on välillä katsottu, mutta väliäkös sillä.
Vierailija kirjoitti:
Kahvin kanssa ei välttämättä tarvita pullaa, keksiä, suklaata yms makeaa. Kahvin kanssa iltapäivällä sopii hyvin myös voileipä. Ottaisin mieluummin leivän kuin pullan, jos saisin valita.
Useimmilla kai sentään on leipää ja juustoa, mahdollisesti salaattia kaapissaan..?
Ohis, meillä muuten ei ole. Huomataan tuo silloin harvoin, kun jotain pitäisi tarjota, onneksi vieraat yleensä eivät edes odota kuin kahvia/teetä. Toki ruokaa on aina, ja sitä tarjotaan kyllä. :) Meillä on siis kimpassa viljaton moniallergikko ja kypsennetyt kasvikset -suolistosairas, joten perinteiset -palat ja kahvileivät jäävät käyttämättä.
vieras. kirjoitti:
Voi olla, että olen tämän jo tähän ketjuun kirjoittanutkin, en jaksanut lukea läpi koko ketjua.
Olin pääsykokeissa toisella paikkakunnalla ja koska ensimmäinen päivä oli sellainen, että vasta illalla tuli tulokset koulun oveen, niin jäin sinne tuloksia odottelemaan. Jos olisin hyväksytty, niin jäisin yöksi, koska kokeet jatkuisivat aamulla. Kysyin ennen heille menoa, veisinkö jotain ruokaa mennessäni. Ei kuulema tarvinnut, heillä olisi ruoka valmiina siinä viiden aikoissa. No olihan heillä, ranskiksia ja paketti kalapuikkoja jaettuna koko perheelle. Sain 2 kalapuikkoja ja kauhallisen ranuja. Lähtiessäni koululle tarkistamaan tuloksia perääni huikattiin, että keitellään iltakahvit jos pääsen jatkoon ja tulen takaisin. Niinhän vain sitten kävi, että jatkoon pääsin ja palasin iltakahveille. Ne todella oli iltakahvit. Pelkkää kahvia iltapala-aikaan.
Ai että maha mourusi, kun koitin käydä nukkumaan. Onneksi laukussa oli proteiinipatukka, jonka olin varannut aamupalaksi. Nakersin sitä vuodesohvan reunalla istuen ja koitin olla rapistelematta...
Oi ei, toivottavasti tämä ei ole serkkutyttöni! En muista, mitä tarjosin, kun serkku majoittui meille pääsykokeiden ajaksi, mutta minun taloudenpitoni on aina ollut vähän kyseenalaista. Ruokaa meillä yleensä kyllä on, ja kalapuikkoja ei ole koskaan syöty, joten toivon että tämä on joku muu.
Itse kun en jaksa tehdä ruokia, niin saatan ostaa vaikka pizzat jokaiselle, jos vieraita tulee. Mutta on mahdollista, että joskus on ollut tarkkaamattomuutta ruokahuollossa.
Vierailija kirjoitti:
Olen, koska olin tyhmä tyhmempi tyhmin. Erikoisruokavalio, ja vaikka olin kertonut mitä tarvitsen, ei minulle oltu varattu mitään. Tai tavallaan oli, mutta ei oikein. Tyhmä olin kun en ottanut omia eväitä mukaan.
Varaat toki itse itsellesi, aina varmuuden vuoksi jos olet erikoisruokavaliolla.
Itse ihmettelin suuresti aikuisen ajatusmaailmaa joka tuli kylään mökillemme 2 lapsensa kanssa. Sanoin hyvyyttäni ettei tarvitse mitään tuoda. No eivät oikeasti tuoneet mitään paitsi omille lapsilleen isot pussit karkkia ja puolen litran limut. Omat saman ikäiset lapseni sitten katselivat kaksi päivää kun toiset söivät edessään karkkia ja joivat limua. Taisivat yhdet karkit saada maistaa. Itse en ollut ostanut lapsille herkkuja kun ei ollut edes viikonloppu ja lapset oli aika pieniä. Poikani ei oikein ymmärtänyt mitä tapahtuu ja kiukutteli koko kyläilyn koska ei osannut muulla tavoin ilmaista epäreiluuden tunnettaan. Enkä minäkään oikein siinä tilanteessa kehdannut lapsille sanoittaa miksi toiset toimivat noin kun en itse edelleenkään kykene ymmärtämään miten aikuiset ihmiset laittavat lapsia tuollaisiin ihmiskokeisiin...
entisellä anopillani oli tapana tehdä ruokia joita tiesi etten syö. opin ottamaan omat eväät mukaan. silti eniten otti päähän kun kaksi poikaani erikseen soitti ja pyysi että mummo teksisi lihapataa josta he tykkäävät. mutta koskaan sen teko ei onnistunut ellei ollut muita sukulaisia paikalla.
