Lue keskustelun säännöt.
Rajattomat lapset, äh en jaksa!
Pian alkaa taas työpäiväni varhaiskasvatuksessa. Olen jo valmiiksi uupunut kun mietin miten raskas se tulee olemaan. Ja syy: rajattomat lapset. Lapset joille ei ole kotona opetettu mikä on oikein ja mikä väärin. Lapset, jotka tuodaan päiväkotiin kasvatettavaksi, vaikka vanhempi olisi kotona. Ongelmana on vaan se, että he eivät kunnioita aikuista auktoriteettina.
Ja tarkoitan muuten normaalisti kehittyneitä lapsia, joskin jo tuon ikäisenä täysin kieroon kasvaneita. Miksi vanhemmat haluatte, että lapsenne kasvaa kieroon? Voisiko joku tällainen vanhempi vastata tai kommentoida. Näitä on niin paljon.
Kommentit (727)
681/727
|
30.01.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole jännä, että kuusivuotiaana huonosti kasvatettu rajaton lapsi saa diagnoosin ja lääkkeen ja käytös alkaa parantua. Kouluun kun menee niin lääkeannosta nostetaan ja bim, lapsi onkin hyvin kasvatettu.
Ei haluta kasvattaa, mutta onneksi nykylääketiede tarjoaa ratkaisut millä lapsi saadaan rauhalliseksi. Ei ihme, että pelkästään adhd-diagnoosilla on jo viidesosa lapsista.
80-luvulla levoton lapsi sai remmiä, 90-luvulla sitä tukistettiin, 2000-luvun alussa se laitettiin jäähylle ja nykyään taas sille syötetään lääkkeitä.
Ja ennen kouluikäiset häiriköt joutui tarkkikselle, nykyään ei tule mitään seuraamuksia vaikka miten apinoisi ja sekoilisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole jännä, että kuusivuotiaana huonosti kasvatettu rajaton lapsi saa diagnoosin ja lääkkeen ja käytös alkaa parantua. Kouluun kun menee niin lääkeannosta nostetaan ja bim, lapsi onkin hyvin kasvatettu.
Ei haluta kasvattaa, mutta onneksi nykylääketiede tarjoaa ratkaisut millä lapsi saadaan rauhalliseksi. Ei ihme, että pelkästään adhd-diagnoosilla on jo viidesosa lapsista.
80-luvulla levoton lapsi sai remmiä, 90-luvulla sitä tukistettiin, 2000-luvun alussa se laitettiin jäähylle ja nykyään taas sille syötetään lääkkeitä.
lääkitystä sai 80-luvullakin
Vierailija kirjoitti:
Erään kaverini 6-vuotias on saanut kasvaa melko rajattomasti, ja hänestä on tullut sietämätön. On jo muutenkin melko vilkas ja voimakastahtoinen, joten tarvitsisi todellakin kunnon opastusta vanhemmiltaan. Kun he olivat meillä viimeksi kylässä, lapsi vain rellesti miten huvitti, eikä äitinsä puuttunut mihinkään.
Pahinta oli se, miten hän koko ajan kiusasi paljon pienempää lastani. Useinhan isommat tytöt suhtautuvat pikkulapsiin jopa hoivaavasti, mutta tässä meni juuri päin vastoin. Hän muun muassa ajoi lastani takaa ja huusi samalla kovaa (vaikka lapseni ei selvästi tykännyt), repi tätä vaatteista ja yritti koko ajan töniä kumoon. Heidän yhteinen "leikkimisensä" oli sitä, että hän otti lapseltani kädestä jokaisen lelun, sanoi "Et sä saa leikkiä tällä", ja heitti lelun jonnekin kauas. Koska kaveri ei sanonut mihinkään mitään, minä sain olla koko ajan pitämässä heitä silmällä ja kieltämässä. Vierailun loppua kohden minun
Milloin kävitte viimeksi heillä kylässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole jännä, että kuusivuotiaana huonosti kasvatettu rajaton lapsi saa diagnoosin ja lääkkeen ja käytös alkaa parantua. Kouluun kun menee niin lääkeannosta nostetaan ja bim, lapsi onkin hyvin kasvatettu.
Ei haluta kasvattaa, mutta onneksi nykylääketiede tarjoaa ratkaisut millä lapsi saadaan rauhalliseksi. Ei ihme, että pelkästään adhd-diagnoosilla on jo viidesosa lapsista.
80-luvulla levoton lapsi sai remmiä, 90-luvulla sitä tukistettiin, 2000-luvun alussa se laitettiin jäähylle ja nykyään taas sille syötetään lääkkeitä.
lääkitystä sai 80-luvullakin
Se oli marginaali-ilmiö siihen aikaan. Ihan niin kuin remmin anto on marginaali-ilmiö nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä tällainen lapatossuvanhemmuus johtuu?
Johtuu omasta vapaasta kasvatuksesta, uusavuttomuudesta, tai molemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä tällainen lapatossuvanhemmuus johtuu?