Olin pienenä nälässä kotonani. Arkisin ei ollut lämmintä ruokaa kuin koulussa. Odotin aina viikonloppua mutta silloin usein vanhemmat halusivatkin syödä esim kylmän leikkelelautasen jossa ainut lämmin oli peruna. Muuten koostui mm lihatiskin aladobista mikä ei 8 vuotiaalle maistunut... Kaikki perinteiset jauhelihakstikkeet olivat kuulemma hippiäidilleni liian tylsiä joita oli koko oman lapsuutensa joutunut syömään. Vanhempani olivat ok töissä mutta keskittyivät maksamaan asuntolainaa. Me lapset olimme kilttejä ja kuuliaisia eikä hiljainen itku omassa huoneessa ja alipaino olleet riittävän tehokkaita tuomaan asiaan muutosta. No omat lapset saavat 3 x päivässä lämpimän ruoan ja itselle on kieltämättä ollut suuri hyöty siitä että olen tottunut että jos jotain haluaa se pitää itse tehdä.
Mökillä kerran... kirjoitti:
Itse ihmettelin suuresti aikuisen ajatusmaailmaa joka tuli kylään mökillemme 2 lapsensa kanssa. Sanoin hyvyyttäni ettei tarvitse mitään tuoda. No eivät oikeasti tuoneet mitään paitsi omille lapsilleen isot pussit karkkia ja puolen litran limut. Omat saman ikäiset lapseni sitten katselivat kaksi päivää kun toiset söivät edessään karkkia ja joivat limua. Taisivat yhdet karkit saada maistaa. Itse en ollut ostanut lapsille herkkuja kun ei ollut edes viikonloppu ja lapset oli aika pieniä. Poikani ei oikein ymmärtänyt mitä tapahtuu ja kiukutteli koko kyläilyn koska ei osannut muulla tavoin ilmaista epäreiluuden tunnettaan. Enkä minäkään oikein siinä tilanteessa kehdannut lapsille sanoittaa miksi toiset toimivat noin kun en itse edelleenkään kykene ymmärtämään miten aikuiset ihmiset laittavat lapsia tuollaisiin ihmiskokeisiin...
Mistä alapeukut? Jos tarjoan 3 hengelle tai itseasiassa neljälle kun olivat ottaneet lapsen kaverin mukaan 2 päivän ruoat ja juomat jakaen aivan kaiken mitä meillä on heidän kanssaan eikö kuuluisi alkeellisiinkin käytöstapoihin joko a)ilmoittaa etukäteen että otetaan kaikille omille lapsille itse herkkuja jolloin minäkin ymmärrän varautua tilanteeseen omien lasteni osalta b)tuoda samat herkut tuliaisiksi myös meidän lapsille c)jakaa kaikki tuodut herkut kaikkien paikalla olijoiden tai ainakin lasten kesken???
Mökillä kerran... kirjoitti:
Mökillä kerran... kirjoitti:
Itse ihmettelin suuresti aikuisen ajatusmaailmaa joka tuli kylään mökillemme 2 lapsensa kanssa. Sanoin hyvyyttäni ettei tarvitse mitään tuoda. No eivät oikeasti tuoneet mitään paitsi omille lapsilleen isot pussit karkkia ja puolen litran limut. Omat saman ikäiset lapseni sitten katselivat kaksi päivää kun toiset söivät edessään karkkia ja joivat limua. Taisivat yhdet karkit saada maistaa. Itse en ollut ostanut lapsille herkkuja kun ei ollut edes viikonloppu ja lapset oli aika pieniä. Poikani ei oikein ymmärtänyt mitä tapahtuu ja kiukutteli koko kyläilyn koska ei osannut muulla tavoin ilmaista epäreiluuden tunnettaan. Enkä minäkään oikein siinä tilanteessa kehdannut lapsille sanoittaa miksi toiset toimivat noin kun en itse edelleenkään kykene ymmärtämään miten aikuiset ihmiset laittavat lapsia tuollaisiin ihmiskokeisiin...
Mistä alapeukut? --
No siitä että kysyttäessä kielsit tuomasta ruokaa! Pitää sanoa mitä tarkoittaa ja tarkoittaa mitä sanoo, eikä laskea sen varaan että vieras on samasta kursailukulttuurista kuin itse.
Vierailija kirjoitti:
Mökillä kerran... kirjoitti:
Mökillä kerran... kirjoitti:
Itse ihmettelin suuresti aikuisen ajatusmaailmaa joka tuli kylään mökillemme 2 lapsensa kanssa. Sanoin hyvyyttäni ettei tarvitse mitään tuoda. No eivät oikeasti tuoneet mitään paitsi omille lapsilleen isot pussit karkkia ja puolen litran limut. Omat saman ikäiset lapseni sitten katselivat kaksi päivää kun toiset söivät edessään karkkia ja joivat limua. Taisivat yhdet karkit saada maistaa. Itse en ollut ostanut lapsille herkkuja kun ei ollut edes viikonloppu ja lapset oli aika pieniä. Poikani ei oikein ymmärtänyt mitä tapahtuu ja kiukutteli koko kyläilyn koska ei osannut muulla tavoin ilmaista epäreiluuden tunnettaan. Enkä minäkään oikein siinä tilanteessa kehdannut lapsille sanoittaa miksi toiset toimivat noin kun en itse edelleenkään kykene ymmärtämään miten aikuiset ihmiset laittavat lapsia tuollaisiin ihmiskokeisiin...