Johtuu omasta vapaasta kasvatuksesta, uusavuttomuudesta, tai molemmista.
Muodista se johtuu. Kaikki ns. asiantuntijat tuputtavat lapatossuvanhemmuutta. Lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa kasvatuslinja on tietysti myös muuttunut vastaamaan uusia suosituksia, eli kuri on poistettu sieltäkin.
Useat kerrat olen sivusta seurannut, kun joku nykyvanhempi on yrittänyt komentaa lastaan. Lässyn lää, eikä lapsi tee elettäkään totellakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä..hirveä miettiä millaisia näistä tulee yhteiskunnan jäseninä, vanhemmat ovat nuoria itsekin, mutta rajojen opettaminen lapsille on rakkautta. Mikä oikein ja väärin, sekä muiden kunnioittaminen ja juuri se, että täällä on muitakin kuin he elämässä, kaverinsa, vanhempansa, vanhukset ja muunikäiset ihmiset. Niin se vaan menee, että varhaiskasvatus ja vanhemmat, myöhemmin koulut vastaavat lapsien kasvatuksesta. Myöhemmin he ovat vastuussa itsestään elämässään. Lapsena osasin luonnollisesti ajatella muita ja kunnioittaa mm. vanhuksia ja aikuisten sääntöjä.
Kysymys kuuluu: miksi lapset kasvatetaan niin pellossa, että heidän tekemät rikokset ja jopa väkivalta on lisääntynyt? Johtuuko tämä kiristyneestä taloustilanteesta ja "pahoinvoinnista", joka purkautuu ihan väärin?
Miksi sanotaan varhaiskasvatus jos ei saa kasvattaa? Miksei sanota vanhemmalle kuka täällä kasvattaa, se vai koulutettu kasvattaja. Munattomuutta tuo on. Varhaiskasvattaja laittaa rajat eikä ihmettele sormi suussa mitähän tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi pitää rajoja ilman väkivaltaakin. Miksi aina nämä väkivaltajankkaajat ilmestyvät näihin keskusteluihin? Se, että sinulla ei ole sellaiseen taitoja, ei tarkoita sitä etteikö muilla olisi.
Jos ei sydän sano että väkivalta on väärin, niin pitäisi tarkistaa mitä Suomen laki tästä säätää.
Sydän sanoo myös että on väärin antaa lapsen olla rajaton, siitä ei hyvää seuraa hänellekään. Rajattomuus on hyödytöntä huonotapaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanotaan varhaiskasvatus jos ei saa kasvattaa? Miksei sanota vanhemmalle kuka täällä kasvattaa, se vai koulutettu kasvattaja. Munattomuutta tuo on. Varhaiskasvattaja laittaa rajat eikä ihmettele sormi suussa mitähän tekisi.
Millä tavalla varhaiskasvattaja voi estää lasta ylittämästä rajaa? Viime kädessä ei yhtään mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsilla täytyy olla kuri se on vanhempien tehtävä kasvattaa päiväkoti ja koulu eivät ole kasvattajia vaan osa sitä, olen huomannut esim. kaupoissa lapset kirkuu ja metelöi tämä on kaikki vanhempien vastuulla turha hakea syytä aina yhteiskunnasta tulkoot vaikka mistä maailman kolkasta tämä koskee kaikkia niin kantaväestö kun maahanmuuttajia
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla täytyy olla kuri se on vanhempien tehtävä kasvattaa päiväkoti ja koulu eivät ole kasvattajia vaan osa sitä, olen huomannut esim. kaupoissa lapset kirkuu ja metelöi tämä on kaikki vanhempien vastuulla turha hakea syytä aina yhteiskunnasta tulkoot vaikka mistä maailman kolkasta tämä koskee kaikkia niin kantaväestö kun maahanmuuttajia
Suurin osa lapsista viettää suurimman osan valveillaoloajastaan päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurin ja rajojen lisäksi lapsilta puuttuu myös aikuisen (mieluiten vanhemman) aito läsnäolo ja huomio. Se, että lapselle kommentoidaan jotain ohimennen puhelimen takaa, ei ole mitään kasvatusta. Sekä rajattomuus että aikuisen läsnäolon ja huomion puute aiheuttavat molemmat lapselle turvattomuutta. Ja turvattomuus aiheuttaa reagointia, joka näkyy käytöshäiriöinä ynnä muuna. Sitten lapsen reagointiin ei uskalleta tai osata puuttua ja kierre on valmis.
Suoraan sanottuna aivan käsittämättömiä tilanteita tulee vastaan välillä. Lapsi määrää, mitä kaupasta ostetaan, koska syödään herkkuja, koska pelataan puhelimella... Tämä loputon vapaus voi olla lapsesta hetken hauskaa, mutta pidemmän päälle aiheuttaa sekin turvattomuuden tunteen. Ja niinä varhaisina vuosina mikään ei ole kehityksen kannalta niin tärkeää kuin turvallisuuden tunne.
Laitan tähän vain oman esimerkkini. En ole koskaan laittanut lapselleni mitään rajoja, en yhtikäs mitään. Enkä vaatinut mitään. Olen vain näyttänyt esimerkkiä, senkin tietämättäni.
Rahaa olen suorastaan tyrkyttänyt. Mutta hän ei huolinut. Olen myös passannut piloille.
Mutta kuinkas hänelle kävikään? Vastuuntuntoisempaa ihmistä saa hakea. Ei tuhlaa rahaa mihinkään. On huippu eettinen, ei ole koskaan puhunut yhtä ainoaa pahaa sanaa kenestäkään. Valmistui opinnoista määrä ajassa. Uskaltaa ilmaista mielipiteensä. Ei ole pätkääkään laumasielu. Ja mitä kaikkea, en hoksaa tähän laittaakaan. Itsetuntemus on hyvä ym. Auttaa mielellään pyytämättä.
Tuo rajattomuus on mielenkiitoinen asia. Mistähän siinä lopulta on kysymys? Yritän ottaa selvää, jos onnistun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanotaan varhaiskasvatus jos ei saa kasvattaa? Miksei sanota vanhemmalle kuka täällä kasvattaa, se vai koulutettu kasvattaja. Munattomuutta tuo on. Varhaiskasvattaja laittaa rajat eikä ihmettele sormi suussa mitähän tekisi.
Millä tavalla varhaiskasvattaja voi estää lasta ylittämästä rajaa? Viime kädessä ei yhtään mitenkään.
Kai sillä varhaiskasvattajalla on vähintäänkin samat valtuudet kuin vanhemmillakin? Eli eipä juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaatko koskaan sitä aikaa, kun et vielä ollut varhaiskasvattaja vaan olit tarhatäti? Siihen aikaan lapsille saattoi pitää kuria jos eivät totelleet. Usein lapsia jopa rangaistiin tai pideltiin kiinni jos eivät muuten alkaneet olla ihmisiksi.
Sen vuoksi niistä tuli kunnollisia ihmisiä, veronmaksajia, Suomen kannattelijoita. Miksi tämä ilmiselvä asia ei mene vihervasemmiston päähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanotaan varhaiskasvatus jos ei saa kasvattaa? Miksei sanota vanhemmalle kuka täällä kasvattaa, se vai koulutettu kasvattaja. Munattomuutta tuo on. Varhaiskasvattaja laittaa rajat eikä ihmettele sormi suussa mitähän tekisi.
Millä tavalla varhaiskasvattaja voi estää lasta ylittämästä rajaa? Viime kädessä ei yhtään mitenkään.
Kai sillä varhaiskasvattajalla on vähintäänkin samat valtuudet kuin vanhemmillakin? Eli eipä juuri mitään.
Sitten tyydymme tilanteeseen emmekä valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole jännä, että kuusivuotiaana huonosti kasvatettu rajaton lapsi saa diagnoosin ja lääkkeen ja käytös alkaa parantua. Kouluun kun menee niin lääkeannosta nostetaan ja bim, lapsi onkin hyvin kasvatettu.
Ei haluta kasvattaa, mutta onneksi nykylääketiede tarjoaa ratkaisut millä lapsi saadaan rauhalliseksi. Ei ihme, että pelkästään adhd-diagnoosilla on jo viidesosa lapsista.
80-luvulla levoton lapsi sai remmiä, 90-luvulla sitä tukistettiin, 2000-luvun alussa se laitettiin jäähylle ja nykyään taas sille syötetään lääkkeitä.
Yhteiskunta on muuttunut todella paljon. Vielä 70-luvulla lapset tekivät runsaasti kotitöitä, maalla varsinkin, raskas fysinen rasitus ei jättänyt aikaa ja energiaa perseilyille.
Kaupungissa taas lapset olivat ulkona, kasvattajina kaikki aikuiset. Erityisesti talonmies. Hekin saivat sen fyysisen toiminnan kautta purettua liiat energiansa, olivat nälkäisiä, likaisia ja väsyneitä kotiin tultuaan. Tiskivuorot, roskien vienti, siivous, pyykkien ripustaminen jne. kuuluivat myös lasten tehtäviin. 50- ja 60- luvuilla tekivät ruokaa, piti kuoria perunat ja keittää ne ja hakea hellapuut, sytyttää tuli ja laittaa vaikka sianpotka kypsymään. Viihteenä Tiina -kirjasarja, jossa Tiina teki samat kotityöt ennen kuin pääsi ulos. Tai ne kasvatukselliset raamatun selitykset, jossa opetettiin sekä uskontoa että uskonnon filosofiaa. Opettaja oli Opettaja, ei mikään Markku tai Hilkka. Koulussa piti tervehtiä seisten, ei saanut sanoa vastaan, aikuisia ei saanut keskeyttää kun heillä oli asiaa.
En tarkoita, että historiaa pitäisi kopioida sellaisenaan, mutta ehkä vertaillessa voisi miettiä missä kohdin se auktoriteetti ja kunnioitus jäi pois ja mitä saimme tilalle. Jotain käytäntöjä voisi palauttaa, nykyaikaan soveltaen tietenkin