Mistä alapeukut? --
No siitä että kysyttäessä kielsit tuomasta ruokaa! Pitää sanoa mitä tarkoittaa ja tarkoittaa mitä sanoo, eikä laskea sen varaan että vieras on samasta kursailukulttuurista kuin itse.
Pointti ei ollut se vaan se että eivät voi sitten tuoda herkkuja vain 3/5 osalle lapsista ja antaa lapsille luvan olla jakamatta niitä kaikkien lasten kesken. Sen verran älyä ja empatiakykyä tulisi vieraillakin olla edes lasten osalta. Kyllä me aikuiset ymmärretään mutta lapset vasta opettelee kuinka k. päitä tässä maailmassa onkaan...
Ei voi muuta sanoa kuin että, oudot on teillä kaverit ja suku.
Pölmistyneenä lueskellut tätä ketjua. Taidan olla ainoa normaali perheeni, sukuni ja ystävieni lisäksi.
Ei oo koskaan tarvinnut olla nälässä ja tuskin tulen olemaankaan ainakaan yllä mainittujen seurassa.
Nälkäistä viikonloppua ja vuotta 2019 teille!
Vierailija kirjoitti:
Kahvin kanssa ei välttämättä tarvita pullaa, keksiä, suklaata yms makeaa. Kahvin kanssa iltapäivällä sopii hyvin myös voileipä. Ottaisin mieluummin leivän kuin pullan, jos saisin valita.
Useimmilla kai sentään on leipää ja juustoa, mahdollisesti salaattia kaapissaan..?
Meillä ei useinkaan ole noista mitään, vain tarvikkeet mistä illan ruoka/ei ehkä niitäkään jos kaupassa on tarkoitus käydä myöhemmin. Leipää, leikkeleitä sun muuta ei meillä syödä päivittäin, joten niitä ostetaan harvakseltaan ja sitten syödäänkin pelkkää leipää että eivät happane. Ja taas pieni tauko jne.
Vieraita tosin onneksi yleensä käy vain kutsuttuna, silloin on montaa lajia pöydässä koska häpeällistähän se on jollei jokaiselle ole jotain maistuvaa, ja paljon.
Olen itsekin syömään kutsuttuna ihmetellyt joidenkin todella niukkoja tarjoiluja, tyyliin nakki per pää grillatessa, mutta yllärivieraisiin en minäkään varaudu.
Mökillä kerran... kirjoitti:
Itse ihmettelin suuresti aikuisen ajatusmaailmaa joka tuli kylään mökillemme 2 lapsensa kanssa. Sanoin hyvyyttäni ettei tarvitse mitään tuoda. No eivät oikeasti tuoneet mitään paitsi omille lapsilleen isot pussit karkkia ja puolen litran limut. Omat saman ikäiset lapseni sitten katselivat kaksi päivää kun toiset söivät edessään karkkia ja joivat limua. Taisivat yhdet karkit saada maistaa. Itse en ollut ostanut lapsille herkkuja kun ei ollut edes viikonloppu ja lapset oli aika pieniä. Poikani ei oikein ymmärtänyt mitä tapahtuu ja kiukutteli koko kyläilyn koska ei osannut muulla tavoin ilmaista epäreiluuden tunnettaan. Enkä minäkään oikein siinä tilanteessa kehdannut lapsille sanoittaa miksi toiset toimivat noin kun en itse edelleenkään kykene ymmärtämään miten aikuiset ihmiset laittavat lapsia tuollaisiin ihmiskokeisiin...
Olihan tämä provo? :) Vaikka olisi kuinka arkipäivä niin kyllä minusta kyläily tuttavaperheen mökillä on silti "irtiotto arjesta". Ymmärrän hyvin, että tuttavanne ovat ostaneet lapsillenne karkkia ja limsaa. Mitä jos he olisivat ostaneet niitä myös teidän lapsillenne? Silloin valittaisit täällä siitä, että he tyrkyttävät lapsillesi karkkia ja limsaa vaikkei ole karkkipäivä.
Näin juuri! Mä olisin jopa enemmän mielissäni näkkäristä päällysteillä, kun vaikka makeista. Mutta kyllä JOTAIN täytyisi aina löytyä, ja lähes kaikilta löytyykin, osa ei vaan tarjoa. Kaiken huippu on nämä aikuiset ihmiset, jotka syövät itse toisen nenän edessä, mutta eivät tarjoa. 🙄 En uskoisi, ellen olisi itsekin kokenut vastaavaa. Joku kirjoitti täällä kauniisti: leipä jaetaan ystävien kesken.
P.S. En muuten allekirjoita täällä esiintyvää käsitystä, että pohjalaiset pitäisivät nälässä. Päin vastoin, olisi hirveä häpeä, jos ruoka loppuisi kesken. Ehkei ole eri lajien runsaus yhtä suuri kuin karjalaisessa pitopöydässä, mutta aina on hyvää ja riittävästi.